Talousuutiset

[John Carter]

Syöksykierteessä ollaan ja hyvinvointiyhteiskunnanpalvelut ovat jo nyt kriisissä. Asioiden priorisointi on mennyt pahemman kerran metsään.
Suomi on muuttumassa Itämeren Italiaksi – Yksi asiaa yllättää Italian arvostelijat
Italian talouden vakavin ongelma on krooninen talouskasvun puute, ei valtava valtionvelka. Suomi on kovaa vauhtia ajautumassa samanlaiseen syöksykierteeseen.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/suomi- ... 0f0fea1529

[Lyde19]

Sipilä ei ole ehdolla. Kuvassa näkyy miten Sipilän KiKy vaikutti kilpailykykyyn osaavasta työvoimasta.
Työvoimaa ei helposti saa alhaisen elintason maahan kuten Suomeen.

[John Carter]

Tästäkin kirjoitin jo neljä (4) vuotta sitten Sanoman TIEDE- palstalle. Myös Yuval Noah Harari on kirjoittanut aiheesta ja siitä löytyy rutkasti muutakin tutkimustietoa, jos sitä vain haluaa etsiä.
Jättipankin analyysi kyseenalaistaa laskelmat työvoiman tarpeesta: Sadat miljoonat työpaikat uhattuina – neljännes töistä katoaa kokonaan
Tekoäly pistää pian tusinatöiden tekijät, hallinnon, asiantuntijat sekä alemman ja osin ylemmänkin johdon kilometritehtaalle, väittää pankkijätti Goldman Sachs. Edessä on valtava muutos, jonka myötä työtä saatikka toimeentuloa ei riitä kaikille. Loppujenkin on mentävä takaisin koulun penkille.
https://www.suomenuutiset.fi/jattipanki ... -kokonaan/

[John Carter]

Nopeasti ne mielipiteet muuttuvat. Joskus jopa vuorokaudessa.
Lamahallituksia olisi syytä kiittää eikä kivittää - Suomi on tuntemattoman edessä
Kasvu ei synny poliitikkojen puheilla. Panostukset koulutukseen näkyvät nekin vasta vuosikymmenten kuluttua.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/lamaha ... 98b5fc9da5

[John Carter]

Kansaa on kusetettu ihan kunnolla vihvasfemwoke-mediaohjauksen avulla viimeiset neljä vuotta. Kovat tuomiot paikallaan.
Professori soimaa hallitusta: Ideologinen vaatimus julkisesta hoidosta johtaa jonotukseen
Lasse Lehtosen mukaan vaatimus hoidon järjestämisestä julkisen toimijan kautta on resurssien hukkaan heittämistä.
https://www.verkkouutiset.fi/a/professo ... /#dc3a85b4
Taloustieteen nobelisti: Onnellisuusvertailut näyttävät harhakuvaa Suomesta – ”Sairauden nimi on valtioriippuvuus”
Päivitetty
31.3.2023
10:14
Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström sanoo, että talouden tilan heikentyminen on vain oire. Itse sairaus on valtion liian painava rooli.
https://www.talouselama.fi/uutiset/talo ... c77b0782f3

[Keijona]

Suomen täytyisi olla rohkeasti oma itsensä ja erilainen, uranuurtaja ja edelläkävijä, realisti joka kertoo totuuden: Homma ei toiminut, järkevintä tässävaiheessa on oppia virheistä ja keksiä jotain muuta.

[John Carter]

Sannaslovakia ja Trumplandia on syytä lopettaa heti vaalien jälkeen ja aloittaa lustraatio.
TE: Ruotsi löysi lääkkeet valtioriippuvuuteen
Ruotsista voisi ottaa mallia myös Suomen talouden tasapainottamiseen.
Ruotsissa tuli viime kuussa kuluneeksi 30 vuotta maan nykyisen talouslinjan synnystä, uutisoi Talouselämä. 90-luvun laman koetellessa myös Ruotsia maan silloinen keskusta-oikeistolainen pääministeri asetti työryhmän vakauttamaan maan talouspolitiikkaa sekä luomaan kasvuedellytyksiä.

Taloustieteilijä Assar Lindbeckin työryhmä julkaisi selvityksen, jonka mukaan ruotsalainen hyvinvointivaltio oli kriisissä. Tämä johtui erityisesti tehokkuuden ja luottamuksen rappeutumisesta.

