Suomen sodat 1939 --45

Paikalla
Kontra
Reactions:
Viestit: 1824
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Nämä muutokset tein vielä koosteeseen

sivu 4
Norjan kieltäessä länsivaltojen joukkojen kauttakulun (Saksan pelossa). (Liittoutuneet olivat jo perustaneet 10’000 miehen siirtoarmeijan Suomeen siirrettäväksi, ja on sanottu Ranskassa Muukalaislegioonan olleen jo valmiina satamassa. Saksan hyökättyä Norjaan huhtikuussa siirtoarmeija osallistui taisteluihin siellä.)

sivu 14
Mannerheim valmistelevina toimina rauhaan pyrittäessä kieltäytyi täyttämästä saksalaisten kovia vaatimuksia. Mannerheim ei suostunut sulkemaan Leningradin saarrostusta Syväriltä eteenpäin, ja epäröi Jäämeren ratojen katkaisua. Kesällä -42 Mannerheim kuitenkin käski saksalais-italialaisen-suomalaisen laivasto-osaston yritykseen Laatokalla Leningradin saartorenkaan sulkemiseksi.

sivu 22
Voidaanko katsoa Suomen syyllistyneen sotarikokseen, kun osallistui Leningradin piiritykseen, jos Syvärille hyökkäyksen ei katsota olleen välttämätön ryöstetyn Karjalan palautusyrityksessä, ja Laatokalla ”elämäntien” katkaisuyritykseen?

sivu 23
Eli kun suomalaiset eivät täyttäneet Hitlerin kovia vaatimuksia painostuksesta huolimatta, eikä Suomen hallituksen todettu tähdänneen NL:n tuhoamiseen Saksan tavoin, voidaan kai sanoa Suomen olleen vain rajoitetusti Saksan liittolainen. Mannerheim sitä vastoin tuki saksalaisten suunnitelmaa Leningradin tuhoamiseksi suomalaisten osallistumisella piiritykseen maalla, ja Laatokalla yhteistyössä saksalais-italialaisen laivasto-osaton kanssa. xx

sivu 32
Liittoutuneet olisivat kenties ymmärtäneet rintaman vaatiman syvyyden ryöstetyn Karjalan palauttamiseksi, jos se olisi ulotettu vain Rytin haluamalle Aunuksen tasalle, ja olleet myötämielisiä rauhanteossa ja Karjala olisi voinutkin palautua. Mutta eivät voineet hyväksyä Leningradin tuhoamiseen tähtäävää suunnitelmaa edellyttävää hyökkäystä Syvärille ja yritystä katkaista Laatokalla huoltoreitti ”elämän tie”. Mannerheim kävi omaa salaista sotaansa sovitusti saksalaisten

sivu 33

Mannerheim piti huolen, että jos sota hävittäisi, häntä ei voitaisi syyttää osallisuudesta mihinkään Leningradiin kohdistuviin konkreettisiin tuhoamisoperaatioihin Hitlerin ankarasta painostuksesta huolimatta. Tämä meni tyhmälle Stalinille jakeluun, luullen sitä osoitukseksi Mannerheimin hyväsydämisyydestä. Niinhän sotaoikeudessa
(Poistettu punainen teksti)
……….
kansaa pilkkanaan ”hyödyllisinä idiootteina” salaisessa suunnitelmassa saksalaisten kanssa Leningradin tuhoamiseksi. Mitä voidaankaan ajatella Mannerheim lausumasta: ”Puhtain asein puhtaan asian puolesta”. Jos noin olisi toimittu, ryöstetty Karjala olisi kenties palautettu. xx

sivu 35
Talvelan aloitteesta tuotiin Laatokalle saksalais-italialainen laivasto-osasto Leningradin elämäntien katkaisemiseksi Suomen hallituksen sotasuunnitelmien vastaisena tekona.
Paikalla
Kontra
Reactions:
Viestit: 1824
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Lueskelin läpi käytyjä ketjun keskusteluita, ja huomasin muistaneeni virheellisesti kenrltn Airon esittäneen ev Valo Nihtilälle Mannerheim-ristiä, mutta Airo esitti hänelle kenraaliylennystä kaksi kertaa - ei M-ristiä. Tuota virhettä ei ole ollut itse sotahistoriakoosteessani missään vaiheessa.
Paikalla
Kontra
Reactions:
Viestit: 1824
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Leningradin saarron suhteen tuskin oli Rytilläkään puhtaat jauhot pussissa.

tein lisäyksen sivulle 29 sininen teksti

ylipäällikkö - poikkeuksellisesti. Syksyn -41 kuluessa huomattiin hallituksen jääneen .....
………..
budjetointiin ja kenraaliylennyksiin. Kyllä Rytin täytyi tietää Mannerheimin omavaltainen toiminta saksalaisten kanssa Leningradin tuhosuunnitelmassa. Ryti totesi Hitleristä vuoden -42 vierailussa Suomessa vaikutelmanaan: … lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen, vaikka kertoi tämän sanoneen: Siviiliväestökin Pietarissa saakoon kuolla, sillä venäläiset ovat niin kovin epäluotettavia ja kavalia, ettei heitä ole syytä säästää. (HS Teema 2/2021 Jatkosota)

