Avaruuden rakenne

[Jalo Arkkivalo]

No kyllä siinä hetki meni Maxwellin yhtälöitä ihmetellessä ja nablat vilisivät silmissä kun sulki luomet, kun tuota taottiin päähän.

Tuo on täysin metsässä oleva analogia kvanttielektrodynamiikan ilmiöille. Niillä ei kannata liikaa vaivata päätään ennen kun klassinen sähkömagnetismi (se aaltohommeli) on hanskassa. Minä en ole eläissäni jättänyt montaa kurssia kesken, mutta kvanttielektrodynamiikan kurssille kävi valitettavasti niin, kun en viitsitnyt alkaa viivästää valmistumista sen takia. Se oli hapokasta kamaa.

Ok, no tässä lienee syy miksi nämä pölypilvet eivät tulleet Otaniemen käytävillä vastaan. Ja olen kiitollinen että eivät tulleet.

Nyt vähän pervosti kiinnostelee kyllä.

[Kontra]

Miten tuon pölypilven nopeus?

Vaikuttaakohan pölypilven nopeus suhteessa valon lähteeseen jotenkin?

Pölypilvihän voisi periaateessa liikkua sen sisällä olevan valon lähteen suhteen niin, että valo läpäise sen eri taajuudella, suhteessa etenemään pölypilvessä.
Tämä siis tulee ensimmäisenä mieleen. Pitääkö se huomioida jotenki.

Saitteko kiinni mitä tarkoitan?

Täysin mutuna: tuskin.

Valo etenee valon nopeudella suhteessa materiaan. Valon nopeus riippuu väliaineesta, ei sen liiketilasta. Taajuuteen väliaine ei vaikuta. Ja gravitaatioefektit tietenkin vaikuttaa silloin, jos on hyvin isoja massoja. En usko, että tässä väliaineen liiketila vaikuttaisi oleellisesti valon ja aineen vuorovaikutukseenkaan (sironta ja absorboituminen johtuu tästä, eri mekanismien kautta).

Mutta ei ole ihan omaa alaani.

En ajatellut tekijäksi valonnopeutta. Vaan se säilyy suhteellisesti samana tarkastelijan, valonlähteen ja pölypilven välillä.

Ajattelin nimenomaan taajuutta, joka kykenee läpäisemään pölypilven. Jos meillä on liikkeessä oleva pölypilvi vaikkapa suoraan kohtisuoraan valonlähdettä vasten, muuttuuko valon sironta/läpäisy jotenkin suhteessa paikallaan seisovaan pilveen.

Tarvitsee varmaan kaivaa tietoa. Voi olla että taas vaan ajatus harhailee ja ymmärrän jonkun kriittisen pointin väärin.

Pari juttua.
Väliaineen läpäisyn jälkeen valolla on taas nopeus n 300 000km/s väliaineen suhteen, mitä eroa jos tuo väliaine liikkuu kohti alkuperäistä lähdettä tai poispäin siitä.

On hyvin vaikeaa kuvitella että jos valoa käsitellään aaltomuotoisena ilmiönä sen taajuus pysyisi muuttumattomana siirryttäessä väliaineeseen ja hitaampaan nopeuteen, ennenmin sen kuvittelisi menevän niin että taajuus kasvaa kun valon nopeus hidastuu väliaineessa ja palautuu alkuperäiseksi kun valo on läpäissyt väliaineen. Aivan kuten tasavälinen autojono joka ajaa satasen alueelta kahdeksankympin alueelle ja uudelleen satasen alueelle, eli tuo pätee myös hiukkaluonteiselle valolle.

Kun istut tien penkalla ja lasket ohi ajavia autoja, jotka ajavat nopeudella 108 km/h eli 30m/s, ja autojen välimatkat 30 m, eli autojen taajuus 1/s.
Kaverisi istuu vähän matkan päässä sinusta eteenpäin. Autojen nopeus on nyt laskenut nopeuteen 54 km/h eli 15 m/s. Mikä on autojen taajuus silloin sekunnissa?
Kolmas kaverisi istuu vielä kauempana, ja autojen nopeus on noussut takaisin nopeuteen 108 km/h. Mikä on autojen taajuus nyt?

[Goswell]

Pari juttua.
Väliaineen läpäisyn jälkeen valolla on taas nopeus n 300 000km/s väliaineen suhteen, mitä eroa jos tuo väliaine liikkuu kohti alkuperäistä lähdettä tai poispäin siitä.

