Ketkä kaikki on URSA:n jäseniä? ★ Toimittajan suosikki

[Molli]

..olin Ursan jäsen 1982-201*, poika muutti pois niin tuli lopetettua, yhä mietin alkaisiko uudelleen Tähdet kirjan ostan joka vuosi.
Ensimmäinen putki oli 65*700mm kaukoputki, isompi on Skywatcher 150*1200 dobson.tuo oli isoimpia joskus mitä Ursalta sai.
Dobsoninn läpi kuvaan nykyään Niko!1 V1, silloin harvoin kun kuvaan.
Auringonpilkkuja olen kuvannut heijastamalla eli projisoimalla pahviin liimatulat A4 arkilta Olympus TG pokkarilla - tämä on hauskaa veikeää..
Sää tiedon kirjaan aamuin illoin Yliopiston perinteiseen almanakkaan.
Edelliset kaksi talvea on meillä olleet niin pilvistä, jotta avaruuskaukoputken ulkoilukerrat talvisen on jääneet <30 kertaan. Mistä hoksasin alkaa kuvailemaan lähitähden pilkkuja. Se on kuiten reilun tunnin episodi viedä vehkeet pihalle ja alkaa sovittelemaan kuvaa näkymään..

[Deimos]

Onko kenelläkään kaukoputkea tähtitaivaan tarkkailuun tai tuleeko muuten pällisteltyä taivaalle aina silloin kun on tähtikirkas taivas? Mä liityin vastikään URSA:n jäseneksi ja semmosen harrastelijalle kelvollisen kaukoputken hankintaa olen miettinyt ja kauan. Siis noin 45 vuotta

Tilasin joskus 45 vuotta sitten peiliaihiot et itse hioisin peilin, mut eihän siitä mitään tullut

En oikein usko että ihan mututuntumalta lähdit hiomaan peilejä. Vähintäänkin tämä kirja lainassa tai omana? Olen nähnyt T&A-lehdessä todella hienoja "Laatikko-Dobsoneita*".

Itse suuruudenhulluna ajattelin että lähdenpä suoraan 300 mm aihioista. Mitäs sitä pienemmällä. Näin jälkeenpäin 300 mm Dobson tai Newton??? Ei edes kannettava, raahattava vaan kyllä sille olisi pitänyt olla kiinteä paikka eli torni. Tilasit aihiot sentään, mulla jäi ajattelun asteelle, onneksi.

Tuossa vielä tuo W. Tirion Sky Atlas 2000.0 värillinen tähtikartta.

Dobson, dobsonian??? Semantiikkaa, vai?

[Mr.Spy]

Onko kenelläkään kaukoputkea tähtitaivaan tarkkailuun tai tuleeko muuten pällisteltyä taivaalle aina silloin kun on tähtikirkas taivas? Mä liityin vastikään URSA:n jäseneksi ja semmosen harrastelijalle kelvollisen kaukoputken hankintaa olen miettinyt ja kauan. Siis noin 45 vuotta

Tilasin joskus 45 vuotta sitten peiliaihiot et itse hioisin peilin, mut eihän siitä mitään tullut

En oikein usko että ihan mututuntumalta lähdit hiomaan peilejä. Vähintäänkin tämä kirja lainassa tai omana? Olen nähnyt T&A-lehdessä todella hienoja "Laatikko-Dobsoneita*".

Itse suuruudenhulluna ajattelin että lähdenpä suoraan 300 mm aihioista. Mitäs sitä pienemmällä. Näin jälkeenpäin 300 mm Dobson tai Newton??? Ei edes kannettava, raahattava vaan kyllä sille olisi pitänyt olla kiinteä paikka eli torni. Tilasit aihiot sentään, mulla jäi ajattelun asteelle, onneksi.

Tuossa vielä tuo W. Tirion Sky Atlas 2000.0 värillinen tähtikartta.

Dobson, dobsonian??? Semantiikkaa, vai?

