Avaruuden rakenne

Rutja89
Reactions:
Viestit: 4
Liittynyt: 29 Touko 2023, 19:39

Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Rutja89 »

Onkohan se niin että avaruuden laitamailla on tyhjyyttä, niin paljon että aika nopeutuu sitä enemmän mitä lähemmäksi reunaa mennään (ja kauemmas muista taivaankappaleista), ja tästä johtuen massallisen kappaleen nopeus hidastuisi kohti ääretöntä "reunaa" lähestyttäessä, ja täten kappale ei ikinä saavuttaisi universumin rajoja tai mitään sellaista. Ainoastaan paikkansa ulkoavaruudessa, kaukana kaukana muista taivaankappaleista.

Mun toinen teoria kuvaa valon luonnetta. Eli lyhykäisyydessään:
Samasta valonlähteestä peräisin oleva valo näyttäytyy kuunpinnalla harvempi spektrisenä kuin maanpinnalla, koska aika-avaruus on kuopalla Telluksen painosta, ja täten aika maanpinnalla kuluu hitaampaa. Sateenkaaren spektriä lainaten, valo olisi esim. sinistä kuussa, maassa violettiä.
Tätä ei selitetä sini-, tai punasiirtymällä, ne eivät kuvaa tätä ilmiötä, vaan ainoastaan taivaankappaleiden liikettä toisiinsa nähden.
En tiedä onko tätä asiaa ikinä mitattu, mutta yleinen tieteellinen konsensus lienee puolellani. Pystyisihän tuon mitata varmaan jostain satelliitistakin. Vertaisi sitten maanpinnalla mitattuun. Erot voivat olla hyvinkin pieniä, mutta luullakseni niitä kuitenkin löytyy. Voisihan samaa asiaa koskevan mittauksen tehdä erittäin herkillä wattimittareillakin.

✨️👽✨️👽✨️👽✨️👽✨️👽✨️

Saa kommentoida!

#DimensioZone
Täydellisyys on jotain sellaista, josta kukaan ei voi olla erimieltä.
siili suhonen
Reactions:
Viestit: 502
Liittynyt: 18 Joulu 2022, 21:51

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja siili suhonen »

Valo niinku kaikki hiukkaset menettää energiaa noustessaan gravitaatiokentästä ja toisinpäin. Testattukin on.
The Pound–Rebka experiment monitored frequency shifts in gamma rays as they rose and fell in the gravitational field of the Earth. The experiment tested Einstein's 1907 and 1911 predictions, based on the equivalence principle, that photons would gain energy when descending a gravitational potential, and would lose energy when rising through a gravitational potential
https://en.wikipedia.org/wiki/Pound%E2% ... experiment
Kontiainen näki asiat kovin eri tavalla.
OlliS
Reactions:
Viestit: 10379
Liittynyt: 30 Marras 2022, 10:59
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja OlliS »

Avaruus, tila, ja sen materia, galaksit ym ja voimat ja säteilyt, sekä aika eli liike, ovat suhteessa toisiinsa kaikki kolme. Tila, materia, aika. Avaruudessa, universumissa, kaiken kokonaisuudessa.

Sen takia avaruutta ei ole erikseen, vaan vain suhteessa kahteen muuhun. Nyt suhteellisuusteorian jälkeisenä aikana.

Ja teoria universumista puuttuu, on vain BB teoría havaittavasta universumin osasta, koko universumiin se ei sovi, ja on siksi väärä tästä osastakin.

Siis mikä on avaruutesi suhde aikaan ja materiaan?
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Paikalla
Avatar
John Carter
Reactions:
Viestit: 16491
Liittynyt: 30 Marras 2022, 07:46

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja John Carter »

Kalevalassa sotka teki pesän Ilmattaren polvelle ja laski kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Ilmattaren liikauttaessa jalkaansa, munat särkyivät mereen ja niistä tuli maa, taivas, tähdet ja aurinko.
Liitteet
Screenshot 2023-05-30 11.36.56.png
"Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys."- Albert Einstein.
Paikalla
Avatar
John Carter
Reactions:
Viestit: 16491
Liittynyt: 30 Marras 2022, 07:46

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja John Carter »

Alkumuna löytyy monesta muustakin mytologiasta Kalevalan ohella.
Kreikan pelasgit: Alkuolento, jumalatar Eurynome muni alkumunan. Siitä tulivat aurinko, kuu, tähdet ja Maa.

Kreikan orfilaisuus: Hopeisesta alkumunasta kuoriutui kaikkien elämänsiementen kantaja.

