Onko aika-avaruus vain fiktio?

[Stalker]

Otin Stalkerin kirjavinkin vastaan. En ole lukenut, mutta aion lukea.

Tegmarkin kirjassa on kannatettava lähtökohta ja joitain lego-tason ideoita sekä raapaisuja matematiikkaan perustuvista rakenteista, joissa ei ole kuitenkaan mitään tartuttavaa kestävää yhtenäistä filosofiaa. Valtavasti on sullottu täytettä; mm. monikaikkeutta, optisia illuusioita, uskomushöttöä ja muita satuja. Riittäisi 8-sivuinen läpyskä ja siihen saisi tanakasti matemaattisen olevaisuuden filosofiaa.

Olisikohan tämä filosofisempi? En ole lukenut.

[Q-S]

...
ajattelen, että matematiikka ja kaikki a priorilta tuntuva tieto on vain kulttuurisesti kumuloitunutta ja jalostunutta empiiristä tietoa eli ajatustottumuksia.

Mutta miksi ajatustottumusten (jos ja kun tuota koulukuntaa edustaa) avulla voidaan analysoida luonnon perustavanlaatuisia rakenteita, joilla ei ole mitään tekemistä kulttuurisen kumuloinnin tai jalostuneen emipiirisen tiedon kanssa. Esimerkiksi luonnon perusvuorovaikutukset ovat lainalaisuuksiltaan aivan toisessa äärilaidassa kuin naivisti koettu empiirinen tieto antaisi ymmärtää.

Tämän takia ajatustottumus/fiktio ei mielestäni ole riittävä selitys matematiikalle.

[Naturalisti]

...
ajattelen, että matematiikka ja kaikki a priorilta tuntuva tieto on vain kulttuurisesti kumuloitunutta ja jalostunutta empiiristä tietoa eli ajatustottumuksia.

Mutta miksi ajatustottumusten (jos ja kun tuota koulukuntaa edustaa) avulla voidaan analysoida luonnon perustavanlaatuisia rakenteita, joilla ei ole mitään tekemistä kulttuurisen kumuloinnin tai jalostuneen emipiirisen tiedon kanssa. Esimerkiksi luonnon perusvuorovaikutukset ovat lainalaisuuksiltaan aivan toisessa äärilaidassa kuin naivisti koettu empiirinen tieto antaisi ymmärtää.

Tämän takia ajatustottumus/fiktio ei mielestäni ole riittävä selitys matematiikalle.

Totesin aiemmin kannattavani fiktionalistista matematiikan filosofiaa. Fiktionalismi on hyvin perusteltu naturalistinen selitys matematiikalle ja kaikille muillekin teoreettisille käsitteille, joita käytämme empiirisen tiedon mallintamisessa. Edustamallasi matemaattisella platonismilla ei ole mitään naturalistista perustaa. Se on ontologinen näkemys, joka edellyttää abstraktien matemaattisten olioiden olemassaoloa ilman mitään selitystä siitä, miten ne liittyvät fysikaaliseen todellisuuteen tai ihmismieleen. Fiktionalismin mukaan matematiikka on vain hyödyllistä fiktiota, joka on olemassa vain ihmismielen ajatustottumuksina. Matematiikan soveltaminen luonnon perustavanlaatuisiin rakenteisiin ei ole todiste matemaattisten olioiden olemassaolosta, vaan pikemminkin osoitus siitä, että matematiikka on kehittynyt ihmiskunnan kokemuksen ja havainnon pohjalta. Matematiikka on siis empiirisen tiedon jalostunutta muotoa, joka on muotoutunut sopimaan luonnonlakien kanssa. Matematiikan fiktioita voidaan käyttää tehokkaina työkaluina tieteen tulosten mallintamisessa, mutta niitä ei pidä sekoittaa todellisuuteen. Matematiikan totuus on vain sisäistä koherenssia eikä vastaa mitään ulkoista todellisuutta.

[OlliS]

Fysiikan ja universumin avaruuden, ajan ja materian matematiikka on soveltavaa matematiikkaa. Pitää keksiä ja kehittää todellisuuteen parhaiten soveltuva matematiikka. Ja oikeat metafyysiset ratkaisut. Ennen kaikkea aina realismi. Todellisuus on juuri sellainen kuin on, juuri niin monimutkainen kuin on, ei mutkikkaampi, ei yksinkertaisempi.

