Outo sähkövika

[Brainwashed]

Maasta käsin osoitettiin ja osuttiin lasersäteellä etukäteen valitulle perhepizzalaatikon kokoiselle alueelle Kuun pinnalla jo 1970-luvun teknologialla, joten eiköhän tuollainen jo senkin perusteella luonnistu...

Se laser oli kyllä TOSI leveä osuessaan kuun pinnalle.

Jep, ja Kuun pinta itsessään toimii myös heijastimena kuten myös hyvänä radioaaltojen palauttajana.

[Lyde19]

En katsele tuntemattomia videoita, joten en näe, miten pitkistä matkoista tuossa puhutaan. Siis voiko mannertenvälisellä lentokorkeudella olevasta koneesta amua maahan laserin metrien luokan tarkkuudella? Vai oliko kyse ilmassa koneen lähellä olevasta ohjuksesta?

Mikroaallot on kuitenkin aika eri taajuus kuin valo tai UV. Onko siis teknologiaa suunnata mikroaaltoja tuollaisten matkojen päähän

Jos Kiina pystyy niitä laivoista suuntaamaan yli 500 km etäisyyksille käräyttäen minkä tahansa sotalaivan elektroniikan, niin uskoisin, että lentokoneesta matka on luonnollisesti jopa suurempi, jos vain laitteiden koko/teho on samalainen ja virtalähteet.

500km on horisontin takana. Eivät vaan ammu maan läpi? Sitten on kyllä hirmuiset pyssyt.

[Susa]

Maasta käsin osoitettiin ja osuttiin lasersäteellä etukäteen valitulle perhepizzalaatikon kokoiselle alueelle Kuun pinnalla jo 1970-luvun teknologialla, joten eiköhän tuollainen jo senkin perusteella luonnistu...

Se laser oli kyllä TOSI leveä osuessaan kuun pinnalle.

Jep, ja Kuun pinta itsessään toimii myös heijastimena kuten myös hyvänä radioaaltojen palauttajana.

Kuun pinta ei toimi heijastimena laserille, mittauksiin tarvitaan ne jenkkien ja/tai ryssien viemät heijastimet.
Niidenkään avulla mittaaminen ei ole helppoa.

[Brainwashed]

Maasta käsin osoitettiin ja osuttiin lasersäteellä etukäteen valitulle perhepizzalaatikon kokoiselle alueelle Kuun pinnalla jo 1970-luvun teknologialla, joten eiköhän tuollainen jo senkin perusteella luonnistu...

Se laser oli kyllä TOSI leveä osuessaan kuun pinnalle.

Jep, ja Kuun pinta itsessään toimii myös heijastimena kuten myös hyvänä radioaaltojen palauttajana.

Kuun pinta ei toimi heijastimena laserille, mittauksiin tarvitaan ne jenkkien ja/tai ryssien viemät heijastimet.
Niidenkään avulla mittaaminen ei ole helppoa.

Älä minua usko.

”On this day, May 9, in 1962, a pulse light laser beam sent by a team of scientists from MIT successfully bounced off the moon, the first lunar laser ranging experiment. Later similar experiments used a reflector left on the moons surface by the Apollo 11 mission to increase accuracy.”

http://www.famousdaily.com/history/lase ... -moon.html

[John Carter]

Maasta käsin osoitettiin ja osuttiin lasersäteellä etukäteen valitulle perhepizzalaatikon kokoiselle alueelle Kuun pinnalla jo 1970-luvun teknologialla, joten eiköhän tuollainen jo senkin perusteella luonnistu...

Se laser oli kyllä TOSI leveä osuessaan kuun pinnalle.

Jep, ja Kuun pinta itsessään toimii myös heijastimena kuten myös hyvänä radioaaltojen palauttajana.

Kuun pinta ei toimi heijastimena laserille, mittauksiin tarvitaan ne jenkkien ja/tai ryssien viemät heijastimet.
Niidenkään avulla mittaaminen ei ole helppoa.

Seitsämäs päivä elokuuta 1971 veivät tuollaisen (Apollo 15).
https://en.wikipedia.org/wiki/Lunar_Las ... llo_15.svg

[Susa]

Se laser oli kyllä TOSI leveä osuessaan kuun pinnalle.

Jep, ja Kuun pinta itsessään toimii myös heijastimena kuten myös hyvänä radioaaltojen palauttajana.

Kuun pinta ei toimi heijastimena laserille, mittauksiin tarvitaan ne jenkkien ja/tai ryssien viemät heijastimet.
Niidenkään avulla mittaaminen ei ole helppoa.

Älä minua usko.

