Toisen maailmansodan lentokoneet !

[Justis]

Eräs P51 lentäjä kommentoi kohtaamisestaan 262 kanssa suurin piirtein näin:
" meidän laivue oli jaettu kahteen ryhmään jotka lensivät parin kolmen mailin etäisyyksissä toisistaan. Taaempi ryhmä ilmoitti että pari suihkaria on tulossa pommikoneiden kimppuun ja he yrittävät ne torjua. Koska olimme niin korkealla niin tiivistysvanoista näki hyvin että näin oli käymässä. Sakut väistivät syöksymällä loivasti alas ja nousivat taas sitten ylös pommarien tasalle ja takimmainen ryhmä jäi jo jälkeen. Molemmat suihkarit pudottivat Linnoituksen ja sen jälkeen kaartoivat loivaan syöksyyn alaspäin me heidän perässään. Lyhyen syöksyn jälkeen he oikaisivat vaakalentoon ja juuri kun luulin että voisi päästä tulitusetäisyydelle ne nostivat nokan kohti taivasta ja se oli sitten bye fellows."

Näin vaikeaa 262 torjunta oli jopa mustangilla jos 262 lennettiin järkevästi. Mutta eivät liittoutuneet mitään tyhmiä olleet. He järkeilivät että jos niitä ei voi napata yläilmoissa niin napatataan ne alhaalla. Suurin osa me 262 menettiin laskun ja nousun aikana kun se ei ollut vielä saavuttanut huikeaa nopeusetuaan.

[Susa]

He järkeilivät että jos niitä ei voi napata yläilmoissa niin napatataan ne alhaalla. Suurin osa me 262 menettiin laskun ja nousun aikana kun se ei ollut vielä saavuttanut huikeaa nopeusetuaan.

Ja tankkaamassa joutuivat 262det käymään tuhkatiheään.

[Lyde19]

No samaa nopeusetua Suomalaiset BW lentäjät käyttivät russaa vastaan. Kaartotaisteluun ei saanut koskaan jäädä vaan syöksy ja loivasti ylös.

[Tuulispää]

Eric Brown, joka lienee maailman kuuluisin testipilotti, totesi melko tuoreessakin haastattelussa jotenkin näin.
" mutta kaikista ällistyttävin oli me262. Kahdella axiaaliturbiinilla ja loistavasti suunniteltuna viistoine siipineen se tarjosi ylivoimaisen suorituskyvyn ja oli upea lentää. Meidän nopein kone oli Spitfire XIV joka kulki parhaillaan 442 mph ja 262 kulki 568 mph. Tämä ero oli niin suuri että me 262 lentäjä pystyi valitsemaan taistelun ihan hänen omilla ehdoillaan"

Nopein Mustang lentää 555 mph...joten syöksyssä se kykeni ottamaan ennakkoa jos oli korkeusetu.
Eli ei ollut 262 kuolematon...kuten hyvin tiedetään.

[Tuulispää]

He järkeilivät että jos niitä ei voi napata yläilmoissa niin napatataan ne alhaalla. Suurin osa me 262 menettiin laskun ja nousun aikana kun se ei ollut vielä saavuttanut huikeaa nopeusetuaan.

Ja tankkaamassa joutuivat 262det käymään tuhkatiheään.

Moottorit syttyivät tuleen tämän tästä ihan itsestään.

[Susa]

Tämä lehtipuhallin kiidätti tietääkseni koko sodan nopeinta lentokonetta.

[Justis]

Eric Brown, joka lienee maailman kuuluisin testipilotti, totesi melko tuoreessakin haastattelussa jotenkin näin.
" mutta kaikista ällistyttävin oli me262. Kahdella axiaaliturbiinilla ja loistavasti suunniteltuna viistoine siipineen se tarjosi ylivoimaisen suorituskyvyn ja oli upea lentää. Meidän nopein kone oli Spitfire XIV joka kulki parhaillaan 442 mph ja 262 kulki 568 mph. Tämä ero oli niin suuri että me 262 lentäjä pystyi valitsemaan taistelun ihan hänen omilla ehdoillaan"

Nopein Mustang lentää 555 mph...joten syöksyssä se kykeni ottamaan ennakkoa jos oli korkeusetu.
Eli ei ollut 262 kuolematon...kuten hyvin tiedetään.

P-51D huippunopeus oli 440 mph. Syöksyssä se pystyi todella saavuttamaan Me 262 varsinkin silloin kun se oli hyökkäämässä pommikoneiden kimpuun. Tämä vaati vain äärimmäisen tarkkaa ajoitusta ja ennakointiaja edellytti useamman koneen yhteityötä. Toisaalta taas jos Me 262 lentäjä huomasi vaaran uhkaavan niin hänen täytyi vain syöksyä pois ja tällöinhän Mustangit olivat onnistuneet tehtävässään eli saanet torjuttua hyökkääjän.

Me 262 ei ollut todellakaan kuolematon ja epäluotettavat moottorit söivät paljon sen iskukyvystä. Mutta siitä huolimatta se oli suorituskyvyltään parasta mitä tuohon aikaan taivaalla lensi, pois lukien me163 mutta voiko sitä nyt laskea oikein mukaan.

[Tuulispää]

Eric Brown, joka lienee maailman kuuluisin testipilotti, totesi melko tuoreessakin haastattelussa jotenkin näin.
" mutta kaikista ällistyttävin oli me262. Kahdella axiaaliturbiinilla ja loistavasti suunniteltuna viistoine siipineen se tarjosi ylivoimaisen suorituskyvyn ja oli upea lentää. Meidän nopein kone oli Spitfire XIV joka kulki parhaillaan 442 mph ja 262 kulki 568 mph. Tämä ero oli niin suuri että me 262 lentäjä pystyi valitsemaan taistelun ihan hänen omilla ehdoillaan"

Nopein Mustang lentää 555 mph...joten syöksyssä se kykeni ottamaan ennakkoa jos oli korkeusetu.
Eli ei ollut 262 kuolematon...kuten hyvin tiedetään.

