Älykkyys, lahjakkuus, viisaus..

[OlliS]

Tämän voi yhdistää tieteeseen ja tieteen kehitykseen. Keksijät, viisaat, lahjakkaat, tekevät uusia ja oikeita teorioita yllättävillä tavoilla, ja valtavirta jää tuttuun ja turvalliseen ja on sokeiden pilkkujensa vanki.

Vallanpitäjien, akateemikkojen ja professorien on vaikea erottaa huuhaan virrasta uudet ja oikeat ajatukset, teoriat ja keksinnöt, vaikka alunperin ovat itse olleet niitä lahjakkaita keksijöitä, koska urautuvat lempiteorioihinsa ja koko katsantotapaansa.

Paradigman vaihdosta tulee sitten lopulta aina tuskallinen prosessi professorien ja opiskelijoiden välille ja tiede kehittyy akatemioiden ulkopuolella paremmin. Nyt on juuri klassisesti, täsmälleen taas sellainen tilanne tieteessä. Naturalismi pitäisi ylittää ja vaihtaa, ja suhteellisuusteoria. Muttei millään onnistu, vaan tiede kehittyy akatemioiden ulkopuolella vaikeassa tilanteessa.

[MooM]

Älykäs ei ole välttämänttä lainkaan viisas.

Tämä jos joku on tullut viime aikoina itselleni täysin selväksi. On myös niin, että hyvin moni ihminen on nykyisin idiootin tasolla kun he joutuvat ulos omasta kuplastaan, jossa luulevat olevansa ylivertaisia.

Toisaalta moni kuvittelee, että se oma kulpla on se ainoa oikea mittari. Tyypillisesti esim. elämämkoululainen katselee halveksuen korkeakoulutettua, joka ei osaa käyttää moottorisahaa tai leipoa pullaa, ja sanoo, että turha ihminen. Ja toisin päin, ja polttopuut tai pullan saa kaupastakin. Semmosta se on. Ja joo, on ihmisiä, jotka osaavat kaikenlaista. Ja ihmisiä, jotka eivät osaa, mutta silti arvostavat niitä, jotka osaavat jotain, vaikka se ei itselle olisi niin merkittävää.

[Tuulispää]

Älykkyys, lahjakkuus, viisaus :

No entä keksijät ? Heille ei ole olemassa tietääkseni minkäänlaista testiä. He erottuvat muusta joukosta varsin selvästi ja omaavat jonkun ominaisuuden jota on vaikea hahmottaa. On mainittu "boxin ulkopuolelta ajatteleminen". He näkevät "suoraan" jotakin mitä muut eivät tule edes ajatelleeksi.

Keksijöiden pippalaoissa ja tapaamisissa jää usein suu ammolleen kun havaitsee, että joku ihan tavan jamppa tosiaan on keksinyt aivan mullistavan tavan tehdä joku asia. Kyse lienee jonkilaisesta aktiivisesta alitajuisesta prosessoinnista ?

Ehkä se vain näytti tavan jampalta? Monesti persoonat, jotka eivät tuo itseään esiin, yllättävät. Ei keksijyys vaadi pörrötukkaa ja maanista olemusta.

Keksintöjen saattamisessa protoksija siitä tuotteeksi suurin osa on ihan raakaa systemaattista työtä, taustaselvityshommaa, testausta ja kehitystä. Plus dokumentointi ja viestintä, sekä (kaupalliseen käyttöön tähtäävissä keksinnöissä) tietenkin kannattavuusarviot ja ehkä liiketoimintamallit yms.

Nämä tietysti jää usein tavan jampoilta tekemättä...ja innovaatio haudataan kun muutamat palkinnot on ensin pokattu ja laite patentoitu. Start upeista noin 5-10 % jää henkiin...jos sitäkään.

[KultaKikkare]

Älykkyys on prosessointitehoa (laskentatehoa). Se auttaa lähes missä vaan ongelmassa. Mutta ei takaa, että lopputulos on hyvä. Taustalla pitää olla ymmärrystä (viisautta) siitä mitä on tekemässä, muuten ei synny mitään valmista.

Lahjakkuus on vaikeampi määritellä: Ehkä soveltuvuus johonkin + suuri mielenkiinto, joka motivoi harjoittelemaan/opiskelemaan => lahjakkuus.

Ite ajattelen asian myös kellotajuuden ja työmuistin määrän kautta, lyhytaikainen muisti korreloi suoraan älykkyyden kanssa. Koska muistissahan niitä ongelmia ratkotaan, ainakin IQ testissä.

Osaaminen ja viisaus ei kuitenkaan ole mun mielestä ihan samoja asioita. Äly ja osaaminen kuitenkin mahdollistaa sen että syntyy valmista ja hyvää jälkeä.