Läpäisy vaikuttaa spektriviivojen aallonpituuksiin, jotka voidaan mitata.

On hyvin vaikeaa kuvitella että jos valoa käsitellään aaltomuotoisena ilmiönä sen taajuus pysyisi muuttumattomana siirryttäessä väliaineeseen ja hitaampaan nopeuteen, ennenmin sen kuvittelisi menevän niin että taajuus kasvaa kun valon nopeus hidastuu väliaineessa ja palautuu alkuperäiseksi kun valo on läpäissyt väliaineen.

No kyllä siinä hetki meni Maxwellin yhtälöitä ihmetellessä ja nablat vilisivät silmissä kun sulki luomet, kun tuota taottiin päähän.

Aivan kuten tasavälinen autojono joka ajaa satasen alueelta kahdeksankympin alueelle ja uudelleen satasen alueelle, eli tuo pätee myös hiukkaluonteiselle valolle.

Tuo on täysin metsässä oleva analogia kvanttielektrodynamiikan ilmiöille. Niillä ei kannata liikaa vaivata päätään ennen kun klassinen sähkömagnetismi (se aaltohommeli) on hanskassa. Minä en ole eläissäni jättänyt montaa kurssia kesken, mutta kvanttielektrodynamiikan kurssille kävi valitettavasti niin, kun en viitsitnyt alkaa viivästää valmistumista sen takia. Se oli hapokasta kamaa.

Missä tilanteessa läpäisy vaikuttaa aallonpituuksiin. Jos valon alkuperäinen lähde on samassa liiketilassa kuin väliaine? Esimerkkinä lasilevy avaruudessa, taskulamppu, tai vaikka ilmakehässä, samapa tuo. Lampun poltin on suojalasin suhteen paikoillaan, valo hidastuu lasissa, nopeus palaa lasin läpäisyn jälkeen.
Entä jos tuo suojalasi liikkuu kohti lampun poltinta tai loittonee siitä.

Kuvitellaan valolle vain yksi aallonpituus, meillä on fakta, tai väite että valonnopeus palaa samaan arvoon, tyhjönopeuteen tai ilmakehässä hiukan alle tyhjönopeuden väliaineen läpäisyn jälkeen. Väliaineessa on selvää että väliaine määrää valon nopeuden liikkui tuo toinen väliaine, lasi ilmakehässä miten hyvänsä, entä miten tuo menee tyhjiössä.

Nyt jos tuota seurataan, poltinta lähestyvä lasi tyhjiössä tuottaa aallonpituuteen lyhentymisen ja polttimesta loitontuva lasi venymisen, kuitenkin on väite että tuon lasin suhteen valonnopeus on tyhjönopeus.
Pidetään siitä kiinni, mitä tapahtuu.

Lisätään se havaitsija polttimen kanssa samaan liiketilaan, ts se lasilevy liikkuu tuossa staattisessa koesysteemissä havaitsijan ja polttimen ollessa samassa liiketilassa keskenään, mitä tapahtuu jos seurataan noita ajatuksia.

Poltinta lähestyvä lasilevy tiivistää lähetettyä aallonpituutta kahdesta syystä, sen oma väliaineen vaikutus valoon+lähestyminen polttimeen, tuo muutos etenee lasissa kohti havaitsijaa lasiväliaineen määräämällä nopeudella, läpäisyn jälkeen nopeusarvo palaa tyhjönopeuteen, mutta tuo muutos aallonpituuteen joka oli lähestymisestä johtuvaa jää yhä valoon. Valon nopeus on lasin suhteen se n 300 000 km/s, se ei voi olla sitä havaitsijan suhteen.

Siirrytään havaitsijaksi, mitä me mittaamme, me mittaamme lasin poltinta lähestymisnopeuden verran muuttunutta, tiivistynyttä aallonpituutta mutta koska tuo valo liikkuu havaitsijan suhteen hiukan hitaammin, eli tuon lasilevyn poltinta lähestymisnopeuden verran muuttunutta nopeutta tarkkaan ottaen, meidän suhteen tuo allonpituus venyy takaisin alkuperäiseen arvoon koska valo liikkuu meille hiukan hitaammin, eli lampun suhteen samaan arvoon ja kas kummaa pieni tiedemies alkaa väittää että valo liikkuu kaiken suhteen nopeudella 300 000km/s, vaikka ei liikukkaan, se vain näyttää liikkuvan mittauksissa.