P-51D huippunopeus oli 440 mph. Syöksyssä se pystyi todella saavuttamaan Me 262 varsinkin silloin kun se oli hyökkäämässä pommikoneiden kimpuun. Tämä vaati vain äärimmäisen tarkkaa ajoitusta ja ennakointiaja edellytti useamman koneen yhteityötä. Toisaalta taas jos Me 262 lentäjä huomasi vaaran uhkaavan niin hänen täytyi vain syöksyä pois ja tällöinhän Mustangit olivat onnistuneet tehtävässään eli saanet torjuttua hyökkääjän.

Me 262 ei ollut todellakaan kuolematon ja epäluotettavat moottorit söivät paljon sen iskukyvystä. Mutta siitä huolimatta se oli suorituskyvyltään parasta mitä tuohon aikaan taivaalla lensi, pois lukien me163 mutta voiko sitä nyt laskea oikein mukaan.

Niin siis tarkoitin nopeinta Mustangia tänään..VOODOOta. Se kertoo Mussen potentiaalista.

[Justis]

Sillä lailla. Vertaat jotain nykypäivän unlimited sarjan raaseria vuoden 45 koneisiin. Melko reilua vai mitä?

[Justis]

No samaa nopeusetua Suomalaiset BW lentäjät käyttivät russaa vastaan. Kaartotaisteluun ei saanut koskaan jäädä vaan syöksy ja loivasti ylös.

Tämä nyt ei oikein pidä paikkaansa. BW:llä ei ollut nopeusetua oikeastaan muihin kuin I-153 ja I-16 koneisiin nähden. Kun rintamalle tulivat Lagg-3, Hurricane ja Tomahawk niin nopeusetu oli mennyttä mutta kyse oli taktiikasta. Typerästi operoineita venäläispilotteja vastaan myöskin hitaammalla koneella pärjättiin kun taktiikka oli oikea. Suomalaisittain puhuttiin puhuttiin keinutuolitaktiikasta, sakemannit heiluritaktkiikasta, britit ja amerikkalaiset nimesivät sen hit and run tai boom and zoom.

[Justis]

Mike Spick totesi jossain kirjassaan että maailman parhaan hävittäjän lentämisestä ei ole mitään hyötyä jos ohjaaja yllätetään torkkumasta. Tämän havaitsi jo Mölders Espanjan sisällisodan aikaan ja totesi että vanha 3 koneen kiila on erittäin huono puolustautumiskeino lukumääräisesti vahvempaa vihollista vastaan ja suositteli käyttämään kahden parin muodostamaa schwarmia mikä sitten tuli tunnetuksi finger four menetelmänä. En tiedä oliko Möldersin opeilla mitään tekemistä suomalaisten kanssa mutta samaan lopputulokseen päätyivät myöd Magnussen ja Richards. Järjen voitto materiasta.

[Tuulispää]

Mike Spick totesi jossain kirjassaan että maailman parhaan hävittäjän lentämisestä ei ole mitään hyötyä jos ohjaaja yllätetään torkkumasta. Tämän havaitsi jo Mölders Espanjan sisällisodan aikaan ja totesi että vanha 3 koneen kiila on erittäin huono puolustautumiskeino lukumääräisesti vahvempaa vihollista vastaan ja suositteli käyttämään kahden parin muodostamaa schwarmia mikä sitten tuli tunnetuksi finger four menetelmänä. En tiedä oliko Möldersin opeilla mitään tekemistä suomalaisten kanssa mutta samaan lopputulokseen päätyivät myöd Magnussen ja Richards. Järjen voitto materiasta.

Ketä he olivat ?

[Tuulispää]

Edelsikö tämä Fieseler Storchia ?

[Justis]

Mike Spick totesi jossain kirjassaan että maailman parhaan hävittäjän lentämisestä ei ole mitään hyötyä jos ohjaaja yllätetään torkkumasta. Tämän havaitsi jo Mölders Espanjan sisällisodan aikaan ja totesi että vanha 3 koneen kiila on erittäin huono puolustautumiskeino lukumääräisesti vahvempaa vihollista vastaan ja suositteli käyttämään kahden parin muodostamaa schwarmia mikä sitten tuli tunnetuksi finger four menetelmänä. En tiedä oliko Möldersin opeilla mitään tekemistä suomalaisten kanssa mutta samaan lopputulokseen päätyivät myöd Magnussen ja Richards. Järjen voitto materiasta.

Ketä he olivat ?

Pieniä typoja. Piti siis olla Eka Magnusson ja Rikhard Lorenz.

[Tuulispää]

Mike Spick totesi jossain kirjassaan että maailman parhaan hävittäjän lentämisestä ei ole mitään hyötyä jos ohjaaja yllätetään torkkumasta. Tämän havaitsi jo Mölders Espanjan sisällisodan aikaan ja totesi että vanha 3 koneen kiila on erittäin huono puolustautumiskeino lukumääräisesti vahvempaa vihollista vastaan ja suositteli käyttämään kahden parin muodostamaa schwarmia mikä sitten tuli tunnetuksi finger four menetelmänä. En tiedä oliko Möldersin opeilla mitään tekemistä suomalaisten kanssa mutta samaan lopputulokseen päätyivät myöd Magnussen ja Richards. Järjen voitto materiasta.

Ketä he olivat ?

Pieniä typoja. Piti siis olla Eka Magnusson ja Rikhard Lorenz.

Pieniä ?

Oliko teillä juuri hautajaiset ?