Suihku- ja rakettimoottoreista
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
korjaus edelliseen
Korjailin vielä työntövoiman yhtälön Fn = f(v) kuvaajaa.
Korjailin vielä työntövoiman yhtälön Fn = f(v) kuvaajaa.
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
SQ
Selitäpä ristiriita minun kuvaajieni ja netistä saadun kuvaajan ero
Selitäpä ristiriita minun kuvaajieni ja netistä saadun kuvaajan ero
- Liitteet
-
- Turbfan Thrust Map.jpg (47.28 KiB) Katsottu 376 kertaa
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Tuon Tubofan Thrust Map löytyy mm oheisesta osoitteessta
https://en.wikibooks.org/wiki/Jet_Propulsion/Mechanics
https://en.wikibooks.org/wiki/Jet_Propulsion/Mechanics
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Kyllä minulla on tuossa ajatusvirhe tuossa. Mutta funtsitaan.
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Näillä eväillä kuvaajien yhtälöt pitäisi pystyä luomaan ja päätyä netistä napatun Fn käyrästön muotoon
Sivuilla 8 ja 16 nämä asiat on helpompi katsoa, kun siirtämisessä keskusteluun aina jotakin sekaantuu.
Työntövoima lentonopeuden funktiona Fn = f(v) sivu 8.
Fn = ṁ (vj – v)
; ṁ ilmamassavirta moottorin läpi
; v ilman tulonopeus moottoriin = lentonopeus
; vj ilman poistonopeus = suihkun nopeus ( j jet)
Työntövoimahyötysuhde Lähde 9. sivu 16.
Työntövoimahyötysuhde eli propulsiivinen eli ulkoinen hyötysuhde ηp määrittää paljonko työntö-voiman synnyttämiseksi tuotetusta tehosta eli hyötytehosta (rate of production of kinetic energy) Pg – Pd saadaan hyödynnetyksi työntötehona Pn . (Suihkuaukon staattinen paine marginaalinen.)
ηp = Pn /(Pg – Pd) työntötehon suhde suihkun tehon ja tuloilman virtaustehon erotukseen, myös
ηp = Pn /(Pn + Phukka) työntötehon suhde työntötehon ja jäännössuihkun tehon summaan, eli
Pg – Pd = Pn + Phukka = moottorin hyötyteho [yhtälöiden yhtenevyystodennus sivu 23]
suihkun bruttoteho Pg = ½ ∙ ṁ ∙ vj² = ½ ∙ Fg ∙ vj (ks ed. Puhallinturbiinin teho/ tuloilman suihkun teho laskeminen)
virtausteho Pd = ½ ∙ ṁ ∙ v² = ½ ∙ Fd ∙ v
työntöteho Pn = Fn ∙ v = ṁ ∙ (vj – v) ∙ v (ks ed. työntövoiman ja tehon laskeminen)
Lentokoneen kiihdyttäessä suihkun tehoa voi siirtyä koneen työntötehoksi vain suhteessa nopeuden kasvuun. Suihkuun jää sen vuoksi hukkatehoa, joka nopeuden ja korkeuden vakiinnuttua vähenee arvoon, jolloin työntöteho Pn = koneen ilmanvastushäviöt, ks.jälj. Puhallinturbiinin työntövoima-hyötysuhde ja Tehonsiirron sovitus sivu 7.
hukkateho Phukka = ½ ∙ ṁa ∙ (vj – v)² (ks ed suihkun tehon laskeminen)
Sijoitetaan tehojen yhtälöt ηp :n yhtälöön (kumpaan tahansa) ja sievennetään, saadaan:
ηp = 2 / (1+ vj/v) ; vj suihkun nopeus
ηp kasvaa nopeuden kasvaessa, sillä vj /v lähestyy 1:stä (hukkateho laskee vj :n kasvaessa)
Puhallinturbiinin (suuri ohivirtaus) ja potkuriturbiinin työntövoimahyötysuhteet ovat luokkaa
ηp = 0,75 – 0,85 (potkuriturbiinilla parempi).
……..
Työntöteho Pn matkalennolla on noin 70 % moottorin bruttotehosta Pg
Sivuilla 8 ja 16 nämä asiat on helpompi katsoa, kun siirtämisessä keskusteluun aina jotakin sekaantuu.
