Oliko se tuo kone se, jonka lisenssi myytiin Ranskaan?
Miten tuon numero voi olla -3, kun minä aikoinaan rakensin Pik-5 pienoismallin, joka oli kömpelön näköinen. Olin sitä ennen rakentanut liidokit Esan ja (Eskon muistaakseni) ja Kivan (vai muistanko nimen väärin) ja pari pientä balsalennokkia Mäkärää.
Yksi japanilainen moottorilennokki on odotellut metamorfoosia vuosikymmeniä pakkausessaan, mutta into on ehtinyt hiipua siihen kuin moneen muuhunkin nuoruuden innostukseen.
Alkaisit nyt koostaa sitä kuva-albumia noista koneista, että palsta muuttuisi kiinostavammaksi käytön helpottuessa.
Oliko se tuo kone se, jonka lisenssi myytiin Ranskaan?
Miten tuon numero voi olla -3, kun minä aikoinaan rakensin Pik-5 pienoismallin, joka oli kömpelön näköinen. Olin sitä ennen rakentanut liidokit Esan ja (Eskon muistaakseni) ja Kivan (vai muistanko nimen väärin) ja pari pientä balsalennokkia Mäkärää.
Yksi japanilainen moottorilennokki on odotellut metamorfoosia vuosikymmeniä pakkausessaan, mutta into on ehtinyt hiipua siihen kuin moneen muuhunkin nuoruuden innostukseen.
Alkaisit nyt koostaa sitä kuva-albumia noista koneista, että palsta muuttuisi kiinostavammaksi käytön helpottuessa.
En ole kuullutkaan...Norrmen taitaa olla jo 6 feet under ?
Kontra kirjoitti: ↑12 Maalis 2023, 15:47Susa
Älä sitten johdata harhaan, jos haluat esiintyä miehenä. Suomen kielessä usein nimessä on sama runko naisen ja miehen niessä - esim naisen nimi päättyy a-kirjaimeen miehen i-hin tai o-hon tms. Eli Susi:n kyllä tunnistaisi mieheksi.
Vai niin. Tuo pätee lähinnä latinalaistaustaisiin (suomalaistettuihin) nimiin, ei alkuperäisiin suomenkielisiin (Jukka, Pekka...). Ja niissäkin on vaihtelua, esim Juhana tai Mari. Eli suomessa ei nimestä voi päätellä tuon perusteella mitään, vaan se määrää, miten nimeä on annettu eri sukupuolille. Susa tietenkin on yleinen naisen nimi tai lempinimi ja siksi oletus on ihan järkevä - sikäli kun tarvitsee olettaa mitään. Eihän näissä keskusteluissa ole mitään väliä, mitä sukupuolta kukakin on? Korkeintaan silloin, jos puhutaan omista kokemuksista nimenomaan sukupuolensa edustajana.
Susi muuten on naisen nimi monessa kielessä. Kari samoin. Pekkaakin luullaan usein naiseksi, kun nimi on usein rebecan lempinimi. Juhana vasta saakin kohdata vääriä sukupuolituksia
Myös avatar luo automaattisesti vahvan mielikuvan sukupuolesta, siis jos siinä esiintyy henkilö. Ilmiönä mielenkiintoinen. Vanhalta palstalta tiedän yhden, jolla oli nuoren miehen kuva ja kyse on eläkeikäisestä naisesta. Olin aika yllättynyt, kun tapasimme irl. Hän siis kirjoitti aika yleisluontoisista asioista eikä juurikaan kuvannut missään persoonaansa tai tekemisiään niin, että se olisi vaikuttanut mielikuvaan.
Minähän puhuin vain nimistä joissa on sama runko, ja vain viimeinen kirjain osoittaa sukupuolen – yleensä.
Naisten ja miesten nimissä voi olla viimeisinä kirjaimina ihan mitä kirjaimia tahansa, eikä niistä voi tietenkään päätellä kummalle se on tarkoitettu.
…….
Miksi kommentoit vain off-topic aihetta? Kommentoisit sentään muistakin esille ottamistani aiheista. Miksi et halua kommentoida, vaikka jotkut aiheet luulisi fyysiikkaa tuntavaa kiinnostavan, ja akateemisena ihmisenä historiakin varmaa sydäntä lähellä? Miksi ei kukaan halua matemaattisesti osoittaa, miksi pienestä polttokammoista saa paremman hyötysuhteen kuin suuremmasta kammoista.