Työryhmä tarjosi ratkaisuksi valtiosta riippuvaiselle taloudelle 113 konkreettista ehdotusta, joista erityisesti budjettiraamit auttoivat Ruotsia kutistamaan velkasuhteensa 70 prosentista 31 prosentin tasolle.

Ruotsin talouslinjasta voisi olla hyötyä myös Suomen valtiontalouden tasapainottamisessa, kirjoittaa Talouselämä. Kuluneilla hallituskausilla talouspolitiikka on seilannut laidasta laitaan, kun veronmaksajan näkökulmasta poliittisten linjojen poukkoilua tulisi välttää.

Eduskunta on jo löytänyt sovun esimerkiksi ilmastotavoitteesta sekä liikenneverkon rahoituksesta pitkälle aikavälille. Vaalikauden ylittävät budjettiraamit olisivat näille päätöksille oivallinen lisä tasapainottamaan valtiontalouden kehitystä.
https://www.verkkouutiset.fi/a/talousel ... /#dc3a85b4

[John Carter]

Taattua HS sumutusta vaalipäivänä kansalle.
Kiistatonta on, että hinnat Virossa lähestyvät suomalaista tasoa, vaikka inflaatiovauhdin ennakoidaan hiipuvan. Osa tuotteista on jo kalliimpia.
Ruoan hinta oli jo kaksi vuotta sitten eurostatin vertailussa kivunnut Virossa 98 prosenttiin EU:n keskitasosta, kun Suomessa se oli tuolloin 114 prosenttia. Sen jälkeen inflaatio Virossa on ollut nopeampaa.
Klaukkalassa työskentelevä Risto Grünbaum vie kotiinsa Pärnuun ruokaa ja päivittäistavaroita, jotka maksavat Suomessa vähemmän kuin Virossa. HS:n hintavertailussa virolainen ostoskori maksoi kaksi euroa vähemmän paikallisten porkkanoiden ja oluen ansiosta.
Kaja Kunnas HS
2:00 | Päivitetty 8:56
ENNEN suomalaiset kävivät Virossa edullisempien ostosten perässä, mutta onko suunta nyt kääntymässä päinvastaiseksi? Osa elintarvikkeista on jo kalliimpia Virossa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009480074.html

[Lyde19]

Virossa on samat kauppaketjut kuin Suomessa joten hinnat voi tarkistaa yksinkertaisesti nettihaulla.
Sinänsä tervettä että hinnoissa ei ole suuria eroja. Pitempi kuljetusmatka tietysti lisää hintaa.

[John Carter]

Niin ne mielipiteet vaan nopeasti muuttuvat. Hyvä niin, kun vain oikea tieto löytää tiensä mediaan.
Veroasiantuntija varoittaa tämän ryhmän verojen kiristämisestä – ”Vaarallinen signaali”
Sunnuntaina käytävissä vaaleissa valitaan eduskuntaan seuraavat kansanedustajat, jotka päättävät muun muassa Suomen verotuksesta. Tämän viikon Markkinaraati pohtiikin, mitä verotukselle pitäisi tehdä.

Deloitten veroasiantuntijan Virpi Pasasen mukaan suurin osa verotuksesta haittaa jollain tapaa talouskasvua. Hänestä nykyisessä taloustilanteessa ei olisikaan järin viisasta ryhtyä kiristämään verotusta voimakkaasti.
”Meillä ei ole varaa verotuksen erityisiin kiristyksiin. Painopistesiirtoja voidaan tehdä, eli sitä, että mitä asioita meillä verotetaan”, Pasanen sanoo.

Suomessa kokonaisveroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 43 prosenttia vuonna 2021, kun taas OECD-maiden keskiarvo oli runsaat 34 prosenttia. Suomea korkeampi kokonaisveroaste oli Tanskassa, ja Suomen perässä olivat Ruotsi ja Norja.
Aktian veroasiantuntijan Ville-Matti Lindgrenin mielestä kokonaisveroastetta pitäisi laskea, eikä palkansaajan verotusta pitäisi nostaa.