Työntövoima lentonopeuden funktiona Fn = f(v) sivu 8.
Fn = ṁ (vj – v)
; ṁ ilmamassavirta moottorin läpi
; v ilman tulonopeus moottoriin = lentonopeus
; vj ilman poistonopeus = suihkun nopeus ( j jet)
Työntövoimahyötysuhde Lähde 9. sivu 16.
Työntövoimahyötysuhde eli propulsiivinen eli ulkoinen hyötysuhde ηp määrittää paljonko työntö-voiman synnyttämiseksi tuotetusta tehosta eli hyötytehosta (rate of production of kinetic energy) Pg – Pd saadaan hyödynnetyksi työntötehona Pn . (Suihkuaukon staattinen paine marginaalinen.)
ηp = Pn /(Pg – Pd) työntötehon suhde suihkun tehon ja tuloilman virtaustehon erotukseen, myös
ηp = Pn /(Pn + Phukka) työntötehon suhde työntötehon ja jäännössuihkun tehon summaan, eli
Pg – Pd = Pn + Phukka = moottorin hyötyteho [yhtälöiden yhtenevyystodennus sivu 23]
suihkun bruttoteho Pg = ½ ∙ ṁ ∙ vj² = ½ ∙ Fg ∙ vj (ks ed. Puhallinturbiinin teho/ tuloilman suihkun teho laskeminen)
virtausteho Pd = ½ ∙ ṁ ∙ v² = ½ ∙ Fd ∙ v
työntöteho Pn = Fn ∙ v = ṁ ∙ (vj – v) ∙ v (ks ed. työntövoiman ja tehon laskeminen)
Lentokoneen kiihdyttäessä suihkun tehoa voi siirtyä koneen työntötehoksi vain suhteessa nopeuden kasvuun. Suihkuun jää sen vuoksi hukkatehoa, joka nopeuden ja korkeuden vakiinnuttua vähenee arvoon, jolloin työntöteho Pn = koneen ilmanvastushäviöt, ks.jälj. Puhallinturbiinin työntövoima-hyötysuhde ja Tehonsiirron sovitus sivu 7.
hukkateho Phukka = ½ ∙ ṁa ∙ (vj – v)² (ks ed suihkun tehon laskeminen)
Sijoitetaan tehojen yhtälöt ηp :n yhtälöön (kumpaan tahansa) ja sievennetään, saadaan:
ηp = 2 / (1+ vj/v) ; vj suihkun nopeus
ηp kasvaa nopeuden kasvaessa, sillä vj /v lähestyy 1:stä (hukkateho laskee vj :n kasvaessa)
Puhallinturbiinin (suuri ohivirtaus) ja potkuriturbiinin työntövoimahyötysuhteet ovat luokkaa
ηp = 0,75 – 0,85 (potkuriturbiinilla parempi).
……..
Työntöteho Pn matkalennolla on noin 70 % moottorin bruttotehosta Pg
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Rotating detonation rocket engine....selostettuna.
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Nuo aikaisemmat piirtämäni käppyrät pitää unohtaa, kun luulen nyt päässeeni lopulta juonesta perille. Modekin voisi ne hävitää. Tämä on tämmöistä yrityksen ja erehdyksen menetelmää. Pitäisi tietenkin funtsia loppuun asti, ennen kuin tänne aivotuotteitaan tuo, mutta kun lulee joka kerran olleensa perillä hommassa, niin tänne niitä vaan päätyy raakileina.Kontra kirjoitti: ↑24 Tammi 2024, 08:53 Taisinkin keksiä selityksen tuon työntövoima 2 kuvaajan kaarevuuteen.
Koneen nopeuden kasvaessa patopaine lisää ilmamassan virtausta moottoriin, ja moottorin teho kasvaa, jolloin työtövoimakin kasvaa, nostaen työntövoimakuvaajan häntäpäätä ylöspäin, ks kooste sivu 8.
Työntövoiman kuvaaja olisi silloin Fn = ṁ (vj – v) x (Pg = f(v))
Tuolle Pg = f(v) pitäisi keksiä jokin funktio, mutta en vielä keksinyt millainen.
