Lentokoneen suunnitteluketju...!

[Tonttu]

Ja sen verran vielä, että jos mekaanisesti puristetaan puu tiheämmäksi ja samalla rikotaan puun kuiturakenne niin ei se välttämättä lujemmaksi tule vaikka Tuulispää niin väittää.

[Tuulispää]

Olisit triljonääri, jos et hölöttäisi kaikkia innovaatioitasi maailmalle. Sanokaa minun sanoneen, että het'kohta joku tekee sinun piirustuksilla superluminaalisen avaruusaluksen ja tuulimyllyllä toimivan kiertoratalingon, ehkä myös puukomposiittipanssarivaunun.

No mulla lienee edelleen puristamisen m-ennätys 1400 kg/m3.

Eli litra sinun puukomposiittia painaa 1,4 kg. Ettei vain osaselitys tuolle tiheydelle liene, että laitoit puukerroksien väliin paljon epoksia. Mitähän lie ollut käyttämäsi epoksin tai liiman ominaispaino? Epoksi lienee kuitenkin vettä painavampaa.. Kuiva puu on melko kevyttä, ainakin balsa.

Tuoreessa puussa on vettä n. 50-60 prosenttia. Eli kuivaan puuhun menee ainetta puolet tilavuudesta jos se sinne paineella työnnetään. Eli tehdään esim. painekyllästettyä puuta. Puu on aika huokoinen materiaali. Kun kuivan koivuhalon päähän laittaa saippuavettä ja puhaltaa toisesta päästä niin saippuavesi kuplii. Väitetään, että iso koivu voi imeä jopa 1000 litraa vettä vuorokaudessa. Siellä rungossa käy siis melkoinen virtaus, joten kovin tiheä ei puuaines voi olla.

Viilut puristetaan samaan suuntaan...jolloin massiivisessa paineessa ( kuin 10-12 km syyvyydessa tai jos 747 olisi nokallaan puristimen päällä )...ne asettuvat hyvin tiiviiksi ja sieltä juoksutetaan kaikki ligniini ja vesi pois.....epoksi korvaa osan nesteestä...sitä kuumennetaan 80 asteeseeen siis prässiä puristamisen aikana.

Paine on niin kova että 5 cm paksut karkaistut teräslevyt käyttyäytyvät puristamisen aikana kuin juustosiivut konsanaan.

[Tonttu]

No mulla lienee edelleen puristamisen m-ennätys 1400 kg/m3.

Eli litra sinun puukomposiittia painaa 1,4 kg. Ettei vain osaselitys tuolle tiheydelle liene, että laitoit puukerroksien väliin paljon epoksia. Mitähän lie ollut käyttämäsi epoksin tai liiman ominaispaino? Epoksi lienee kuitenkin vettä painavampaa.. Kuiva puu on melko kevyttä, ainakin balsa.

Tuoreessa puussa on vettä n. 50-60 prosenttia. Eli kuivaan puuhun menee ainetta puolet tilavuudesta jos se sinne paineella työnnetään. Eli tehdään esim. painekyllästettyä puuta. Puu on aika huokoinen materiaali. Kun kuivan koivuhalon päähän laittaa saippuavettä ja puhaltaa toisesta päästä niin saippuavesi kuplii. Väitetään, että iso koivu voi imeä jopa 1000 litraa vettä vuorokaudessa. Siellä rungossa käy siis melkoinen virtaus, joten kovin tiheä ei puuaines voi olla.

Viilut puristetaan samaan suuntaan...jolloin massiivisessa paineessa ( kuin 10-12 km syyvyydessa tai jos 747 olisi nokallaan puristimen päällä )...ne asettuvat hyvin tiiviiksi ja sieltä juoksutetaan kaikki ligniini ja vesi pois.....epoksi korvaa osan nesteestä...sitä kuumennetaan 80 asteeseeen siis prässiä puristamisen aikana.

Paine on niin kova että 5 cm paksut karkaistut teräslevyt käyttyäytyvät puristamisen aikana kuin juustosiivut konsanaan.

