Stonehenge ja köydet

[SHT]

Katselin aamulla dokumenttiohjelmaa Stonehengen salaisuus. Siinä kerrottiin, että sinikivet louhittiin Walesissa ja siirrettiin sieltä maateitse Stonhengen nykyiselle paikkalle. Arkgeologit valmistivat kivikautisin keinoin puisen kelkan, jolla kiviä siirrettiin vetämällä kelkkaa köysillä. Miten kivikaudella valmistettiin tarpeeksi kestäviä köysiä ?

[Susa]

Miten kivikaudella valmistettiin tarpeeksi kestäviä köysiä ?

Kuulema jo neanderthalit osasivat tehdä köyttä tai ainakin narua.
Joten miksipä ei tuohon aikaan jolloin jo seilattiin meriä ja viljeltiin maata.

[Jalo Arkkivalo]

Katselin aamulla dokumenttiohjelmaa Stonehengen salaisuus. Siinä kerrottiin, että sinikivet louhittiin Walesissa ja siirrettiin sieltä maateitse Stonhengen nykyiselle paikkalle. Arkgeologit valmistivat kivikautisin keinoin puisen kelkan, jolla kiviä siirrettiin vetämällä kelkkaa köysillä. Miten kivikaudella valmistettiin tarpeeksi kestäviä köysiä ?

Väitän että eivät ole käyttäneet köyttä, vaan vetoaisoja. Isojen massojen siirtely köydellä on todella vaikeaa, jos on paljon porukkaa vetämässä, ja alkeellinen köysi jopa joustaa melko paljon. Jäykällä aisalla voima on helpompi säilyttää tasaisena ja kaikki vetäjät samassa tahdissa. Ei synny pumppausliikettä kun kaikki vetäjät on pakotettu synkroniin.
Jäykkä aisa pakottaa myös voiman vektorin saman suuntaiseksi, vaikka vetäjät ottaisivat vaikeassa maastossa sivuaskeleita tai horjahtelisivat. Köysijono lähtee luikertelemaan.
Kuorma ei saisi pysähdellä vaan se pitää pitää jatkuvasti liikkeessä. Jäykkä aisa pitää liikkeen tasaisempana.

Jäykällä aisalla pystytään alamäessä myös jarrutamaan. Köydellä pitää olla erilliset jarruköydet ja jarrumiehet. Tai siirtää porukka kuorman taakse jarrutushommiin.

Pitkä puuaisa, jossa on vaikka eläimen nahasta tehtyjä vetolenkkejä tai jopa olkahihnoja, olisi ehkä tehokkain työkalu.
Toki kaksi tai useampaa aisaa toisiinsa kytkettynä voisi toimia myös tietyin edellytyksin.

[Susa]

Ei pidä täysin paikkansa. Jos raskas juna on "singutettu" tiukaksi ennen liikkeelle lähtöä, ei veturi välttämättä saa sitä edes liikkeelle.
Mutta kun sama juna "painetaan kasaan", eli puskimet toisiinsa kiinni, ja siitä lähdetään vetämään, niin jopa lähtee.
"Nytkä" on tärkeässä roolissa.

[John Carter]

Osittain totta myös edellämainitut, mutta kivet liikkuivat myös vesireittejä pitkin, kuten The River Avonia, mikä on lähimpänä Stonehengeä.

[Jalo Arkkivalo]

Ei pidä täysin paikkansa. Jos raskas juna on "singutettu" tiukaksi ennen liikkeelle lähtöä, ei veturi välttämättä saa sitä edes liikkeelle.
Mutta kun sama juna "painetaan kasaan", eli puskimet toisiinsa kiinni, ja siitä lähdetään vetämään, niin jopa lähtee.
"Nytkä" on tärkeässä roolissa.

Teeppä sama mutta niin, että laitat 40 veturia pötköön, ja yrität saada kaikki kiskaisemaan samaan aikaan valtavan massan liikkeelle. Ja pitämään tasaisen vedon päällä Turusta Helsinkiin.

[Susa]

Teeppä sama mutta niin, että laitat 40 veturia pötköön, ja yrität saada kaikki kiskaisemaan samaan aikaan valtavan massan liikkeelle. Ja pitämään tasaisen vedon päällä Turusta Helsinkiin.

Eihän tuollaiseen ole mitään tarvetta edes. Eikä Turku-Helsinki välillä tarvi edes koko ajan olla veto päällä.
Eikä muuallakaan.

[Lyde19]

Ilmeisesti tuollaisella valtavalla yhteisellä työllä jonka tulos näkyy kaikille on ollut yhteisön muodostava vaikutus.

[John Carter]

Ilmeisesti tuollaisella valtavalla yhteisellä työllä jonka tulos näkyy kaikille on ollut yhteisön muodostava vaikutus.

Kalenteri mahdollisti viljelyn ja paljon muita kalenteriin sidoksissa olevia asioita.

[Jalo Arkkivalo]

Teeppä sama mutta niin, että laitat 40 veturia pötköön, ja yrität saada kaikki kiskaisemaan samaan aikaan valtavan massan liikkeelle. Ja pitämään tasaisen vedon päällä Turusta Helsinkiin.