”Yritysten osalta verotus on selkeää, kun puhutaan yhteisöverosta, mutta sielläkin ehkä pitää tarkastella tätä kilpailukyvyn ja Suomeen tehtävien investointien vinkkelistä”, Lindgren sanoo.
”Omistajayrittäjä on se, joka ihan viimeiseksi syö”
Omistajayrittäjän verotusta Lindgren pitää epäselvänä. Hän katsoo, että listaamattomien yhtiöiden osinko on palkinto yrittäjälle, joka ”elää ja hengittää yritystoimintaa”.

Suomessa osinkotuloa verotetaan eri tavoin riippuen siitä, onko se saatu pörssiyhtiöstä vai listaamattomasta yhtiöstä.
”Omistajayrittäjän verotus ei voi olla ainakaan ankarampaa kuin mitä se on passiivisemmalla pörssiyhtiöön sijoittavalla henkilöllä, joka saa osingon. Totta kai molemmissa on yritystoiminnan riski, mutta se on aivan eri vinkkelistä”, Lindgren pohtii.
Finérin mielestä osinkoverotuksessa kysymys kulminoituu listaamattomien ja listattujen yhtiöiden osinkoverotuksen väliseen eroon, jota pitäisi hänestä kaventaa. Kuinka se tehdään, on kiinni poliittisista päätöksistä.
Pasanen toteaa, että nykyisessä taloustilanteessa tarvitaan työllisyyden kasvua, jota saadaan pk-sektorilta eli listaamattomista yrityksistä.

”On aika vaarallista lähteä antamaan sen tyyppistä signaalia, että omistajayrittäjän verotusta lähdettäisiin kiristämään. Omistajayrittäjä on kuitenkin se, joka ihan viimeiseksi syö ja viimeiseen asti pitää kiinni työpaikoista ja työntekijöistään”, Pasanen sanoo.
Pasasen mielestä riskinottoon pitääkin jollain tapaa kannustaa, ja sen pitäisi olla myös taloudellisesti kannattavaa. Finérin mielestä riskinoton kannattavuus syntyy markkinoilla, eikä sitä siksi tarvitsisi tukea verotuksen kautta.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/veroas ... f099583248
EK:n tuoreen laskelman mukaan Suomi on ohittanut Tanskan kokonaisveroasteessa. Muutos olisi huomattava, sillä esimerkiksi 2021 Tanskan kokonaisveroaste oli OECD-maiden korkein suhteessa BKT:een. Veroaste Suomessa olisi 43,2 prosenttia ja Tanskassa 42,7. Ennakkotiedot veroasteesta tulivat komissiosta.

[John Carter]

Onneksi ainakaan Suomessa ei ole mitään kytköksiä poliittisilla toimijoilla noihin pikavippiyhtiöihin, koska olemme rehellinen maa, jossa oikeusvaltioperiaate toteutuu maailman parhaiten.
Tänään
12:11
FINANSSI
Pikavipin 255 prosentin korko oli kohtuuton – Näin valvoja kertoo tuomion vaikutuksesta perintäyhtiöihin
Päivitetty
tänään
12:28
Perintäyrityksiä koskevia valvontatapauksia tulee vuosittain Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 500-600 kappaletta. Nyt alan liiketoimintaa myllertää oikeuden ennakkoratkaisu kohtuuttomista koroista.
https://www.talouselama.fi/uutiset/pika ... M3LjAuMC4w

[John Carter]

Sanna Marinin hallitus sai melkoisia tuhoja aikaiseksi, vaikka velkaannutti Suomea ja suomalaisia yli 40 miljardia euroa, koska asioiden priorisointi kyky oli täysin ala-arvoista. Rahat laitettiin mamutukseen, woketukseen ja ilmastohumppaan mielummin, vaikka noi vanhukset aikoinaan rakensivat tämän maan verovaroillaan.
Uusi hoitaja­mitoitus tuli voimaan, uhkaa pahentaa työvoima­pulaa – Attendon mukaan kilpailu hoitajista on epäreilua
Hoitajamitoitus kiristyi huhtikuun alussa, mikä kasvattaa riskiä hoivapaikkojen sulkemisesta. Attendon mukaan hoitajapulaa on pyrittävä ratkomaan kaikin mahdollisin keinoin.
Jyri Huttunen
18:15
KILPAILU sosiaali- ja terveydenhoitoalan työvoimasta jatkuu kiivaana. Huhtikuun alussa kiristynyt hoitajamitoitus vaikeuttaa Attendon ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan tilannetta entisestään. Hoitajamitoitus kiristyi huhtikuun alussa 0,65 hoitajaan jokaista asiakasta kohti.