[Goswell]

Miten tuon pölypilven nopeus?

Vaikuttaakohan pölypilven nopeus suhteessa valon lähteeseen jotenkin?

Pölypilvihän voisi periaateessa liikkua sen sisällä olevan valon lähteen suhteen niin, että valo läpäise sen eri taajuudella, suhteessa etenemään pölypilvessä.
Tämä siis tulee ensimmäisenä mieleen. Pitääkö se huomioida jotenki.

Saitteko kiinni mitä tarkoitan?

Täysin mutuna: tuskin.

Valo etenee valon nopeudella suhteessa materiaan. Valon nopeus riippuu väliaineesta, ei sen liiketilasta. Taajuuteen väliaine ei vaikuta. Ja gravitaatioefektit tietenkin vaikuttaa silloin, jos on hyvin isoja massoja. En usko, että tässä väliaineen liiketila vaikuttaisi oleellisesti valon ja aineen vuorovaikutukseenkaan (sironta ja absorboituminen johtuu tästä, eri mekanismien kautta).

Mutta ei ole ihan omaa alaani.

En ajatellut tekijäksi valonnopeutta. Vaan se säilyy suhteellisesti samana tarkastelijan, valonlähteen ja pölypilven välillä.

Ajattelin nimenomaan taajuutta, joka kykenee läpäisemään pölypilven. Jos meillä on liikkeessä oleva pölypilvi vaikkapa suoraan kohtisuoraan valonlähdettä vasten, muuttuuko valon sironta/läpäisy jotenkin suhteessa paikallaan seisovaan pilveen.

Tarvitsee varmaan kaivaa tietoa. Voi olla että taas vaan ajatus harhailee ja ymmärrän jonkun kriittisen pointin väärin.

Pari juttua.
Väliaineen läpäisyn jälkeen valolla on taas nopeus n 300 000km/s väliaineen suhteen, mitä eroa jos tuo väliaine liikkuu kohti alkuperäistä lähdettä tai poispäin siitä.

On hyvin vaikeaa kuvitella että jos valoa käsitellään aaltomuotoisena ilmiönä sen taajuus pysyisi muuttumattomana siirryttäessä väliaineeseen ja hitaampaan nopeuteen, ennenmin sen kuvittelisi menevän niin että taajuus kasvaa kun valon nopeus hidastuu väliaineessa ja palautuu alkuperäiseksi kun valo on läpäissyt väliaineen. Aivan kuten tasavälinen autojono joka ajaa satasen alueelta kahdeksankympin alueelle ja uudelleen satasen alueelle, eli tuo pätee myös hiukkaluonteiselle valolle.

Kun istut tien penkalla ja lasket ohi ajavia autoja, jotka ajavat nopeudella 108 km/h eli 30m/s, ja autojen välimatkat 30 m, eli autojen taajuus 1/s.
Kaverisi istuu vähän matkan päässä sinusta eteenpäin. Autojen nopeus on nyt laskenut nopeuteen 54 km/h eli 15 m/s. Mikä on autojen taajuus silloin sekunnissa?
Kolmas kaverisi istuu vielä kauempana, ja autojen nopeus on noussut takaisin nopeuteen 108 km/h. Mikä on autojen taajuus nyt?

Äskeinen vastaus/kysynys Neutronille vastaa tuohon. Huomaa autojen välimatkat, taajuuden, välimatkojen pakkautuminen suhteessa nopeuteen, tuosta juuri on kysymys miksi kuvitellaan valonnopeuden olevan kaikille sama, myös havaitsijoille.

[Kontra]

Miten tuon pölypilven nopeus?

Vaikuttaakohan pölypilven nopeus suhteessa valon lähteeseen jotenkin?

Pölypilvihän voisi periaateessa liikkua sen sisällä olevan valon lähteen suhteen niin, että valo läpäise sen eri taajuudella, suhteessa etenemään pölypilvessä.
Tämä siis tulee ensimmäisenä mieleen. Pitääkö se huomioida jotenki.

Saitteko kiinni mitä tarkoitan?

Täysin mutuna: tuskin.

