Älykkyys, lahjakkuus, viisaus..

[Why]

Voiko älykkyyttä mitenkään kehittää vai onko se läpi elämän vakio?

[MooM]

Voiko älykkyyttä mitenkään kehittää vai onko se läpi elämän vakio?

Ei sinänsä, jos kyse on aivojen prosessointinopeudesta ja yhteyksistä ja puhutaan siitä omasta optimitilanteesta, eli levännyt, ravittu, keskittymiskykyinen jne olotila. Huonontaa kyllä voi esim. huonoilla elintavoilla, unenpuutteella. Ja sairaudet,niiden lääkitykset yms. vaikuttavat monesti myös.

Mutta testisuoritusta ja sitä kautta ÄO:ta voi kyllä parantaaa jonkin verran harjoittlemalla, niin tehtävien eri tyyppejä ja ratkaisumalleja kuin itse suoritusta aikapaineineen ja strategioineen. Ei sillä valtavia parannuksia saa, mutta iso tekijä se on sekin. Ja väittäisin, että osasyy siihen, miksi vähäisen koulutuksen maissa (tai ihmisrymillä) on matalammat mitatut äo:t. Muitakin syitä varmasti on, esim. lapsuusajan ravitsemus ja ehkä myös keskimääräinen motivaatio testin suorittamiseen. Ja yksilön ja populaatiotason perimä vaikuttaa tietenkin myös, molempiin suuntiin.

[Why]

Mutta testisuoritusta ja sitä kautta ÄO:ta voi kyllä parantaaa jonkin verran harjoittlemalla, niin tehtävien eri tyyppejä ja ratkaisumalleja kuin itse suoritusta aikapaineineen ja strategioineen. Ei sillä valtavia parannuksia saa, mutta iso tekijä se on sekin.

Noin paranee vaan testitulos, mutta ei älykkyys. Sama kuin suunnistaja opettelisi etukäteen kilpailureitin. Sen reitin kohdalla hän olisi kilpailussa ylivoimainen mutta seuraavien - uusien reittien kohdalla taas sitä, mitkä hänen valmiutensa ovat. Tai matikankokeisiin olisi etukäteen saanut katsottavaksi tehtävät.

[MooM]

Mutta testisuoritusta ja sitä kautta ÄO:ta voi kyllä parantaaa jonkin verran harjoittlemalla, niin tehtävien eri tyyppejä ja ratkaisumalleja kuin itse suoritusta aikapaineineen ja strategioineen. Ei sillä valtavia parannuksia saa, mutta iso tekijä se on sekin.

Noin paranee vaan testitulos, mutta ei älykkyys. Sama kuin suunnistaja opettelisi etukäteen kilpailureitin. Sen reitin kohdalla hän olisi kilpailussa ylivoimainen mutta seuraavien - uusien reittien kohdalla taas sitä, mitkä hänen valmiutensa ovat. Tai matikankokeisiin olisi etukäteen saanut katsottavaksi tehtävät.

No iiinhän mä just sanoin. ÄO on se mm. Mensan käyttämän testin antama tulos, joka heijastelee älykkyyttä, mutta myös sitä, miten hyvin osaa suorittaa sen testin muuten. Testin suorittamisen osuus on yritetty minimoida, mutta eihän se täydellisesti voi onnistua, jos puhutaan hyvin erilaisista taustoista tulevista testattavista.

Analogiasi ovat vähän pielessä, koska kukaan ei harjoittele tai paina muistiin suoraan niitä testin tehtäviä (ellei niitä ole vuodettu hänen käyttöönsä, mikä tietenkin siinä tapauksessa mitätöi koko testin), vaan harjoittelee samankaltaisia. Eli suunnistaja on suunnistanut ennenkin ja matikan koetta suorittava harjoitellut laskemalla samanlaisia (ei samoja) laskuja,

[Why]

Se on lähinnä vitsi, että älykkyys on sitä mitä testeillä mitataan. Jos testeihin voi harjoitella niin tulos on väärä.
Oikeasti älykkyys on sitä, miten selviää omgelmatilanteissa todellisessa elämässä.

Lainaus:
”Älykkyys ilmenee taitona ymmärtää ja käsitellä abstrakteja asioita. Älykkyys nähdään myös kykynä hahmottaa erilaisia asioiden välisiä suhteita sekä yksilön taitona käyttää ja kehittää omia kykyjään.”

Lähde:
https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=12

[Brainwashed]

Se on lähinnä vitsi, että älykkyys on sitä mitä testeillä mitataan. Jos testeihin voi harjoitella niin tulos on väärä.
Oikeasti älykkyys on sitä, miten selviää omgelmatilanteissa todellisessa elämässä.

