Avaruuden rakenne

OlliS
Reactions:
Viestit: 11139
Liittynyt: 30 Marras 2022, 10:59
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja OlliS »

asdf kirjoitti: 31 Maalis 2024, 09:21
OlliS kirjoitti: 31 Maalis 2024, 09:11 Tarvitaanko kosmologiassa avaruudesta ja kaikkeudesta ja osauniversumistamme ja muista osauniversumeista nimenomaan matemaattis- fysikaalinen malli, vai riittääkö verbaalinen malli täsmällisellä tieteellisellä kielellä?

Ei tarvita! Riittää !

Todistaminen on silloin vain tieteellinen, filosofinen arvio, kuten muutenkin filosofiassa. Fysiikassa tarvitaan sitten matematiikka päälle, ja sehän voidaan aina tehdä. Sitä vartenhan matematiikka on.
Jaahas, pistätä vaihteeksi kosmologian uusiksi. Tosi jännä nähdä, muuttuuko kosmologia Ollin mahtikäskystä.
Se muuttuu vain jos olen oikeassa, ja fyysikot tietysti tarvitsevat sen mallinsa ja todistuksensa.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
OlliS
Reactions:
Viestit: 11139
Liittynyt: 30 Marras 2022, 10:59
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja OlliS »

Minun malli on siis, että tämä tähtitieteilijöiden havaitsema galaksien verkosto on kaikkeuden ikuinen perustila kaikkialla.

Koska se on samanlainen 10-13 miljardia vuotta sitten, ja täällä lähellä nyt ja kolme miljardia vuotta sitten. 0,2-3 miljardia vuotta sitten. Aikaisemmassa linkissä on tutkimus, jossa sanotaan näin tästä 10-13 miljardia vuotta sitten asiasta. Tämä päätelmäni on induktiivinen päättely.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
OlliS
Reactions:
Viestit: 11139
Liittynyt: 30 Marras 2022, 10:59
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja OlliS »

Induktiivinen päättely
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Indukti ... C3%A4ttely
Kun lähellä on galaksien verkosto ja
Kaukana on galaksien verkosto
On mahdollista että kaikkialla on ikuisesti galaksien verkosto.

10 miljardia vuotta on jo ikuisuus. Ei ole mitään todellista, ainakaan ihmiselle merkittävää eroa 10 miljardilla vuodella ja ikuisuudella.

Samoin 10 miljardilla valovuodella ja äärettömyydellä.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Eusa
Reactions:
Viestit: 1500
Liittynyt: 07 Joulu 2022, 12:05

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Eusa »



Aika-avaruuden kaarevuusrakenteen koherensseista alkaa löytyä todennuksia.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
OlliS
Reactions:
Viestit: 11139
Liittynyt: 30 Marras 2022, 10:59
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja OlliS »

Eusa kirjoitti: 31 Maalis 2024, 15:55 https://youtu.bej5Tq8JrTA?si=R1T7CxtqXMuBc_di

Aika-avaruuden kaarevuusrakenteen koherensseista alkaa löytyä todennuksia.
Kaarevuus on tilassa, ei siihen aikaa tarvita. Johtuu siitä, että universumin tila on pallomainen, ulos ei pääse, koska ulkopuolta ei yksinkertaisesti ole olemassakaan eikä rajaa, lankkuaitaa, pallopintaa. (Johtuu 4Dstä, matemaattisesti sanottuna, sellaista tilaa on vaikea mieltää, mutta matemaattisesti kaikki kappaleet voidaan laittaa lentämään sellaiseen tilaan).

Tila ei ole osauniversumimme tila eikä paralleelien osauniversumien tila, vaan kaikkien universumien (siis osauniversumien) yhteinen tila. Kaikkeuden tila, tilojen tila, ei minkään osan tila. Ei myöskään aineellisen maailman tila, eikä henkimaailman tila, vaan kokonaisen maailman tila.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Avatar
asdf
Reactions:
Viestit: 3549
Liittynyt: 03 Joulu 2022, 15:04

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja asdf »

OlliS kirjoitti: 31 Maalis 2024, 16:07
Eusa kirjoitti: 31 Maalis 2024, 15:55 https://youtu.bej5Tq8JrTA?si=R1T7CxtqXMuBc_di

Aika-avaruuden kaarevuusrakenteen koherensseista alkaa löytyä todennuksia.
Kaarevuus on tilassa, ei siihen aikaa tarvita. Johtuu siitä, että universumin tila on pallomainen, ulos ei pääse, koska ulkopuolta ei yksinkertaisesti ole olemassakaan eikä rajaa, lankkuaitaa, pallopintaa. (Johtuu 4Dstä, matemaattisesti sanottuna, sellaista tilaa on vaikea mieltää, mutta matemaattisesti kaikki kappaleet voidaan laittaa lentämään sellaiseen tilaan).