Valo etenee valon nopeudella suhteessa materiaan. Valon nopeus riippuu väliaineesta, ei sen liiketilasta. Taajuuteen väliaine ei vaikuta. Ja gravitaatioefektit tietenkin vaikuttaa silloin, jos on hyvin isoja massoja. En usko, että tässä väliaineen liiketila vaikuttaisi oleellisesti valon ja aineen vuorovaikutukseenkaan (sironta ja absorboituminen johtuu tästä, eri mekanismien kautta).

Mutta ei ole ihan omaa alaani.

En ajatellut tekijäksi valonnopeutta. Vaan se säilyy suhteellisesti samana tarkastelijan, valonlähteen ja pölypilven välillä.

Ajattelin nimenomaan taajuutta, joka kykenee läpäisemään pölypilven. Jos meillä on liikkeessä oleva pölypilvi vaikkapa suoraan kohtisuoraan valonlähdettä vasten, muuttuuko valon sironta/läpäisy jotenkin suhteessa paikallaan seisovaan pilveen.

Tarvitsee varmaan kaivaa tietoa. Voi olla että taas vaan ajatus harhailee ja ymmärrän jonkun kriittisen pointin väärin.

Pari juttua.
Väliaineen läpäisyn jälkeen valolla on taas nopeus n 300 000km/s väliaineen suhteen, mitä eroa jos tuo väliaine liikkuu kohti alkuperäistä lähdettä tai poispäin siitä.

On hyvin vaikeaa kuvitella että jos valoa käsitellään aaltomuotoisena ilmiönä sen taajuus pysyisi muuttumattomana siirryttäessä väliaineeseen ja hitaampaan nopeuteen, ennenmin sen kuvittelisi menevän niin että taajuus kasvaa kun valon nopeus hidastuu väliaineessa ja palautuu alkuperäiseksi kun valo on läpäissyt väliaineen. Aivan kuten tasavälinen autojono joka ajaa satasen alueelta kahdeksankympin alueelle ja uudelleen satasen alueelle, eli tuo pätee myös hiukkaluonteiselle valolle.

Kun istut tien penkalla ja lasket ohi ajavia autoja, jotka ajavat nopeudella 108 km/h eli 30m/s, ja autojen välimatkat 30 m, eli autojen taajuus 1/s.
Kaverisi istuu vähän matkan päässä sinusta eteenpäin. Autojen nopeus on nyt laskenut nopeuteen 54 km/h eli 15 m/s. Mikä on autojen taajuus silloin sekunnissa?
Kolmas kaverisi istuu vielä kauempana, ja autojen nopeus on noussut takaisin nopeuteen 108 km/h. Mikä on autojen taajuus nyt?

Äskeinen vastaus/kysynys Neutronille vastaa tuohon. Huomaa autojen välimatkat, taajuuden, välimatkojen pakkautuminen suhteessa nopeuteen, tuosta juuri on kysymys miksi kuvitellaan valonnopeuden olevan kaikille sama, myös havaitsijoille.

Kysyin: Mikä on autojen taajuus kun niiden nopeus on 15 km/s?
Kun et vastaa tuohon kysymykseen - et tiedä, etkä uskalla vastata - niinkö?

[Neutroni]

Missä tilanteessa läpäisy vaikuttaa aallonpituuksiin. Jos valon alkuperäinen lähde on samassa liiketilassa kuin väliaine?

Jos lähde, havaitsija ja valon kulkuun vaikuttava väliaine ovat samassa liiketilassa toistensa suhteen, rajapintojen (tai taitekeroingradienttien) läpäisy ja heijastuminen ja elastinen sironta (taajuuden (kvanttielektrodynaamisesti fotonin energian) säilyttävä sironta) eivät muuta taajuutta (eli havaitsijan näkemää aallonpituutta). On olemassa myös epäelastisia sirontamekanisemja, joissa taajuus muuttuu (ne ovat kolmen tai useamman kappaleen vuorovaikutuksia) sirontojen takia. Ne ovat normaaleissa oloissa superharvinaisia tapahtumia joita tuskin astronomisissa havainnoissa näkyy. Labrassa kyllä, kun paahdetaan aineita laserilla (Ramanin sironta on tärkeä työkalu).

Jos taas lähde, väliaine tai havaitsija liikkuvat toistensa suhteen, niin kaikki elastiset ilmiöt ovat elastisia vain siinä kehyksessä, jossa ilmiö tapahtuu. Muiden näkökulmasta taajuudet muuttuvat. Ja havaitsijan näkemä aallonpituus määräytyy siitä taajuudesta, joka valolla hänen kohdallaan on.