Vrt. koosteesta SUOMEN SODISTA 1939 - -45 sivu 11.
Paikalla
Kontra
Reactions:
Viestit: 1824
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Kontra »

HS Teema Jatkosota: Talvisota on monille venäläisille historian tahra, jota hävetään, josta vaietaan, tai joka kiistetään puhujasta riippuen. Sen sijaan vuosien 1941 – 1944 sota oli yksiselitteisesti Suomen hyökkäys Neuvostoliittoon natsi-Saksan rinnalla – ei mikään Talvisodan Jatkosota.

https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0
Paikalla
Justis
Reactions:
Viestit: 1164
Liittynyt: 05 Joulu 2022, 14:21

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Justis »

Kontra kirjoitti: 03 Marras 2023, 09:27 HS Teema Jatkosota: Talvisota on monille venäläisille historian tahra, jota hävetään, josta vaietaan, tai joka kiistetään puhujasta riippuen. Sen sijaan vuosien 1941 – 1944 sota oli yksiselitteisesti Suomen hyökkäys Neuvostoliittoon natsi-Saksan rinnalla – ei mikään Talvisodan Jatkosota.

https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0
Laitatko linkin tuohon Hesarin teemaan kun se juttu minkä löysin oli hieman erilainen.
Paikalla
Kontra
Reactions:
Viestit: 1824
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Justis kirjoitti: 03 Marras 2023, 15:56
Kontra kirjoitti: 03 Marras 2023, 09:27 HS Teema Jatkosota: Talvisota on monille venäläisille historian tahra, jota hävetään, josta vaietaan, tai joka kiistetään puhujasta riippuen. Sen sijaan vuosien 1941 – 1944 sota oli yksiselitteisesti Suomen hyökkäys Neuvostoliittoon natsi-Saksan rinnalla – ei mikään Talvisodan Jatkosota.

https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0
Laitatko linkin tuohon Hesarin teemaan kun se juttu minkä löysin oli hieman erilainen.
Minulle tulee pienenä kirjasena Hesarin Teema, enkä löydä sitä netistä.
Netistä löysin vain tämän tiedoston: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008327451.html
jossa oli kirjasta vain tämä artikkeli "Parempi olla hiljaa".
Koko kirjasta ei ole laitettu nettiin varmaankin siksi, ettei menetetä sen tilaajia.

Voisin yrittää skannata tuon artikkelin venäläisten asenteesta Suomen sotiin ja laittaa tänne. Tähän hätään sitä en ehdi tehdä, mutta ehkä huomenna, kun minulla ei ole skanneria täällä paikan päällä.
Paikalla
Justis
Reactions:
Viestit: 1164
Liittynyt: 05 Joulu 2022, 14:21

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Justis »

Kontra kirjoitti: 03 Marras 2023, 18:20
Justis kirjoitti: 03 Marras 2023, 15:56
Kontra kirjoitti: 03 Marras 2023, 09:27 HS Teema Jatkosota: Talvisota on monille venäläisille historian tahra, jota hävetään, josta vaietaan, tai joka kiistetään puhujasta riippuen. Sen sijaan vuosien 1941 – 1944 sota oli yksiselitteisesti Suomen hyökkäys Neuvostoliittoon natsi-Saksan rinnalla – ei mikään Talvisodan Jatkosota.

https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0
Laitatko linkin tuohon Hesarin teemaan kun se juttu minkä löysin oli hieman erilainen.
Minulle tulee pienenä kirjasena Hesarin Teema, enkä löydä sitä netistä.
Netistä löysin vain tämän tiedoston: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008327451.html
jossa oli kirjasta vain tämä artikkeli "Parempi olla hiljaa".
Koko kirjasta ei ole laitettu nettiin varmaankin siksi, ettei menetetä sen tilaajia.