Tila ei ole osauniversumimme tila eikä paralleelien osauniversumien tila, vaan kaikkien universumien (siis osauniversumien) yhteinen tila. Kaikkeuden tila, tilojen tila, ei minkään osan tila. Ei myöskään aineellisen maailman tila, eikä henkimaailman tila, vaan kokonaisen maailman tila.
Ja taas häiritään tietoliikennettä floodaamalla samaa perustelematonta viestiä.
Avatar
Goswell
Reactions:
Viestit: 4372
Liittynyt: 03 Joulu 2022, 12:22

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Goswell »

Kontra kirjoitti: 30 Maalis 2024, 09:02
Goswell kirjoitti: 28 Maalis 2024, 22:17
Kontra kirjoitti: 28 Maalis 2024, 19:32
Goswell kirjoitti: 28 Maalis 2024, 17:53
Kontra kirjoitti: 28 Maalis 2024, 10:54
Goswell kirjoitti: 28 Maalis 2024, 08:37
Tauko kirjoitti: 28 Maalis 2024, 00:17
Goswell kirjoitti: 27 Maalis 2024, 08:45
Deimos kirjoitti: 26 Maalis 2024, 23:10
Goswell kirjoitti: 26 Maalis 2024, 23:08

No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.
Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.
Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.
Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.
No eikös tuo nyt ole ihan selvä. Lampulta valo lähestyy ihan valonnopeudella havaitsijaa lasilevylle asti koska ne molemmat on samassa liiketilassa, valo liikkuu lamppua lähestyvän lasilevyn suhteen lasilevyn lähestymisnopeuden verran nopeammin ja siksi valon aallonpituus näyttää lyhenevän lasilevyn "havainnossa" eli myös taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta, vain lähestymisnopeus vaikuttaa mittaustulokseen.

Lasiin siirryttäessä valolla on se nopeus millä valo liikkuu lasilevyssä ja samalla aallonpituus lyhenee lisää koska valon etenemisnopeus laskenee lasissa.

Lasilevyn jälkeen nopeus palaa valon tyhjönopeuteen, mutta nyt lasilevyn suhteen ja havaitsijan suhteen valo liikkuu lasilevyn loittonemisnopeuden verran hitaammin ja valossa lasilevyn jälkeen edelleen oleva lähestymisnopeuden verran lyhentynyt aallonpituus saa aikaan sen että aallonpituus sekä taajuus on havaitsijalle sama kuin lampusta lähtiessä ilman lasilevyä.

Jos lasilevy loittonee lampusta eikä lähesty, sama laulu, nyt aallonpituus venyy lasilevyssä ja havaitsijalle valon lasilevyn nopeuden verran nopeampi lähestyminen palauttaa venyneen aallonpituuden sekä taajuuden alkuperäiseen asuun havaitsijan suhteen .

Joten oli lasilevy välillä missä liiketilassa tahansa tai ei ollut, aina näyttää aallonpituus ja taajuus mittauksessa että c:llä se valo lampulta ja lasilevystä painelee vaikka ei painelekkaan, eikä väliaine, vaikka ilma, muuta tuota mihinkään, koska silloin muutos tapahtuu jo lasilevyltä ilmakehään siirryttäessä eikä vasta havaitsijalla.
Sanot: .... taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta,
Eikö sua tolloa saada millään käsittämään, ettei valon taajuus muutu siirtyessään tyhjiöstä lasilevyyn. .
Pinnalla, ei lasissa, lasin pinta kohtaa valon nopeammin kuin havaitsija koska lähestyy lamppua.
Alussa havaitsija oli samassa liiketilassa lampun kanssa, mutta kun valo osuu lasilevyyn, havaitsija hyppääkin lasilevyyn, niinkö?

Jos havaitsijan sijainti on kuitenkin sidottu lamppuun, mitään taajuuden muutosta ei tapahdu valon osuessa lasilevyyn.
Valo läpäistyään lasilevyn palaa entiseen aallonpituuteen - taajuudessahan ei mitään muutosta tapahdu koko aikana.

Olimme lasilevyssä tarkkailemassa mitä tapahtuu matkan varrella. Koska se levy lähestyy lamppua, levy kokee aallonpituuden lyhentyneen ja taajuuden kasvaneen, aallonhuippuja tulee tiuhempaan kuin sille varsinaiselle havaitsijalle ilman lasilevyä välissä. Eli lasilevyyn siirryttäessä aallonpituus muuttuu kahdesta syystä, lähestymisnopeuden takia ja lasissa valon hidastumisen takia, ensin mainittu jää valon aallonpituuteen läpäisyn jälkeen ja kumoaa varsinaisen havaitsijan lasilevyn loittonemiseta johtuvan hitaamman valon aiheuttaman vastakkaisen muutosen, eli aallonpituuden venymisen kuin mitä lasilevyllä oli ja kas kummaa, c:llä se näyttää painelevan vaikkei painelekkaan.
Tässä onkin miettimisen paikka.
Tuolla edellä totesin, että valolähteen suhteen sidottu havaitsija ei koe valon taajuudessa mitään muutosta valon saavuttaessa lasilevyn ja kulkiessa sen läpi ja läpäistyä sen ja valon aallonpituuden palaavan samaksi kuin ennen lasilevyä.
Mutta käykö niin?