[Molli]

...ns tieteellisesti tahi sanotaanko matemaattisesti esitettynä aika ja aika-avaruus on kuvitelmaa -fiktiota, tikantarkassa matemaattisessa kuvaelmassakin aikaan on lähinnä "filosofinen ote". Kerran aika-avaruuden kuvaelma "ei näy ja tunnu" ... sinänsä tarpeellinen, kylläkin..

Arkielämän kautta kerrottuna aika on tapahtumien jaksollinen kasauma, jonka kautta oppii arviomaan tapahtumia, tehtyä ja mahdollisesti tulevaisuuden, esim tapahtumia kevättä seuraa kesä... ..."käsitteenä" menee "ikuisuuteen asti", kunnes 20 vuoden asuntolaina on maksettu, tahi jopa toivomaan tulevaisuudelta jotain "viilenisi jo (syyskuulla) niin siika tulisi kutemaan mereltä rannemmas" = voiis' käydä ennusteestakin...
Tavallaan näin pääsee ajatukseen, jotta sinä neljäntenä ulottuvuutena, jossa mieli tekee satumaisia retkiä, tai jopa matematiikka, sitä neljättä ulottuvuutta vain ei ole vaikka aika on mitattavissa.
Siellä kvarkkimaailman tapahtumissa voi olla myös "mittakaavavirhe" aika-ilmiössä,
näin lyhykäisesti..

[Naturalisti]

Vastaan nyt kaikille palstan platonistille yhteisesti. Aika-avaruus on neliulotteinen avaruus, jossa on kolme avaruudellista ulottuvuutta (pituus, leveys ja korkeus) ja yksi aikaulottuvuus. Tämä efektiivinen aika-avaruus on yksi suhteellisuusteorian keskeisistä käsitteistä, kuten myös intervalli, joka kuvaa tapahtumien välistä etäisyyttätässä aika-avaruudessa.

Fiktionalismin mukaan aika-avaruus on vain hyödyllinen fiktio eli ajattelun apuneuvo. Fiktionalismi on hyvin perusteltu naturalistinen selitys matematiikalle ja kaikille muillekin teoreettisille käsitteille, joita käytämme empiirisen tiedon mallintamisessa. Patonismilla ei ole mitään naturalistista perustaa. Se on ontologinen näkemys, joka edellyttää abstraktien matemaattisten olioiden olemassaoloa ilman mitään selitystä siitä, miten ne liittyvät fysikaaliseen todellisuuteen tai ihmismieleen.

Matematiikkaa käytetään kuvaamaan ja mallintamaan fysikaalista todellisuutta, mutta se ei ole osa sitä. Matematiikan avulla voidaan esimerkiksi ennustaa tiettyjä ilmiöitä tai tehdä laskelmia tietyn ilmiön käyttäytymisestä tietyissä olosuhteissa, mutta se on kuitenkin vain ihmismielen fiktiivinen apuneuvo.

Toisin sanoen, matematiikka itsessään ei ole fysikaalista todellisuutta, vaan se on abstrakti konstruktio. Platonistit eivät voi selittää matematiikan ontologiaa millään muulla kuin Platonin taivaalla, joka ei todellisuudessa selitä yhtään mitään?

OlliS ja Molli taas esittivät kiinnostavia ajatuksia. Voisitko kertoa tarkemmin, miten abstraktien matemaattisten olioiden olemassaolo liittyy ajattelussanne fysikaaliseen todellisuuteen ja ihmismieleen?

[Goswell]

Vastaan nyt kaikille palstan platonistille yhteisesti. Aika-avaruus on neliulotteinen avaruus, jossa on kolme avaruudellista ulottuvuutta (pituus, leveys ja korkeus) ja yksi aikaulottuvuus. Tämä efektiivinen aika-avaruus on yksi suhteellisuusteorian keskeisistä käsitteistä, kuten myös intervalli, joka kuvaa tapahtumien välistä etäisyyttätässä aika-avaruudessa.