Balttilainen mytologia: Alkumuna räjähti ja sen keltuaisesta tuli maa, valkuaisesta vesi ja kuoresta taivas taivaankappaleineen.

Tiibetin bön: Kaksi jumaluutta yhdistyi aikojen alussa, ja he tuottivat kolme munaa. Kultainen muna tuotti miehisen elämännuolen, turkoosi muna tuotti naisellisen elämännuolen, ja valkoisesta munasta tuli kultainen värttinä.

Kiina: Jättimäisestä alkumunasta kuoriutui jättimäinen alkuolento Pangu, joka erotti kaaokseen jinin ja jangin ilmentymiin.

Intia: Luojajumalat Prajapati ja Brahman syntyivät joissain tarinoissa alkumunasta.

Borneon dajakit: Kaksi lintua kellui alkumeressä ja tuotti kaksi munaa, joista tuli taivaat ja Maa.

Egypti: Aurinkojumala syntyi alkukummusta, joka oli alkumeren kaaoksessa.

Afrikan dogonit: Alkumunaa koeteltiin maailmankaikkeuden seitsemässä suuressa sekoituksessa, jolloin se tuotti äitijumalan neljä lasta.

Afrikan mandet: Aikojen alussa Luoja sijoitti alkumunaan erilaisia siemeniä, joista syntyivät muun muassa ihmiset.

Malin bambarat: Alkumuna kiipesi puuhun ja putosi.

Kalifornian cupeñot: Alkumuna leijui alkukaaoksessa, aukeni ja ulos tulivat luojat Kojootti ja Villikissa.

Alaskan kodiakit: Korppi teki kuplan, jossa mies ja nainen tulivat alas taivaista ja josta he tekivät maailman.

Tyynenmeren Banksinsaaret: Äitikivi halkeasi ja luoja Quat veljineen tuli ulos.

Samoalaiset: Luoja Tagaloa-Langi eli alkumunassa, ja kun se rikkoutui, mereen pudonneista kuorenkappaleista tuli Samoansaaret.

Tahitilaiset: Luoja Taaroa syntyi alkumunasta, jonka kuoresta syntyi taivas.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkumuna
"Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys."- Albert Einstein.
OlliS
Reactions:
Viestit: 10379
Liittynyt: 30 Marras 2022, 10:59
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja OlliS »

Mistä tuli ilmatar ja sotka ja se meri missä Ilmatar lojui? Mistä, muna, kivi, jumalat? Jonkun täytyy lopulta olla ikuista.

Avaruus on ikuinen. Materiasta, tilasta ja ajasta se on aika mitä lisää tulee ikuisesti, ja materiaa on ollut jo ikuisesti sama määrä, materian määrä on muuttumaton ikuisesti.

Jokin perustila on ollut ikuisesti. Elämää on aina jossakin ollut. Solusta jumaliin asti.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Avatar
Goswell
Reactions:
Viestit: 3972
Liittynyt: 03 Joulu 2022, 12:22

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Goswell »

Ei tässä ole mitään ihmeellistä. On olemassa vain yksi asia jolla on erilaisia olomuotoja, siinä kaikki, mikä on erittäin hämmästyttävää. E=mcc.
Sitten on tavallaan olemassa, miten nolla nyt sitten on olemassa, olevaisena olemattomuus, tila, se on loppumaton eli äärettömyys on kokolailla tuossa.
Energia on häviämätöntä, säilymislaki, tilaa olevaisena olemattomana ei voi hävittää eikä tuottaa, joten ikuisuus on kokolailla tuossa.
Minun mielestä noin.
Rutja89
Reactions:
Viestit: 4
Liittynyt: 29 Touko 2023, 19:39

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Rutja89 »

siili suhonen kirjoitti: 29 Touko 2023, 22:11 Valo niinku kaikki hiukkaset menettää energiaa noustessaan gravitaatiokentästä ja toisinpäin. Testattukin on.
The Pound–Rebka experiment monitored frequency shifts in gamma rays as they rose and fell in the gravitational field of the Earth. The experiment tested Einstein's 1907 and 1911 predictions, based on the equivalence principle, that photons would gain energy when descending a gravitational potential, and would lose energy when rising through a gravitational potential
https://en.wikipedia.org/wiki/Pound%E2% ... experiment
Joo toi on kyllä hieno ilmiö. Eikö se käytännöllisesti katsoen tarkoita sitä, että valon ikään kuin puikkelehtii kääntyen suurten massojen puoleen. Massiivisten kappaleiden aika-avaruuteen aiheuttamat kuopat tai painaumat siten saisivat fotonin reitin kaareutumaan ilman että sillä on massaa. Valo viihtyisi siis täten suurten massojen lähellä, karttaen tyhjyyttä. Näin mä sen oon funtsinut. Tiedä sitten et pitääkö paikkaansa, mutta näin niinku järjellä ajateltuna.
OlliS kirjoitti: 30 Touko 2023, 11:50 Mistä tuli ilmatar ja sotka ja se meri missä Ilmatar lojui? Mistä, muna, kivi, jumalat? Jonkun täytyy lopulta olla ikuista.