Lainaus:
”Älykkyys ilmenee taitona ymmärtää ja käsitellä abstrakteja asioita. Älykkyys nähdään myös kykynä hahmottaa erilaisia asioiden välisiä suhteita sekä yksilön taitona käyttää ja kehittää omia kykyjään.”

Lähde:
https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=12

Joo, sekin on lähinnä vitsi että esim seipäänheiton, kolmiloikan ja kuulantyönnön pituustulokset mitataan, juoksun ja hiihdon ajanotto jne, kun oikeasti se on se tulos mikä merkitsee, olipa sitten mikä tahansa. Tämän kun kykenee hahmottamaan, niin ymmärtää eri asioiden välisiä suhteita, eli esim että pituusloikan tulos voi voittaa maratonjuoksun, kunhan tarpeeksi kehittää loikkarikykyjään.

[Neutroni]

Se on lähinnä vitsi, että älykkyys on sitä mitä testeillä mitataan. Jos testeihin voi harjoitella niin tulos on väärä.
Oikeasti älykkyys on sitä, miten selviää omgelmatilanteissa todellisessa elämässä.

Älykkyys on vain yksi työkalu todellisen elämän ongelmien ratkaisussa. Ja ne ovat yleensä niin monimutkaisia, ettei älykkyden osuutta voi erottaa esim. tiedon käyttämisestä, riskien ottamisesta tai välttämisestä ja siihen liittyvästä onnesta ja muista käytännön elämässä vaikuttavista tekijöistä.

Testeissä yritetään erottaa jotain, joka voidaan mitata ja jolla on tilastollista vaikutusta siihen selviämiseen. Ei sillä tosielämässäkään ole väliä selviääkö jostain nokkeluudella vai harjoittelun tuomalla tiedolla.

[Enigma]

Aikuisten oikeasti asia on niin, ettei älykkyydelle ole mitään yleispätevää tai yleisesti tunnustettua määritelmää. Sen tulkitsee jokainen omalla tavallaan: Mensan jäsen näkee sen matemaattisenä kykynä, muusikko säveltajuna ja joku antropologi ehkä aivojen kokona.

En tiedä, voiko älykyyttä kehittää. Uskosin että voi. Aivojen neuroverkko lienee pohjimmiltaan vastaava fyysinen rakenne kuin lihaksistokin. Treenaamalla se kehityy, ryyppäämällä surkastuu. Ehkä luonto ei edes pyri maksimaaliseen älykkyyteen, niin kuin ei pyri maksimaaliseen lihaksistoonkaan. Oletettavasti riittävä älyn määrä optimoituu jollain tavalla ja liika äly voi olla ihmiselle haitallista.

Asiaa yritetään kovasti ratkoa tekoälytutkimuksessa, mitä se äly lopulta on. Onko se vain ihmisen ominaisuus vai joku laajempi juttu maailmankaikkeidessa. Onko äly sidoksissa biologiaan?

[JMe1]

Älykkyys, lahjakkuus, viisaus :

No entä keksijät ? Heille ei ole olemassa tietääkseni minkäänlaista testiä. He erottuvat muusta joukosta varsin selvästi ja omaavat jonkun ominaisuuden jota on vaikea hahmottaa. On mainittu "boxin ulkopuolelta ajatteleminen". He näkevät "suoraan" jotakin mitä muut eivät tule edes ajatelleeksi.

[Neutroni]

Aikuisten oikeasti asia on niin, ettei älykkyydelle ole mitään yleispätevää tai yleisesti tunnustettua määritelmää. Sen tulkitsee jokainen omalla tavallaan: Mensan jäsen näkee sen matemaattisenä kykynä, muusikko säveltajuna ja joku antropologi ehkä aivojen kokona.

No se psykologinen testi on monessa mielessä virallinen ja yleisesti tunnustettu määritlemä. Mutta monella maallikolla on omia kuvitelmiaan ja monet yrittävät vedättää itselleen etuja laajentamalla käsitettä omiin suuntiinsa.

En tiedä, voiko älykyyttä kehittää. Uskosin että voi. Aivojen neuroverkko lienee pohjimmiltaan vastaava fyysinen rakenne kuin lihaksistokin. Treenaamalla se kehityy, ryyppäämällä surkastuu. Ehkä luonto ei edes pyri maksimaaliseen älykkyyteen, niin kuin ei pyri maksimaaliseen lihaksistoonkaan. Oletettavasti riittävä älyn määrä optimoituu jollain tavalla ja liika äly voi olla ihmiselle haitallista.

