The Nobel Prize in Physics 2022

[JMe1]

Tästä aiheesta on keskusteltu aikaisemminkin:

https://www.nobelprize.org/prizes/physics/2022/summary/



Eli ideahan on lyhykäisyydessään se että voidaan luoda hiukkaspari (tai fotonipari) jolla tiedetään olevan yhteisiä ominaisuuksia.
Oninaisuudet näyttävät säilyvän vaikka osat erotetaan toisistaan pitkänkin matkan päähän.

Ongelmaa vaikeuttaa se että tietty arvo voidaan mitata vain kerran, puhutaan aaltofunktion romahtamisesta.

Aiheesta on kosolti youtube videoita, mutta missään ei selvästi osoiteta että erottamisen jälkeen parin osien välillä siirtyisi bittiäkään informaatiota, saati sitten ylivalonnopeudella.

Siellä mainittiin että matkan varrella koejärjestelyistä oli korjattu joku ongelma "loophole".

Minun mielestä tuo nobelin tuottanut matemaattinen todistus sisältää vieläkin jonkun virheen tai väärän alkuolettaman.

[JMe1]

Palaan ideaan jonka olen maininnut aiemmin - frame dragging efektin yhdistäminen kokeeseen.

Oletukseni nimittäin on että jos luodaan lomittunut fotonipari ja toinen niistä ohjataan pyörivän massarummun läpi, lomittuminen rikkoutuu. Se mitä todellisuudessa tapahtuu on spin ratatasojen kierto siihen suuntaan mihin rumpu pyörii.

Jo tämän kokeen pitäisi osoittaa että mitään todellista kytkentää fotonien välillä ei ole.

[Neutroni]

No sitten vaan raapaiset paperin Natureen ja pokkaat seuraavan lätkän Tukholmasta. Ei se tieteen teko sen kummallisempaa ole. Ehkä kuitenkin tuo "minun mielestä" kannattaa vaihtaa johonkin vähän uskottavampaan perusteluun.

[Isaac Asimovin pulisongit]

Olli taas ilman Noobelia

[JMe1]

En todellakaan halua mitään nobelia mutta kun en usko kaukovaikutukseen ennnenkuin näen selvät todisteet. Vielä niitä ei ole.

[KultaKikkare]

Palaan ideaan jonka olen maininnut aiemmin - frame dragging efektin yhdistäminen kokeeseen.

Oletukseni nimittäin on että jos luodaan lomittunut fotonipari ja toinen niistä ohjataan pyörivän massarummun läpi, lomittuminen rikkoutuu. Se mitä todellisuudessa tapahtuu on spin ratatasojen kierto siihen suuntaan mihin rumpu pyörii.

Jo tämän kokeen pitäisi osoittaa että mitään todellista kytkentää fotonien välillä ei ole.

Vaikka lomittunut pari rikkoutuisikin kun toisen spinniä muokataan, millä tavalla tuo todistaa ettei niiden välillä ollut todellista kytkentää ennen toisen partikkelin muokkaamista?

[JMe1]

Palaan ideaan jonka olen maininnut aiemmin - frame dragging efektin yhdistäminen kokeeseen.

Oletukseni nimittäin on että jos luodaan lomittunut fotonipari ja toinen niistä ohjataan pyörivän massarummun läpi, lomittuminen rikkoutuu. Se mitä todellisuudessa tapahtuu on spin ratatasojen kierto siihen suuntaan mihin rumpu pyörii.

Jo tämän kokeen pitäisi osoittaa että mitään todellista kytkentää fotonien välillä ei ole.

Vaikka lomittunut pari rikkoutuisikin kun toisen spinniä muokataan, millä tavalla tuo todistaa ettei niiden välillä ollut todellista kytkentää ennen toisen partikkelin muokkaamista?

No joo, ei mitenkään. Mutta olisi paljon helpompi uskoa että fotonipari on lomittunut ja informaatiota saadaan siirtymään jos seuraavanlainen koe onnistuisi:

Luodaan lomittunut pari, spin akselit pystyssä, kuljetetaan ne erilleen. Mitataan ja todetaan molemmat "edelleen pystyssä". Tämän kokeen on osoitettu toimivan.