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Työntövoiman ja työntötehon hyötysuhteista
Ihmetystä on herättänyt liikennelentokoneiden kohdalla työntövoimahyötysuhteen termi. Se kuvaa työntötehohyötysuhdetta eli työntöteho / liiketeho.
Työntövoimasuhde sopii venemoottoreille, joissa vesi on vakioelementti, mutta suihkuturbiinilentokoneella lentokorkeuden vaikutuksesta työntövoimasuhde voi vaihdella vrt Tubofan Thrust Maps.
Tekstin lopussa vielä kerran muokkaamani kuvaajat työntöteholle ja työntövoimalle (muoto riippuu korkeudesta).
Työntövoimahyötysuhde Lähde 9. kooste sivu 16 (koosteen alaindeksit nousseet normaalitekstiksi ks kooste jos haitaa)
Työntövoimahyötysuhde eli propulsiivinen eli ulkoinen hyötysuhde ηp määrittää paljonko työntö-voiman synnyttämiseksi tuotetusta tehosta eli liiketehosta (rate of production of kinetic energy)
Pg – Pd saadaan hyödynnetyksi työntötehona Pn . (Suihkuaukon staattinen paine marginaalinen.)
ηp = Pn /(Pg – Pd) työntötehon suhde suihkun tehon ja tuloilman virtaustehon erotukseen, myös
ηp = Pn /(Pn + Phukka) työntötehon suhde työntötehon ja jäännössuihkun tehon summaan, eli
Pg – Pd = Pn + Phukka = moottorin liiketeho
suihkun bruttoteho Pg = ½ ∙ ṁa ∙ vj² = ½ ∙ Fg ∙ vj
tuloilman virtausteho Pd = ½ ∙ ṁa ∙ v² = ½ ∙ Fd ∙ v
työntöteho Pn = Fn ∙ v = ṁa ∙ (vj – v) ∙ v
Lentokoneen kiihdyttäessä suihkun tehoa voi siirtyä koneen työntötehoksi vain suhteessa nopeuden kasvuun. Suihkuun jää sen vuoksi hukkatehoa, joka nopeuden ja korkeuden vakiinnuttua vähenee arvoon, jolloin työntöteho Pn = koneen ilmanvastushäviöt
hukkateho Phukka = ½ ∙ ṁa ∙ (vj – v)²
Sijoitetaan tehojen yhtälöt ηp :n yhtälöön (kumpaan tahansa) ja sievennetään, saadaan:
ηp = 2 / (1+ vj/v) ;
vj suihkun nopeus
v lentokoneen nopeus
ηp kasvaa nopeuden kasvaessa, sillä vj /v lähestyy 1:stä (hukkateho laskee vj :n kasvaessa)
Puhallinturbiinin (suuri ohivirtaus) ja potkuriturbiinin työntövoimahyötysuhteet ovat luokkaa
ηp = 0,75 – 0,85 (potkuriturbiinilla parempi).
.......
kooste: https://www.dropbox.com/s/akb1pyvz6ay3w ... a.pdf?dl=0
Ihmetystä on herättänyt liikennelentokoneiden kohdalla työntövoimahyötysuhteen termi. Se kuvaa työntötehohyötysuhdetta eli työntöteho / liiketeho.
Työntövoimasuhde sopii venemoottoreille, joissa vesi on vakioelementti, mutta suihkuturbiinilentokoneella lentokorkeuden vaikutuksesta työntövoimasuhde voi vaihdella vrt Tubofan Thrust Maps.
Tekstin lopussa vielä kerran muokkaamani kuvaajat työntöteholle ja työntövoimalle (muoto riippuu korkeudesta).
Työntövoimahyötysuhde Lähde 9. kooste sivu 16 (koosteen alaindeksit nousseet normaalitekstiksi ks kooste jos haitaa)
Työntövoimahyötysuhde eli propulsiivinen eli ulkoinen hyötysuhde ηp määrittää paljonko työntö-voiman synnyttämiseksi tuotetusta tehosta eli liiketehosta (rate of production of kinetic energy)
Pg – Pd saadaan hyödynnetyksi työntötehona Pn . (Suihkuaukon staattinen paine marginaalinen.)