Älykkyys johtuu hermoverkon toiminnasta ja hermoverkko muuntuu sen mukaan mitä ihminen tekee. Ajatus siitä, että älykkyys on staattinen ominaisuus on minun mielestä aika vanhanaikainen.

[Neutroni]

Älykkyys, lahjakkuus, viisaus :

No entä keksijät ? Heille ei ole olemassa tietääkseni minkäänlaista testiä. He erottuvat muusta joukosta varsin selvästi ja omaavat jonkun ominaisuuden jota on vaikea hahmottaa. On mainittu "boxin ulkopuolelta ajatteleminen". He näkevät "suoraan" jotakin mitä muut eivät tule edes ajatelleeksi.

Varmaan keksijöille on ominaista ennemmin jonkinlainen optimismi ja ehkä kapinallisuus. Moni ajattelee kaikenlaista, mutta normaali suodattaa villit ajatukset heti pois, kun tietää, että on astronomisen pieni todennäköisyys, että ne ovat oikeasti hyviä. Ja jos ovatkin, niin niitä ei ole helppo perustella konservatiivisille ihmisille, että voisi testata tai myydä ne. On vain helpompi ja mukavampi tehdä niin kuin on ennenkin tehty.

Keksinnön kaupallistaminen on 99 % myyntityötä ja siksi rahat saavat yleensä ne, jotka osaavat tehdä sen. Tekninen innovointi on yleinen lahjakkuus eikä kehitys ole ikinä siitä kiinni, vaan aina rahoitus ratkaisee. Ja nykyään, kun tekniikka on niin monimutkaista, että autotallipajassa on vaikea kehittää mitään työläisen palkalla ja vapaa-ajalla, markkinointi ratkaisee rahoituksen saamisen.

[Tuulispää]

Älykkyys, lahjakkuus, viisaus :

No entä keksijät ? Heille ei ole olemassa tietääkseni minkäänlaista testiä. He erottuvat muusta joukosta varsin selvästi ja omaavat jonkun ominaisuuden jota on vaikea hahmottaa. On mainittu "boxin ulkopuolelta ajatteleminen". He näkevät "suoraan" jotakin mitä muut eivät tule edes ajatelleeksi.

Keksijöiden pippalaoissa ja tapaamisissa jää usein suu ammolleen kun havaitsee, että joku ihan tavan jamppa tosiaan on keksinyt aivan mullistavan tavan tehdä joku asia. Kyse lienee jonkilaisesta aktiivisesta alitajuisesta prosessoinnista ?

[MooM]

Aikuisten oikeasti asia on niin, ettei älykkyydelle ole mitään yleispätevää tai yleisesti tunnustettua määritelmää. Sen tulkitsee jokainen omalla tavallaan: Mensan jäsen näkee sen matemaattisenä kykynä, muusikko säveltajuna ja joku antropologi ehkä aivojen kokona.

No se psykologinen testi on monessa mielessä virallinen ja yleisesti tunnustettu määritlemä. Mutta monella maallikolla on omia kuvitelmiaan ja monet yrittävät vedättää itselleen etuja laajentamalla käsitettä omiin suuntiinsa.

Testi on nimenomaan siksi, että kun tutkitaan älykkyyttä/ongelmanratkaisukykyä/prosessointinopeutta yms ja niiden suhdetta muihin asioihin, sen kautta on mahdollista saada henkilöiden välillä yhtenäinen, objektiivinen parametri. Ei mimtään "kykyä selvitä normaalielämän haasteista" tai musiikillista lahjakkuutta voi mitata samalla tavalla tarkasti. Testi on mitä on ja mittaa sitä, mitä se mittaa. Sen vahvuus on siinä, että se heijastaa ajattelun nopeutta (aikaraja on tiukka), oivaltavuutta ja loogista päättelykykyä sellaisissa tehtävissä joita testissä on. Ja paljon käytettynä siitä on vahva baseline, eli tiedetään, miten ihmiset keskimäärin siitä selviytyvät (koko polulaatio ja erityisryhmät) ja voidaan verrata pienen ryhmän tuloksia myös isoon dataan.

Siitä itkeminen, miten testi ei mittaa kaikenlaista älykkyyttä tai lahjakkuutta, on aika turhaa. Ei tietenkään mittaa eikä se koskaan ole ollut tarkoituskaan. Muita psykologisia taipumuksia ja persoonapiirteitä voi mitata muilla tavoin, mutta niissä usein mittaaminen perustuu joko omaan arvioon erilaisista tilanteista (kyselyt) tai asiantuntijan tekemään tarkkailuun jossain tilanteessa. Hankalia ja epävarmoja tapoja arvoida.