Avaruus on ikuinen. Materiasta, tilasta ja ajasta se on aika mitä lisää tulee ikuisesti, ja materiaa on ollut jo ikuisesti sama määrä, materian määrä on muuttumaton ikuisesti.

Jokin perustila on ollut ikuisesti. Elämää on aina jossakin ollut. Solusta jumaliin asti.
Tuosta materian määrästä. Oon ymmärtänyt että pimeää ainetta on 5 kertaa enemmän kuin näkyvää ainetta, ja törmätessään ne annihilatoituisivat lähinnä gammasäteilyksi. Sitä en tiedä että miten yleinen tämä ilmiö on, mutta oon ymmärtänyt että Cernissä tälläinen koe olisi jo tehty. Pitää nyt vähä Googlailla, Dan Brownin Enkelit ja demonit kirjassahan yrittivät räjäyttää Vatikaanin tuusan nuuskaksi antimaterialla.
Täydellisyys on jotain sellaista, josta kukaan ei voi olla erimieltä.
Rutja89
Reactions:
Viestit: 4
Liittynyt: 29 Touko 2023, 19:39

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Rutja89 »

Rutja89 kirjoitti: 30 Touko 2023, 15:03 Joo toi on kyllä hieno ilmiö. Eikö se käytännöllisesti katsoen tarkoita sitä, että valon ikään kuin puikkelehtii kääntyen suurten massojen puoleen. Massiivisten kappaleiden aika-avaruuteen aiheuttamat kuopat tai painaumat siten saisivat fotonin reitin kaareutumaan ilman että sillä on massaa. Valo viihtyisi siis täten suurten massojen lähellä, karttaen tyhjyyttä. Näin mä sen oon funtsinut. Tiedä sitten et pitääkö paikkaansa, mutta näin niinku järjellä ajateltuna.
Puikkelehtii siis pitkin avaruutta. Osa valonsäteistä tietysti absorboituu lämmöksi kohdatessaan tavan materiaa.
Täydellisyys on jotain sellaista, josta kukaan ei voi olla erimieltä.
OlliS
Reactions:
Viestit: 10379
Liittynyt: 30 Marras 2022, 10:59
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja OlliS »

Mikään ei annihiloidu, eikä ole tyhjästä syntymistä. Aine vaan muuttuu energiaksi ja energia aineeksi. Kun materia ja antimateria "annihiloivat toisensa", syntyy vaan toisenlaista materiaa, energiaa.

Kaikkia materia, antimateria, aine ja energia ja voimat ja kentät ja säteilyt ovat samaa asiaa. Sitä kaikkea yhdessä sanotaan materiaksi, oli se missä muodossa tahansa. Sen määrä ei muutu, koska tyhjästä syntymistä ei ole, eikä annihilointia, tyhjään häipymistä. Universumissa, kaikkeudessa, koska sille ei ole ulkopuolta.

Asioita mitkä näyttävät tyhjästä syntymiseltä voi olla, koska maailmoista toiseen voi siirtyä asioita.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
ID10T
Reactions:
Viestit: 9969
Liittynyt: 07 Joulu 2022, 19:41

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja ID10T »

OlliS kirjoitti: 30 Touko 2023, 16:32 Mikään ei annihiloidu, eikä ole tyhjästä syntymistä. Aine vaan muuttuu energiaksi ja energia aineeksi. Kun materia ja antimateria "annihiloivat toisensa", syntyy vaan toisenlaista materiaa, energiaa.

Kaikkia materia, antimateria, aine ja energia ja voimat ja kentät ja säteilyt ovat samaa asiaa. Sitä kaikkea yhdessä sanotaan materiaksi, oli se missä muodossa tahansa. Sen määrä ei muutu, koska tyhjästä syntymistä ei ole, eikä annihilointia, tyhjään häipymistä. Universumissa, kaikkeudessa, koska sille ei ole ulkopuolta.