Fiktionalismin mukaan aika-avaruus on vain hyödyllinen fiktio eli ajattelun apuneuvo. Fiktionalismi on hyvin perusteltu naturalistinen selitys matematiikalle ja kaikille muillekin teoreettisille käsitteille, joita käytämme empiirisen tiedon mallintamisessa. Patonismilla ei ole mitään naturalistista perustaa. Se on ontologinen näkemys, joka edellyttää abstraktien matemaattisten olioiden olemassaoloa ilman mitään selitystä siitä, miten ne liittyvät fysikaaliseen todellisuuteen tai ihmismieleen.

Matematiikkaa käytetään kuvaamaan ja mallintamaan fysikaalista todellisuutta, mutta se ei ole osa sitä. Matematiikan avulla voidaan esimerkiksi ennustaa tiettyjä ilmiöitä tai tehdä laskelmia tietyn ilmiön käyttäytymisestä tietyissä olosuhteissa, mutta se on kuitenkin vain ihmismielen fiktiivinen apuneuvo.

Toisin sanoen, matematiikka itsessään ei ole fysikaalista todellisuutta, vaan se on abstrakti konstruktio. Platonistit eivät voi selittää matematiikan ontologiaa millään muulla kuin Platonin taivaalla, joka ei todellisuudessa selitä yhtään mitään?

OlliS ja Molli taas esittivät kiinnostavia ajatuksia. Voisitko kertoa tarkemmin, miten abstraktien matemaattisten olioiden olemassaolo liittyy ajattelussanne fysikaaliseen todellisuuteen ja ihmismieleen?

Matematiikka pohjautuu fysiikkaan, ei toisinpäin. Eli vaikka matematiikka taipuu vaikka minkälaiseen fysiikanlakien vastaiseen umpisolmuun ihan sujuvasti, fysiikan perusteet, luonnonlait pistää rajat fysiikan kyvylle taipua. Kuten vaikka säilymislaki, matemaattisesti tuo laki ei päde mutta fysiikassa se on koko systeemin kivijalka.

Aika taas ei ole ulottuvuus, aika on muutos jossakin. Katsotaan vaikka maapallon kehitystä, olemme nyt tässä vaiheessa maapallon muutosta, se muutos etenee kaiken aikaa, miten missäkin, Faaraot on sargofakeissaan, muuttuneena, mistään etkä millään ilveellä et löydä heitä hengissä omasta ajanjaksossaan Egyptin vallanhuipulla. Siirtymällä n 5000 valovuoden päähän maasta ja rakentamalla valtavan teleskoopin voit kuitenkin nähdä heidät valtansa huipulla hääräämässä.
Aikaulottuvuus syntyy tuosta jatkuvasta muutoksesta, ei ajasta itsestään, aika on seuraus muutoksesta, muutos ei ole koskaan seurausta ajasta.
Eli aina on vain "nyt" ja tuo "nyt" vain muuttuu jatkuvasti miten missäkin ja luo illuusion ajanvirrasta. Nykyisyys on muuttunutta menneisyyttä ja tulevaisuus on muuttunutta nykyisyyttä.

[Tuulispää]

Einsteinin mieleisairas matemaatikko vaimo keksi aika-avaruuden...ei pöljempi innovaatio.

[Molli]

Vastaan nyt kaikille palstan platonistille yhteisesti. Aika-avaruus on neliulotteinen avaruus, jossa on kolme avaruudellista ulottuvuutta (pituus, leveys ja korkeus) ja yksi aikaulottuvuus. Tämä efektiivinen aika-avaruus on yksi suhteellisuusteorian keskeisistä käsitteistä, kuten myös intervalli, joka kuvaa tapahtumien välistä etäisyyttätässä aika-avaruudessa.

Fiktionalismin mukaan aika-avaruus on vain hyödyllinen fiktio eli ajattelun apuneuvo. Fiktionalismi on hyvin perusteltu naturalistinen selitys matematiikalle ja kaikille muillekin teoreettisille käsitteille, joita käytämme empiirisen tiedon mallintamisessa. Patonismilla ei ole mitään naturalistista perustaa. Se on ontologinen näkemys, joka edellyttää abstraktien matemaattisten olioiden olemassaoloa ilman mitään selitystä siitä, miten ne liittyvät fysikaaliseen todellisuuteen tai ihmismieleen.