ηp = Pn /(Pg – Pd) työntötehon suhde suihkun tehon ja tuloilman virtaustehon erotukseen, myös
ηp = Pn /(Pn + Phukka) työntötehon suhde työntötehon ja jäännössuihkun tehon summaan, eli
Pg – Pd = Pn + Phukka = moottorin liiketeho
suihkun bruttoteho Pg = ½ ∙ ṁa ∙ vj² = ½ ∙ Fg ∙ vj
tuloilman virtausteho Pd = ½ ∙ ṁa ∙ v² = ½ ∙ Fd ∙ v
työntöteho Pn = Fn ∙ v = ṁa ∙ (vj – v) ∙ v
Lentokoneen kiihdyttäessä suihkun tehoa voi siirtyä koneen työntötehoksi vain suhteessa nopeuden kasvuun. Suihkuun jää sen vuoksi hukkatehoa, joka nopeuden ja korkeuden vakiinnuttua vähenee arvoon, jolloin työntöteho Pn = koneen ilmanvastushäviöt
hukkateho Phukka = ½ ∙ ṁa ∙ (vj – v)²
Sijoitetaan tehojen yhtälöt ηp :n yhtälöön (kumpaan tahansa) ja sievennetään, saadaan:
ηp = 2 / (1+ vj/v) ;
vj suihkun nopeus
v lentokoneen nopeus
ηp kasvaa nopeuden kasvaessa, sillä vj /v lähestyy 1:stä (hukkateho laskee vj :n kasvaessa)
Puhallinturbiinin (suuri ohivirtaus) ja potkuriturbiinin työntövoimahyötysuhteet ovat luokkaa
ηp = 0,75 – 0,85 (potkuriturbiinilla parempi).
.......
kooste: https://www.dropbox.com/s/akb1pyvz6ay3w ... a.pdf?dl=0
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Poistettu. Tiesithän, että voit itsekin poistaa viestejäsi, tuosta ruksista. Vaikka siinä taitaa olla joku aikaraja (?). Ja muokata, mutta jos muutat jotain oleellista, laita viestiin merkintä siitä.Kontra kirjoitti: ↑24 Tammi 2024, 14:13Nuo aikaisemmat piirtämäni käppyrät pitää unohtaa, kun luulen nyt päässeeni lopulta juonesta perille. Modekin voisi ne hävitää. Tämä on tämmöistä yrityksen ja erehdyksen menetelmää. Pitäisi tietenkin funtsia loppuun asti, ennen kuin tänne aivotuotteitaan tuo, mutta kun lulee joka kerran olleensa perillä hommassa, niin tänne niitä vaan päätyy raakileina.Kontra kirjoitti: ↑24 Tammi 2024, 08:53 Taisinkin keksiä selityksen tuon työntövoima 2 kuvaajan kaarevuuteen.
Koneen nopeuden kasvaessa patopaine lisää ilmamassan virtausta moottoriin, ja moottorin teho kasvaa, jolloin työtövoimakin kasvaa, nostaen työntövoimakuvaajan häntäpäätä ylöspäin, ks kooste sivu 8.
Työntövoiman kuvaaja olisi silloin Fn = ṁ (vj – v) x (Pg = f(v))
Tuolle Pg = f(v) pitäisi keksiä jokin funktio, mutta en vielä keksinyt millainen.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
D. Gabaldon
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Ai kiitos. Hieno homma.MooM kirjoitti: ↑24 Tammi 2024, 19:23Poistettu. Tiesithän, että voit itsekin poistaa viestejäsi, tuosta ruksista. Vaikka siinä taitaa olla joku aikaraja (?). Ja muokata, mutta jos muutat jotain oleellista, laita viestiin merkintä siitä.Kontra kirjoitti: ↑24 Tammi 2024, 14:13Nuo aikaisemmat piirtämäni käppyrät pitää unohtaa, kun luulen nyt päässeeni lopulta juonesta perille. Modekin voisi ne hävitää. Tämä on tämmöistä yrityksen ja erehdyksen menetelmää. Pitäisi tietenkin funtsia loppuun asti, ennen kuin tänne aivotuotteitaan tuo, mutta kun lulee joka kerran olleensa perillä hommassa, niin tänne niitä vaan päätyy raakileina.Kontra kirjoitti: ↑24 Tammi 2024, 08:53 Taisinkin keksiä selityksen tuon työntövoima 2 kuvaajan kaarevuuteen.