Kun valo kulkee lasilevyn sisällä, sen taajuus lasilevyn suhteen kasvaa ja aallonpituus lyhenee dopplerin vuoksi. Lasilevy kun toimii uutena valolähteenä valon läpäistyä sen, se lähettää valon itsensä suhteen korkeammalla taajuudella (sinisempänä) eteenpäin. Havaitsija joka on samassa liiketilassa valolähteen kanssa, ei kuitenkaan havaitse mitään valon värin muutosta lasilevyn jälkeen, kun lasilevyn liike valolähdettä kohti venyttää aallopituutta dopplerin vuoksi, ja valon sinisyys katoaa havaitsijan kokemana. Ollaanko samaa mieltä?

Jos ajatellaan tapahtumaa koordinaatistossa, joka on sidottu valolähteeseen - ilman tuota valolähteen liikkeeseen sidottua havaitsijaa - antaa saman tuloksen.
Nyt tuossa toteat minusta ihan oikein että lasilevy on uusi lähde, niin se on, väliaineen läpäisyn jälkeen valonnopeus on taas se n 300 000km/s, jatkossa c tuossa merkityksessä.
Eli jos sinulla on lamppu avaruuden tyhjiössä, sytytetyn lampun valo etenee joka suuntaan nopeudella c pallomaisesti laajeten, liiketilassa kuin liiketilassa kunhan se lampun liiketila on kiihtymätön.
Paluu juurille.
Kelkkakoe, eri liiketilassa olevat lamput tuottavat molemmat pallomaisesti nopeudella c laajenevan valopallon ympärilleen.
Eli avaruudessa eri suuntiin liikkuvat lamput jotka kohdatessaan syttyvät, tuottavat ympärilleen edelleen laajenevan valopallon tismalleen samoin.

Se mitä havaitsija mittaa on merkityksetöntä.
Minun mielestä noin.
Kontra
Reactions:
Viestit: 2773
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Goswell kirjoitti: 31 Maalis 2024, 17:50
Kontra kirjoitti: 30 Maalis 2024, 09:02
Goswell kirjoitti: 28 Maalis 2024, 22:17
Kontra kirjoitti: 28 Maalis 2024, 19:32
Goswell kirjoitti: 28 Maalis 2024, 17:53
Kontra kirjoitti: 28 Maalis 2024, 10:54
Goswell kirjoitti: 28 Maalis 2024, 08:37
Tauko kirjoitti: 28 Maalis 2024, 00:17
Goswell kirjoitti: 27 Maalis 2024, 08:45
Deimos kirjoitti: 26 Maalis 2024, 23:10

Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.
Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.
Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.
No eikös tuo nyt ole ihan selvä. Lampulta valo lähestyy ihan valonnopeudella havaitsijaa lasilevylle asti koska ne molemmat on samassa liiketilassa, valo liikkuu lamppua lähestyvän lasilevyn suhteen lasilevyn lähestymisnopeuden verran nopeammin ja siksi valon aallonpituus näyttää lyhenevän lasilevyn "havainnossa" eli myös taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta, vain lähestymisnopeus vaikuttaa mittaustulokseen.

Lasiin siirryttäessä valolla on se nopeus millä valo liikkuu lasilevyssä ja samalla aallonpituus lyhenee lisää koska valon etenemisnopeus laskenee lasissa.

Lasilevyn jälkeen nopeus palaa valon tyhjönopeuteen, mutta nyt lasilevyn suhteen ja havaitsijan suhteen valo liikkuu lasilevyn loittonemisnopeuden verran hitaammin ja valossa lasilevyn jälkeen edelleen oleva lähestymisnopeuden verran lyhentynyt aallonpituus saa aikaan sen että aallonpituus sekä taajuus on havaitsijalle sama kuin lampusta lähtiessä ilman lasilevyä.

Jos lasilevy loittonee lampusta eikä lähesty, sama laulu, nyt aallonpituus venyy lasilevyssä ja havaitsijalle valon lasilevyn nopeuden verran nopeampi lähestyminen palauttaa venyneen aallonpituuden sekä taajuuden alkuperäiseen asuun havaitsijan suhteen .

Joten oli lasilevy välillä missä liiketilassa tahansa tai ei ollut, aina näyttää aallonpituus ja taajuus mittauksessa että c:llä se valo lampulta ja lasilevystä painelee vaikka ei painelekkaan, eikä väliaine, vaikka ilma, muuta tuota mihinkään, koska silloin muutos tapahtuu jo lasilevyltä ilmakehään siirryttäessä eikä vasta havaitsijalla.
Sanot: .... taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta,
Eikö sua tolloa saada millään käsittämään, ettei valon taajuus muutu siirtyessään tyhjiöstä lasilevyyn. .
Pinnalla, ei lasissa, lasin pinta kohtaa valon nopeammin kuin havaitsija koska lähestyy lamppua.
Alussa havaitsija oli samassa liiketilassa lampun kanssa, mutta kun valo osuu lasilevyyn, havaitsija hyppääkin lasilevyyn, niinkö?