[Stalker]

Miten tuon pölypilven nopeus?

Vaikuttaakohan pölypilven nopeus suhteessa valon lähteeseen jotenkin?

Pölypilvihän voisi periaateessa liikkua sen sisällä olevan valon lähteen suhteen niin, että valo läpäise sen eri taajuudella, suhteessa etenemään pölypilvessä.
Tämä siis tulee ensimmäisenä mieleen. Pitääkö se huomioida jotenki.

Saitteko kiinni mitä tarkoitan?

Täysin mutuna: tuskin.

Valo etenee valon nopeudella suhteessa materiaan. Valon nopeus riippuu väliaineesta, ei sen liiketilasta. Taajuuteen väliaine ei vaikuta. Ja gravitaatioefektit tietenkin vaikuttaa silloin, jos on hyvin isoja massoja. En usko, että tässä väliaineen liiketila vaikuttaisi oleellisesti valon ja aineen vuorovaikutukseenkaan (sironta ja absorboituminen johtuu tästä, eri mekanismien kautta).

Mutta ei ole ihan omaa alaani.

En ajatellut tekijäksi valonnopeutta. Vaan se säilyy suhteellisesti samana tarkastelijan, valonlähteen ja pölypilven välillä.

Ajattelin nimenomaan taajuutta, joka kykenee läpäisemään pölypilven. Jos meillä on liikkeessä oleva pölypilvi vaikkapa suoraan kohtisuoraan valonlähdettä vasten, muuttuuko valon sironta/läpäisy jotenkin suhteessa paikallaan seisovaan pilveen.

Tarvitsee varmaan kaivaa tietoa. Voi olla että taas vaan ajatus harhailee ja ymmärrän jonkun kriittisen pointin väärin.

Kyllä ne pölypilvet häiritsee ainakin CMB polarisaatio mittauksia.
https://lweb.cfa.harvard.edu/~cbischoff/cmb/

[Kontra]

Miten tuon pölypilven nopeus?

Vaikuttaakohan pölypilven nopeus suhteessa valon lähteeseen jotenkin?

Pölypilvihän voisi periaateessa liikkua sen sisällä olevan valon lähteen suhteen niin, että valo läpäise sen eri taajuudella, suhteessa etenemään pölypilvessä.
Tämä siis tulee ensimmäisenä mieleen. Pitääkö se huomioida jotenki.

Saitteko kiinni mitä tarkoitan?

Täysin mutuna: tuskin.

Valo etenee valon nopeudella suhteessa materiaan. Valon nopeus riippuu väliaineesta, ei sen liiketilasta. Taajuuteen väliaine ei vaikuta. Ja gravitaatioefektit tietenkin vaikuttaa silloin, jos on hyvin isoja massoja. En usko, että tässä väliaineen liiketila vaikuttaisi oleellisesti valon ja aineen vuorovaikutukseenkaan (sironta ja absorboituminen johtuu tästä, eri mekanismien kautta).

Mutta ei ole ihan omaa alaani.

En ajatellut tekijäksi valonnopeutta. Vaan se säilyy suhteellisesti samana tarkastelijan, valonlähteen ja pölypilven välillä.

Ajattelin nimenomaan taajuutta, joka kykenee läpäisemään pölypilven. Jos meillä on liikkeessä oleva pölypilvi vaikkapa suoraan kohtisuoraan valonlähdettä vasten, muuttuuko valon sironta/läpäisy jotenkin suhteessa paikallaan seisovaan pilveen.

Tarvitsee varmaan kaivaa tietoa. Voi olla että taas vaan ajatus harhailee ja ymmärrän jonkun kriittisen pointin väärin.

Pari juttua.
Väliaineen läpäisyn jälkeen valolla on taas nopeus n 300 000km/s väliaineen suhteen, mitä eroa jos tuo väliaine liikkuu kohti alkuperäistä lähdettä tai poispäin siitä.

On hyvin vaikeaa kuvitella että jos valoa käsitellään aaltomuotoisena ilmiönä sen taajuus pysyisi muuttumattomana siirryttäessä väliaineeseen ja hitaampaan nopeuteen, ennenmin sen kuvittelisi menevän niin että taajuus kasvaa kun valon nopeus hidastuu väliaineessa ja palautuu alkuperäiseksi kun valo on läpäissyt väliaineen. Aivan kuten tasavälinen autojono joka ajaa satasen alueelta kahdeksankympin alueelle ja uudelleen satasen alueelle, eli tuo pätee myös hiukkaluonteiselle valolle.