Matematiikkaa käytetään kuvaamaan ja mallintamaan fysikaalista todellisuutta, mutta se ei ole osa sitä. Matematiikan avulla voidaan esimerkiksi ennustaa tiettyjä ilmiöitä tai tehdä laskelmia tietyn ilmiön käyttäytymisestä tietyissä olosuhteissa, mutta se on kuitenkin vain ihmismielen fiktiivinen apuneuvo.

Toisin sanoen, matematiikka itsessään ei ole fysikaalista todellisuutta, vaan se on abstrakti konstruktio. Platonistit eivät voi selittää matematiikan ontologiaa millään muulla kuin Platonin taivaalla, joka ei todellisuudessa selitä yhtään mitään?

OlliS ja Molli taas esittivät kiinnostavia ajatuksia. Voisitko kertoa tarkemmin, miten abstraktien matemaattisten olioiden olemassaolo liittyy ajattelussanne fysikaaliseen todellisuuteen ja ihmismieleen?

Katsoppas, lueppas uudelleen, eikö tuo kysymyksesi vastaus ole kirjoittamassani. Selkein esimerkein.. Vai oliko liian "ympäripyöreästi"?

[Naturalisti]

Vastaan nyt kaikille palstan platonistille yhteisesti. ... Patonismilla ei ole mitään naturalistista perustaa. Se on ontologinen näkemys, joka edellyttää abstraktien matemaattisten olioiden olemassaoloa ilman mitään selitystä siitä, miten ne liittyvät fysikaaliseen todellisuuteen tai ihmismieleen. ... Platonistit eivät voi selittää matematiikan ontologiaa millään muulla kuin Platonin taivaalla, joka ei todellisuudessa selitä yhtään mitään?

OlliS ja Molli taas esittivät kiinnostavia ajatuksia. Voisitteko kertoa tarkemmin, miten abstraktien matemaattisten olioiden olemassaolo liittyy ajattelussanne fysikaaliseen todellisuuteen ja ihmismieleen?

Katsoppas, lueppas uudelleen, eikö tuo kysymyksesi vastaus ole kirjoittamassani. Selkein esimerkein.. Vai oliko liian "ympäripyöreästi"?

Luin kommenttisi uudelleen ja peukutin eli luulin ymmärtäväni. Väännätkö kuitenkin vielä rautalangasta, mitä mielestäsi mielessämme eli korvien välissä tapahtuu, kun ajattelemme näitä abstrakteja taikka mitä tahansa juttuja?

Miltä esimerkiksi seuraava tarina kuulostaisi?

Tehdään raju pelkistys. Ajatellaan mieltä jonkinlaisena neuroneista muodostuneena adaptiivisena tilakoneena. Kaikkien neuronien aktivaatiolojen sekvenssit yhdessä edustaa jatkuvaa (ainutkertaista) mielikuvien virtaa. Tilakoneen lähdöt ohjaavat käsien heiluttelua, pään pyöritystä ja leukojen louskutusta. Tilakoneen tulot edustavat sisäisten ja ulkoisten aistien syötteitä.

Näitä syötteitä tuovat aksonit ja tilakoneen lähtöjen aksonit muodostavat yhdessä tilakoneen neuronien dendriittien kanssa suunnattoman synapsimatriisin, joka edustaa tilakoneen adaptiivista tilansiirtofunktiota. Tähän tilansiirtomatriisiin tallettuu toimintaamme ohjaavat käyttäytymis- ja ajattelutottumukset.

Merkille pantavaa on ettemme muista mielikuvavirtoja vaan kykyjä tuottaa uudelleen samankaltaisia mielikuvavirtoja samankaltaisissa tilanteissa.

Tämä karkean mielen hypoteesin tarkoituksena on vain osoittaa, että mielen olemassaolo on selitettävissä neuronien tuottamien prosessien käynnissä olemisena.

Prosessit pysähtyvät aivokuolemassa ja samalla päättyy mielen olemassaolo. Mitään sielua ei jää kummittelemaan tämän eikä tuonpuoleisuuteen.

Toisinsanoen mitään Platonin taivasta, josta ideat löydettäisiin, ei tarvitse olettaa. Mielemme keksii ja testaa tarvitsemansa ideat ja tallettaa ne mielen prosessien käyttäytymis- ja ajattelutottumuksiksi.