Jos havaitsijan sijainti on kuitenkin sidottu lamppuun, mitään taajuuden muutosta ei tapahdu valon osuessa lasilevyyn.
Valo läpäistyään lasilevyn palaa entiseen aallonpituuteen - taajuudessahan ei mitään muutosta tapahdu koko aikana.

Olimme lasilevyssä tarkkailemassa mitä tapahtuu matkan varrella. Koska se levy lähestyy lamppua, levy kokee aallonpituuden lyhentyneen ja taajuuden kasvaneen, aallonhuippuja tulee tiuhempaan kuin sille varsinaiselle havaitsijalle ilman lasilevyä välissä. Eli lasilevyyn siirryttäessä aallonpituus muuttuu kahdesta syystä, lähestymisnopeuden takia ja lasissa valon hidastumisen takia, ensin mainittu jää valon aallonpituuteen läpäisyn jälkeen ja kumoaa varsinaisen havaitsijan lasilevyn loittonemiseta johtuvan hitaamman valon aiheuttaman vastakkaisen muutosen, eli aallonpituuden venymisen kuin mitä lasilevyllä oli ja kas kummaa, c:llä se näyttää painelevan vaikkei painelekkaan.
Tässä onkin miettimisen paikka.
Tuolla edellä totesin, että valolähteen suhteen sidottu havaitsija ei koe valon taajuudessa mitään muutosta valon saavuttaessa lasilevyn ja kulkiessa sen läpi ja läpäistyä sen ja valon aallonpituuden palaavan samaksi kuin ennen lasilevyä.
Mutta käykö niin?

Kun valo kulkee lasilevyn sisällä, sen taajuus lasilevyn suhteen kasvaa ja aallonpituus lyhenee dopplerin vuoksi. Lasilevy kun toimii uutena valolähteenä valon läpäistyä sen, se lähettää valon itsensä suhteen korkeammalla taajuudella (sinisempänä) eteenpäin. Havaitsija joka on samassa liiketilassa valolähteen kanssa, ei kuitenkaan havaitse mitään valon värin muutosta lasilevyn jälkeen, kun lasilevyn liike valolähdettä kohti venyttää aallopituutta dopplerin vuoksi, ja valon sinisyys katoaa havaitsijan kokemana. Ollaanko samaa mieltä?

Jos ajatellaan tapahtumaa koordinaatistossa, joka on sidottu valolähteeseen - ilman tuota valolähteen liikkeeseen sidottua havaitsijaa - antaa saman tuloksen.
Nyt tuossa toteat minusta ihan oikein että lasilevy on uusi lähde, niin se on, väliaineen läpäisyn jälkeen valonnopeus on taas se n 300 000km/s, jatkossa c tuossa merkityksessä.
Eli jos sinulla on lamppu avaruuden tyhjiössä, sytytetyn lampun valo etenee joka suuntaan nopeudella c pallomaisesti laajeten, liiketilassa kuin liiketilassa kunhan se lampun liiketila on kiihtymätön.
Paluu juurille.
Kelkkakoe, eri liiketilassa olevat lamput tuottavat molemmat pallomaisesti nopeudella c laajenevan valopallon ympärilleen.
Eli avaruudessa eri suuntiin liikkuvat lamput jotka kohdatessaan syttyvät, tuottavat ympärilleen edelleen laajenevan valopallon tismalleen samoin.

Se mitä havaitsija mittaa on merkityksetöntä.
Et taida vieläkään ymmärtää kahden eri nopeudella liikkuvan taskulampun ja yhden havaitsijan tapahtumaa.
Eli havaitsijan suhteen kahden eri nopeudella liikkuvan taskulampun valon havaitsija kokee tulevan samalla nopeudella c itseään kohti - doppler vain siirtää niiden spektriä niiden liikettä vastaavasti. Valo ei voi liikkua kuin yhdellä nopeudella c tyhjössä ja c' väliaineessa.
Kontra
Reactions:
Viestit: 2773
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Kontra »

jatkoa edelliseen viestiini

Tilanne on vastaava äänelläkin.
Kaksi samaan suuntaan ajavaa junaa ohittavat toisensa ja viheltävät samanaikaisesti. Asemalla havaitsija kuulee molemmat vihellykset - nopeamman junan vihellys kuuluu korkeampana, hitaamman matalampana. Kumpikin vihellys tulee samalla nopeudella, eikä junien nopeudet summaudu äänen nopeuteen.
Avatar
Goswell
Reactions:
Viestit: 4372
Liittynyt: 03 Joulu 2022, 12:22

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Goswell »