(sanotaan nyt vielä, että matalamman tason prosessointiin on kyllä testejä, esim. reaktioaika, työmuisti, toiminnanohjaus (reagoi/ei reagoi, keskenään ristiriitaisten stimulusten käsittely), implisiittiset asenteet jne jne)

En tiedä, voiko älykyyttä kehittää. Uskosin että voi. Aivojen neuroverkko lienee pohjimmiltaan vastaava fyysinen rakenne kuin lihaksistokin. Treenaamalla se kehityy, ryyppäämällä surkastuu. Ehkä luonto ei edes pyri maksimaaliseen älykkyyteen, niin kuin ei pyri maksimaaliseen lihaksistoonkaan. Oletettavasti riittävä älyn määrä optimoituu jollain tavalla ja liika äly voi olla ihmiselle haitallista.

Älykkyys johtuu hermoverkon toiminnasta ja hermoverkko muuntuu sen mukaan mitä ihminen tekee. Ajatus siitä, että älykkyys on staattinen ominaisuus on minun mielestä aika vanhanaikainen.

Osin on, osin ei. Itse uskon, että testien mittaamalle älykkyydelle on joku perustaso, joka on aika määräävä tekijä tuloksessa, kunhan henkilö on jollain lailla tuttu testin suorittamisen ja tehtävien tyylin kanssa. Ihan puskista varmasti saa huonomman tuloksen- kuin harjoitelleena, vaikka esim. mensan rajan ylittävällä älykkäällä puskatulos on silti parempi kuin harjoitelleella keskiverrolla.

Aivot kehittyvät kyllä, mutta ehkä se on enemmän aihespesifiä osaamista, tietoa ja malleja eri tilanteista, kokemusta jne (ehkä sitä viisautta kaikkiaan), joka ei sinänsä auta raakaan laskentaan tai luontaiseen kykyyn yhdistellä vihjeitä uudessa tilanteessa. Toisaalta tuppaa olemaan, että ihminen tekee mielellään juttuja, jotka tuntuvat luontevilta ja tietyllä tapaa helpoilta, vaikka olisivat haastaviakin. Ne tuottavat iloa ja tyydtyksen tunnetta. Joku ratkoo mielellään matemaattistyyppisiä pulmia huvikseen, yksi maalaa tauluja ja kolmas juoksee 20 km lenkkejä . Siinä sitten kehittyy samalla, kun uutta kokemusta karttuu.

Toisaalta kokemus voi rajoittaa tilanteissa, joissa ei ole sääntöjä, ja silti siinä yrittää soveltaa parhahiten tuntemiaan ratkaisumalleja. Tavallaan kaikki näyttää naulalta, jos vasara on se tutuin työkalu. Varmaan tuttu tilanne monelle.

[MooM]

Älykkyys, lahjakkuus, viisaus :

No entä keksijät ? Heille ei ole olemassa tietääkseni minkäänlaista testiä. He erottuvat muusta joukosta varsin selvästi ja omaavat jonkun ominaisuuden jota on vaikea hahmottaa. On mainittu "boxin ulkopuolelta ajatteleminen". He näkevät "suoraan" jotakin mitä muut eivät tule edes ajatelleeksi.

Keksijöiden pippalaoissa ja tapaamisissa jää usein suu ammolleen kun havaitsee, että joku ihan tavan jamppa tosiaan on keksinyt aivan mullistavan tavan tehdä joku asia. Kyse lienee jonkilaisesta aktiivisesta alitajuisesta prosessoinnista ?

Ehkä se vain näytti tavan jampalta? Monesti persoonat, jotka eivät tuo itseään esiin, yllättävät. Ei keksijyys vaadi pörrötukkaa ja maanista olemusta.

Keksintöjen saattamisessa protoksija siitä tuotteeksi suurin osa on ihan raakaa systemaattista työtä, taustaselvityshommaa, testausta ja kehitystä. Plus dokumentointi ja viestintä, sekä (kaupalliseen käyttöön tähtäävissä keksinnöissä) tietenkin kannattavuusarviot ja ehkä liiketoimintamallit yms.

[Pattinero]

Älykäs ei ole välttämänttä lainkaan viisas.

Tämä jos joku on tullut viime aikoina itselleni täysin selväksi. On myös niin, että hyvin moni ihminen on nykyisin idiootin tasolla kun he joutuvat ulos omasta kuplastaan, jossa luulevat olevansa ylivertaisia.