Joku kaukoputkenrakentajan käsikirja mulla oli ja olin kyllä perehtynyt aiheeseen. Se etten aloittanut jäi lähinnä siitä kiinni ettei silloin ollut paikkaa jossa olisi hionut. Se kumminkin vaatii tilaa ja veden kanssa lotraamista.
Aihiot oli muistaakseni 150 milliset, saattavat olla vieläkin jossain varastossa, mut joo en lähde siihen projektiin vaikka löytyisivät jostain

[Suupe]

Hep

[Goswell]

Onko kenelläkään kaukoputkea tähtitaivaan tarkkailuun tai tuleeko muuten pällisteltyä taivaalle aina silloin kun on tähtikirkas taivas? Mä liityin vastikään URSA:n jäseneksi ja semmosen harrastelijalle kelvollisen kaukoputken hankintaa olen miettinyt ja kauan. Siis noin 45 vuotta

Tilasin joskus 45 vuotta sitten peiliaihiot et itse hioisin peilin, mut eihän siitä mitään tullut

Heh, tuo hiominen ei ole ihan jokapojan hommaa. Yksi kaverini hioi kaksi peliä ja kertoi että jos lasiin koskettaa sormella menee tunteja odotellessa lasin jäähtymistä.

[MrKAT]

Olisinko sitten nähnyt kuviasi T&A:ssa???

Ehkä? Noin 15+-5 v sitten olin aktiivisimmillaan. Joitain pikku-vallankumouksellisiakin oli, eli en tiedä kenkään aiemmin kuvanneen.
Nykyään se digijärkkärini on ajastaan jäljessä ja ehkä rikki (tarkennus), pitäis hankkia akku, testata ja... tai osaa uusi.

Ne Tirionin kartat on hianoja taideteoksia. Ihailin kirjastossa.

[MrKAT]

Pieni lasiprisma järkkärin halpislinssin(50mm) eteen ja vot - sain esiin spektrejä, Castorissa (piennuolet) näkyy vedyn spekriviivoja selvästi.
51 valovuoden päästä sain nuuskittua tähden alkuainekoostumusta... (Polluxissakin olen näkevinäni, muttei ihan niin selvästi.)

[Deimos]

Pieni lasiprisma järkkärin halpislinssin(50mm) eteen ja vot - sain esiin spektrejä, Castorissa (piennuolet) näkyy vedyn spekriviivoja selvästi.
51 valovuoden päästä sain nuuskittua tähden alkuainekoostumusta... (Polluxissakin olen näkevinäni, muttei ihan niin selvästi.)

Joku samankaltainen idea/projekti mullakin oli kai joskus mielessäni mutta silloin muistin sellaisen todella leveän kaistaleen jossa aineiden spektriviivat näkyivät selkeästi. Tarkkaa muistikuvaa minulle ei ole minkä takia ja miten olisin edes alkanut projektia toteuttamaan. Olisiko liittynyt johonkin vaikka lukion fysiikan oppikirjaan?

Mutta siis tosissaan nuo kaksi viivaa olisivat vedyn spetriviivoja jotka olet merkinnyt nuolilla? Mielenkiintoinen projekti.

Toisiaalta on hyvä että on köyhä niin kaikki maistuu makeammalta kun tavoitteen saavuttaa ja toisaalta olisi joskus kiva että olisi rahaakin. Syntikka, kaukoputki, iso liuta pelikonsoleita ja ties mitä on realisoitu ja yleensä turhanpäiten.

[MrKAT]

Mutta siis tosissaan nuo kaksi viivaa olisivat vedyn spetriviivoja jotka olet merkinnyt nuolilla? Mielenkiintoinen projekti.

Joo, Tähtitieteen Perusteet -kirjasta ym. näkyy että kuumemmilla A-luokan tähdillä (Castor) vetyviivat voimakkaat, mutta esim. auringolla heikot ja pääosin metallit ym aineet tekee kuuluisat ns. Fraunhoferin spektriviivat. Niiden näkymiseen ei tarvi edes kaukoputkea. Riittää että on silmä/kamera, CD-levy ja rako (pimeä lato ja laudanrako tai huoneessa lattialla peilinpala, josta kapoisa auringon säde tulee CD:hen) aurinkoisella säällä:


Silmä näkisi jatkuvan spektrin, mutta kameran 3 värinanturia näkee vain 3 väriä. Joka tapauksessa vihreässä näkvvä kaksoisviiva "rako" on natriumin "keltainen" viiva ja muistaakseni iso paksu tumma vyö punaisessa on ilmakehän happi. (Koitin kerran fyysikon "Raamatusta" eli CRC-Handbookista erotella nuita metalleja tuosta mutta se on hirveän vaikeaa, maallikolle.)