[Stalker]

Vastaan nyt kaikille palstan platonistille yhteisesti. ... Patonismilla ei ole mitään naturalistista perustaa. Se on ontologinen näkemys, joka edellyttää abstraktien matemaattisten olioiden olemassaoloa ilman mitään selitystä siitä, miten ne liittyvät fysikaaliseen todellisuuteen tai ihmismieleen. ... Platonistit eivät voi selittää matematiikan ontologiaa millään muulla kuin Platonin taivaalla, joka ei todellisuudessa selitä yhtään mitään?

OlliS ja Molli taas esittivät kiinnostavia ajatuksia. Voisitteko kertoa tarkemmin, miten abstraktien matemaattisten olioiden olemassaolo liittyy ajattelussanne fysikaaliseen todellisuuteen ja ihmismieleen?

Katsoppas, lueppas uudelleen, eikö tuo kysymyksesi vastaus ole kirjoittamassani. Selkein esimerkein.. Vai oliko liian "ympäripyöreästi"?

Luin kommenttisi uudelleen ja peukutin eli luulin ymmärtäväni. Väännätkö kuitenkin vielä rautalangasta, mitä mielestäsi mielessämme eli korvien välissä tapahtuu, kun ajattelemme näitä abstrakteja taikka mitä tahansa juttuja?

Miltä esimerkiksi seuraava tarina kuulostaisi?

Tehdään raju pelkistys. Ajatellaan mieltä jonkinlaisena neuroneista muodostuneena adaptiivisena tilakoneena. Kaikkien neuronien aktivaatiolojen sekvenssit yhdessä edustaa jatkuvaa (ainutkertaista) mielikuvien virtaa. Tilakoneen lähdöt ohjaavat käsien heiluttelua, pään pyöritystä ja leukojen louskutusta. Tilakoneen tulot edustavat sisäisten ja ulkoisten aistien syötteitä.

Näitä syötteitä tuovat aksonit ja tilakoneen lähtöjen aksonit muodostavat yhdessä tilakoneen neuronien dendriittien kanssa suunnattoman synapsimatriisin, joka edustaa tilakoneen adaptiivista tilansiirtofunktiota. Tähän tilansiirtomatriisiin tallettuu toimintaamme ohjaavat käyttäytymis- ja ajattelutottumukset.

Merkille pantavaa on ettemme muista mielikuvavirtoja vaan kykyjä tuottaa uudelleen samankaltaisia mielikuvavirtoja samankaltaisissa tilanteissa.

Tämä karkean mielen hypoteesin tarkoituksena on vain osoittaa, että mielen olemassaolo on selitettävissä neuronien tuottamien prosessien käynnissä olemisena.

Prosessit pysähtyvät aivokuolemassa ja samalla päättyy mielen olemassaolo. Mitään sielua ei jää kummittelemaan tämän eikä tuonpuoleisuuteen.

Toisinsanoen mitään Platonin taivasta, josta ideat löydettäisiin, ei tarvitse olettaa. Mielemme keksii ja testaa tarvitsemansa ideat ja tallettaa ne mielen prosessien käyttäytymis- ja ajattelutottumuksiksi.

GPT:n mielestä tarina käsittelee ihmisen mielen ja käyttäytymisen selittämistä neuronien toiminnan kautta. Tarina esittää mielen olevan jatkuvasti muuttuva tilakone, joka vastaanottaa sisäisiä ja ulkoisia aistisyötteitä, muuntaa niitä adaptiivisesti ja ohjaa ihmisen käyttäytymistä ja ajattelua. Tarina myös korostaa, että ihmisen mieli ei ole erillinen entiteetti vaan selitettävissä oleva ilmiö, joka perustuu neuronien toimintaan. Tarina kiistää Platonin taivaan ja sielun käsitteet ja ehdottaa, että kaikki ihmisen ideat ja ajatukset ovat peräisin hänen omasta mielen prosesseistaan.

[Naturalisti]

Vastaan nyt kaikille palstan platonistille yhteisesti. ... Patonismilla ei ole mitään naturalistista perustaa. Se on ontologinen näkemys, joka edellyttää abstraktien matemaattisten olioiden olemassaoloa ilman mitään selitystä siitä, miten ne liittyvät fysikaaliseen todellisuuteen tai ihmismieleen. ... Platonistit eivät voi selittää matematiikan ontologiaa millään muulla kuin Platonin taivaalla, joka ei todellisuudessa selitä yhtään mitään?