Tuo nimiasia kiinnosti ja näillä foorumeilla keskustelu rönsyilee. Termodynamiikasta minulla ei ole muinaisia aineopintoja syvempää näkemystä, eikä käytännön teknistä kokemusta ollenkaan, eli ei minulla ole niihin sanottavaa. Voisin tietysti goglailla ja summata jotain, mutta ei kiinnosta. Lääketieteen tekniikka ja sovellukset on omaa alaani ja niistä juttelen mielelläni myös asiantuntijan hattu päässä. Historia kiinnostaa harrastuksena, mutta aiheesta riippuu, miten paljon.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
Kontra kirjoitti: ↑12 Maalis 2023, 15:47Susa
Älä sitten johdata harhaan, jos haluat esiintyä miehenä. Suomen kielessä usein nimessä on sama runko naisen ja miehen niessä - esim naisen nimi päättyy a-kirjaimeen miehen i-hin tai o-hon tms. Eli Susi:n kyllä tunnistaisi mieheksi.
Vai niin. Tuo pätee lähinnä latinalaistaustaisiin (suomalaistettuihin) nimiin, ei alkuperäisiin suomenkielisiin (Jukka, Pekka...). Ja niissäkin on vaihtelua, esim Juhana tai Mari. Eli suomessa ei nimestä voi päätellä tuon perusteella mitään, vaan se määrää, miten nimeä on annettu eri sukupuolille. Susa tietenkin on yleinen naisen nimi tai lempinimi ja siksi oletus on ihan järkevä - sikäli kun tarvitsee olettaa mitään. Eihän näissä keskusteluissa ole mitään väliä, mitä sukupuolta kukakin on? Korkeintaan silloin, jos puhutaan omista kokemuksista nimenomaan sukupuolensa edustajana.
Susi muuten on naisen nimi monessa kielessä. Kari samoin. Pekkaakin luullaan usein naiseksi, kun nimi on usein rebecan lempinimi. Juhana vasta saakin kohdata vääriä sukupuolituksia
Myös avatar luo automaattisesti vahvan mielikuvan sukupuolesta, siis jos siinä esiintyy henkilö. Ilmiönä mielenkiintoinen. Vanhalta palstalta tiedän yhden, jolla oli nuoren miehen kuva ja kyse on eläkeikäisestä naisesta. Olin aika yllättynyt, kun tapasimme irl. Hän siis kirjoitti aika yleisluontoisista asioista eikä juurikaan kuvannut missään persoonaansa tai tekemisiään niin, että se olisi vaikuttanut mielikuvaan.
Minähän puhuin vain nimistä joissa on sama runko, ja vain viimeinen kirjain osoittaa sukupuolen – yleensä.
Naisten ja miesten nimissä voi olla viimeisinä kirjaimina ihan mitä kirjaimia tahansa, eikä niistä voi tietenkään päätellä kummalle se on tarkoitettu.
…….
Miksi kommentoit vain off-topic aihetta? Kommentoisit sentään muistakin esille ottamistani aiheista. Miksi et halua kommentoida, vaikka jotkut aiheet luulisi fyysiikkaa tuntavaa kiinnostavan, ja akateemisena ihmisenä historiakin varmaa sydäntä lähellä? Miksi ei kukaan halua matemaattisesti osoittaa, miksi pienestä polttokammoista saa paremman hyötysuhteen kuin suuremmasta kammoista.
Tuo nimiasia kiinnosti ja näillä foorumeilla keskustelu rönsyilee. Termodynamiikasta minulla ei ole muinaisia aineopintoja syvempää näkemystä, eikä käytännön teknistä kokemusta ollenkaan, eli ei minulla ole niihin sanottavaa. Voisin tietysti goglailla ja summata jotain, mutta ei kiinnosta. Lääketieteen tekniikka ja sovellukset on omaa alaani ja niistä juttelen mielelläni myös asiantuntijan hattu päässä. Historia kiinnostaa harrastuksena, mutta aiheesta riippuu, miten paljon.
Okei.
