Outo sähkövika

[Susa]

en osta tuota yksinkertaisinta selitystä, että isompi reflektori on aina parempi siksi, että se heijastaa enemmän fotoneja.

Tuo helppo testata vaikka kotipihalla.
Ota kaksi samanlaista heijastinta, teippaa toisesta 90% piiloon ja sitten valaise niitä taskulampulla.
Kumpi näkyy paremmin?

[Neutroni]

en osta tuota yksinkertaisinta selitystä, että isompi reflektori on aina parempi siksi, että se heijastaa enemmän fotoneja.

Tuo helppo testata vaikka kotipihalla.
Ota kaksi samanlaista heijastinta, teippaa toisesta 90% piiloon ja sitten valaise niitä taskulampulla.
Kumpi näkyy paremmin?

Ei tuossa ole tärkeää voimakas heijastunut intensiteetti vaan se, että jokainen reflektorista heijastunut fotoni kulkee saman matkan. Kiinnostava asia on lähtevän fotonin ja saapuvan fotonin välinen aikaero, koska se kertoo heijastumakohdan etäisyyden. Taskulamppu ei tuota femtosekuntipulsseja ja silmäni ei pysty erottamaan sellaisia pulsseja toisistaan, vaikka se tuottaisi, joten en ovi tehdä minkäänlaista kulkuaikamittauskoetta taskulampulla ja silmillä.

[Susa]

Ei tuossa ole tärkeää voimakas heijastunut intensiteetti vaan se, että jokainen reflektorista heijastunut fotoni kulkee saman matkan. Kiinnostava asia on lähtevän fotonin ja saapuvan fotonin välinen aikaero, koska se kertoo heijastumakohdan etäisyyden. Taskulamppu ei tuota femtosekuntipulsseja ja silmäni ei pysty erottamaan sellaisia pulsseja toisistaan, vaikka se tuottaisi, joten en ovi tehdä minkäänlaista kulkuaikamittauskoetta taskulampulla ja silmillä.

Kuun etäisyyden mittausta ei tehdä siten, että nytpä minä mittaan kuun etäisyyden, ammun lasersäteen kuuhun ja pim! mittari näyttää etäisyyden.
Vaan mittaus kestää tunteja ja tuona aikana kuu liikkuu niin paljon, ettei senttimetreillä ole mitään väliä.
Mittauksen aikana saaduista tuloksista lasketaan keskiarvo ja se on sitten se tulos, eli kuun etäisyys.

[Stalker]

Ei tuossa ole tärkeää voimakas heijastunut intensiteetti vaan se, että jokainen reflektorista heijastunut fotoni kulkee saman matkan. Kiinnostava asia on lähtevän fotonin ja saapuvan fotonin välinen aikaero, koska se kertoo heijastumakohdan etäisyyden. Taskulamppu ei tuota femtosekuntipulsseja ja silmäni ei pysty erottamaan sellaisia pulsseja toisistaan, vaikka se tuottaisi, joten en ovi tehdä minkäänlaista kulkuaikamittauskoetta taskulampulla ja silmillä.

Kuun etäisyyden mittausta ei tehdä siten, että nytpä minä mittaan kuun etäisyyden, ammun lasersäteen kuuhun ja pim! mittari näyttää etäisyyden.
Vaan mittaus kestää tunteja ja tuona aikana kuu liikkuu niin paljon, ettei senttimetreillä ole mitään väliä.
Mittauksen aikana saaduista tuloksista lasketaan keskiarvo ja se on sitten se tulos, eli kuun etäisyys.

Etäisyyskin ehtii tunneissa muuttua, joten keskiarvo on hyvä arvio.

[Susa]

Etäisyyskin ehtii tunneissa muuttua, joten keskiarvo on hyvä arvio.

Niin, joten reflektorin neliömetrien koko ei haittaa mitään, vaan päinvastoin.

[Neutroni]

Kuun etäisyyden mittausta ei tehdä siten, että nytpä minä mittaan kuun etäisyyden, ammun lasersäteen kuuhun ja pim! mittari näyttää etäisyyden.
Vaan mittaus kestää tunteja ja tuona aikana kuu liikkuu niin paljon, ettei senttimetreillä ole mitään väliä.
Mittauksen aikana saaduista tuloksista lasketaan keskiarvo ja se on sitten se tulos, eli kuun etäisyys.

Mistä keksit tuollaisen?

https://tmurphy.physics.ucsd.edu/apollo/basics.html

Löysin pikaisella etsinnällä tällaisen yleistajuisen esityksen noista mittauksista. Katso siitä miten ne toimivat. Noilla päästään nykyään millimetrien tarkkuuteen, kun tehdään mittauksia useista paikoista samaan aikaan. Tuokin on mielenkiintoinen detalji, että esim. sääilmiöt (ilmanpaineen vaihtelut) painavat mannerlaattoja niin, että ne pitää huomoida noissa mittauksissa. Vuorovesi aiheuttaa jo massiivisen kymmenien senttien aaltoilun, mutta se on helppo ennustaa.