Kun istut tien penkalla ja lasket ohi ajavia autoja, jotka ajavat nopeudella 108 km/h eli 30m/s, ja autojen välimatkat 30 m, eli autojen taajuus 1/s.
Kaverisi istuu vähän matkan päässä sinusta eteenpäin. Autojen nopeus on nyt laskenut nopeuteen 54 km/h eli 15 m/s. Mikä on autojen taajuus silloin sekunnissa?
Kolmas kaverisi istuu vielä kauempana, ja autojen nopeus on noussut takaisin nopeuteen 108 km/h. Mikä on autojen taajuus nyt?

Kun osaa vastata oikein noihin kysymyksiin tietää, mitä tapahtuu valon taajuudelle sen siirtyessä väiaineeseen ja läpäistessä sen, sillä tapahtuma on analoginen.

[OlliS]

Neutronilta on kadonnut huumorintaju kun ei tajua ajoissa kääntää takkia ja pian häntä pilkataan kuin litteän maan kannattajia. Vakava paikka.

Ei ole kadonnut, kun sitä ei ole ikinä ollutkaan. Se on ajoittain ollut ihan oikeakin ongelma, varsinkin lapsena. Mutta avaruuden rakennetta ei selvitetä vitseille hekottamalla ja huumori ei myöskään auta tieteellisen vertaisarvioinnin läpäisemisessä. Tieteellinen työ on vakavaa.

Jos en lähetä mitään lehteen, minua ei voi BB vertaisarvioida. Me perustamme omat lehdet ja vertaisarvioimme pois BB artikkelit.

Siitä vaan. Tuollainen toiminta ei kuitenkaan ole tieteellistä, koska tieteellinen vertaisarviointi on tieteellisen menetelmän kulmakiviä. Todistit taas kerran ihan itse väitteesi toimintasi tieteellisyydestä valheeksi.

BB on muuttunut lahkoksi, uskoksi, dogmatiikaksi, ei se ole enää tiedettä minun mielestäni. Se ei suvaitse muita teorioita ja sanoo sitä vertaisarvioinniksi.

Tämä on minun käsitykseni ja sinulla on erilainen käsitys.

Siksi täytyy perustaa omat lehdet, seurat ja foorumit, kunnes BBn kritiikille alkaa tulla professuureja. Jonkin verran alkaa olla Espanjassa, Kanadassa, Intiassa ym. Ja emigrantti tutkijoita Venäjältä Amerikassa. Valtayliopistot ovat tukevasti BBn käsissä ja media.

Mutta kuten olen sanonut, BB kaatuu kuin korttitalo joku päivä. Se on samanlainen romahdus kuin litteän maan kaatuminen Kolumbukseen ja maakeskeisen systeemin Kopernikukseen, Galileihin ja Kepleriin. Ja Giordano Brunoon, jota taas poltetaan roviolla. Hän oli sitä mieltä, että universumi on ikuinen ja ääretön. Ja koska tähdet ovat aurinkoja, siitä seuraa, että muuallakin on ihmisiä.

[OlliS]

BB kaatuu ACGhen, jossa minulla on kunnia olla mukana ulkojäsenenä, MONDin, Multiversumi teorioihin, Syklisiin teorioihin ja Steady State teorioihin.

Eikö tässä ole järkeä? Turha minua on haukkua, olen edelläkävijä, pioneeri, filosofi; toiset rakentavat sitten ne uudet teoriat valmiiksi.

[Goswell]

Missä tilanteessa läpäisy vaikuttaa aallonpituuksiin. Jos valon alkuperäinen lähde on samassa liiketilassa kuin väliaine?

Jos lähde, havaitsija ja valon kulkuun vaikuttava väliaine ovat samassa liiketilassa toistensa suhteen, rajapintojen (tai taitekeroingradienttien) läpäisy ja heijastuminen ja elastinen sironta (taajuuden (kvanttielektrodynaamisesti fotonin energian) säilyttävä sironta) eivät muuta taajuutta (eli havaitsijan näkemää aallonpituutta). On olemassa myös epäelastisia sirontamekanisemja, joissa taajuus muuttuu (ne ovat kolmen tai useamman kappaleen vuorovaikutuksia) sirontojen takia. Ne ovat normaaleissa oloissa superharvinaisia tapahtumia joita tuskin astronomisissa havainnoissa näkyy. Labrassa kyllä, kun paahdetaan aineita laserilla (Ramanin sironta on tärkeä työkalu).