[MooM]

Työmuisti on vähän eri juttu. Joissain tehtävissä se auttaa, mutta ei kaikissa. Ei minusta esim. ÄO-testissä sen merkitys ole mitenkään kovin iso.
Itselläni ahdistaa jo ajatuskin työmuistitestistä (esim n-back:it ). Mutta esim visuaalisen haun testeissä (sellaiset speden spelit-tyyppiset visuaalis-motoriset seurantatestit 2D:ssä) olen hyvä. Sekin on osa niitä kuviopäättelyjen ratkaisun patteria. Toimiva profiili voi siis olla jossain määrin erilainen.

Täällä https://new.cognitivefun.net/tests/
muuten on erilaisia ja kognition alueen mukaan luokiteltuja testejä. En ole itse kokeillut tuota sivustoa

[Enigma]

Aikuisten oikeasti asia on niin, ettei älykkyydelle ole mitään yleispätevää tai yleisesti tunnustettua määritelmää. Sen tulkitsee jokainen omalla tavallaan: Mensan jäsen näkee sen matemaattisenä kykynä, muusikko säveltajuna ja joku antropologi ehkä aivojen kokona.

No se psykologinen testi on monessa mielessä virallinen ja yleisesti tunnustettu määritlemä. Mutta monella maallikolla on omia kuvitelmiaan ja monet yrittävät vedättää itselleen etuja laajentamalla käsitettä omiin suuntiinsa.

Ei se ole. Ei mittari ole sama asia kuin määritelmä. Psykologinen mittari voi mitata myös opittua tai arvattua lopputulosta.

[Enigma]

Älykäs ei ole välttämänttä lainkaan viisas.

Tämä jos joku on tullut viime aikoina itselleni täysin selväksi. On myös niin, että hyvin moni ihminen on nykyisin idiootin tasolla kun he joutuvat ulos omasta kuplastaan, jossa luulevat olevansa ylivertaisia.

Toisaalta moni kuvittelee, että se oma kulpla on se ainoa oikea mittari. Tyypillisesti esim. elämämkoululainen katselee halveksuen korkeakoulutettua, joka ei osaa käyttää moottorisahaa tai leipoa pullaa, ja sanoo, että turha ihminen. Ja toisin päin, ja polttopuut tai pullan saa kaupastakin. Semmosta se on. Ja joo, on ihmisiä, jotka osaavat kaikenlaista. Ja ihmisiä, jotka eivät osaa, mutta silti arvostavat niitä, jotka osaavat jotain, vaikka se ei itselle olisi niin merkittävää.

Tämä on myös yhteiskunnallinen kysymys. Yhteiskunnassa, jossa satsataan tieteeseen ja tutkimukseen, tieteellinen koulutus korostuu. Jos mennään vaikka tämän päivän Ukrainaan, niin sodassa pitää olla ihan eri taidot siellä selviytymiseen. Puuttuu se ympäristö, jossa tieteelllinen tieto on merkityksellistä.

Mutta kumpikaan ei kerro suoraan älystä mitään. Sodassa korostunee erilainen oveluus, pientenkin yksityiskohtien havainnointi ja kyky pysyä valppaana. Näillä ei ole suurtakaan merkitystä nykyajan toimistokulttuurissa.

[MooM]

Älykäs ei ole välttämänttä lainkaan viisas.

Tämä jos joku on tullut viime aikoina itselleni täysin selväksi. On myös niin, että hyvin moni ihminen on nykyisin idiootin tasolla kun he joutuvat ulos omasta kuplastaan, jossa luulevat olevansa ylivertaisia.

Toisaalta moni kuvittelee, että se oma kulpla on se ainoa oikea mittari. Tyypillisesti esim. elämämkoululainen katselee halveksuen korkeakoulutettua, joka ei osaa käyttää moottorisahaa tai leipoa pullaa, ja sanoo, että turha ihminen. Ja toisin päin, ja polttopuut tai pullan saa kaupastakin. Semmosta se on. Ja joo, on ihmisiä, jotka osaavat kaikenlaista. Ja ihmisiä, jotka eivät osaa, mutta silti arvostavat niitä, jotka osaavat jotain, vaikka se ei itselle olisi niin merkittävää.

Tämä on myös yhteiskunnallinen kysymys. Yhteiskunnassa, jossa satsataan tieteeseen ja tutkimukseen, tieteellinen koulutus korostuu. Jos mennään vaikka tämän päivän Ukrainaan, niin sodassa pitää olla ihan eri taidot siellä selviytymiseen. Puuttuu se ympäristö, jossa tieteelllinen tieto on merkityksellistä.

Mutta kumpikaan ei kerro suoraan älystä mitään. Sodassa korostunee erilainen oveluus, pientenkin yksityiskohtien havainnointi ja kyky pysyä valppaana. Näillä ei ole suurtakaan merkitystä nykyajan toimistokulttuurissa.

