Kun hiukkaset törmäävät esim. hiukkaskiihdyttimessä, niin mikä vuorovaikutus silloin vaikuttaa. Vaihtoehtoja on kai kolme, sähkömagneettinen, heikko tai vahva vuorovaikutus. Myös se vähän ihmetyttää, miten törmäyksen energiasta voi syntyä aivan uudenlaisia hiukkasia. Esimerkiksi positronin ja elekt...

Hyvät fyysikot seisovat usein erinomaisen matemaatikon harteilla. Esimerkiksi Euler, Gauss, Riemann, Cantor, Hilbert, Abel, Sophus Lie ja esim hämmentävä daami Emmy Noether, jonka työ näkyy lähes kaikissa fysiikan teorioissa.

Renormalisaatioryhmissä olennainen asia on vielä, ettei ole yhtä tapaa. Vaan kyseessä on menetelmäkirjo. Jossa viimeistään tällä hetkellä tipun suhteessa siihen mitä niiden käytöstä varsinaisesti opitaan. Kyllä, renormalisaatio-työkaluissa on lukuisia eri näköisiä, kokoisia ja käyttömukavuudeltaan ...

Sattuuko palstalle joku, joka on sattunut laskemaan asiaa läpi. Tiedän löpinät, mutta en ole miettinyt matematiikasta noin mitään. Mitä kipukohtia siinä on? Tekoälynväläys-sovellutukset mulle tuntemattomia, mutta voin johdatella fysiikan kautta. Esimerkkinä kahden (lelumallin skalaari-)hiukkasen vu...

Toinen varsin mielenkiintoinen jumi syntyy, kun perehtyy heksadesimaaleihin. Niilläpä ei ihminen laske enää mitään, ennen kuin opettelee uuden "kertotaulun". Loogisesti eivät poikkea mitenkään desimaaleista, mutta tarvittava oppi puuttuu pääkopan hermoverkosta. Paljonko on 10 + 12, kun ky...

Se on synestesia. Päihtyneenä olen synesteetikko musiikin suhteen, mikä näkyy muotoina kuten esim. neliö, kolmio, pallo, kuutio ja reuonojen pyöristyksiä rytmin mukaisesti. Kolikon kääntöpuolena en pysty laskemaan edes sormiani, mutta toisaalta musiikki on hyvän muotoista, joten ei sormien lukumäär...

Vielä yksi lainaus, koska on erinomaisen hauska vuodatus qft:n regularisaatiosta ja renormalisaatiosta: " Now because one cannot accept the regularised theory as the final answer and removing the regulator brings back the divergences, the canonical formalism backpedals at this point. To explain...

Menneellä tiede.fi -sivustolla parveili iso joukko pääasiassa suhteellisuusteorian kumoajia junanvaunuineen ja piirustus-ohjelmineen. Taisi joukossa olla joku mekaniikan kumoilijakin. Olisin nähnyt mielummin ketjuja tyyliin "virhe kvanttikenttäteoriassa", koska teoria on sekava ja matemaat...

In quantum mechanics, the interaction picture (also known as the Dirac picture after Paul Dirac) is an intermediate representation between the Schrödinger picture and the Heisenberg picture. Whereas in the other two pictures either the state vector or the operators carry time dependence, in the int...

Mutta onko kvanttikenttien vuorovaikutukset etäisyydestä ja ajasta riippumattomia? ... S ~ exp[ -i ∫_(t₁...t₂) H dt ] = exp[ -i ∫_(t₁...t₂) ∫_(V) ℋ d⁴x ] ... Voidaan esim. ajatella, että on elektroni suurin piirtein tunnetussa tilavuudessa V₁, jota kohti ammutaan positroni. Vuorovaikutuksia alkaa (...

Mutta onko kvanttikenttien vuorovaikutukset etäisyydestä ja ajasta riippumattomia? Mielenkiintoinen kysymys. Käytännön sironnassa tiedetään alkutilan liikemäärät ja hiukkastyypit. Sirontatapahtuman yksityiskohtia ei tiedetä eikä voida mitata. Sironnan jälkeen mitattavissa ovat lopputilan hiukkastyy...

Kun hiukkaset törmäävät esim. hiukkaskiihdyttimessä, niin mikä vuorovaikutus silloin vaikuttaa. Vaihtoehtoja on kai kolme, sähkömagneettinen, heikko tai vahva vuorovaikutus. Myös se vähän ihmetyttää, miten törmäyksen energiasta voi syntyä aivan uudenlaisia hiukkasia. Esimerkiksi positronin ja elekt...

Joku olisi löytänyt suhteellisuusteorian ilman Einsteiniakin. Ihmisen jokapäiväinen teknologia on pienienergistä, joten ilman suhteellisuusteoriaa pärjättäisiin käytännön sovelluksissa. Ydinvoimalatkin olisi voitu rakentaa ilman niiden toiminnan selittävää teoriaa. Suhteellisuusteoria on kuitenkin e...

https://youtu.be/q6RufF4a6LM Videossa ei ole isoja virheitä, mutta rullalle kääritty tötterö ei ole 'dialectin' parhaita oivalluksia. Varsinkin, kun tötteröitä monistetaan lukuisia osoittamaan massakappaletta kohti. On vain yksi aika-avaruusmonisto, jonka geometria muuttuu r:n funktiona, ei useita ...