Kontra kirjoitti: 31 Maalis 2024, 22:56 jatkoa edelliseen viestiini

Tilanne on vastaava äänelläkin.
Kaksi samaan suuntaan ajavaa junaa ohittavat toisensa ja viheltävät samanaikaisesti. Asemalla havaitsija kuulee molemmat vihellykset - nopeamman junan vihellys kuuluu korkeampana, hitaamman matalampana. Kumpikin vihellys tulee samalla nopeudella, eikä junien nopeudet summaudu äänen nopeuteen.
Siinä esimerkissä valo siirtyy takaisin c:n nopeuteen väliaineen läpäisyn jälkeen uuden lähteen suhteen, alkuperäinen lähde joka oli eri liiketilassa kuin se lasilevy tuotaa valoa myös nopeuteen c itsensä suhteen, jo tuossa on eri nopeuksia valolle aina havaitsijan suhteen.
Se mistä valo syntyy toteuttaa valolle aina sen tyhjönopeuden c, lähteen suhteen c, havaitsijat jotka tuota valoa mittaa saa erot mittaustulokseen juuri tuosta nopeuserosta lähteeseen nähden. Jos valo on laajaspektristä mittalaite joka on viritetty tietylle aallonpituudelle kyllä löytää sopivan kohdan tuosta lähteen kokonaisspektristä jotta näyttää että c:llä se painelee, ts tuolloin mitataan loittonevasta lähteestä kireämpää aallonpituutta ja lähestyvästä löysempää, näyttää että valo liikkuu kaikensuhteen c:llä.

Väliaineessa on yksi valon nopeus jolla valo siinä väliaineessa liikkuu. Jos meillä on eri liiketilassa kaksi lähdettä joiden valo läpäisee tuon em lasilevyn siten että nopeammin loittonevan valo saapuu yhtä aikaa lasilevyyn kuin hitaammin loittonevan tai lähestyvän lähteen tuottamana, lasissa ja lasin jälkeen valot liikkuvat jatkossa samalla nopeudella rinta rinnan myös valon "kärki". mutta nopeus muutoksesta syntynyt muutos aallonpituudessa säilyy, jos väliaine ei määräisi/säätäisi valonnopeutta itsensä suhteen samaksi, ei koko valonnopeudella väliaineessa olisi tarkaa arvoa vaan loittonevan lähteen valo liikkuisi hitaammin ja lähestyvän lähteen valo liikkuisi nopeammin väliaineessa kuin paikoillaan olevan lähteen valo.

Väliaineen ja tyhjiön ero on merkittävä juuri tuosta syystä, tyhjiössä ei tapahdu muutoksia lähteen tuottamaan valonnopeuteen. Lähteen suhteen c säilyy loputtomiin jos valon kulkuun ei puututa, väliaine siis vaikuttaa siihen valonnopeuteen, tyhjiö ei vaikuta. Jos meillä on lasilevyn jälkeen toinen väliaine, vaikka ilmakehä, nyt tuo muutoin havaitsijan mittaama muutos valon aallonpituuteen syntyy jo väliaineeseen siirryttäessä ja jos havaitsija on paikoillaan tuon ilmamassan suhteen valo saapuu hänelle nyt ilmamassan määräämällä nopeudella, ei sen lasilevyn määräämällä nopeudella ja sen uuden väliaineen aiheuttamalla pienen pienellä lisämuutoksella valoon verrattuna tyhjiöön jossa tuota ei tapahdu ja jos havaitsija vielä itse liikkuu tuon ilmamassan suhteen tuo havaitsijan liikkeestä suhteessa ilmamassaan syntyvä muutos lisätään myös havaintoon.
Minun mielestä noin.
Avatar
Stalker
Reactions:
Viestit: 1679
Liittynyt: 05 Joulu 2022, 12:43

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Stalker »

Nää OAA:t on semmosia ajatuskokeilijoita. Olli päättelee itse ja inhoaa empiristejä, G. kelkkailee avaruudessa mielikuvituksessaan.
Mulle riittää suhteellisuusteoriasta pyramidien läpivalaisu myoneilla, se on kongretiaa ja näytetty TVssäkin.
Avatar
Goswell
Reactions:
Viestit: 4372
Liittynyt: 03 Joulu 2022, 12:22

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Goswell »

Stalker kirjoitti: 01 Huhti 2024, 12:12 Nää OAA:t on semmosia ajatuskokeilijoita. Olli päättelee itse ja inhoaa empiristejä, G. kelkkailee avaruudessa mielikuvituksessaan.
Mulle riittää suhteellisuusteoriasta pyramidien läpivalaisu myoneilla, se on kongretiaa ja näytetty TVssäkin.
Kelle riittää mikäkin. Paappas funtsaten, huomaat että toimii ja kivasti selittää valonnopeuden kaikensuhteen c:n nopeuden luulottelun, mittaustulos tukee, järki ei tue.
Minun mielestä noin.
Kontra
Reactions:
Viestit: 2773
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Goswell kirjoitti: 01 Huhti 2024, 10:41
Kontra kirjoitti: 31 Maalis 2024, 22:56 jatkoa edelliseen viestiini