Voisin yrittää skannata tuon artikkelin venäläisten asenteesta Suomen sotiin ja laittaa tänne. Tähän hätään sitä en ehdi tehdä, mutta ehkä huomenna, kun minulla ei ole skanneria täällä paikan päällä.
Minä löysin vain tämän joka on maksumuuriin takana
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008259602.html

Siis kyseessä on yksinomaan venäläisten näkökanta asiaan joka ei tullut aikaisemmasta viestistäsi esiin. Oli niin tai näin niin ilman talvisotaa ei olisi tullut jatkosotaakaan. Ja Venäjä ne sotatoimet silloinkin aloitti.
Paikalla
Kontra
Reactions:
Viestit: 1824
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Justis kirjoitti: 03 Marras 2023, 20:29
Kontra kirjoitti: 03 Marras 2023, 18:20
Justis kirjoitti: 03 Marras 2023, 15:56
Kontra kirjoitti: 03 Marras 2023, 09:27 HS Teema Jatkosota: Talvisota on monille venäläisille historian tahra, jota hävetään, josta vaietaan, tai joka kiistetään puhujasta riippuen. Sen sijaan vuosien 1941 – 1944 sota oli yksiselitteisesti Suomen hyökkäys Neuvostoliittoon natsi-Saksan rinnalla – ei mikään Talvisodan Jatkosota.

https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0
Laitatko linkin tuohon Hesarin teemaan kun se juttu minkä löysin oli hieman erilainen.
Minulle tulee pienenä kirjasena Hesarin Teema, enkä löydä sitä netistä.
Netistä löysin vain tämän tiedoston: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008327451.html
jossa oli kirjasta vain tämä artikkeli "Parempi olla hiljaa".
Koko kirjasta ei ole laitettu nettiin varmaankin siksi, ettei menetetä sen tilaajia.

Voisin yrittää skannata tuon artikkelin venäläisten asenteesta Suomen sotiin ja laittaa tänne. Tähän hätään sitä en ehdi tehdä, mutta ehkä huomenna, kun minulla ei ole skanneria täällä paikan päällä.
Minä löysin vain tämän joka on maksumuuriin takana
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008259602.html

Siis kyseessä on yksinomaan venäläisten näkökanta asiaan joka ei tullut aikaisemmasta viestistäsi esiin. Oli niin tai näin niin ilman talvisotaa ei olisi tullut jatkosotaakaan. Ja Venäjä ne sotatoimet silloinkin aloitti.
Tosiaan lauseestani ei selviäkään, että kyse on venäläisten kanta - oletin sen selviävän ensimmäisen lauseen perusteella. Voihan tosiaan joku suomalaisen kommarikin niin ajatella.
Paikalla
Kontra
Reactions:
Viestit: 1824
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Justis kirjoitti: 03 Marras 2023, 20:29
Kontra kirjoitti: 03 Marras 2023, 18:20
Justis kirjoitti: 03 Marras 2023, 15:56
Kontra kirjoitti: 03 Marras 2023, 09:27 HS Teema Jatkosota: Talvisota on monille venäläisille historian tahra, jota hävetään, josta vaietaan, tai joka kiistetään puhujasta riippuen. Sen sijaan vuosien 1941 – 1944 sota oli yksiselitteisesti Suomen hyökkäys Neuvostoliittoon natsi-Saksan rinnalla – ei mikään Talvisodan Jatkosota.

https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0
Laitatko linkin tuohon Hesarin teemaan kun se juttu minkä löysin oli hieman erilainen.
Minulle tulee pienenä kirjasena Hesarin Teema, enkä löydä sitä netistä.
Netistä löysin vain tämän tiedoston: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008327451.html
jossa oli kirjasta vain tämä artikkeli "Parempi olla hiljaa".
Koko kirjasta ei ole laitettu nettiin varmaankin siksi, ettei menetetä sen tilaajia.

Voisin yrittää skannata tuon artikkelin venäläisten asenteesta Suomen sotiin ja laittaa tänne. Tähän hätään sitä en ehdi tehdä, mutta ehkä huomenna, kun minulla ei ole skanneria täällä paikan päällä.
Minä löysin vain tämän joka on maksumuuriin takana
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008259602.html

Siis kyseessä on yksinomaan venäläisten näkökanta asiaan joka ei tullut aikaisemmasta viestistäsi esiin. Oli niin tai näin niin ilman talvisotaa ei olisi tullut jatkosotaakaan. Ja Venäjä ne sotatoimet silloinkin aloitti.
Näinhän se yksiselitteisesti oli kirjoitettu artikkeliin:
"Talvisota on monelle venäläiselle hävettävä historian tahra, mutta vuosien 1941–1944 sota oli itänaapurimme näkökulmasta yksiselitteisesti Suomen hyökkäys Neuvostoliittoon natsien rinnalla."
Paikalla
Justis
Reactions:
Viestit: 1164
Liittynyt: 05 Joulu 2022, 14:21

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Justis »

Kontra kirjoitti: 03 Marras 2023, 22:11
Justis kirjoitti: 03 Marras 2023, 20:29
Kontra kirjoitti: 03 Marras 2023, 18:20
Justis kirjoitti: 03 Marras 2023, 15:56
Kontra kirjoitti: 03 Marras 2023, 09:27 HS Teema Jatkosota: Talvisota on monille venäläisille historian tahra, jota hävetään, josta vaietaan, tai joka kiistetään puhujasta riippuen. Sen sijaan vuosien 1941 – 1944 sota oli yksiselitteisesti Suomen hyökkäys Neuvostoliittoon natsi-Saksan rinnalla – ei mikään Talvisodan Jatkosota.

https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0
Laitatko linkin tuohon Hesarin teemaan kun se juttu minkä löysin oli hieman erilainen.
Minulle tulee pienenä kirjasena Hesarin Teema, enkä löydä sitä netistä.
Netistä löysin vain tämän tiedoston: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008327451.html
jossa oli kirjasta vain tämä artikkeli "Parempi olla hiljaa".
Koko kirjasta ei ole laitettu nettiin varmaankin siksi, ettei menetetä sen tilaajia.