Koneen nopeuden kasvaessa patopaine lisää ilmamassan virtausta moottoriin, ja moottorin teho kasvaa, jolloin työtövoimakin kasvaa, nostaen työntövoimakuvaajan häntäpäätä ylöspäin, ks kooste sivu 8.
Työntövoiman kuvaaja olisi silloin Fn = ṁ (vj – v) x (Pg = f(v))
Tuolle Pg = f(v) pitäisi keksiä jokin funktio, mutta en vielä keksinyt millainen.
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Minua 6 vuotta vanhempi velipoika joskus reilu 10 vuotiaana tilasi jostakin sellaisen höyrymoottorin pieneen noin ehkä 15 -20 senttiä pitkään leikkiveneeseen. Siinä oli kaksi ohutta messinkilevyä päällekkäin pieni ilmarako välissä. Toisesta levystä lähti kaksi taivutettua 3-4 mm kupariputkea tinalla juotettuna kiinni levyyn. Systeemi asennettiin veneeseen niin, että levyt olivat keskellä venettä vaakatasossa ja putket meni veneen pohjan läpi ja suuntautuivat taaksepäin veneen alla. Sitten vettä putken kautta levyjen väliin ja vene veteen. Palava kynttilä levyn alle. Kas kummaa vene lähti puksuttelemaan ja kulki vaikka kuin kauan, kun vain kynttilää riitti.Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑20 Tammi 2024, 22:06Muistaakseni Tekniikan Maailmassa esiteltiin joskus erikoinen veneen moottori. Moottori oli periaateessa pelkkä putki johon ohjattiin vesihöyryä, ja siinä ei olut yhtään liikkuvaa osaa.
Nopeasti lauhtuva vesihöyry tuotti putkeen paine-eron joka tuotti työntövoiman. Jotenkin näin muistaakseni.
Idea oli käsittääkseni sellainen, että kun vesi levyjen välillä kuumeni ja höyrystyi, se sylkäisi höyryt putkien kautta taaksepäin, ja kun levyt pullistuivat samalla ja höyry karkasi, niin ne levyt painuivat toisiaan vasten, ja pomppasivat takasin ylös, niin sinne välin tuli alipaine, ja levyt imaisivat uuden vesisatsin kuumenemaan. Niin se puksutteli vaikka kuinka kauan. Vene katosi jossakin vaiheessa ja minä rakensin vuosia myöhemmin vastaavalla periaatteella pelaavan "höyrykoneen".
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Tein seuraavat muutokset Suihkuturbiinikoosteeseeni . Osoite ei muuttunut
https://www.dropbox.com/s/akb1pyvz6ay3w ... a.pdf?dl=0
Kaikki termit hyötyteho on muutettu termiksi liiketeho. Niitä oli 16 kappaletta sivuilla alusta loppuun.
(Reino Koivisto kirjassa: Suihkumoottorit, ei käyttänyt liiketehon termiä, ja voi olla ettei sitä ollut silloin vielä käytössä. Englannin kielessäkin sillä oli pitkä nimitys: rate of production of kinetic energy)
Liiketeho tarkoittaa sitä moottorin tehoa, kun moottorin bruttotehosta (= suihkun tehosta) on vähennetty moottoriin tulevan ilman vastusteho. Liiketeho siis muuttuu koko ajan lennon aikana riippuen moottoriin tulevan ilman määrästä ja vaikuttaa eri tavalla ydinmoottorin ja puhallinkanavan tehoon. Ydinmoottorin bruttoteho toisaalta kasvaa patopaineen tuottaman lisäilman vuoksi.
sivu 14
Työntövoimahyötysuhde eli propulsiivinen eli ulkoinen hyötysuhde ηp määrittää paljonko työntö-voiman synnyttämiseksi tuotetusta tehosta eli liiketehosta (rate of production of kinetic energy)
Pg – Pd saadaan hyödynnetyksi työntötehona Pn . (Suihkuaukon staattinen paine marginaalinen.)