Tilanne on vastaava äänelläkin.
Kaksi samaan suuntaan ajavaa junaa ohittavat toisensa ja viheltävät samanaikaisesti. Asemalla havaitsija kuulee molemmat vihellykset - nopeamman junan vihellys kuuluu korkeampana, hitaamman matalampana. Kumpikin vihellys tulee samalla nopeudella, eikä junien nopeudet summaudu äänen nopeuteen.
Siinä esimerkissä valo siirtyy takaisin c:n nopeuteen väliaineen läpäisyn jälkeen uuden lähteen suhteen, alkuperäinen lähde joka oli eri liiketilassa kuin se lasilevy tuotaa valoa myös nopeuteen c itsensä suhteen, jo tuossa on eri nopeuksia valolle aina havaitsijan suhteen.
Se mistä valo syntyy toteuttaa valolle aina sen tyhjönopeuden c, lähteen suhteen c, havaitsijat jotka tuota valoa mittaa saa erot mittaustulokseen juuri tuosta nopeuserosta lähteeseen nähden. Jos valo on laajaspektristä mittalaite joka on viritetty tietylle aallonpituudelle kyllä löytää sopivan kohdan tuosta lähteen kokonaisspektristä jotta näyttää että c:llä se painelee, ts tuolloin mitataan loittonevasta lähteestä kireämpää aallonpituutta ja lähestyvästä löysempää, näyttää että valo liikkuu kaikensuhteen c:llä.

Väliaineessa on yksi valon nopeus jolla valo siinä väliaineessa liikkuu. Jos meillä on eri liiketilassa kaksi lähdettä joiden valo läpäisee tuon em lasilevyn siten että nopeammin loittonevan valo saapuu yhtä aikaa lasilevyyn kuin hitaammin loittonevan tai lähestyvän lähteen tuottamana, lasissa ja lasin jälkeen valot liikkuvat jatkossa samalla nopeudella rinta rinnan myös valon "kärki". mutta nopeus muutoksesta syntynyt muutos aallonpituudessa säilyy, jos väliaine ei määräisi/säätäisi valonnopeutta itsensä suhteen samaksi, ei koko valonnopeudella väliaineessa olisi tarkaa arvoa vaan loittonevan lähteen valo liikkuisi hitaammin ja lähestyvän lähteen valo liikkuisi nopeammin väliaineessa kuin paikoillaan olevan lähteen valo.

Väliaineen ja tyhjiön ero on merkittävä juuri tuosta syystä, tyhjiössä ei tapahdu muutoksia lähteen tuottamaan valonnopeuteen. Lähteen suhteen c säilyy loputtomiin jos valon kulkuun ei puututa, väliaine siis vaikuttaa siihen valonnopeuteen, tyhjiö ei vaikuta. Jos meillä on lasilevyn jälkeen toinen väliaine, vaikka ilmakehä, nyt tuo muutoin havaitsijan mittaama muutos valon aallonpituuteen syntyy jo väliaineeseen siirryttäessä ja jos havaitsija on paikoillaan tuon ilmamassan suhteen valo saapuu hänelle nyt ilmamassan määräämällä nopeudella, ei sen lasilevyn määräämällä nopeudella ja sen uuden väliaineen aiheuttamalla pienen pienellä lisämuutoksella valoon verrattuna tyhjiöön jossa tuota ei tapahdu ja jos havaitsija vielä itse liikkuu tuon ilmamassan suhteen tuo havaitsijan liikkeestä suhteessa ilmamassaan syntyvä muutos lisätään myös havaintoon.
Sinun järkeesi ei mahdu, että valolla on aina sama nopeus c jokaisen kohteen suhteen jonka se kohtaa. Sinä aina vaan tuot noita tieteenvastaisia jokelluksuasi tänne, miksi? Yritä nyt käsittää, että se ongelma ei ole tieteen virheellinnen käsitys, vaan ongelma on sinun korviesi välissä - mikset sinä usko sitä?
Avatar
Goswell
Reactions:
Viestit: 4372
Liittynyt: 03 Joulu 2022, 12:22

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Goswell »

Kontra kirjoitti: 01 Huhti 2024, 12:56
Goswell kirjoitti: 01 Huhti 2024, 10:41
Kontra kirjoitti: 31 Maalis 2024, 22:56 jatkoa edelliseen viestiini

Tilanne on vastaava äänelläkin.
Kaksi samaan suuntaan ajavaa junaa ohittavat toisensa ja viheltävät samanaikaisesti. Asemalla havaitsija kuulee molemmat vihellykset - nopeamman junan vihellys kuuluu korkeampana, hitaamman matalampana. Kumpikin vihellys tulee samalla nopeudella, eikä junien nopeudet summaudu äänen nopeuteen.
Siinä esimerkissä valo siirtyy takaisin c:n nopeuteen väliaineen läpäisyn jälkeen uuden lähteen suhteen, alkuperäinen lähde joka oli eri liiketilassa kuin se lasilevy tuotaa valoa myös nopeuteen c itsensä suhteen, jo tuossa on eri nopeuksia valolle aina havaitsijan suhteen.
Se mistä valo syntyy toteuttaa valolle aina sen tyhjönopeuden c, lähteen suhteen c, havaitsijat jotka tuota valoa mittaa saa erot mittaustulokseen juuri tuosta nopeuserosta lähteeseen nähden. Jos valo on laajaspektristä mittalaite joka on viritetty tietylle aallonpituudelle kyllä löytää sopivan kohdan tuosta lähteen kokonaisspektristä jotta näyttää että c:llä se painelee, ts tuolloin mitataan loittonevasta lähteestä kireämpää aallonpituutta ja lähestyvästä löysempää, näyttää että valo liikkuu kaikensuhteen c:llä.