Voisin yrittää skannata tuon artikkelin venäläisten asenteesta Suomen sotiin ja laittaa tänne. Tähän hätään sitä en ehdi tehdä, mutta ehkä huomenna, kun minulla ei ole skanneria täällä paikan päällä.
Minä löysin vain tämän joka on maksumuuriin takana
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008259602.html

Siis kyseessä on yksinomaan venäläisten näkökanta asiaan joka ei tullut aikaisemmasta viestistäsi esiin. Oli niin tai näin niin ilman talvisotaa ei olisi tullut jatkosotaakaan. Ja Venäjä ne sotatoimet silloinkin aloitti.
Näinhän se yksiselitteisesti oli kirjoitettu artikkeliin:
"Talvisota on monelle venäläiselle hävettävä historian tahra, mutta vuosien 1941–1944 sota oli itänaapurimme näkökulmasta yksiselitteisesti Suomen hyökkäys Neuvostoliittoon natsien rinnalla."
Tuossa asia todellakin on yksiselitteinen mutta viestistäsi puuttui lause "itänaapurimme näkökulmasta" jolloin tulkinnanvaraa jäi aika paljon.
Paikalla
Kontra
Reactions:
Viestit: 1824
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Niin kävi, sori
Paikalla
Kontra
Reactions:
Viestit: 1824
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Tein seuraavat tarkennukset sothistorian koosteeseen sinisellä

sivu 21

Mannerheimia laskiessaan tämän ansioksi romuttuneen suunnitelmansa Suomen suhteen. Stalin ei tiennyt, ettei Mannerheim ystävällisyyttään jättänyt sulkematta Leningradin saartorengasta Syväriltä ja siten osallistunut Leningradin tuhoamiseen, vaan jo vuoden -41 lopussa epäilyksensä ja kesällä -42 vahvistuneen johtopäätöksensä vuoksi Saksan tulevasta häviöstä. (vrt Erfurtin päiväkirjat). Mutta tiesikö Stalin Mannerheimin hyväksyneen saarron sulkemisyrityksen Laatokalta?

sivu 23

Suomen sodat venäläisten silmin (HS Teema nro 2/2021: Jatkosota).

sivu 26
…….. ……
raskaudesta - heti ammuttavat, vangittavat ja vapautettavat. Hän ei hallinnut kostotoimiin villiintyneitä joukkojaan, eikä vaatinut laittomiin, myös alaikäisten poikien ja tyttöjen teloituksiin syyllistyneiden rankaisemista. Sodan päätyttyä hän matkusti pois maasta, ja olisiko hän vankileirien epäinhimilliseen toimintaan voinut juuri vaikuttaakaan.
[Mannerheimin Päämajassa erilaisissa vastuullisissa tehtävissä toiminut, sisällissodassa luutnantista everstiluutnantiksi ylennetty teollisuusmies Rudolf Walden (sotaministeri marraskuussa -18) oli sitä mieltä, että punavangitut oli vapautettava ja annettava palata perheittensä luo ja työhön. Mannerheim oli samalla kannalla ja keväällä 1919 annettiin asetus valtiorikosoikeuksien toiminnan lopettamisesta sekä yleinen armahdus. Avarakatseinen sisäministeri Heikki Ritavuori puolusti punaisten armahdusta, josta sai oikeiston raivon niskaansa. (Hän puuttui suomalaisten osallistumiseen itäkarjalaisten kansannousuun 1921-22 raivostutti aktivisteja ja hänet murhattiin 14.2.1922.)
Valtionhoitaja P E Svinhufvud oli ensi sijassa vastuussa vankileirien järjettömyydestä ja valkoiseen
……. ……

sivu 29

vaikkakaan ei ollut eduskunnan jäsen. Waldenin vaimo sodan jälkeen sanoi toimittajalle hänen miesvainajansa ja Mannerheimin olleen varsin hyvät tuttavat, mutta tuskin sentään ystävykset keskenään sanan syvimmässä merkityksessä. Waldenhan oli taitava ja tarmokas teollisuusmies, ja sotapalveluksessa poikkeuksellisen tehokas, vaativa organisaattori.