[Deimos]

Mutta siis tosissaan nuo kaksi viivaa olisivat vedyn spetriviivoja jotka olet merkinnyt nuolilla? Mielenkiintoinen projekti.

Joo, Tähtitieteen Perusteet -kirjasta ym. näkyy että kuumemmilla A-luokan tähdillä (Castor) vetyviivat voimakkaat, mutta esim. auringolla heikot ja pääosin metallit ym aineet tekee kuuluisat ns. Fraunhoferin spektriviivat. Niiden näkymiseen ei tarvi edes kaukoputkea. Riittää että on silmä/kamera, CD-levy ja rako (pimeä lato ja laudanrako tai huoneessa lattialla peilinpala, josta kapoisa auringon säde tulee CD:hen) aurinkoisella säällä:


Silmä näkisi jatkuvan spektrin, mutta kameran 3 värinanturia näkee vain 3 väriä. Joka tapauksessa vihreässä näkvvä kaksoisviiva "rako" on natriumin "keltainen" viiva ja muistaakseni iso paksu tumma vyö punaisessa on ilmakehän happi. (Koitin kerran fyysikon "Raamatusta" eli CRC-Handbookista erotella nuita metalleja tuosta mutta se on hirveän vaikeaa, maallikolle.)

Hmmm? Eikös prisman voi sijoittaa kaukoputken okulaarin yhteyteen? Sekö oli se mun vaihtoehto? Oliko vielä jotain niin kahelia kuin galaksien punasiirtymän havainnointia (Huom!!! Teini-iässä) joka nyt ei ihan kotiteleskoopilla onnistu?

Mutta siis yksittäisistä tähdistä saisi spektrianalyysejä vaikka tuolla okulaarin paikalle sijoitetulla prismalla.

Tuo sinun DIY on huokeampi ja helpompi toteuttaa varmasti.

[MrKAT]

Hmmm? Eikös prisman voi sijoittaa kaukoputken okulaarin yhteyteen? Sekö oli se mun vaihtoehto? Oliko vielä jotain niin kahelia kuin galaksien punasiirtymän havainnointia (Huom!!! Teini-iässä) joka nyt ei ihan kotiteleskoopilla onnistu?

Minulla se prisma oli objektiivin edessä tähdistökuvassa ja niin oli ammattilaisillakin jos yht'aikaa laajahkon taivaskuvan ottivat. Mutta yksittäisille tähdille se voi olla taaempana, vaikka okulaarin edessä tms. Galaksien punasiirtymän kuvaushaasteena taitais olla harrastajakaukoputken pieni koko, kun spektri vaatii paljon enempi valoa kuin yksittäinen (himmeän) galaksikuvan valotus.

[Molli]

...oisko ollut joku Ursa Minor lehdykkä, jonne 80-luvulla "raportoin" jotakin..
Pitää olla varovainen, jottei "Nikki" paljastu..
Ja Zeniitissä mun tekemää on ollut Helinin kerronnassa mukana..

[MrKAT]

Minä olin jo unohtanut että mikäs se aktiivisten havaitsijoiden pikku kerholehden nimi olikaan, kiitän vinkistä. Zeniittihän se. Löytyy netistä:
https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/
Harmittaa että ei ole paperisena nykyään, netistä ei niin tule/muista katsottua. Mutta värithän on kyllä upeammat läppärin ruudulla.

[Deimos]

Tuttuja nimiä eli Ursa Minor ja Zeniitti. Ostin muuten Celestron 8 putken Teknofokuksesta. On vielä Teknofokusen mainoskin jäljellä ja Celestronin mainokset joita kuolasin kesän ajan kun odottelin putkea Teknofokukseen.

Pieni yllätys on että Teknofokus on olemassa vieläkin

T&A lehdessä oli kilpailu aikoinaan jossa oli tehtävä ottaa kuvia Clavius-kraaterista. Musta tuntuu ettei tämä ole sitä kilpailukuvasarjaa vaan satunnainen otos. Clavius on kivan näköinen kraateri tuon pikku kraaterijonon kanssa joka muodostaa itsessään kaaren. Saisi olla paremmat varjot eli otollisempi kuun vaihe.

Ai niin, en tietenkään osallistunut... T&A-kilpailuun.

[Deimos]

Tähdätty paremmin (Muokattu nyt) mutta olisko arkistossa parempikin otos Claviuksesta?