Niin, ja tietotaito siitä miten kannattaa toimia, jos tuttua hyvinvointivaltion infraa ei ole (ruoanlaitto ja ruoan hankkiminen, liikkuminen, lämmitys jne jne). Mutta älykkyys on tosiaan noista erillistä, ja on etu ihan samalla tavalla kuin valkokaulushommissa, joissa tarvitaan nokkeluutta ja oivaltamiskykyä.

[MooM]

Aikuisten oikeasti asia on niin, ettei älykkyydelle ole mitään yleispätevää tai yleisesti tunnustettua määritelmää. Sen tulkitsee jokainen omalla tavallaan: Mensan jäsen näkee sen matemaattisenä kykynä, muusikko säveltajuna ja joku antropologi ehkä aivojen kokona.

No se psykologinen testi on monessa mielessä virallinen ja yleisesti tunnustettu määritlemä. Mutta monella maallikolla on omia kuvitelmiaan ja monet yrittävät vedättää itselleen etuja laajentamalla käsitettä omiin suuntiinsa.

Ei se ole. Ei mittari ole sama asia kuin määritelmä. Psykologinen mittari voi mitata myös opittua tai arvattua lopputulosta.

Minä arvelen Neutronin tarkoittavan sitä, että määritelmä sille älykkyydelle, josta esim. tutkimuspapereissa puhutaan, on nimenomaan tuo testi ja sen mittaama kyvykkyys. Niin minä ainakin asian ajattelen. Arkipuheessa vain monesti jää tuo määritelmä kertomatta ja puhutaan älykkyydestä muuten vaan.

[Enigma]

Niin, ja tietotaito siitä miten kannattaa toimia, jos tuttua hyvinvointivaltion infraa ei ole (ruoanlaitto ja ruoan hankkiminen, liikkuminen, lämmitys jne jne). Mutta älykkyys on tosiaan noista erillistä, ja on etu ihan samalla tavalla kuin valkokaulushommissa, joissa tarvitaan nokkeluutta ja oivaltamiskykyä.

Niin älykkyys on etu, mutta ei välttämättä se loogisten ongelmien ratkaisukyky.

Jos älykkyys nähdään aivojen hermoverkon "tehokkuutena" niin se voi kohdistua myös vaikkapa aisti-informaation käsittelyyn. Tällöin älykkyyttä on vaaran havainnointi, ei teoreettinen logiikka. tai sitä voi olla ovelan hyökkäysstrategian luonti, jossa vihollinen yllätetään. Tällöin pitää osata punnita riskejä ja todennäköisyyksiä ja varautua poikkemiin.

[Minimus Yahves]

Aikuisten oikeasti asia on niin, ettei älykkyydelle ole mitään yleispätevää tai yleisesti tunnustettua määritelmää. Sen tulkitsee jokainen omalla tavallaan: Mensan jäsen näkee sen matemaattisenä kykynä, muusikko säveltajuna ja joku antropologi ehkä aivojen kokona.

No se psykologinen testi on monessa mielessä virallinen ja yleisesti tunnustettu määritlemä. Mutta monella maallikolla on omia kuvitelmiaan ja monet yrittävät vedättää itselleen etuja laajentamalla käsitettä omiin suuntiinsa.

Ei se ole. Ei mittari ole sama asia kuin määritelmä. Psykologinen mittari voi mitata myös opittua tai arvattua lopputulosta.

Minä arvelen Neutronin tarkoittavan sitä, että määritelmä sille älykkyydelle, josta esim. tutkimuspapereissa puhutaan, on nimenomaan tuo testi ja sen mittaama kyvykkyys. Niin minä ainakin asian ajattelen. Arkipuheessa vain monesti jää tuo määritelmä kertomatta ja puhutaan älykkyydestä muuten vaan.

Eikös Mensan suppea pikatesti ole kuitenkin vain suppea pikatesti. Oikea testi tehdään esimerkiksi psykologin vastaanotolla. Lapsille annetaan ennemmin älykkyysikä kuin -osamäärä. Vaikka se varmaan on jollain taulukolla muutettavissa.

Oikeat älykkyystestit ovat paljon laajempia ja kattavampia kuin Mensan 25min pikatesti.

[Brainwashed]

https://phys.org/news/2023-03-online-iq ... ntury.html

Älykkyytaso laskenut ja laskutrendiä havaittavissa länsimaisen nuorison keskuudessa, eritoten 18-22 vuotiailla, jolloin älyn kuuluisi olla terävimmillään.
The Horror!

[Brainwashed]

Eivät kaikki viisastu vanhetessaan, mutta heillä jotka sen tekevät ovat kantapäät hellinä.

[Deimos]

"Parempi puusta" oli aikoinaan erään puutavarafirman slogani ja mainos. Penkkareissa tarra koristi kaverini otsaa. Olisi sopinut itselleni ja sopisi tänä päivänäkin.

Itseasiassa hyvä tatuointi idea, otsaan meinaan.

[MooM]

Otsan tatuointi ei ylipäätään (sic) ole hyvä idea. Ainakaan 95 prosentissa sitä harkitsevilla.