OlliS ja Molli taas esittivät kiinnostavia ajatuksia. Voisitteko kertoa tarkemmin, miten abstraktien matemaattisten olioiden olemassaolo liittyy ajattelussanne fysikaaliseen todellisuuteen ja ihmismieleen?

Katsoppas, lueppas uudelleen, eikö tuo kysymyksesi vastaus ole kirjoittamassani. Selkein esimerkein.. Vai oliko liian "ympäripyöreästi"?

Luin kommenttisi uudelleen ja peukutin eli luulin ymmärtäväni. Väännätkö kuitenkin vielä rautalangasta, mitä mielestäsi mielessämme eli korvien välissä tapahtuu, kun ajattelemme näitä abstrakteja taikka mitä tahansa juttuja?

Miltä esimerkiksi seuraava tarina kuulostaisi?

Tehdään raju pelkistys. Ajatellaan mieltä jonkinlaisena neuroneista muodostuneena adaptiivisena tilakoneena. Kaikkien neuronien aktivaatiolojen sekvenssit yhdessä edustaa jatkuvaa (ainutkertaista) mielikuvien virtaa. Tilakoneen lähdöt ohjaavat käsien heiluttelua, pään pyöritystä ja leukojen louskutusta. Tilakoneen tulot edustavat sisäisten ja ulkoisten aistien syötteitä.

Näitä syötteitä tuovat aksonit ja tilakoneen lähtöjen aksonit muodostavat yhdessä tilakoneen neuronien dendriittien kanssa suunnattoman synapsimatriisin, joka edustaa tilakoneen adaptiivista tilansiirtofunktiota. Tähän tilansiirtomatriisiin tallettuu toimintaamme ohjaavat käyttäytymis- ja ajattelutottumukset.

Merkille pantavaa on ettemme muista mielikuvavirtoja vaan kykyjä tuottaa uudelleen samankaltaisia mielikuvavirtoja samankaltaisissa tilanteissa.

Tämä karkean mielen hypoteesin tarkoituksena on vain osoittaa, että mielen olemassaolo on selitettävissä neuronien tuottamien prosessien käynnissä olemisena.

Prosessit pysähtyvät aivokuolemassa ja samalla päättyy mielen olemassaolo. Mitään sielua ei jää kummittelemaan tämän eikä tuonpuoleisuuteen.

Toisinsanoen mitään Platonin taivasta, josta ideat löydettäisiin, ei tarvitse olettaa. Mielemme keksii ja testaa tarvitsemansa ideat ja tallettaa ne mielen prosessien käyttäytymis- ja ajattelutottumuksiksi.

GPT:n mielestä tarina käsittelee ihmisen mielen ja käyttäytymisen selittämistä neuronien toiminnan kautta. Tarina esittää mielen olevan jatkuvasti muuttuva tilakone, joka vastaanottaa sisäisiä ja ulkoisia aistisyötteitä, muuntaa niitä adaptiivisesti ja ohjaa ihmisen käyttäytymistä ja ajattelua. Tarina myös korostaa, että ihmisen mieli ei ole erillinen entiteetti vaan selitettävissä oleva ilmiö, joka perustuu neuronien toimintaan. Tarina kiistää Platonin taivaan ja sielun käsitteet ja ehdottaa, että kaikki ihmisen ideat ja ajatukset ovat peräisin hänen omasta mielen prosesseistaan.

Fiksu vempele! Allekirjoitan tämän tiivistelmän.

[Stalker]

Englanniksi

The story deals with explaining human behavior and the mind through the functioning of neurons. The story presents the mind as a constantly changing state machine that receives internal and external sensory inputs, adapts them, and directs human behavior and thinking. The story also emphasizes that the human mind is not a separate entity but an explainable phenomenon based on the functioning of neurons. The story disputes Plato's concepts of the heavens and soul and suggests that all human ideas and thoughts originate from their own mental processes.

Latinaksi

Historia de ratione explicandi mentem hominis et eorum behaviorismum per functionem neuronum agit. Historia mentem veluti machinam mutabilem continuam repraesentat, quae sensus internos et externos recipit, adaptat, atque hominis agendum ac cogitandum dirigit. Historia quoque mentem humanam non ut rem separatum sed ut phaenomenon explicable ex functione neuronum esse, prae se fert. Historia Platonis notionem de caelis et anima negat atque omnes hominum ideas et cogitationes ex proprio mentis processu oriuntur esse suadet.