Seuraavaksi tehdään muuten sama, mutta erottamisen jälkeen toisen akselia kallistetaan 90 astetta frame draggingillä. Jos nyt toisen akseli on jotakin muuta kuin pystysuorassa, se osoittaa että informaatiota on siirtynyt.

Uskallan väittää että mittaus osoittaa toisen olevan pystyssä, toisen vaakatasossa. Olen siis sitä mieltä että ainoa ilmiö mikä noissa mittauksissa ilmenee on "spin ratatason säilyminen".

[Neutroni]

En todellakaan halua mitään nobelia mutta kun en usko kaukovaikutukseen ennnenkuin näen selvät todisteet. Vielä niitä ei ole.

Tuo on hyvä asenne, jos sitä ei vie järjettömään nihilismiin tai kuvittele itse ymmärtävänsä perimmäisiä totuuksia. Ei tieteellisiin asioihin kuulu uskoa uskomalla. Nykyiset kokeet kertovat lähinnä sen, että kvanttimekaniikan mittakaavoissa maailma toimii täysin toisilla mekanismeilla kuin makroskooppinen maailma ja makromaailman lokaalisia luonnonlakeja kehitetyt matemaattiset menetelmät (joiden laajennos kvanttimekaniikan yhtälötkin ovat) eivät välttämättä toimi. Mutta ei kenellekään ole edes järkevää hypoteesia siitä millaiset luonnonlait tarvitaan selittämään kvanttimekaaniset ilmiöt. Eikä ole mitenkään varmaa, että kukaan koskaan sellaisia keksiikään.

[KultaKikkare]

No joo, ei mitenkään. Mutta olisi paljon helpompi uskoa että fotonipari on lomittunut ja informaatiota saadaan siirtymään jos seuraavanlainen koe onnistuisi:

Luodaan lomittunut pari, spin akselit pystyssä, kuljetetaan ne erilleen. Mitataan ja todetaan molemmat "edelleen pystyssä". Tämän kokeen on osoitettu toimivan.

Seuraavaksi tehdään muuten sama, mutta erottamisen jälkeen toisen akselia kallistetaan 90 astetta frame draggingillä. Jos nyt toisen akseli on jotakin muuta kuin pystysuorassa, se osoittaa että informaatiota on siirtynyt.

Uskallan väittää että mittaus osoittaa toisen olevan pystyssä, toisen vaakatasossa. Olen siis sitä mieltä että ainoa ilmiö mikä noissa mittauksissa ilmenee on "spin ratatason säilyminen".

Niin muutehan kyseessä voi olla vain synkronoidut partikkelit.

[Stalker]

Hämärä muistikuva , josta kysäisin putkiaivolta

"Painovoimalinssit ovat tehokkaita työkaluja havaitsemaan kaukaisia kohteita, kuten kaukaisia galakseja, mustia aukkoja ja kvasaareja. Niiden avulla voidaan myös havaita lomittuneita fotoneita, jotka ovat peräisin samasta lähteestä.

Lomittuneita fotoneita voidaan havaita painovoimalinssin avulla, koska ne vaikuttavat linssin gravitaatioon samalla tavalla. Tämä aiheuttaa valon taivutuksen, joka vääristää valonlähteen kuvaa painovoimalinssin takana. Jos kaksi tai useampia fotoneita lähtee samasta lähteestä samanaikaisesti ja kulkee eri reittejä linssin läpi, ne voivat lomitettua toisiinsa, ja tämä lomittuminen näkyy vääristyneenä kuvana.

Lomittuneiden fotonien havaitseminen painovoimalinssien avulla on erittäin haastavaa, mutta se on mahdollista tarkkojen havaintojen avulla. Tämä voi auttaa tutkijoita ymmärtämään paremmin universumin rakennetta ja kosmologisia ilmiöitä."

[Stalker]

Hämäräksi jäi.
Tavallinen Google kyllä löysi jännän jutun
https://physicsworld.com/a/knitting-spa ... anglement/
Silmät ristissä, vasta heräsin yksi teekuppi juotu, jää lukeminen illemmaksi.

[Q-S]

missään ei selvästi osoiteta että erottamisen jälkeen parin osien välillä siirtyisi bittiäkään informaatiota, saati sitten ylivalonnopeudella.