Väliaineessa on yksi valon nopeus jolla valo siinä väliaineessa liikkuu. Jos meillä on eri liiketilassa kaksi lähdettä joiden valo läpäisee tuon em lasilevyn siten että nopeammin loittonevan valo saapuu yhtä aikaa lasilevyyn kuin hitaammin loittonevan tai lähestyvän lähteen tuottamana, lasissa ja lasin jälkeen valot liikkuvat jatkossa samalla nopeudella rinta rinnan myös valon "kärki". mutta nopeus muutoksesta syntynyt muutos aallonpituudessa säilyy, jos väliaine ei määräisi/säätäisi valonnopeutta itsensä suhteen samaksi, ei koko valonnopeudella väliaineessa olisi tarkaa arvoa vaan loittonevan lähteen valo liikkuisi hitaammin ja lähestyvän lähteen valo liikkuisi nopeammin väliaineessa kuin paikoillaan olevan lähteen valo.

Väliaineen ja tyhjiön ero on merkittävä juuri tuosta syystä, tyhjiössä ei tapahdu muutoksia lähteen tuottamaan valonnopeuteen. Lähteen suhteen c säilyy loputtomiin jos valon kulkuun ei puututa, väliaine siis vaikuttaa siihen valonnopeuteen, tyhjiö ei vaikuta. Jos meillä on lasilevyn jälkeen toinen väliaine, vaikka ilmakehä, nyt tuo muutoin havaitsijan mittaama muutos valon aallonpituuteen syntyy jo väliaineeseen siirryttäessä ja jos havaitsija on paikoillaan tuon ilmamassan suhteen valo saapuu hänelle nyt ilmamassan määräämällä nopeudella, ei sen lasilevyn määräämällä nopeudella ja sen uuden väliaineen aiheuttamalla pienen pienellä lisämuutoksella valoon verrattuna tyhjiöön jossa tuota ei tapahdu ja jos havaitsija vielä itse liikkuu tuon ilmamassan suhteen tuo havaitsijan liikkeestä suhteessa ilmamassaan syntyvä muutos lisätään myös havaintoon.
Sinun järkeesi ei mahdu, että valolla on aina sama nopeus c jokaisen kohteen suhteen jonka se kohtaa. Sinä aina vaan tuot noita tieteenvastaisia jokelluksuasi tänne, miksi? Yritä nyt käsittää, että se ongelma ei ole tieteen virheellinnen käsitys, vaan ongelma on sinun korviesi välissä - mikset sinä usko sitä?
Ihan vaan siksi että se on mahdotonta, täysin mahdotonta, jotta tuohon päästäisiin täytyisi valonopeuden muuttua, miksi et tuota ymmärrä.
Kuten todettu, mittaustulokset tukee tuota järjetöntä väitettä, mutta se pystytään selittämään miksi se tuolta näyttää.
Minun mielestä noin.
Kontra
Reactions:
Viestit: 2773
Liittynyt: 05 Maalis 2023, 21:29

Re: Avaruuden rakenne

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Goswell kirjoitti: 01 Huhti 2024, 13:04
Kontra kirjoitti: 01 Huhti 2024, 12:56
Goswell kirjoitti: 01 Huhti 2024, 10:41
Kontra kirjoitti: 31 Maalis 2024, 22:56 jatkoa edelliseen viestiini

Tilanne on vastaava äänelläkin.
Kaksi samaan suuntaan ajavaa junaa ohittavat toisensa ja viheltävät samanaikaisesti. Asemalla havaitsija kuulee molemmat vihellykset - nopeamman junan vihellys kuuluu korkeampana, hitaamman matalampana. Kumpikin vihellys tulee samalla nopeudella, eikä junien nopeudet summaudu äänen nopeuteen.
Siinä esimerkissä valo siirtyy takaisin c:n nopeuteen väliaineen läpäisyn jälkeen uuden lähteen suhteen, alkuperäinen lähde joka oli eri liiketilassa kuin se lasilevy tuotaa valoa myös nopeuteen c itsensä suhteen, jo tuossa on eri nopeuksia valolle aina havaitsijan suhteen.
Se mistä valo syntyy toteuttaa valolle aina sen tyhjönopeuden c, lähteen suhteen c, havaitsijat jotka tuota valoa mittaa saa erot mittaustulokseen juuri tuosta nopeuserosta lähteeseen nähden. Jos valo on laajaspektristä mittalaite joka on viritetty tietylle aallonpituudelle kyllä löytää sopivan kohdan tuosta lähteen kokonaisspektristä jotta näyttää että c:llä se painelee, ts tuolloin mitataan loittonevasta lähteestä kireämpää aallonpituutta ja lähestyvästä löysempää, näyttää että valo liikkuu kaikensuhteen c:llä.