Kaikki savolaiset, osaako GPT viäntee hyvin.

Siinä se meni, saakeli! Kerrotaan tästä homman juuresta, kuinka ihmiset toimii ja mikä niitten mielen selittää. Se mieli on niinku semmonen jatkuva muuttuvanen härveli, joka ottaa vastaan kaikenmaailman sisäsiä ja ulukosiä ärsykkeitä, muuntaa niitä tarpeen mukkaan ja vie ihmisen käyttäytymistä ja ajatusta etiäpäin. Ja se mieli ei oo mikään erillinen härveli, vaan semmonen selitettävä ilimiö, joka pohjautuu niihin neuronien jekkuihin. Kaikki ne ihmisten ideat ja ajatuksetki tulee siitä omasta mielestä eikä mistää Platonin taivaista tai sieluista tartte huarehtia.

[Q-S]

...
ajattelen, että matematiikka ja kaikki a priorilta tuntuva tieto on vain kulttuurisesti kumuloitunutta ja jalostunutta empiiristä tietoa eli ajatustottumuksia.

Mutta miksi ajatustottumusten (jos ja kun tuota koulukuntaa edustaa) avulla voidaan analysoida luonnon perustavanlaatuisia rakenteita, joilla ei ole mitään tekemistä kulttuurisen kumuloinnin tai jalostuneen emipiirisen tiedon kanssa. Esimerkiksi luonnon perusvuorovaikutukset ovat lainalaisuuksiltaan aivan toisessa äärilaidassa kuin naivisti koettu empiirinen tieto antaisi ymmärtää.

Tämän takia ajatustottumus/fiktio ei mielestäni ole riittävä selitys matematiikalle.

Totesin aiemmin kannattavani fiktionalistista matematiikan filosofiaa. Fiktionalismi on hyvin perusteltu naturalistinen selitys matematiikalle ja kaikille muillekin teoreettisille käsitteille, joita käytämme empiirisen tiedon mallintamisessa. Edustamallasi matemaattisella platonismilla ei ole mitään naturalistista perustaa. Se on ontologinen näkemys, joka edellyttää abstraktien matemaattisten olioiden olemassaoloa ilman mitään selitystä siitä, miten ne liittyvät fysikaaliseen todellisuuteen tai ihmismieleen.

Fiktionalismin mukaan matematiikka on vain hyödyllistä fiktiota, joka on olemassa vain ihmismielen ajatustottumuksina. Matematiikan soveltaminen luonnon perustavanlaatuisiin rakenteisiin ei ole todiste matemaattisten olioiden olemassaolosta, vaan pikemminkin osoitus siitä, että matematiikka on kehittynyt ihmiskunnan kokemuksen ja havainnon pohjalta.

Matematiikka on siis empiirisen tiedon jalostunutta muotoa, joka on muotoutunut sopimaan luonnonlakien kanssa. Matematiikan fiktioita voidaan käyttää tehokkaina työkaluina tieteen tulosten mallintamisessa, mutta niitä ei pidä sekoittaa todellisuuteen. Matematiikan totuus on vain sisäistä koherenssia eikä vastaa mitään ulkoista todellisuutta.

Mielestäni pitää yhdistää todellisuuteen. Esimerkki: Otetaan kaksi tikkua ristikkäin. Pyöräytä niitä avaruudessa. Empiirisesti ja arkipäivästi tiedetään, että tikkujen pituudet eivät muutu eikä niiden välinen kulma muutu. Matematiikassa tämä kuvataan rotaatiomatriisina, jota ei toki luonnossa ole kuten ei myöskään tikkuja kuvaavia vektoreita.

Mutta olennaista on se, että rotaatiomatriisin rooli on pyöräytyksen lisäksi se, että siitä seuraa kulmaliikemäärän säilymisen laki. Jos luonnossa ei tuota arkipäiväistä symmetriaa olisi, niin ei olisi säilymislakia, ja universumi ei toimisi siten kuin sen havaitaan toimivan.

Okei. Tuo oli arkipäiväinen esimerkki.