Hyvinvointiala Hali ry:n mukaan tällä hetkellä on vapaana tuhansia hoivapaikkoja. KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho arvioi, että riski uusien hoivapaikkojen sulkemisesta kasvaa.
– Tilanne on haastava. Työpaikkoja on enemmän kuin tekijöitä.

THL:n marraskuisen selvityksen mukaan lakisääteinen hoitajamitoitus alittui kymmenissä hoivakodeissa. Ruskoaho arvioi, että tilannetta hankaloittaa se, että lisää työvoimaa tarvitaan useissa sadoissa yksiköissä samaan aikaan.

SUOMEN johtavalla yksityisellä hoivapalveluyrityksellä Attendolla on yhtiön tiedotteen mukaan 1 500 vapaata hoivapaikkaa. Attendo on joutunut joissakin hoivakodeissaan jättämään vapautuneita hoivapaikkoja täyttämättä kiristyvän mitoituksen ja hoitajapulan vuoksi. Attendolla on Suomessa noin 430 toimipistettä.

Attendo Suomen toimitusjohtajan Virpi Holmqvistin mukaan on onnistuminen, että yhdenkään asiakkaan ei ole tarvinnut muuttaa pois Attendon hoivakodeista. Attendon tilanne on tällä hetkellä haasteista huolimatta rauhallinen.
– Aloitimme rekrytointitoimenpiteet hyvissä ajoin, ja valtakunnallisesti kokonaistilanteemme hoivakodeissa on nyt riittävä.
Hoitajamitoituksen nousu vaikeuttaa Attendon mukaan sekä työvoiman saatavuutta että yrityksen kannattavuutta. Lisäksi yhtiö on huolissaan kotona tai sairaalassa hoivapaikkaa odottavista vanhuksista.

– Suomalaiset ikäihmiset ovat oikeutettuja hyvään, laadukkaaseen hoivaan, Holmqvist sanoo.

ATTENDON mukaan kilpailu työvoimasta asettaa julkiset ja yksityiset toimijat turhaan vastakkain rekrytointitilanteissa. Yhtiön mukaan julkisella palveluntuotannolla on yrityksiä paremmat edellytykset kilpailla työvoimasta.

Holmqvist kokee, että julkisilla palveluntuottajilla on paremmat keinot kilpailla palkoista kuin kilpailutetuilla yksityisillä palveluntuottajilla. Hali ry:n selvityksen mukaan julkisen tuotannon palvelut ovat selvästi kalliimpia kuin yksityisten tahojen tuottamat hoivapalvelut.
– Me emme voi lähteä kilpailemaan tekijöistä palkoilla. Ehkä yksityisten palveluntuottajien tulisi saada julkisen sektorin kustannuksia vastaava korvaus.

Ruskoahon mukaan keskimääräisten hoitokustannusten perusteella ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hänen mukaansa julkisen palvelutuotannon hoivakodeissa asiakkaat voivat olla vaikeahoitoisempia, jolloin heidän hoivansa yksityisellä puolella voisi olla yhtä kallista.

Attendo vaatii työperäisen maahanmuuton helpottamista yhtenä ratkaisuna hoitajapulaan. Lisäksi Attendo ehdottaa teknologian ottamista huomioon henkilöstömitoituksessa ja muiden kuin hoiva-alan ammattilaisten aiempaa laajempaa hyödyntämistä hoivatyössä.

Laki hoitajamitoituksesta hyväksyttiin kesällä 2020. Henkilöstömitoituksen on tarkoitus nousta asteittain 0,7 hoitajaan asiakasta kohden. Mitoituksen toteutumista lykättiin tammikuussa. Näillä näkymin 0,7:n hoitajan mitoitus astuu voimaan joulukuussa.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009496638.html

[John Carter]

Ennusteet muuttuvat positiivisempaan suuntaan monellakin eri sektorilla.
Danske Bank: Suomen talous onkin myötätuulessa
Danske Bank nostaa ennustettaan Suomen talouskasvusta. Kasvu jää kuitenkin hitaaksi, ja valtion velkaantuminen jatkuu.