sivu 30

Ev Reino Hallamaan, Päämajan tiedusteluosaston radiotiedustelumme luojan osuus sodasta selviytymiseen on kiistaton. Venäläisten ja liittoutuneiden salatut sanomat pystyttiin nopeasti lukemaan ja paljastamaan vihollisen suunnitelmat ja liikkeet ennakkoon. Tietoja välitettiin myös saksalaisille, jotka palkitsivat Hallamaan Rautaristillä.

sivu 32

epäröi Jäämeren ratojen katkaisua. Samoin oli Suomen kohtalon kannalta ratkaiseva Mannerheimin päätös olla osallistumasta Leningradin tuhoamiseen. (On sanottu Hitlerin ankarasti painostaneen siihen, mutta P Visurin mukaan sellaista pyyntökään eivät saksalaiset esittäneet.) Kuitenkin kesällä -42 Mannerheim hyväksyi Laatokalla saksalais-italialais-suomalaisen laivasto-osaston yrityksen katkaista Leningradin huoltoyhteydet tai ainakin häiritä niitä, ks sivu 12. Mutta marraskuussa -43

Tiedoston osoitehan ei muutu
https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0
Paikalla
Kontra
Reactions:
Viestit: 1824
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Tein muutoksia tiedoston tekstiin, tarkennuksia, muokkausta ja korjauksia
sivu 2

Mannerheimille jo päivää ennen NL:n tulevasta hyökkäyksestä.) J. Stalinille oli annettu virheellinen käsitys Suomen työväestön heikosta innostuksesta puolustautua NL:n hyökkäystä vastaan, ja hän sai Otto V. Kuusisen muodostamaan Terijoen hallituksen (Arvo Poika Tuomisen kieltäydyttyä).

sivu 3

NL:n 163. jalkaväkidivisioonasta ja Raatteentien taistelussa 1-7 tammikuuta -40 sen avuksi tulleesta ukrainalaisesta 44. jalkaväkidivisioonasta. Raskaiden tappioiden seurauksena NL luopui tavoitteesta
katkaista Suomi Oulun tasalta. Kapteenista kenraaliksi ylennetty upseeri komensi 44. divisioonaa, joka Stalinin käskystä kohtasi loppunsa teloitusryhmän edessä jäällä lumihangessa polvillaan armoa anellen, mahdottomassa tehtävässä epäonnistuttuaan. (Suomalaisten sotamateriaalipuutteita kohensi merkittävästi tuo tuhoutunut 44. divisioona. Vaikka se oli vajaa, se oli vahvasti aseistettu valiojoukko, mutta Ukrainasta tuotuna koviin talviolosuhteisiin varustautumaton.)

sivu 8

kannalta silloin välttämättömiksi katsottavat sotilaalliset näkökohdat sanelivat. Poliittisia tarkoitusperiä ei maan hallituksella ollut, ja niistä sanoutui ylipäällikkökin selvin sanoin irti. (Mutta mitä ajatteli? xx) Tuossa sanottu koski tietenkin yksinomaan Itä-Karjalaa. Talvisodassa

sivu 13

Jo elokuussa 1941 Stalin USA:n kautta oli esittänyt Suomelle edullisempaa Välirauhan tarjousta, ks sivu 10. Vuoden 1943 alusta lähtien, kun Saksa oli jo heikentynyt, Suomi aloitti rauhantunnusteluja Yhdysvaltain kautta, mutta nyt NL:n pohjana rauhanneuvotteluille oli Välirauhan rajat.
(Neuvottelut vuonna -43 länsivaltojen tiedusteluasiamiesten kanssa.)*

sivu 14

Mannerheim valmistelevina toimina rauhaan pyrittäessä kieltäytyi täyttämästä saksalaisten kovia vaatimuksia. Mannerheim ei suostunut sulkemaan Leningradin saartoa Syväriltä eteenpäin, ja epäröi Jäämeren ratojen katkaisua. Kuitenkin kesällä -42 Mannerheim hyväksyi saksalais-italialaisen laivasto-osaston yrityksen suomalaisten tukemana sulkea Laatokalla Leningradin saartorengas.