”On this day, May 9, in 1962, a pulse light laser beam sent by a team of scientists from MIT successfully bounced off the moon, the first lunar laser ranging experiment. Later similar experiments used a reflector left on the moons surface by the Apollo 11 mission to increase accuracy.”

http://www.famousdaily.com/history/lase ... -moon.html

Olet oikeassa että venäläiset väittivät havainneensa takaisin heijastusta, mutta ei sillä mittään mittauksia saatu tehtyä tuolloin.
Monet tuntuvat luulevan tämän kuun etäisyyden mittaamisen niillä pizza-laatikon kokoisilla heijastimilla olevan jotain sellaista, että kapealla laserilla osutaan pieneen reflektoriin, josta kapea lasersäde kimpoaa takaisin maahan.
Oikeasti se kapea lasersäde on kuuhun osuessaan jo kilometrien levyinen.
Takaisin maahan (hyvällä tuurilla) saadaan palaamaan vastaanottimeen fotoni tai pari.

[Neutroni]

Olet oikeassa että venäläiset väittivät havainneensa takaisin heijastusta, mutta ei sillä mittään mittauksia saatu tehtyä tuolloin.
Monet tuntuvat luulevan tämän kuun etäisyyden mittaamisen niillä pizza-laatikon kokoisilla heijastimilla olevan jotain sellaista, että kapealla laserilla osutaan pieneen reflektoriin, josta kapea lasersäde kimpoaa takaisin maahan.
Oikeasti se kapea lasersäde on kuuhun osuessaan jo kilometrien levyinen.
Takaisin maahan (hyvällä tuurilla) saadaan palaamaan vastaanottimeen fotoni tai pari.

Reflektorin tarkoitus on se, että se on pieni ja heijastaa erittäin voimakkaasti valon tulosuuntaan. Siitä saadaan ajallisesti hyvin lyhyt paluupiikki ja etäisyyden mittaus on tarkka. Lasersäteet ja vielä paremmin tutkasäteet heijastuvat kyllä taivaankappaleista, ja niitä käytetään ratojen mittaamiseen, mutta säteen alueella on paljon korkeuseroja ja selkeää etäisyyden yhteen pisteeseen kertovaa piikkiä ei saada, koska fotonit heijastelevat eri etäisyyksiltä. Retroreflektorilla tehdään tarkkuusmittauksia sentten tarkkuudella.

Nuo vaativat tosiaan fotonilaskentaa ja paljon pulsseja. Mutta se on rutiiniteknologiaa nykyään.

[Susa]

Reflektorin tarkoitus on se, että se on pieni ja heijastaa erittäin voimakkaasti valon tulosuuntaan. Siitä saadaan ajallisesti hyvin lyhyt paluupiikki ja etäisyyden mittaus on tarkka.

Tarkoitatko että jostakin muusta kohteesta kuin reflektorista palautunut valonsäde olisi hitaampi kuin reflektorista heijastunut?
Vai tarkoitatko että jostakin muusta kuin reflektorista palautunut valonsäde olisi jollakin tapaa pidempi?
Miksi reflektorin tarvitsisi olla pieni?
Minusta se on pieni vain siksi että sellainen on helppo kuuhun viedä. Neliömetrien kokoinen reflektori olisi paaaljon parempi.

[Brainwashed]

Reflektorin tarkoitus on se, että se on pieni ja heijastaa erittäin voimakkaasti valon tulosuuntaan. Siitä saadaan ajallisesti hyvin lyhyt paluupiikki ja etäisyyden mittaus on tarkka.

Tarkoitatko että jostakin muusta kohteesta kuin reflektorista palautunut valonsäde olisi hitaampi kuin reflektorista heijastunut?
Vai tarkoitatko että jostakin muusta kuin reflektorista palautunut valonsäde olisi jollakin tapaa pidempi?
Miksi reflektorin tarvitsisi olla pieni?
Minusta se on pieni vain siksi että sellainen on helppo kuuhun viedä. Neliömetrien kokoinen reflektori olisi paaaljon parempi.

Jos tarkoitus mitata Kuun etäisyys Maasta tarkasti, niin sen heijastavan pinnan pitää tietenkin olla staattinen, muuten tulee helposti kilometrien heitot mittauksiin, joskin on sekin jo hyvä keino saada tyydyttävä arvio kun huomioidaan etäisyys.
Jenkit tekivät noita laserheijastamisia Kuusta melkein 10 vuotta ennen Apolloja, kuten siinä linkissäkin esitettiin.