Eihän tuollaiseen ole mitään tarvetta edes. Eikä Turku-Helsinki välillä tarvi edes koko ajan olla veto päällä.
Eikä muuallakaan.

Et tainnut ymmärtää mitä esimerkilläni hain.

Toinen esimerkki näin sydäntalvelta voisi olla auton työntäminen ojasta.
Työntäjien kannattaa asettua riviin auton taakse, niin että kaikilla on mahdollisimman suora kontakti ajoneuvon jäykkiin rakenteisiin.
Toinen vaihtoehto on kytkeä työntäjät sarjaan. Eli yksi työntää autoa puskurista, mutta seuraava työntääkin ensimmäistä työntäjää selästä ja niin edelleen. Muodostetaan työntöjono.
Työntäminen hankaloituu huomattavasti koska nyt joudutaan tuottamaan voimaa synkronissa, eli hallitsemaan voiman samanaikaisuuta.

[Susa]

Toinen esimerkki näin sydäntalvelta voisi olla auton työntäminen ojasta.

Ilmeisesti et ole VETÄNYT autolla toista autoa hangesta tai muusta pehmeästä maastosta?
Pitää olla 5x painavampi vetäjä ja hyvä pito renkaissa jos köysi kireällä meinaa saada auton pois sieltä.
Vähän löysiä köyteen ja sitten "nytkä" nykäisy, niin voi onnistua.
Vetureilla tuo "selästä työntäminen" onnistuu hyvin.

Jos Carter olisi oikeasti JEEP-mies, niin hän tietäisi tämän. Mutta näköjään ei.

[Neutroni]

Teeppä sama mutta niin, että laitat 40 veturia pötköön, ja yrität saada kaikki kiskaisemaan samaan aikaan valtavan massan liikkeelle. Ja pitämään tasaisen vedon päällä Turusta Helsinkiin.

Nykyaikaisella ohjaustekniikalla se on jopa helppoa. Sähkömoottori vastaa millisekunneissa ohjaukseen. Sen sijaan 40 veturin voiman kestäviä kytkimiä voi olla vaikea löytää. Missään on harvoin 3 raskasta veturia enempää vetämässä junaa ja sellaisenkin junan ajaminen kytkimiä ylikuormittamatta vaatii mäkisessä maastossa paljon taitoa. Siellä missä on valtavan pitkiä junia (esim. USA ja Australia) laitetaan 2-3 veturin nippuja junan keskelle ja perään työntämään kuorman jakamiseksi.

[Susa]

Nykyaikaisella ohjaustekniikalla se on jopa helppoa. Sähkömoottori vastaa millisekunneissa ohjaukseen.

Ei tuo ole mikään mikä olisi välttämätöntä, eikä veturit toimi noin nopealla "reaktioajalla".
Varsinkaan peräkkäiset.

[Neutroni]

Ei tuo ole mikään mikä olisi välttämätöntä, eikä veturit toimi noin nopealla "reaktioajalla".
Varsinkaan peräkkäiset.

Ei se ole välttämätöntä junan vetämisessä, mutta miksi ihmeessä noihin olisi ohjelmoitu pseudosatunnaisesti määräytyviä viiveitä ilman mitään syytä? Moderni sähkökäyttö vastaa ihan automaattisesti säätöön saman tien ja veturien välisessä tietoliikenteessäkään tuskin on pitkiä viiveitä. Viive kaasuasetuksesta moottoriin on olemassa ja kiihtyvyys on rajoitettu, mutta ne ovat varmaankin samat eri veturiyksilöissä. Sanovat, että Siperian susi on Suomen nopein veturi kiihtymään ilman kuormaa, kun uudemmissa on keinotekoisia hidasteita.

Veturin sisällä säätö on erittäin nopea, koska noissa on luistonesto, joka tekee satoja mittauksia sekunnissa ja voi vetää joka akselia maksimivoimalla. Esim. telissä taaempi akseli voi vetää hieman enemmän, kun teli pyrkii keulimaan.

[Jalo Arkkivalo]

Toinen esimerkki näin sydäntalvelta voisi olla auton työntäminen ojasta.

Ilmeisesti et ole VETÄNYT autolla toista autoa hangesta tai muusta pehmeästä maastosta?
Pitää olla 5x painavampi vetäjä ja hyvä pito renkaissa jos köysi kireällä meinaa saada auton pois sieltä.
Vähän löysiä köyteen ja sitten "nytkä" nykäisy, niin voi onnistua.
Vetureilla tuo "selästä työntäminen" onnistuu hyvin.

Jos Carter olisi oikeasti JEEP-mies, niin hän tietäisi tämän. Mutta näköjään ei.

Löysästä hiekasta olen vetänyt. Etkä ole muuten sinäkään vetänyt samanaikaisesti kahdella tai useammalla autolla mutta yhdellä ja samalla köydellä, yhtään mitään mistään.

Traktorilla tulee sen sijaan vedeltyä vähän mitä sattuu joka paikasta. Ketjuilla ja liinolla. Kiviä, tukkeja, lumiauraa jne. Ja joskus joku auto hangesta.