[Tässä määritetään työntötehon hyötysuhde, ei työntövoiman, koska lentokoneella muuttuvat olosuhteet vaikuttavat työntövoimaan radikaalisti. Vedessä työntövoimahyötysuhde toimii.]
ηp = Pn /(Pg – Pd) työntötehon suhde suihkun tehon ja tuloilman virtaustehon erotukseen, myös
ηp = Pn /(Pn + Phukka) työntötehon suhde työntötehon ja jäännössuihkun tehon summaan, eli
Pg – Pd = Pn + Phukka = moottorin liiketeho [yhtälöiden yhtenevyystodennus sivu 27]
sivu 17 ja 18
Moottorijarrutus
Puhallinturbiinilla jarrutetaan kääntämällä puhallinsuihku etuviistoon täydellä teholla. Ks kuva 6.
Moottorin CFM-56 sivuilta, keskeltä puhallinsuihkuputkea avautuvilla ”fan reverse”-levyillä kään-netään puhallinvirtaus etuviistoon. Jarruvoima on 40-50 % työntövoimasta. Reverse-levyt kääntävät suihkun vain pyörät maassa. Jos vikatilassa kääntyvät ilmassa, moottori siirtyy tyhjäkäynnille.
[Jos suihkun eteen laitetaan levy poikittain, suihkun liike-energia aiheuttaa taaksepäin työntävän voiman, joka on yhtä suuri kuin moottorin työntövoima, joka kumoutuu, ja suihku leviää vaaka-tasossa joka suuntaan. Jos suihkun eteen laitetaan V-muotoinen reverssi-levy, suihku ei pääse leviävään vaakasuuntaan, vaan vinosti eteenpäin. Suihkun liike-energia työntää reverssiä taaksepäin ja työntövoima kumoutuu, mutta kun suihku ei pääse leviämään sivulle, se heijastuu kääntyen vinosti eteenpäin, edustaen voimaa eteenpäin. Sen reaktiovoima kohdistuu taaksepäin työntää kulmaa ja moottoria taaksepäin. Kun suihku on jättänyt kulman, se ei osallistu enää jarrutukseen.]
Suihkuturbiini (pieni ohivirtaus) voi jarruttaa kääntämällä turbiinisuihku reverse-levyillä etuviistoon.
Potkuriturbiinilla jarrutetaan kääntämällä potkurin lapakulmat negatiivisiksi.
sivu 31
(Kuvaajien kaarevuus johtunee moottorin tehon kasvusta patopaineen vuoksi tuloilmavirran kasvaessa nopeuden funktiona. Työntövoiman Fa = ṁa (vj – v) kuvaaja on laskeva suora, ei kaareva.)
https://www.dropbox.com/s/akb1pyvz6ay3w ... a.pdf?dl=0
Kaikki termit hyötyteho on muutettu termiksi liiketeho. Niitä oli 16 kappaletta sivuilla alusta loppuun.
(Reino Koivisto kirjassa: Suihkumoottorit, ei käyttänyt liiketehon termiä, ja voi olla ettei sitä ollut silloin vielä käytössä. Englannin kielessäkin sillä oli pitkä nimitys: rate of production of kinetic energy)
Liiketeho tarkoittaa sitä moottorin tehoa, kun moottorin bruttotehosta (= suihkun tehosta) on vähennetty moottoriin tulevan ilman vastusteho. Liiketeho siis muuttuu koko ajan lennon aikana riippuen moottoriin tulevan ilman määrästä ja vaikuttaa eri tavalla ydinmoottorin ja puhallinkanavan tehoon. Ydinmoottorin bruttoteho toisaalta kasvaa patopaineen tuottaman lisäilman vuoksi.
sivu 14
Työntövoimahyötysuhde eli propulsiivinen eli ulkoinen hyötysuhde ηp määrittää paljonko työntö-voiman synnyttämiseksi tuotetusta tehosta eli liiketehosta (rate of production of kinetic energy)
Pg – Pd saadaan hyödynnetyksi työntötehona Pn . (Suihkuaukon staattinen paine marginaalinen.)