[Neutroni]

Tarkoitatko että jostakin muusta kohteesta kuin reflektorista palautunut valonsäde olisi hitaampi kuin reflektorista heijastunut?
Vai tarkoitatko että jostakin muusta kuin reflektorista palautunut valonsäde olisi jollakin tapaa pidempi?
Miksi reflektorin tarvitsisi olla pieni?
Minusta se on pieni vain siksi että sellainen on helppo kuuhun viedä. Neliömetrien kokoinen reflektori olisi paaaljon parempi.

En tietenkään, vaan että jos valaistaan muutama neliökilometri, siinä on monta monttua, mäkeä ja kivenjärkälettä. Lähempänä olevista kohteista heijastuneet fotonit saapuvat ensin. Neliökilometrin alueella voi olla ihan hyvin sadan metrin korkeuseroja. Se tarkoittaa 200 m matkaeroja ja heijastuneen säteen jakaantumista vajaan mikrosekunnin aika-alueelle. No, siitä voidaan laskea keskimääräinen etäisyys noin sadan metrin tarkuudella, mutta ei sellaisella tiedolla tehdä tarkkoja ratalaskuja tai esim. verifioida Kuun etääntymistä. Siihen vaaditaan se senttimetriluokan tarkkuus, jonka pienialainen retroreflektori antaa. Isompi retroreflektori heijastaa enemmän fotoneja, mutta siinäkin tulee pulssin levenemistä asennon takia. Optimikoko voi ehkä olla isompi kuin avaruusalusten kapasiteetista tuollaiselle kokeelle annettava osuus, mutta valtava retrireflektori ei ole hyödyllinen. Hyödyllisempää olisi käyttää maassa isompaa fokusointioptiikkaa, jolla saadaan teho pienemmälle alalla.

[John Carter]

Joo, ja kyseessä on myös logistinen kysymys kun reflektori roudataan kuuhun. Ei mahdu jalkapallokentän kokoinen reflektori aluksen kyytiin kovinkaan helposti.

[Susa]

Ei muutama neliömetri mikään valtava ole.
Parantaisi mahdollisuutta napata palaavia fotoneja huomattavasti,
mutta sellaisen vieminen kuuhun olisi haastavaa ja kallista.
Hommahan menee siten, että kuuhun lähetetään miljoona fotonia,
joista 1‰ osuu pieneen reflektoriin ja takaisin palaavista fotoneista
hyvällä tuurilla napataan 1‰.
(Luvut hatusta vedettyjä, mutta "oikean suuntaisia".)
Isompaan, neliömetrien kokoiseen, voisi osua sitten vaikkapa 1%,
joten palaavia fotoneitakin olisi paljon enemmän napattavaksi.

[Neutroni]

Ei muutama neliömetri mikään valtava ole.

Kyllä se on, jos vertailukohta on yksittäiset sentit. Se neliömetrien kokoinen reflektori pitäisi kääntää aktiivisesti valon tulosuuntaan, mikä on kallista ja pitemmän päälle vikaantuvaa.

Parantaisi mahdollisuutta napata palaavia fotoneja huomattavasti,
mutta sellaisen vieminen kuuhun olisi haastavaa ja kallista.

Tietenkin isompi reflektori parantaisi fotonien määrää. Mutta fotonit ovat halpoja. Laatu on tärkeämpi kuin määrä. Ei tuo ole mitenkään ihmeellinen fotonilaskentamittaus.

[Susa]

Kyllä se on, jos vertailukohta on yksittäiset sentit. Se neliömetrien kokoinen reflektori pitäisi kääntää aktiivisesti valon tulosuuntaan, mikä on kallista ja pitemmän päälle vikaantuvaa.

Eihän Apollojen viemiä retro-reflectoreita mitenkään käännellä. Ne ovat siellä siinä asennossa mihin Neil kumppaneineen ne sinne jätti.
Miksi isompaakaan tarvitsisi käännellä?

[Neutroni]

Eihän Apollojen viemiä retro-reflectoreita mitenkään käännellä. Ne ovat siellä siinä asennossa mihin Neil kumppaneineen ne sinne jätti.
Miksi isompaakaan tarvitsisi käännellä?

Siksi, että reflektorin eri osat ovat samalla etäisyydellä valonlähteestä. Tai kulkuaikaerot pitäisi huomoida muuten. Minä en tunne tuollaisen mittauksen tekniikkaa niin, että osaisin sanoa mikä on optimikoko, mutta en osta tuota yksinkertaisinta selitystä, että isompi reflektori on aina parempi siksi, että se heijastaa enemmän fotoneja. Ne enemmät fotonit ovat hajonneet ajallisesti laajempaan jakaumaan, joka vaatii sitten muuta prosessointia ja tuo uusia virhelähteitä.