sivu 15

viivytystaistelua käyden vihollista kuluttaen. Mannerheim ei hallinnut tilannetta, eikä hänellä ollut
stressinsietokykyä, ks tämä sivu
. Hänestä ei ollut enää ylipäälliköksi. Presidentti Ryti oli varautunut
…...
Suuret miestappiot vaatinut kohtalokas päämajan töppäys oli valmistautumattomuus 9.6.-44 alkaneeseen NL:n suurhyökkäykseen Karjalan Kannaksella. Päämajalle oli tiedustelu ilmoittanut,
…..
viestijoukkojen kersantti antoi yksityiskohtaisen selonteon koko ryhmityksestä – kokonaan uusi hyökkäysarmeija, jonka divisioonia pystyi nimeämään. Tiedustelupäällikkö ev Aladar Paasonen esitti nämä tiedot Mannerheimille.
Ilmatiedustelu oli havainnut valtavan hyökkäysarsenaalin rajan läheisyydessä, mutta tavoittiko tieto ev Paasosta? (Lentäjä-ässä kapt Hans Wind oli hyvin katkera sodan johdolle vielä vanhoilla päivillään, miksi ilmatiedustelutieto ei aiheuttanut toimenpiteitä?) Ruotsalaisetkin olivat tietoisia venäläisten joukkojen keskityksistä ja varoittivat, mutta luotettiinko siihen?
Paasosta on arvosteltu vajavaisten tietojen antamisesta ylijohdolle. Hän on väittänyt halunneensa noin 25.5 tiedottaa ylipäällikölle maj R. Ketosen 23.5 tekemän katsauksen ”Venäläisten suurhyökkäys Karjalan kannaksella on lähiaikoina odotettavissa”, mutta Airon kieltäneen pelottele-masta ylipäällikköä tiedoilla, joita ei voinut pitää ehdottoman varmoina. (Käsittämätöntä? xx)
Airon väite: ’etuasema kestää ainakin kuukauden’, Paasonen: ’hyvä jos vuorokauden’ - oikea arvio.
(Prof Martti Turtola on tulkinnut Paasosen peitelleen osuuttaan vaikenemisessa, josta sovittiin yleisesikuntapäällikön kenrltn Axel Erik Heinrichin ja Airon kanssa. Prof Juhani Suomen mukaan Mannerheimille ei uskallettu kertoa vihollisen suurkeskityksistä Kannakselle, kun pelättiin hänen tulevan hysteeriseksi. Kukaan ei halunnut ottaa ohjaksia käsiinsä, josta seuraukset olivat järkyttävät. (Sodanjohto ei ole kunnossa, jos ylipäälliköltä pimitetään tiedustelutietoa. xx)

sivu 21

Mannerheimia laskiessaan tämän ansioksi romuttuneen suunnitelmansa Suomen suhteen. Stalin ei tiennyt, ettei Mannerheim ystävällisyyttään jättänyt sulkematta Leningradin saartorengasta Syväriltä ja siten osallistunut Leningradin tuhoamiseen, vaan jo vuoden -41 lopussa epäilyksensä ja kesällä -42 vahvistuneen johtopäätöksensä vuoksi Saksan tulevasta häviöstä. (vrt Erfurtin päiväkirjat). Mutta tiesikö Stalin Mannerheimin hyväksyneen saarron sulkemisyrityksen Laatokalta?
…..
Mannerheim ennakoi, että sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä entinen presidentti Ryti voisi syyttää häntä tapahtumien kulusta ja näin tapahtuikin. Mannerheimhan ei pitänyt hallitukselle antamansa vakuutusta, ettei Itä-Karjalaan hyökkäyksellä pitänyt olla poliittisia tavoitteita, vaan olla vain strateginen välttämättömyys Karjalan palauttamiseksi. Olihan poliittinen tavoite ja varmaan sotarikoksen luonteinen, hänen tavoitteensa Leningradin piiritykseen ja Laatokalla elämäntien katkaisuyritykseen osallistuen, luoda edellytykset saksalaisille tuhota Leningrad asukkaineen.

sivu 23

Suomen sodat venäläisten silmin (HS Teema nro 2/2021: Jatkosota).

sivu 26
…….. ……
raskaudesta - heti ammuttavat, vangittavat ja vapautettavat. Hän ei hallinnut kostotoimiin villiintyneitä joukkojaan, eikä vaatinut laittomiin, myös alaikäisten poikien ja tyttöjen teloituksiin syyllistyneiden rankaisemista. Sodan päätyttyä hän matkusti pois maasta. Olisiko hän vankileirien epäinhimilliseen toimintaan voinut juuri vaikuttaakaan?

[Vankileireillä ihmisiä säilytetiin tarpeettomasti, jonka seurauksena kuolleisuus nälkään, huonoon hygieniaan ja raakuuteen oli suuri. Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud oli ensi sijassa vastuussa leirien järjettömyydestä ja valkoiseen terroriin osallisten jättämisestä rankaisematta rikollisista toimistaan.
Sisällissodassa Mannerheimin Päämajassa erilaisissa vastuullisissa tehtävissä toiminut, sodan aikana luutnantista everstiluutnantiksi ylennetty teollisuusmies Rudolf Walden (sotaministeri marraskuussa -18) oli sitä mieltä, että vangitut oli vapautettava ja annettava palata perheittensä luo ja työhön. Mannerheim oli samalla kannalla ja keväällä 1919 annettiin asetus valtiorikosoikeuksien toiminnan lopettamisesta sekä yleinen armahdus. Avarakatseinen sisäministeri Heikki Ritavuori puolusti punaisten armahdusta, josta sai oikeiston raivon niskaansa. (Puututtuaan suomalaisten osallistumiseen itäkarjalaisten kansannousuun 1921-22, aktivistit murhasivat hänet 14.2.1922. Vangitut olisi voitu päästää kotipaikkakunnille töihin valvottuihin oloihin, kun maassa oli vakava elintarvikepula, ja toimittaa sieltä oikeudenkäynteihin. Riskinä tietysti olisi ollut karkuruus rajan taakse kuolemanrangaistusten pelossa. Lapsista ei olisi tullut orpoja huutolaisia tms, vaikka sama kohtalo karkureille rajan takana olisi ollut aika todennäköinen, vain eri syystä. Vasta ulkovaltojen puuttuminen asioihin lopetti maan hallinnon väärinkäytöksen. Nykyisen käytännön mukaan Svinhufvud olisi kansainvälisessä tuomioistuimessa tuomittu ankaraan rangaistukseen. xx]