[Tässä määritetään työntötehon hyötysuhde, ei työntövoiman, koska lentokoneella muuttuvat olosuhteet vaikuttavat työntövoimaan radikaalisti. Vedessä työntövoimahyötysuhde toimii.]
ηp = Pn /(Pg – Pd) työntötehon suhde suihkun tehon ja tuloilman virtaustehon erotukseen, myös
ηp = Pn /(Pn + Phukka) työntötehon suhde työntötehon ja jäännössuihkun tehon summaan, eli
Pg – Pd = Pn + Phukka = moottorin liiketeho [yhtälöiden yhtenevyystodennus sivu 27]
sivu 17 ja 18
Moottorijarrutus
Puhallinturbiinilla jarrutetaan kääntämällä puhallinsuihku etuviistoon täydellä teholla. Ks kuva 6.
Moottorin CFM-56 sivuilta, keskeltä puhallinsuihkuputkea avautuvilla ”fan reverse”-levyillä kään-netään puhallinvirtaus etuviistoon. Jarruvoima on 40-50 % työntövoimasta. Reverse-levyt kääntävät suihkun vain pyörät maassa. Jos vikatilassa kääntyvät ilmassa, moottori siirtyy tyhjäkäynnille.
[Jos suihkun eteen laitetaan levy poikittain, suihkun liike-energia aiheuttaa taaksepäin työntävän voiman, joka on yhtä suuri kuin moottorin työntövoima, joka kumoutuu, ja suihku leviää vaaka-tasossa joka suuntaan. Jos suihkun eteen laitetaan V-muotoinen reverssi-levy, suihku ei pääse leviävään vaakasuuntaan, vaan vinosti eteenpäin. Suihkun liike-energia työntää reverssiä taaksepäin ja työntövoima kumoutuu, mutta kun suihku ei pääse leviämään sivulle, se heijastuu kääntyen vinosti eteenpäin, edustaen voimaa eteenpäin. Sen reaktiovoima kohdistuu taaksepäin työntää kulmaa ja moottoria taaksepäin. Kun suihku on jättänyt kulman, se ei osallistu enää jarrutukseen.]
Suihkuturbiini (pieni ohivirtaus) voi jarruttaa kääntämällä turbiinisuihku reverse-levyillä etuviistoon.
Potkuriturbiinilla jarrutetaan kääntämällä potkurin lapakulmat negatiivisiksi.
sivu 31
(Kuvaajien kaarevuus johtunee moottorin tehon kasvusta patopaineen vuoksi tuloilmavirran kasvaessa nopeuden funktiona. Työntövoiman Fa = ṁa (vj – v) kuvaaja on laskeva suora, ei kaareva.)
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Vanha ukko kuulee radiosta vanhaa haastattelua keskustelupalstoilla käytyjen keskustelujen tasosata. Haastateltava vuorostaan kysyy haastattelijalta, sattuuko tämä tietämään, mikä on se luonnonvara, joka ei koskaan ehdy, kulutetaan sitä ihan miten suruttomasti tahansa, vaan päinvastoin lisääntyy sitä enemmän, mitä enemmän sitä kulutetaan. Haastattelija vastaa surukseen sen kyllä tietävänsä. Haastateltava toteaa keskustelupalstojen juurikin viljelevän tuota tuottoisaa luonnonvaraa, kun suuri osa keskusteluihin osallistujista eivät suinkaan viihdy siellä mitään oppiakseen, ei, vaan heikon itsetuntonsa kohentamiseksi pyrkivät heikoilla tiedoillaan saattamaan itseään viisaammat naurualaisiksi, kun esitykset menevät näiltä trolleilta yli hilseen. Toki häpeäkseen tunnustaa, että onhan sitä luonnonvaraa tullut itsekin viljelleeksi, mutta aina on mokansa myöntänyt ja korjannut ja yrittänyt ottaa opikseen. …. ”Hei eukkoseni”, hihkaisee ukko, ”tulepas kuuntelemaan tätä haastattelua, siinä fiksu kaveri on ihan samaa mieltä, mitä minä ole ollut iät ajat.” Vaimo: ”Kyllä minä sen tänne kuulen, mutta kuulepas sinä höppänä, koitapas arvata, kuka siellä meuhkaa?”