Asioita mitkä näyttävät tyhjästä syntymiseltä voi olla, koska maailmoista toiseen voi siirtyä asioita.
Ja lopussa piti taas pilata koko ajatus ("maailmoista toiseen voi siirtyä asioita") :lol: :lol: :lol:
Rutja89
Reactions:
Viestit: 4
Liittynyt: 29 Touko 2023, 19:39

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Rutja89 »

Kuva
OlliS kirjoitti: 30 Touko 2023, 11:50 Mistä tuli ilmatar ja sotka ja se meri missä Ilmatar lojui? Mistä, muna, kivi, jumalat? Jonkun täytyy lopulta olla ikuista.

Avaruus on ikuinen. Materiasta, tilasta ja ajasta se on aika mitä lisää tulee ikuisesti, ja materiaa on ollut jo ikuisesti sama määrä, materian määrä on muuttumaton ikuisesti.

Jokin perustila on ollut ikuisesti. Elämää on aina jossakin ollut. Solusta jumaliin asti.
Tuskimpa sitä elämää on ollut 13,8 miljardia vuotta sitten, silloin on universumimme saanut alkunsa. Ainakaan emme pystyisi sitä havaitsemaan, sikäli kun eläisimme mustanaukon singulariteetissa. Sieltä kun ei valokaan karkaa.

Tää on ihan mielenkiintoinen ajatusrakennelma. Sellainen, että mustanaukon singulariteetti olisi aina uusi universumi. Olisimme ns master-mustanaukon sisällä oleva universumi. Täällä olevat toiset mustataukot olisivat taasen ns. Slave-mustia-aukkoja, ja niiden singulariteetissä olisi taas uusi nuorempi universumi. Uskon kosmiseen evoluutioon, siihen että avaruus muuttuu koko ajan kompleksisemmaksi ja kompleksisemmaksi rakenteeksi. Elämä on kosmisen evoluution yksi hedelmä. Tää on mun oma multiversumiteoria, laittakaa ihmeessä omianne, en tiedä kuin tämän.

Muita esimerkkejä tästä kosmisesta evoluutiosta vosi olla vaikka alkuaineiden synty. Tästä en tiedä vielä kovin paljoa, mutta ymmärtääkseni alkuräjähdyksessä on syntynyt aluksi vetyä ja heliumia, ja sitten tähtien ydinreaktioissa muut alkuaineet. Ensimmäisen generaation tähdissä ilmeisesti vedystä ja heliumista olisi tullut jotain raskaampia alkuaineita, ja seuraavien generaatioiden myötä sitten taas vielä raskaampia alkuaineita.

Yksi ajattelutapa, jonka avulla olisi helpompaa hahmottaa avaruuden rakenteita on musta-aukko keskeinen maailmankatsomus. Ensin oli maapallokeskeinen, sitten aurinko, ja kun opimme tuntemaan tarpeeksi hyvin avaruutta, sen eri galakseja jne. musta-aukko keskeinen maailmankatsomus voisi olla hyödyllinen. Mitä suurempi massa, sitä vähemmän se liikkuu muihin taivaankappaleisiin nähden. Linnunradan keskellä olevan mustanauko nimi on Sagittarius A. Avaruudessa kaikki toimisi kuin hienoinkin rataskoneisto, ja mustien aukkojen ja niiden ympärillä olevien tähtien ja planeetoiden välillä vallitsisi kosminen tasapaino. Se on mun mielestä hieno ajatus. Mustat aukot tietysti söisivät välillä läheisiä tähtiä ja planeetoita. Ja tietty samaan aikaan syntyisi ja syntyy myös uusia tähtiä ja planeetoita. Kuten myös niitä mustia-aukkoja, valtavien tähtien räjähtäessä ja luhistuessa kasaan.

Mutta se, että onko meidän isäntämusta-aukkomme sitten ollut todella se kaikista ensimmäinen... Siis tämän multiversumiteoriani mukaan. Silloin ei olisi elämää ollut mahdollista olla edes muissa universumeissa ennen tätä meidän singulariteettia. Kyllä tuo ajatus on varmasti tullut monen muunkin tieteilijän mieleen.