sivu 27

muihin tehtäviin, vaikka toisaalta hän ei pitänyt myötäilijöistäkään. Hän ihmetteli, miksi eräs kenraalimajuri käytti avonimessään tohtoria ennen kenraalimajuria. Tarkastuskierroksella rintamalla hyökkäysvaiheessa Mannerheim huomasi kenrmaj Laatikaiselta puuttuvan vapaudenristin. Laatikaisen oli pantava se kaulaansa tarkastusta jatkettaessa. (Ilmari Ojala: Päämajan arkea ja juhlaa). Mannerheimilla oli viileät välit mediaan. Tekstin lopussa lisää erikoisista luonteenpiirteistä.

sivu 28

Mannerheim käytöksellään osoitti kuvittelevansa olevan muiden yläpuolella ja ylivertaisuus-harhassaan varmaan kuvitteli nauttivansa alaistensa ihailua ja kunnioitusta, mutta kyllä päämajan turhautuneiden kenraaleiden lausunnoista paistaa läpi ihan muuta, ja alaisten epäkunnioittava kohtelu karisti esimiehen arvovaltaa heidän silmissään. xx

sivu 29

budjetointiin ja kenraaliylennyksiin. Kyllä Rytin täytyi tietää Mannerheimin omavaltainen toiminta
saksalaisten kanssa Leningradin tuhosuunnitelmassa. Ryti totesi vaikutelmana Hitleristä vierailussa Suomessa vuonna -42: ”…. lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen”, vaikka kertoi tämän sanoneen: ”Siviiliväestökin Pietarissa saakoon kuolla, sillä venäläiset ovat niin kovin epäluotettavia ja kavalia, ettei heitä ole syytä säästää”. (HS Teema 2/2021 Jatkosota)

vaikkakaan ei ollut eduskunnan jäsen. Waldenin vaimo sodan jälkeen sanoi toimittajalle hänen miesvainajansa ja Mannerheimin olleen varsin hyvät tuttavat, mutta tuskin sentään ystävykset keskenään sanan syvimmässä merkityksessä. Waldenhan oli taitava ja tarmokas teollisuusmies, ja sotapalveluksessa poikkeuksellisen tehokas, vaativa organisaattori.
……
viipyillessä ”kostealla saunareissulla” teillä tietymättömillä. Hyökkäys menestyi ja satoi Laatikaisen laariin - palkittiin ”ansioistaan” ylennyksellä ja Mannerheim-ristillä. ks jälj. (lause siirretty sivulle 34)

sivu 30

tuntui karsastavan Nihtilää tämän hämäläisen puhetavan vuoksi. Noin omituinen syy ei tunnu uskottavalta. (poistettu lause) Kokivatko kollegat Nihtilän ”liian päteväksi”? xx. Nihtilä oli ohittanut komentotien, päämajan komento-osaston päällikön kenrltn Wiljo E. Tuompon.
……
Ev Reino Hallamaan, Päämajan tiedusteluosaston radiotiedustelumme luojan osuus sodasta selviytymiseen on kiistaton. Venäläisten ja liittoutuneiden salatut sanomat pystyttiin nopeasti lukemaan ja paljastamaan vihollisen suunnitelmat ja liikkeet ennakkoon. Tietoja välitettiin myös saksalaisille, jotka palkitsivat Hallamaan Rautaristillä.

sivu 32

epäröi Jäämeren ratojen katkaisua. Samoin oli Suomen kohtalon kannalta ratkaiseva Mannerheimin päätös olla osallistumasta Leningradin tuhoamiseen. (On sanottu Hitlerin ankarasti painostaneen siihen, mutta P Visurin mukaan sellaista pyyntökään eivät saksalaiset esittäneet.) Kuitenkin kesällä -42 Mannerheim hyväksyi Laatokalla saksalais-italialais-suomalaisen laivasto-osaston yrityksen katkaista Leningradin huoltoyhteydet tai ainakin häiritä niitä, ks sivu 12, vaikka epäili Saksan voittoa. Mutta Marraskuussa -43 hän tyrmäsi saksalaisten pyynnön perustaa havainto- ja tulenjohto-asemiansa suomalaisten etulinjaan Kannakselle Leningradin tykittämiseksi ja pommittamiseksi. Mannerheim toivoi saksalaisten tekevän likaisen työn ilman suomalaisia, vrt sivut 10, 11. Ruotsalaiset välittivät tiedon, että USA uhkasi julistaa sodan Suomelle, jos Sorokan (Belomorsk)