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Muutin vielä suihkujarrun toiminnan kuvausta, ehkä helpommin ymmärrettävään muotoon, sininen teksti.
Moottorijarrutus
Puhallinturbiinilla jarrutetaan kääntämällä puhallinsuihku etuviistoon täydellä teholla. Ks kuva 6.
Moottorin CFM-56 sivuilta, keskeltä puhallinsuihkuputkea avautuvilla ”fan reverse”-levyillä kään-netään puhallinvirtaus etuviistoon. Jarruvoima on 40-50 % työntövoimasta. Reverse-levyt kääntävät suihkun vain pyörät maassa. Jos vikatilassa kääntyvät ilmassa, moottori siirtyy tyhjäkäynnille.
Pienen ohivirtauksen suihkuturbiini jarruttaa kääntämällä turbiinisuihkun reverse-levyillä etuviistoon.
[Suihkun liike-energia aiheuttaa sen eteen laitettuun poikittaiseen levyyn (kiinni moottorissa), taaksepäin työntävän voiman, kumoten yhtä suurena moottorin työntövoiman, suihkun levitessä vaakatasossa ympäriinsä. Suihkun eteen laitetussa V-muotoisessa reverssilevyssä suihkun liike-energia kumoaa työntövoiman, mutta suihkun leviämisen vaakasuuntaan estyessä, ja kääntyessä vinosti eteenpäin, sen heijastuminen aiheuttaa reaktiovoiman taaksepäin työntäen moottoria taaksepäin. Kun suihku on jättänyt revessilevyn, se ei osallistu enää jarrutukseen.]
Potkuriturbiinilla jarrutetaan kääntämällä potkurin lapakulmat negatiivisiksi.
Moottorijarrutus
Puhallinturbiinilla jarrutetaan kääntämällä puhallinsuihku etuviistoon täydellä teholla. Ks kuva 6.
Moottorin CFM-56 sivuilta, keskeltä puhallinsuihkuputkea avautuvilla ”fan reverse”-levyillä kään-netään puhallinvirtaus etuviistoon. Jarruvoima on 40-50 % työntövoimasta. Reverse-levyt kääntävät suihkun vain pyörät maassa. Jos vikatilassa kääntyvät ilmassa, moottori siirtyy tyhjäkäynnille.
Pienen ohivirtauksen suihkuturbiini jarruttaa kääntämällä turbiinisuihkun reverse-levyillä etuviistoon.
[Suihkun liike-energia aiheuttaa sen eteen laitettuun poikittaiseen levyyn (kiinni moottorissa), taaksepäin työntävän voiman, kumoten yhtä suurena moottorin työntövoiman, suihkun levitessä vaakatasossa ympäriinsä. Suihkun eteen laitetussa V-muotoisessa reverssilevyssä suihkun liike-energia kumoaa työntövoiman, mutta suihkun leviämisen vaakasuuntaan estyessä, ja kääntyessä vinosti eteenpäin, sen heijastuminen aiheuttaa reaktiovoiman taaksepäin työntäen moottoria taaksepäin. Kun suihku on jättänyt revessilevyn, se ei osallistu enää jarrutukseen.]
Potkuriturbiinilla jarrutetaan kääntämällä potkurin lapakulmat negatiivisiksi.
Re: Suihku- ja rakettimoottoreista
Harva meistä on rautaa, moni kelkasta jää,
moni ei ole oppinut kykyjään käyttämään.
Sinä taitu et koskaan, tahdot ain yrittää
ja kaikki hankitut tiedot ja taidot ne sulle myös jää.
Vaikka trollit sua haukkuu, ei se sua lannista,
trollit kun ei piittaa kunnon tavoista.
Aina päivä ei paista, sataa räntää, myrskyää,
mut’ ei sitä estää voi joka kestää kolhut ja yrittää.
moni ei ole oppinut kykyjään käyttämään.
Sinä taitu et koskaan, tahdot ain yrittää
ja kaikki hankitut tiedot ja taidot ne sulle myös jää.
Vaikka trollit sua haukkuu, ei se sua lannista,
trollit kun ei piittaa kunnon tavoista.
Aina päivä ei paista, sataa räntää, myrskyää,
mut’ ei sitä estää voi joka kestää kolhut ja yrittää.