Väliaineessa on yksi valon nopeus jolla valo siinä väliaineessa liikkuu. Jos meillä on eri liiketilassa kaksi lähdettä joiden valo läpäisee tuon em lasilevyn siten että nopeammin loittonevan valo saapuu yhtä aikaa lasilevyyn kuin hitaammin loittonevan tai lähestyvän lähteen tuottamana, lasissa ja lasin jälkeen valot liikkuvat jatkossa samalla nopeudella rinta rinnan myös valon "kärki". mutta nopeus muutoksesta syntynyt muutos aallonpituudessa säilyy, jos väliaine ei määräisi/säätäisi valonnopeutta itsensä suhteen samaksi, ei koko valonnopeudella väliaineessa olisi tarkaa arvoa vaan loittonevan lähteen valo liikkuisi hitaammin ja lähestyvän lähteen valo liikkuisi nopeammin väliaineessa kuin paikoillaan olevan lähteen valo.

Väliaineen ja tyhjiön ero on merkittävä juuri tuosta syystä, tyhjiössä ei tapahdu muutoksia lähteen tuottamaan valonnopeuteen. Lähteen suhteen c säilyy loputtomiin jos valon kulkuun ei puututa, väliaine siis vaikuttaa siihen valonnopeuteen, tyhjiö ei vaikuta. Jos meillä on lasilevyn jälkeen toinen väliaine, vaikka ilmakehä, nyt tuo muutoin havaitsijan mittaama muutos valon aallonpituuteen syntyy jo väliaineeseen siirryttäessä ja jos havaitsija on paikoillaan tuon ilmamassan suhteen valo saapuu hänelle nyt ilmamassan määräämällä nopeudella, ei sen lasilevyn määräämällä nopeudella ja sen uuden väliaineen aiheuttamalla pienen pienellä lisämuutoksella valoon verrattuna tyhjiöön jossa tuota ei tapahdu ja jos havaitsija vielä itse liikkuu tuon ilmamassan suhteen tuo havaitsijan liikkeestä suhteessa ilmamassaan syntyvä muutos lisätään myös havaintoon.
Sinun järkeesi ei mahdu, että valolla on aina sama nopeus c jokaisen kohteen suhteen jonka se kohtaa. Sinä aina vaan tuot noita tieteenvastaisia jokelluksuasi tänne, miksi? Yritä nyt käsittää, että se ongelma ei ole tieteen virheellinnen käsitys, vaan ongelma on sinun korviesi välissä - mikset sinä usko sitä?
Ihan vaan siksi että se on mahdotonta, täysin mahdotonta, jotta tuohon päästäisiin täytyisi valonopeuden muuttua, miksi et tuota ymmärrä.
Kuten todettu, mittaustulokset tukee tuota järjetöntä väitettä, mutta se pystytään selittämään miksi se tuolta näyttää.
Sinulle on kymmeniä ellei jo sata kertaa selitetty, että aika on suhteellinen ja riippuun kohteiden keskinäisestä nopeudesta Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti

Ajan hidastuminen eli aikadilataatio

Kun kaksi kohdetta liikkuvat inertiaalissa toistensa suhteen tasaisella nopeudella v, niiden ajat hidastuvat toistensa suhteen symmetrisesti yhtä paljon Lorentzin ajan dilataatio-yhtälön mukaan ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²) . Termistä 1/√(1- v²/c²) käytetään symbolia 𝛾 (gamma). Toisesta kohteesta havaitaan toisen sen suhteen liikkuvan kohteen tapahtumat hitaampina, aikavälit pidentyneinä suhteessa 1/√(1- v²/c²). Tapahtuma on siis symmetrinen, vastavuoroinen.

On huomattava, että nopeus tuossa on itseisarvona, eikä siis ole merkitystä sen suunnalla, eli toisen kohteen suhteen liikkuva kohde voi olla etääntyvä, lähestyvä tai vaikka kiertää toista kohdetta (erikoistapauksessa ympyräradalla). Vrt valokello, jossa ajan hidastuminen havaitsijan suhteen todetaan samalla tavalla kellon etääntyessä ja lähestyessä.

Oletetaan jonkin tapahtuman sinun mittaamanasi kestäneen 1,000 s, liikkuvassa koordinaatistossa sinun suhteen tapahtuma onkin kestänyt esim 1,001 s. Eli kun sinun kellosi on käynyt 1,000 s, liikkuvan koordinaatiston hitaammin käyvä kello on käynyt vain 1/1,001 s = 0,999 s.

Kun toinen kohde kiihdyttää, ajat hidastuvat epäsymmetrisesti, jolloin kiihdyttävän aika hidastuu muuttuvan nopeuden funktiona toisen ajan hidastumista enemmän kiihtyvyyden funktiona.

Gamman 𝛾 laskenta on hankalaa moninumeroisten lukujen vuoksi, mutta sen arvo on helppo laskea likiarvokaavalla
𝛾 = 1/√(1- v²/c²) ≈ 1/(1- 0,5·v²/c²) = 1+ 0,5·v²/c²

Gravitaatio myös hidastaa aikaa.
Vastaa Viestiin