sivu 33

rautatieristeysasema valloitettaisiin, jonka offensiivin Mannerheim epäsi ja peruuntumista Airo vielä eläkepäivillään harmitteli - ainoa Airon suunnittelema operaatio jatkosodassa (ei operatiivisen osaston), vrt Erfurtin päiväkirjat. Mannerheimin kanta todennäköisesti myös esti saksalaisten hyökkäyksen Ruotsiin elokuun alussa -41, kieltäessään Suomen alueen käytön hyökkäykseen.

sivu 35

[Talvelan käskyä uhmaten kenrmaj Aarne Blickin VI armeijakunta perääntyi tuhoa uhkaavassa tilanteessa. Talvela erotti Blickin, ja tilalle määrättiin 7.7 Kannakselta kenrmaj A-E Martola.]

sivu 36

Eversti Armas Kemppi ei ole ainoa komentaja, joka on joutunut marsalkka Mannerheimin epäsuosioon. Jääkäriupseeri Martti Walleniuksen välit marsalkkaan olivat huonot jo vuoden 1918
Paikalla
Kontra
Reactions:
Viestit: 1824
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Suomen sodat 1939 --45

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Nämä muutokset koosteeseeni Suomen sodista 1939 - -45. Osoite ei muutu, ks edeltä.

sivu 26
Ennen Talvisotaa marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimilla s. 1867 oli sodan johtamis-kokemusta ratsuväkiprikaatin ja armeijakunnan komentajana Venäjällä ja Valkoisen armeijan ylipäällikkönä Suomen sisällissodassa. Sisällissodan ylipäälliköstä senaattori Kyösti Kallio oli tuhahtanut: ”Mannerheim, jumalansa kullakin”, (HS 5.12.2023). Sisällissodassa

teloituksiin syyllistyneiden rankaisemista. Keväällä 1918 Kyösti Kallio piti Nivalan kirkossa ns ”sovinnon puheen”, jota pidetään yhtenä parhaimmista puheista Suomen historiassa, jossa kuulutti sopua koston sijaan. Se herätti ihmetystä. Sodan päätyttyä Mannerheim matkusti pois maasta. Olisiko hän vankileirien epäinhimilliseen toimintaan voinutkaan juuri vaikuttaa?

sivu 29
Evltn/ev Valo K. Nihtilä, toimi Talvisodassa ja joulukuusta -42 lähtien operatiivisen osaston päällikkönä. Talvisodassa Nihtilän ehdottamien ratkaisujen pohjalta syntyi osaltaan suomalainen mottitaktiikka. ”Päämajan eversti” oli toiminut sotakorkeakoulun opettajana ja päivittänyt

sivu 30

Nihtilä ei saanut Mannerheim-ristiä, eikä kenraaliylennystä, vaikka ansiot sotatoimien suunnittelun johtajana operatiivisen osaston päällikkönä olisivat tunnustuksen ansainneet. Airo kyllä esitti ylennystä kaksikin kertaa - miksi tuloksetta? Airon arvelun mukaan Mannerheim tuntui karsastavan Nihtilää tämän hämäläisen puhetavan vuoksi. Noin omituinen syy ei tunnu uskottavalta. xx. Nihtilä oli ohittanut komentotien, päämajan komento-osaston päällikön kenrltn Wiljo E. Tuompon. Kokivatko kollegat Nihtilän ”liian päteväksi”? xx.

Nihtilän loppu oli dramaattinen. Eräässä kokoomuksen tilaisuudessa joutui kuuntelemaan maanpuolustushengen vastaista puhetta, josta järkytys aiheutti kohtalokkaan sydänkohtauksen.

sivu 33

Sodan johdon puutteellisesta harkintakyvystä johtuvat töppäilyt voidaan antaa anteeksi, mutta voiko kukaan antaa anteeksi sitä, että sodan johto piti hallitusta, eduskuntaa, nuhteetonta armeijaansa ja koko Suomen kansaa pilkkanaan ”hyödyllisinä idiootteina” salaisessa suunnitelmassa saksalaisten kanssa Leningradin tuhoamiseksi asukkaineen. Mitä voidaankaan

sivu 36
Jatkosodassa erästä iäkästä sisällissodan veteraanikenraalia (lienee ollut Paul von Gerich s.1873) ei katsottu voitavan määrätä vaativiin tehtäviin, ja hän sai tehtäväkseen jakaa kunniamerkit
Vastaa Viestiin