Jos taas lähde, väliaine tai havaitsija liikkuvat toistensa suhteen, niin kaikki elastiset ilmiöt ovat elastisia vain siinä kehyksessä, jossa ilmiö tapahtuu. Muiden näkökulmasta taajuudet muuttuvat. Ja havaitsijan näkemä aallonpituus määräytyy siitä taajuudesta, joka valolla hänen kohdallaan on.

Kelpaa.
Sitten tulee se mutta, havainto, kuten Kontra tuolla havainnolisti autoesimerkillä, valonnopeudella tarkoitetaan kuitenkin myös siirtymänopeutta tunnetusta pisteestä a, tunnettuun pisteeseen b.
Mittaustulos antaa saman taajuuden vain siksi koska myös tuo siirtymänopeus muuttuu havaitsijan suhteen kuten tuossa edellä selitin, valo näyttää mittaustuloksissa kulkevan samalla nopeudella matkalla tapahtuvista toisistaan riippuvista taajuus- ja nopeusmuutoksista johtuen.
Eli vaikka väliaineessa laskennallinen taajuus pysyy nopeuden ja taajuuden muutoksista johtuen samana, matkanopeus ei pysy, siksi valo on huono etäisyysmittari dynaamisissa systeemeissä, suosittelen bambukeppejä.

[Kontra]

Missä tilanteessa läpäisy vaikuttaa aallonpituuksiin. Jos valon alkuperäinen lähde on samassa liiketilassa kuin väliaine?

Jos lähde, havaitsija ja valon kulkuun vaikuttava väliaine ovat samassa liiketilassa toistensa suhteen, rajapintojen (tai taitekeroingradienttien) läpäisy ja heijastuminen ja elastinen sironta (taajuuden (kvanttielektrodynaamisesti fotonin energian) säilyttävä sironta) eivät muuta taajuutta (eli havaitsijan näkemää aallonpituutta). On olemassa myös epäelastisia sirontamekanisemja, joissa taajuus muuttuu (ne ovat kolmen tai useamman kappaleen vuorovaikutuksia) sirontojen takia. Ne ovat normaaleissa oloissa superharvinaisia tapahtumia joita tuskin astronomisissa havainnoissa näkyy. Labrassa kyllä, kun paahdetaan aineita laserilla (Ramanin sironta on tärkeä työkalu).

Jos taas lähde, väliaine tai havaitsija liikkuvat toistensa suhteen, niin kaikki elastiset ilmiöt ovat elastisia vain siinä kehyksessä, jossa ilmiö tapahtuu. Muiden näkökulmasta taajuudet muuttuvat. Ja havaitsijan näkemä aallonpituus määräytyy siitä taajuudesta, joka valolla hänen kohdallaan on.

Kelpaa.
Sitten tulee se mutta, havainto, kuten Kontra tuolla havainnolisti autoesimerkillä, valonnopeudella tarkoitetaan kuitenkin myös siirtymänopeutta tunnetusta pisteestä a, tunnettuun pisteeseen b.
Mittaustulos antaa saman taajuuden vain siksi koska myös tuo siirtymänopeus muuttuu havaitsijan suhteen kuten tuossa edellä selitin, valo näyttää mittaustuloksissa kulkevan samalla nopeudella matkalla tapahtuvista toisistaan riippuvista taajuus- ja nopeusmuutoksista johtuen.
Eli vaikka väliaineessa laskennallinen taajuus pysyy nopeuden ja taajuuden muutoksista johtuen samana, matkanopeus ei pysy, siksi valo on huono etäisyysmittari dynaamisissa systeemeissä, suosittelen bambukeppejä.

Et siis tiedä, mitä tapahtuu autojen taajuudelle niiden pudottaessa nopeutensa puoleen - ja nostaessa takaisin aikaisempaan nopeuteen - tapahtuuko mitään?
Jos et tiedä, et tiedä myöskään mitä tapahtuu valon taajuudelle sen siirtyessä väliaineeseen ja läpäistyä väliaineen.
Tämä tieto on elämän ja kuoleman kysymys fysiikan ymmärtämisessä. Eli vain täysi tollo ei sitä osaa päätellä.