Alkeishiukkasten tasolla on vastaava symmeria, mutta tällä kertaa se kuvautuu matematiikassa kompleksisen vektoriavaruuden pyörähdysmatriisiksi, joka on erikoista kyllä, 3-ulotteisesssa avaruudessakin 2-ulotteinen kompelksinen matriisi (ei siis yhteyttä arkijärkeen eikä kulttuuriin varsinkaan). Tämän seurauksena mm. täydellinen pyörähdys on 720 astetta eikä 360 astetta. Lisäksi liikkuvan alkeishiukkasen eräs sisäinen ominaisuus pyörähtää siten, että hiukkasen nopeus vaikuttaa pyörähdyksen suuruuteen.

Tämän seurauksena löydetään spinin säilyminen sekä mm. se, että sähkömagneettinen vuorovaikutus voi ylipäänsä kytkeytyä varattuihin hiukkasiin. Ilman tuota abstraktia pyörähdysominaisuutta alkeishiukkaset eivät muodostaisi sellaista universumia kuin millaisena se koetaan eivätkä ne vuorovaikuttaisi keskenään.

Näiden esimerkkien valossa matemaattinen logiikka on luonnossa valmiina olemassa. Ihmisen symbolisen kielen matemaattisen objektit eivät toki ole, mutta matemaattinen toimintalogiikka on. Matematiikka itsessään on kieli, jolla luonnon tomintalogiikka ja symmetriaominaisuudet kuvataan. Eksaktisti ja täsmällisesti. En mitenkään päin voi allekirjoittaa, että matematiikka on kulttuurillinen fiktio tai muutenkaan "vain" ajatuskehikko. Matematiikkaa vastaava logiikka löydetään luonnosta, sitä ei keksitä hatusta.

Aika-avaruuden t- ja x-akseleista puhminen on mielestäni ajan tuhlausta. Vastaavia abstraktilta tuntuvia luonnon logiikkaan liittyviä kuvauksia on fysiikka ja kemia täynnä, ja niitä ei pysty enää millään järjellä yhdistämään kulttuurihistoriaan tai muuhunkaan platonin aikaisiin kielikuviin.

[Molli]

..kiitos, haasteesta, ja hienoista kuvaelmista,
joiden perusteella päättelen tei'än jumineen mekaaniseen kuvaukseen elollisesta, sellaiseen Descartesilaiseen maailmankuvaan. Onhan tuo hieman uudempi kuin kreikkalaisfilosofien maailma..

..eliömaailmassa viestinnän vaikutin on tunne, jota on havaittu myös semmoisilla kummajaisilla kuin matelijat ja kalat - siis sekä tuntemuksia että viestintää.. ja vetäähän monetkin hyönteisistä omiaan rituaalejaan yms Muiden otuksien aivoitukset on vain syväarvoitus meille. Tästä johtuen pidän melko synkkänä kuvauksena otuksien elon esittämistä konemaisena, tieten voihan vahva toiminnan vaikutin -tunne- siis olla vain aivojen välittäjäaineen (lienee pohjimmiltaan "sähköinen") väärän shuntin läpäisystä johtuvaa virhettä. "Tunne" on elollisella päällimmäisenä alati, tähän koneinen maailma ei kykene, Eli toisin sanoen tunne on aineenvaihdunnan häiriö vai? Tai puuttuuko vain mittauskeino?

Tuosta aasinsillalla Langan aiheeseen aikaan,
ajasta voinee todeta ajan jäävän tunnetason kokemukseksi, joka näkyy myös veikeissä kirjoituksissanne, missä aikaa on määritelty,
aika kuiten liittyy myös vahvasti oman kuvan ja kaiken olevaisen hahmottamiseen mielen sopukoissa. Tähän elon ajasta aivot käyttänevät eniten "aikaansa". Aika sinänsä on ollut ja on yhtä kiinnostava aihe kuin matematiikka. Molemmista on kirjoitettu vuosituhansia (ed viittasi Platoniin) ja liekö vielä yhtä kauan?

(ja mielestäni esimerkiksi tietotekninen tuote, joka tulostaa luettavaa on laskenta-automaatti - ei tekoäly. Tekoälyssä ei ole piiruakaan älyä, vaan koodia tms. releitä? Kyseessä on mekaaninen laite, jonka tarkoitus on helpottaa vaivannäköä (säästää aikaa).) HUOM aika -jälleen ; )