Minusta Suomen sotahistoria politiikan ja sodanjohdon kannalta on eriomaisen mielenkiintoista vallankin siksi, että kansalaiset on totutettu katsomaan johtajia ylöspäin, vaikka kunnianhimoisia, erehtyväisiä, itseriittoisia totuutta venyttäviä heissä löytyy. Mutta sentään rehtejä isänmaallisia suoraselkäisiä joukossa aina riittää kallistamaan vaakaa oikeaan suuntaan. Luepa ihan huviksesi tämä koostamani omin kommentein höystämäni keräilytiedosto. Se on helppolukuinen, kronologinen ja kriittinen yleistä sotahistoriaa tarkentava ja täydentävä. Kommentoinnin toivoisin ketjuun "Suomen sodista 1939 -45." https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0
Laiskana ihmisenä luen mielelläni laadukasta historiallista fiktiota. Laadukkaalla tarkoitan, että fiktion kehyksenä on todelliset historialliset tapahtumat ja ihmiset, fiktiota ovat jotkut henkilöt ja monet keskustelut yms, jos ne eivät pohjaa dokumentteihin. Viihteelliset elämänkerrat ovat tästä askel dokumentteihin päin. Esim. Raija Orasen Hirmuinen mies (Paasikiven päiväkirjoihin perustuva teos) antaa kiinnostavan kuvat 2. maailmansodan alusvuosista ja väännöistä, jota Suomen päättäjät kävivät keskenään ja ulkomaiden kanssa. https://otava.fi/kirjat/hirmuinen-mies/
Näitä lukiessa tulee aina tsekattua se todellinen historia faktalähteistä, eli puhtaasti kirjailijan antaman kuvan valossa ei kannata edetä. Esimerkiksi Guilloulla on vahva vasemmistolaistausta, joka näkyy tietyissä tulkinnoissa ja siinä, mitä hän poimii tarinaansa. Toisaalta hän myös osoittaa ongelmia myös omaan agendaansa liittyvissä asioissa.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
MooM kirjoitti: ↑15 Maalis 2023, 15:02
Pitää vilkaista, kun on aikaa.
Laiskana ihmisenä luen mielelläni laadukasta historiallista fiktiota. Laadukkaalla tarkoitan, että fiktion kehyksenä on todelliset historialliset tapahtumat ja ihmiset, fiktiota ovat jotkut henkilöt ja monet keskustelut yms, jos ne eivät pohjaa dokumentteihin. Viihteelliset elämänkerrat ovat tästä askel dokumentteihin päin. Esim. Raija Orasen Hirmuinen mies (Paasikiven päiväkirjoihin perustuva teos) antaa kiinnostavan kuvat 2. maailmansodan alusvuosista ja väännöistä, jota Suomen päättäjät kävivät keskenään ja ulkomaiden kanssa. https://otava.fi/kirjat/hirmuinen-mies/
Näitä lukiessa tulee aina tsekattua se todellinen historia faktalähteistä, eli puhtaasti kirjailijan antaman kuvan valossa ei kannata edetä. Esimerkiksi Guilloulla on vahva vasemmistolaistausta, joka näkyy tietyissä tulkinnoissa ja siinä, mitä hän poimii tarinaansa. Toisaalta hän myös osoittaa ongelmia myös omaan agendaansa liittyvissä asioissa.
Minä en nykyisin juuri kirjoja lue. Ei aikaakaan kun rivit alkaa sekoilla, ja joutuu lukemaan saman uudestaan, kun ei muista mitään lukemastaan. Sota ja Rauha oli jonkinasteen pettymys, mutta muut venäläiset romaanit voimakkaita kokemuksia.
Kaksi kirjaa on ollut pakko keskeyttää: Alastalon salisssa ja Odysseus (Joyce). "Sadan vuoden yksinäisyys" meni väkisn vääntäen läpi, mutta oli sinä ponnistelemista, eikä johtoajatus oikein kirkastunut. Coelhon Alkemistinkin johtoajatus myös taisi jäädä hämäräksi, vaikka oli helppolukuinen.
Nykyisin koostan pitkällä tähtäimellä tekniikkaa, sotahistoriaa, fysiikkaa ja kosmologiaa. Nuo viime manitut ovat olleet myrkkyä joillekin lukijoille, kuten Kaksosparadoksi, universumin laajeneminen, ajan hidastuminen nopeuden ja gravitaation funktiona, massan hitaus, punasiirtymä ja taustasäteily. tms.
Oliko se tuo kone se, jonka lisenssi myytiin Ranskaan?
Miten tuon numero voi olla -3, kun minä aikoinaan rakensin Pik-5 pienoismallin, joka oli kömpelön näköinen. Olin sitä ennen rakentanut liidokit Esan ja (Eskon muistaakseni) ja Kivan (vai muistanko nimen väärin) ja pari pientä balsalennokkia Mäkärää.
Yksi japanilainen moottorilennokki on odotellut metamorfoosia vuosikymmeniä pakkausessaan, mutta into on ehtinyt hiipua siihen kuin moneen muuhunkin nuoruuden innostukseen.
Alkaisit nyt koostaa sitä kuva-albumia noista koneista, että palsta muuttuisi kiinostavammaksi käytön helpottuessa.
