Newtonin kolmas: Vuorovaikutus kahden kappaleen välillä ilmenee aina kahtena yhtäsuurena ja vastakkaissuntaisena voimana. Elektroni vaikuttaa elektroniin täsmälleen samoin kuin elektroni vaikuttaa elektroniin, protoni protoniin samoin kuin protoni protoniin sekä elktroni vaikuttaa protoniin täsmälleen samoin kuin protoni elektroniin: Voima esiintyy aina symmetrisenä parina eikä koskaan sikiä kiihtyvyyksistä.
Väitätkö, että kuulan massan määrä on suhteessa voimaan, jolla sitä pukataan, vai tuliko sulle ajatusvirhe?Goswell kirjoitti: Huomaat että kuulan massan määrä ja kiihtyvyys on suhteessa siihen voimaan joka käteesi kohdistuu ja se kohdistuu nimen omaan suoraan kiihtyvyyden suhteessa jonka kuulan massa kokee, sitä voimaa ei ole ilman kiihtyvyyttä ja se muuttuu kiihtyvyyden suhteessa.
Hitauspaino, höps. Kappaleeseen kohdistuvan voiman vastavoima on sama asia kuin tuo sinun keksimäsi hitauspaino. Miksi selittelet yksinkertaista asiaa vaikeasti?Goswell kirjoitti: Gravitaatio tietysti luo kuulan massalle painon joten sen massa tuntuu maassa että sillä on paino, mutta se johtuu vain gravitaatiosta, avaruudessa se leijuu painottomana, kirjaimellisesti, kiihdytä sitä avaruudessa, taas sillä on paino, sanoit aikanaan että paino on varattu, siispä sillä on hitauspaino kiihdytettäessä.
No mitä uutta tuossa on Newtonin kakkoseen verrattuna? Noinhan se, lukuunottamatta omia termejäsi.Goswell kirjoitti: Kun nostat kuulaa maassa vaa'alta ja itse seisot vaa'alla, huomaat että vaaka näyttää enenmän kuin sinun ja kuulan yhteispaino on, mitä nopeammin nostat, se suurempi ero ja kun lasket sitä kuulaa, vaaka näyttää vähemmin, jos nostat hyvin nopeasti, otteesi lipeää koska et jaksa sitä kannatella koska sen paino on niin suuri sillä hetkellä, pudotessaan se on painoton ja kohdatessaan esteen se on painavampi kuin paikoillaan maan pinnalla.
Tuossakin massan määrä on vakio, mutta massan paino/hitauspaino vaihtelee hyvin suuressa määrin.
Tottakai se voima mitä kappaleeseen kohdistat vaihtellee, jolloin myös kappale kohdistaa sinuun vaihtelevan voiman: Newtonin kolmas laki.
[/quote]
Tuo massan rakenne ei ole noin kuten kuvaat. elektronit kyllä vaikuttavat toisiinsa noin mutta ekuoren sisällä lymyilevä ydin on juuri se peluri josta koko homma selviää. Levossa sen vuorovaikutus omaan ekuoreen on symmetrinen, kiihtyvyydessä ei varmasti ole ja siellä ytimessä se massa on.
Eli ajatusmallina otetaan kuplamuovi, tuo kuplamuovi kuvaa elektronikuorten rakenetta, eli sitä mikä sitoo atomit yhteen kestäväksi rakenteeksi, massa ei kuitenkaan ole tässä rakenteessa. Massa löytyy jokaisen kuplan keskipisteestä, se ydin on siellä vapaana, kylläkin vuorovaikutuksien sitomana symmetriseen keskipisteeseen, levossa.
Kun kappaletta kiihdytettään, voima kohdistuu elektronikuoreen kappaleiden keskinäisenä hylkimisenä, siitä elektronikuoresta voima kohdistuu ytimeen vuorovaikutuksien avulla eli hylkiminen ja koska vasta ydin omaa valtaosan massasta, se ydin pitää saada mukaan kiihtyvyyteen, se hoituu elektronien ja ytimen hylkimisenä ja se on impulsseja niin sanotuista virtuaalifotoneista.
Kun ydin siirtyy kohti kiihdyttävää voimaa, impulssien taajuuksissa tapahtuu muutoksia eripuolella atomin ydintä suhteessa sen omaan elektronikuoreen, samalla voimat muuttuu epäsymmetrisiksi, voima kasvaa kohti kiihdyttävää voimaa koska impulssien määrä per aikayksikkö kasvaa sillä puolella ja laskee vastakkaisella puolella eli voima heikkenee, nyt tuo atomi painaa kohti kiihdyttävää voimaa, sillä on hitauspaino.
Eli kun kiihdytät tiettyä massaa, massan määrä ei tietenkään muutu minnekään siihen kohdittettavan voima suhteessa, mutta se massa vastaa aina juuri sillä voimalla kuin siihen kohdistat tuolla mekanismilla joka on yllä kuvattu. Jos massaa on vähemmin mitä kiihdytätä samalla voimalla, tarvitaan sille pienemmälle massalle suurempi kiihtyvyys ennen kuin voimapari voi saavuttaa tasapainon ja suuremmalla massalla saavutetaan pienempi kiihtyvyys samalla kiihdyttävällä voimalla eli F=ma pätee.
Miksi selitän monimutkaisemmin kuin tuo kaava, siksi että minua kiinnostaa miksi noin on, samalla selviää paljon muutakin.