[Susa]

https://www.space.com/apollo-retrorefle ... later.html

[Neutroni]

https://www.space.com/apollo-retrorefle ... later.html

Tuo keskiarvoistus on tuossa aika populaarinen termi. Se on ennemmin datan sovittamista malliin. Etäisyyden keskiarvosta ei ole mitään hyötyä, koska Maa ja Kuu liikkuvat koko ajan. Mutta ei tuossakaan väitetty, että reflektorin pieni koko on tarkkuuden pullonkaula tuossa mittauksessa.

[Tauko]

Vuorovesi-ilmiöstä johtuvalle kuun etäisyyden kasvulle maasta on mitattu arvo 3,8 cm vuodessa. Tuosta ilmoitetusta arvosta voisi päätellä, että mittavirhe on luokkaa alle yksi millimetri.

[Susa]

Mutta ei tuossakaan väitetty, että reflektorin pieni koko on tarkkuuden pullonkaula tuossa mittauksessa.

Ei siinä sanottu että reflectorin pienuudesta olisi hyötyä.
Useammasta "pikkuprismasta", ainakin minun mielestä, on paremmat mahdollisuudet saada heijastusta takaisin kuin vähemmästä määrästä.
Oletko erimieltä?


https://airandspace.si.edu/collection-o ... 9730063000

[JeeSe]

Velimies kertoi, että oli kaakkois-Suomessa juhannuksen tienoilla nähty pitkäkilpisellä autolla kulkeneita lomailijoita ainakin parissa strategisessa kohteessa kuvaamassa kännykällä ehkä lomakuvia tai videoita.
Ainakin eräällä muuntoasemalla ja yhden telemaston kulmilla.
Saattaa liittyä aiheeseen, tai sitten ei.

Eli ehkä kannattaa hakea aggregaatti ja polttoainetta varoiksi, jos pakastimessa on kalliita kaviaareja tms.

[Stalker]

Velimies kertoi, että oli kaakkois-Suomessa juhannuksen tienoilla nähty pitkäkilpisellä autolla kulkeneita lomailijoita ainakin parissa strategisessa kohteessa kuvaamassa kännykällä ehkä lomakuvia tai videoita.
Ainakin eräällä muuntoasemalla ja yhden telemaston kulmilla.
Saattaa liittyä aiheeseen, tai sitten ei.

Eli ehkä kannattaa hakea aggregaatti ja polttoainetta varoiksi, jos pakastimessa on kalliita kaviaareja tms.

https://areena.yle.fi/1-60954349
Liittyi varmaan tämän dokumentin kuvauksiin.

[JeeSe]

Velimies kertoi, että oli kaakkois-Suomessa juhannuksen tienoilla nähty pitkäkilpisellä autolla kulkeneita lomailijoita ainakin parissa strategisessa kohteessa kuvaamassa kännykällä ehkä lomakuvia tai videoita.
Ainakin eräällä muuntoasemalla ja yhden telemaston kulmilla.
Saattaa liittyä aiheeseen, tai sitten ei.

Eli ehkä kannattaa hakea aggregaatti ja polttoainetta varoiksi, jos pakastimessa on kalliita kaviaareja tms.

https://areena.yle.fi/1-60954349
Liittyi varmaan tämän dokumentin kuvauksiin.

Voi olla.
Luulisi kyllä, että YLE-verosta riittäisi sellaisten oikeiden kameroiden käyttäjien palkkaamiseenkin.
No ehkä täytemateriaalin kuvaukset on ulkoistettu pienempään palkkaan tottuneille.

[Neutroni]

Useammasta "pikkuprismasta", ainakin minun mielestä, on paremmat mahdollisuudet saada heijastusta takaisin kuin vähemmästä määrästä.
Oletko erimieltä?

En minä tuosta ole. Isompi reflektori tuottaa enemmän fotoneja laskuriin, se on itsestäänselvää. Se mitä en osaa sanoa on kuinka paljon hyötyä mittauksen oleellisen asian, aikaviiveen, mittaamiseen siitä on. Enemmän fotoneja antaa paremman statistiikan ja esim. halutun tarkkuuden nopeammin, jolloin muiden asioiden vaikutus pienenee. Ehkä tuollainen reflektori Kuun pinnalla on niin stabiili verrattuna esim. Maan kuoren poukkoiluun (joka on millimetri- ja vuosiskaalassa ihan oleellista, vaikka ei takapuolessa tutinana tunnukaan), että jonkun verran isompi voisi ollakin parempi. Mutta käytännössä isomman reflektorin hinnalla saa kaikenlaista kivaa maa-aseman puolelle, joka voi parantaa tarkkuutta enemmän.

[Susa]

Se mitä en osaa sanoa on kuinka paljon hyötyä mittauksen oleellisen asian, aikaviiveen, mittaamiseen siitä on.

Eiköhän se hyöty ole siinä, että niitä fotoneja ylipäänsä saadaan mitattavaksi asti.
Apollo-ukot vei kaksi 46X46 cm heijastinta aluksi ja viimeisin (Apollo 15) olikin sitten jostakin syystä jo 105×65 cm.
Tuskin noiden hinta on NATOlle kovin merkittävä?
Mutta, tarkoin osasivat ja osaavat tuonkin matkan mitata.
Tuosta laserista sen verran vielä, että olen oppinut siitä muistisäännön "Route 66".
6mm laser leviää kuun pinnalle 6km leveäksi.
Maahan palatessa se on 6+6=12 km leveä.