Kysymysksesi on vähintäänkin outo. Ei voida osoittaa, että lomittuneiden hiukkasten välilä siirtyy informaatiota, kun sitä ei siirry.

[Eusa]

missään ei selvästi osoiteta että erottamisen jälkeen parin osien välillä siirtyisi bittiäkään informaatiota, saati sitten ylivalonnopeudella.

Kysymysksesi on vähintäänkin outo. Ei voida osoittaa, että lomittuneiden hiukkasten välilä siirtyy informaatiota, kun sitä ei siirry.

Olikos tuossa kysymystå. Ehkä hän teki huomion, ettei huuhaavuorovaikutuksia juurikasn esitellä julkisuudessa...

[JMe1]

missään ei selvästi osoiteta että erottamisen jälkeen parin osien välillä siirtyisi bittiäkään informaatiota, saati sitten ylivalonnopeudella.

Kysymysksesi on vähintäänkin outo. Ei voida osoittaa, että lomittuneiden hiukkasten välilä siirtyy informaatiota, kun sitä ei siirry.

Tein tulkinnan youtube videoista. Siellä väitettiin että "Einstein was wrong" kun hän uskoi että kvanttimekaniikassa EI OLE sen kummemmasta asiasta kyse kuin jos otetaan kaksi laatikkoa, toiseen oikean, toiseen vasemman käden hansikas. Laatikot suljetaan ja annetaan ne kahdelle henkilölle. Saavat matkustella avaruudessa miten tahtovat, kun jompikumpi avaa laatikkonsa, hän tietää heti myös toisen laatikon sisällön.

Eli tämä nobelpalkinnon saanut koe osoittaa että kyse on jostakin enemmästä. Jos tiedätte niin kertokaa mistä.

Itse olen samoilla linjoilla Einsteinin kanssa, epäilen että ongelma on avaruuden lokaalisuuden määritelmässä.

[Q-S]

missään ei selvästi osoiteta että erottamisen jälkeen parin osien välillä siirtyisi bittiäkään informaatiota, saati sitten ylivalonnopeudella.

Kysymysksesi on vähintäänkin outo. Ei voida osoittaa, että lomittuneiden hiukkasten välilä siirtyy informaatiota, kun sitä ei siirry.

Tein tulkinnan youtube videoista. Siellä väitettiin että "Einstein was wrong" kun hän uskoi että kvanttimekaniikassa EI OLE sen kummemmasta asiasta kyse kuin jos otetaan kaksi laatikkoa, toiseen oikean, toiseen vasemman käden hansikas. Laatikot suljetaan ja annetaan ne kahdelle henkilölle. Saavat matkustella avaruudessa miten tahtovat, kun jompikumpi avaa laatikkonsa, hän tietää heti myös toisen laatikon sisällön.

Eli tämä nobelpalkinnon saanut koe osoittaa että kyse on jostakin enemmästä. Jos tiedätte niin kertokaa mistä.

Itse olen samoilla linjoilla Einsteinin kanssa, epäilen että ongelma on avaruuden lokaalisuuden määritelmässä.

Informaatio ei siirry lomittuneiden hiukkasten välillä. Mikään muukaan fysikaalinen tapahtuma ei siirry. Jos jossakin juutuupissa näin väitetään, on väite hölynpölyä.

Einstein eli aikana, jolloin kvanttimekaniikka oli aluillaan, ja teki vääriä tulkintoja. Hän myönsi erehtyneensä.

Frame-dragging viestiisi: Perustele oletuksesi, joka on mielestäni tunnetun fysiikan vastainen.

Fotonilla on kaksi mahdollista helisiteetin λ ominaisarvoa +1 ja -1. λ on liikemäärävektoriin P=(E,p) nähden joko samansuutainen +1 tai vastakkaissuuntainen -1. Massarumpu voi muuttaa fotonin liikemääränvektorin P suuntaa, mutta miten perustelet, että se muuttaa λ:n arvoa, kun liikemäärä p ja λ ovat tunnetun fysikkan mukaan aina yhdensuuntaisia.

Polarisaatiovektorit voivat kyllä muuttua jollain epätriviaalilla tavalla frame-draggingissä, mutta en näe miten vaikuttaa helisiteettiin.