Miksi se ligniini poistetaan? Sehän juuri pitää sen puuaineksen koossa. Puu koostuu 20–30-prosenttisesti ligniinistä, joka on luonnollinen ja voimakas sideaine. Se sitoo selluloosan ja hemiselluloosan toisiinsa ja antaa puulle sen jäykkyyden ja lahonkeston.

[Tuulispää]

Eli litra sinun puukomposiittia painaa 1,4 kg. Ettei vain osaselitys tuolle tiheydelle liene, että laitoit puukerroksien väliin paljon epoksia. Mitähän lie ollut käyttämäsi epoksin tai liiman ominaispaino? Epoksi lienee kuitenkin vettä painavampaa.. Kuiva puu on melko kevyttä, ainakin balsa.

Tuoreessa puussa on vettä n. 50-60 prosenttia. Eli kuivaan puuhun menee ainetta puolet tilavuudesta jos se sinne paineella työnnetään. Eli tehdään esim. painekyllästettyä puuta. Puu on aika huokoinen materiaali. Kun kuivan koivuhalon päähän laittaa saippuavettä ja puhaltaa toisesta päästä niin saippuavesi kuplii. Väitetään, että iso koivu voi imeä jopa 1000 litraa vettä vuorokaudessa. Siellä rungossa käy siis melkoinen virtaus, joten kovin tiheä ei puuaines voi olla.

Viilut puristetaan samaan suuntaan...jolloin massiivisessa paineessa ( kuin 10-12 km syyvyydessa tai jos 747 olisi nokallaan puristimen päällä )...ne asettuvat hyvin tiiviiksi ja sieltä juoksutetaan kaikki ligniini ja vesi pois.....epoksi korvaa osan nesteestä...sitä kuumennetaan 80 asteeseeen siis prässiä puristamisen aikana.

Paine on niin kova että 5 cm paksut karkaistut teräslevyt käyttyäytyvät puristamisen aikana kuin juustosiivut konsanaan.

Miksi se ligniini poistetaan? Sehän juuri pitää sen puuaineksen koossa. Puu koostuu 20–30-prosenttisesti ligniinistä, joka on luonnollinen ja voimakas sideaine. Se sitoo selluloosan ja hemiselluloosan toisiinsa ja antaa puulle sen jäykkyyden ja lahonkeston.

Sitä on vaikea olla ulostamatta puristuksessa...se on jauhetta kuivana....kyllä se varmaan hyvin pikkuvälit täyttää...ei kai siitä poistu kun 40-50%.

[Tonttu]

Tuoreessa puussa on vettä n. 50-60 prosenttia. Eli kuivaan puuhun menee ainetta puolet tilavuudesta jos se sinne paineella työnnetään. Eli tehdään esim. painekyllästettyä puuta. Puu on aika huokoinen materiaali. Kun kuivan koivuhalon päähän laittaa saippuavettä ja puhaltaa toisesta päästä niin saippuavesi kuplii. Väitetään, että iso koivu voi imeä jopa 1000 litraa vettä vuorokaudessa. Siellä rungossa käy siis melkoinen virtaus, joten kovin tiheä ei puuaines voi olla.

Viilut puristetaan samaan suuntaan...jolloin massiivisessa paineessa ( kuin 10-12 km syyvyydessa tai jos 747 olisi nokallaan puristimen päällä )...ne asettuvat hyvin tiiviiksi ja sieltä juoksutetaan kaikki ligniini ja vesi pois.....epoksi korvaa osan nesteestä...sitä kuumennetaan 80 asteeseeen siis prässiä puristamisen aikana.

Paine on niin kova että 5 cm paksut karkaistut teräslevyt käyttyäytyvät puristamisen aikana kuin juustosiivut konsanaan.

Miksi se ligniini poistetaan? Sehän juuri pitää sen puuaineksen koossa. Puu koostuu 20–30-prosenttisesti ligniinistä, joka on luonnollinen ja voimakas sideaine. Se sitoo selluloosan ja hemiselluloosan toisiinsa ja antaa puulle sen jäykkyyden ja lahonkeston.