[OlliS]

Olen ihan suvereenisti pyöritellyt näitä erilaisia kosmologian teorioita, ja esittänyt, mikä BBssä on vikana ja miten tämä kaikkeus ja osauniversumimme ja muut osauniversumit voitaisiin ajatella toisella tavalla, syvän taivaan kuviin vedoten. Mutta täällä saa vaan osakseen sätttimistä ja moittimista ja sakinhivutusta, hyvin vähän ymmärrystä.

Kun nämä ajatukset leviävät tiedeyhteisössä ja mediassa tavallisille ihmisille, monet tulevat sanomaan, että aijuu, noinhan se tietysti onkin.

[Kontra]

Olen ihan suvereenisti pyöritellyt näitä erilaisia kosmologian teorioita, ja esittänyt, mikä BBssä on vikana ja miten tämä kaikkeus ja osauniversumimme ja muut osauniversumit voitaisiin ajatella toisella tavalla, syvän taivaan kuviin vedoten. Mutta täällä saa vaan osakseen sätttimistä ja moittimista ja sakinhivutusta, hyvin vähän ymmärrystä.

Kun nämä ajatukset leviävät tiedeyhteisössä ja mediassa tavallisille ihmisille, monet tulevat sanomaan, että aijuu, noinhan se tietysti onkin.

Jos kärsit olla täällä yleisenä sylkykuppina, miksi olet?

[Goswell]

Missä tilanteessa läpäisy vaikuttaa aallonpituuksiin. Jos valon alkuperäinen lähde on samassa liiketilassa kuin väliaine?

Jos lähde, havaitsija ja valon kulkuun vaikuttava väliaine ovat samassa liiketilassa toistensa suhteen, rajapintojen (tai taitekeroingradienttien) läpäisy ja heijastuminen ja elastinen sironta (taajuuden (kvanttielektrodynaamisesti fotonin energian) säilyttävä sironta) eivät muuta taajuutta (eli havaitsijan näkemää aallonpituutta). On olemassa myös epäelastisia sirontamekanisemja, joissa taajuus muuttuu (ne ovat kolmen tai useamman kappaleen vuorovaikutuksia) sirontojen takia. Ne ovat normaaleissa oloissa superharvinaisia tapahtumia joita tuskin astronomisissa havainnoissa näkyy. Labrassa kyllä, kun paahdetaan aineita laserilla (Ramanin sironta on tärkeä työkalu).

Jos taas lähde, väliaine tai havaitsija liikkuvat toistensa suhteen, niin kaikki elastiset ilmiöt ovat elastisia vain siinä kehyksessä, jossa ilmiö tapahtuu. Muiden näkökulmasta taajuudet muuttuvat. Ja havaitsijan näkemä aallonpituus määräytyy siitä taajuudesta, joka valolla hänen kohdallaan on.

Kelpaa.
Sitten tulee se mutta, havainto, kuten Kontra tuolla havainnolisti autoesimerkillä, valonnopeudella tarkoitetaan kuitenkin myös siirtymänopeutta tunnetusta pisteestä a, tunnettuun pisteeseen b.
Mittaustulos antaa saman taajuuden vain siksi koska myös tuo siirtymänopeus muuttuu havaitsijan suhteen kuten tuossa edellä selitin, valo näyttää mittaustuloksissa kulkevan samalla nopeudella matkalla tapahtuvista toisistaan riippuvista taajuus- ja nopeusmuutoksista johtuen.
Eli vaikka väliaineessa laskennallinen taajuus pysyy nopeuden ja taajuuden muutoksista johtuen samana, matkanopeus ei pysy, siksi valo on huono etäisyysmittari dynaamisissa systeemeissä, suosittelen bambukeppejä.

Et siis tiedä, mitä tapahtuu autojen taajuudelle niiden pudottaessa nopeutensa puoleen - ja nostaessa takaisin aikaisempaan nopeuteen - tapahtuuko mitään?
Jos et tiedä, et tiedä myöskään mitä tapahtuu valon taajuudelle sen siirtyessä väliaineeseen ja läpäistyä väliaineen.
Tämä tieto on elämän ja kuoleman kysymys fysiikan ymmärtämisessä. Eli vain täysi tollo ei sitä osaa päätellä.

Kyllä se edellisessä vastauksessa selviää.