Kysyit että mikä avaruuteni suhde on aikaan, tilaan ja materiaan?
Uskon siihen, että aluksi universumimme on ollut sullottuna niin pieneen tilaan, että sen massa on estänyt kellon käymästä. Aikaa ei kulunut ilmeisesti lainkaan, tai juuri lainkaan, ennenkuin äärettömän? tiheä (ja kuuma) hiukkaspuuro alkoi laajeta, syystä tai toisesta. Universumimmehan laajenee tälläkin hetkellä yli valonnopeuden, miten se on mahdollista?
Oman ajattelutapani mukaan siis jotkin ulkoavaruutta kohti sinkoutuvat kappaleet siis etääntyvät kaikesta muusta massasta (näin käy ainakin teoreettisesti), en todella tiedä onko se pimeä energia tai pimeä aine joka sen saa aikaan, mutta joka tapauksessa päädyin pohdinnoissani siihen, että kun se on koko ajan kauempana ja kauempana mustienaukkojen välisestä kellokoneistosta, nopeutuu aika kappaleen ympärillä koko ajan, kunnes sen nopeus tippuisi äärettömän lähelle 0 m/s. Valokaan ei sinne polulle hairahtaisi ilmeisesti juuri ollenkaan, sikäli kun väittämäni siitä, että suuret massat vetävät valoa puoleensa pitää paikkansa. Tämähän siis sais aikaan sen, että valoa ei juuri karkaa ulkoavaruuteen. Ymmärtääkseni.

Säieteoriasta en tiedä vielä juuri mitään, mutta mulla on tos kyllä ihan hyvin kirjallisuutta, josta saattaa löytyä jotain dataa.
Liitteet
Linnunrata.jpg
Täydellisyys on jotain sellaista, josta kukaan ei voi olla erimieltä.
Avatar
Goswell
Reactions:
Viestit: 3972
Liittynyt: 03 Joulu 2022, 12:22

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Goswell »

Kannattaa unohtaa se että kaikki syntyi BB:ssä, ei onnistu. Tämä universumi on vain yksi monista, mutta se kaikkeuden normaali olotila ei ole se mitä me täältä katsellaan, vaan äärimmäisen kylmä ja pimeä jota kansoittaa mustat aukot ja väljähtynyt säteily, mitä muuta siellä nyt voisi olla mustia kääpiöitä ym. Näitä loistavia universumeja on hyvin harvassa joka selittää Olbersin paradoksin.
Miten se voi laajeta ylivalonnopeudella, siksi että valonnopeus on vain lähteen suhteen tuo c, universumin synnyssä jokainen "pistemäinen alkeisolio" hylkii naapuriaan samalla lailla ja koska niitä on valtavsti peräkkäin joka suuntaan, siellä hyvin kaukana nopeus meidän suhteen voi olla yli sen saamarin c:n. Jos hyppään sinne, siellä pätee taas lähteensuhteen c vaikka me loittonemme sieltä yli c:n nopeudella.
Minun mielestä noin.
OlliS
Reactions:
Viestit: 10379
Liittynyt: 30 Marras 2022, 10:59
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja OlliS »

13,8 miljardia vuotta sitten universumi oli ihan samanlainen kuin nytkin. Galakseja. Ja elämää. Se on vaan väärä BB teoria, että silloin olisi ollut kaiken alku. Se on vaan sen teorian ekstrapolaatio, teorian pätevyysalueen raja yms. Totuus ja todellisuus voi olla toisenlainen, ja onkin.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Heikki Rinnemaa
Reactions:
Viestit: 83
Liittynyt: 24 Touko 2023, 23:01

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Heikki Rinnemaa »

Avaruutta voidaan hahmottaa kahden akvaarion menetelmällä. Toinen on aineeton tyhjä akvaario. Toinen on täynnä ainetta.
- Tyhjästä ei voi syntyä mitään, joten pois-suljemme silloin tyhjän akvaarion.

Jäljelle jää toinen joka on täynnä ainetta. Tämä aine sitten elää monenlaista elämää tässä täydessä, käsittämättömän mittaamattoman suuressa akvaariossa. Muodostaa planeettoja, galakseja, kukkia, soluja, kiviä, lintuja, oman perimänsä kautta, tai muuten vaan.

Mutta käyttäkäämme silti tyhjää akvaariota ajattelussa ja laitetaan sinne yksi jotakin olemassa olevaa, ihan mitä vaan, vaikkapa se lintu. Ja pohdimme mistä se tuli. No ei mistään, eli ei voi oikeasti tulla mistään tyhjästä. Minne se voi lentää? Ei minnekään kun ei ole mistä ponnistaa.

Kun tyhjään laitetaan yksi jakamaton ainehiukkanen, mitä sille tapahtuu? Ei mitään. Se vaan on ikuisesti.

Avaruuden rakenne on se että se on täynnä ainetta jota me olemme ja jota me havainnoimme. Siksi se on erittäin mielenkiintoinen paikka, tämä elämä joka meissä on olemassa. Miten se avaruus tätä rakentaa,,sellainen on siis avaruuden rakenne, tällainen millaisena me sen näemme?
Katoaako ihminen lopulta vaiko ei, kas siinä kysymys?
Vastaa Viestiin