Pankki ennakoi nyt, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2 prosentin tahtia. Aiemmassa ennusteessaan Danske arvioi laskutahdiksi 0,7 prosenttia.

Ensi vuodelle Danske odottaa 0,9 prosentin kasvua. Suomen talouden näkymä on Dansken mukaan kääntynyt viime kuukausien aikana aiempaa positiivisemmaksi.

– Pitkälti väistetyn energiakriisin lisäksi Suomen vientimarkkinoiden talousnäkymät ovat olleet pelättyä paremmat. Euroalue vältti taantuman, ja Kiinan talous avautui vuosien koronarajoitusten jälkeen. Siksi olemme hieman nostaneet Suomenkin talousennustetta, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa.
https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-146783

[John Carter]

Toivottavasti seuraava hallitus käyttää mediaa rehellisemmin kansaa kohtaan.
Tulevista kansanedustajista peräti neljä viidestä mieluummin leikkaa palveluista kuin ottaa lisää velkaa
Edessä on merkittävä käänne, arvioivat asiantuntijat.
MARICA PAUKKERI
6:04
Enemmistö uusista kansanedustajista leikkaisi mieluummin julkisia palveluita kuin ottaisi lisää velkaa. Tämä käy ilmi eduskuntaan valittujen ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen antamista vastauksista.

Tulevista kansanedustajista neljä viidestä ei olisi valmis ottamaan lisää velkaa nykytasoisten palveluiden turvaamiseksi.

Erityisen penseästi velanottoon suhtautuivat kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat.
Valituista vajaa viidennes ei olisi valmis supistamaan palveluita, vaikka se edellyttäisi lisää velanottoa. Näin ajattelevia on suhteellisesti eniten vasemmistoliitossa.

Vasemmistoliiton yhdestätoista eduskuntaan valitusta ehdokkaasta kymmenen ottaisi mieluummin lisää velkaa kuin leikkaisi palveluista.

Eduskuntaan valittujen ehdokkaiden näkemysten jakauma eroaa kaikkien Ylen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista.

Lisää velanottoa palveluiden takaamiseksi vastusti kaikista vastaajista noin 70 prosenttia. Vaalikoneeseen vastasi 2 116 eduskuntavaaliehdokasta.
Enemmistö uudesta eduskunnasta sanoo ei veronkorotuksille
Uuden eduskunnan talouspoliittista linjaa kuvaa myös se, miten eduskuntaan valittujen mielestä julkista taloutta tulisi tasapainottaa.

Yli 70 prosenttia tulevista kansanedustajista tasapainottaisi valtiontaloutta mieluummin menoleikkauksilla kuin veronkorotuksilla. Suopeinta suhtautuminen veronkorotuksien käyttöön oli vasemmistopuolueissa.
Kahden suurimman puolueen, kokoomuksen ja perussuomalaisten, edustajat suhtautuvat pääosin kielteisesti veronkorotuksiin. Kannat mukailevat puolueiden puheenjohtajien julkilausumaa linjaa.
https://yle.fi/a/74-20025555

[John Carter]

Sanna Marinin hallitus luokitteli ihmisen työlliseksi, jos ihminen teki yhden tunnin (1h) viikossa töitä.
Yhä useampi osa-aikainen teki osa-aikatyötä omasta halustaan viime vuonna
Joka neljäs osa-aikatyötä tekevä olisi halunnut kokoaikatyötä.
STT
9:27
YHÄ USEAMPI osa-aikainen teki osa-aikatyötä omasta halustaan viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Joka neljäs osa-aikatyötä tekevä olisi halunnut kokoaikatyötä, kun edellisvuonna kokoaikatyötä haluavia oli lähes kolmannes.

Viime vuonna osa-aikatyötä teki vajaa viidennes kaikista palkansaajista.

Osa-aikatyö on yleisempää naispalkansaajilla kuin miespalkansaajilla. Naispalkansaajista osa-aikaisia oli viime vuonna 24 prosenttia ja miespalkansaajista 12 prosenttia.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009498764.html