Sitä on vaikea olla ulostamatta puristuksessa...se on jauhetta kuivana....kyllä se varmaan hyvin pikkuvälit täyttää...ei kai siitä poistu kun 40-50%.

Eli oikeasti et tiedä mitä teet. Se mainostamasi puukomposiitti on epoksilla liimattua vaneria, jonka lujuus todennäköisesti on heikompi kovan puristuksen jälkeen.

[Tonttu]

Tuoreessa puussa on vettä n. 50-60 prosenttia. Eli kuivaan puuhun menee ainetta puolet tilavuudesta jos se sinne paineella työnnetään. Eli tehdään esim. painekyllästettyä puuta. Puu on aika huokoinen materiaali. Kun kuivan koivuhalon päähän laittaa saippuavettä ja puhaltaa toisesta päästä niin saippuavesi kuplii. Väitetään, että iso koivu voi imeä jopa 1000 litraa vettä vuorokaudessa. Siellä rungossa käy siis melkoinen virtaus, joten kovin tiheä ei puuaines voi olla.

Viilut puristetaan samaan suuntaan...jolloin massiivisessa paineessa ( kuin 10-12 km syyvyydessa tai jos 747 olisi nokallaan puristimen päällä )...ne asettuvat hyvin tiiviiksi ja sieltä juoksutetaan kaikki ligniini ja vesi pois.....epoksi korvaa osan nesteestä...sitä kuumennetaan 80 asteeseeen siis prässiä puristamisen aikana.

Paine on niin kova että 5 cm paksut karkaistut teräslevyt käyttyäytyvät puristamisen aikana kuin juustosiivut konsanaan.

Miksi se ligniini poistetaan? Sehän juuri pitää sen puuaineksen koossa. Puu koostuu 20–30-prosenttisesti ligniinistä, joka on luonnollinen ja voimakas sideaine. Se sitoo selluloosan ja hemiselluloosan toisiinsa ja antaa puulle sen jäykkyyden ja lahonkeston.

Sitä on vaikea olla ulostamatta puristuksessa...se on jauhetta kuivana....kyllä se varmaan hyvin pikkuvälit täyttää...ei kai siitä poistu kun 40-50%.

Jos tosiaan onnistuisit jollain konstilla se ligniinin poistamaan puusta niin sen jälkeen sillä puulla ei ole minkäänlaista lujuutta. Sellunkeitossa se ligniini liukenee mustalipeään, sieltä se otetaan talteen ja kuivataan jolloin se on tosiaan jauhetta. Ligniini voisi soveltua tulevaisuudessa hiilikuidun raaka-aineeksi esimerkiksi autojen rungoissa, aurinkopaneeleissa ja tuulivoimaloiden roottorien lavoissa.

[Tuulispää]

Viilut puristetaan samaan suuntaan...jolloin massiivisessa paineessa ( kuin 10-12 km syyvyydessa tai jos 747 olisi nokallaan puristimen päällä )...ne asettuvat hyvin tiiviiksi ja sieltä juoksutetaan kaikki ligniini ja vesi pois.....epoksi korvaa osan nesteestä...sitä kuumennetaan 80 asteeseeen siis prässiä puristamisen aikana.

Paine on niin kova että 5 cm paksut karkaistut teräslevyt käyttyäytyvät puristamisen aikana kuin juustosiivut konsanaan.

Miksi se ligniini poistetaan? Sehän juuri pitää sen puuaineksen koossa. Puu koostuu 20–30-prosenttisesti ligniinistä, joka on luonnollinen ja voimakas sideaine. Se sitoo selluloosan ja hemiselluloosan toisiinsa ja antaa puulle sen jäykkyyden ja lahonkeston.

Sitä on vaikea olla ulostamatta puristuksessa...se on jauhetta kuivana....kyllä se varmaan hyvin pikkuvälit täyttää...ei kai siitä poistu kun 40-50%.

Jos tosiaan onnistuisit jollain konstilla se ligniinin poistamaan puusta niin sen jälkeen sillä puulla ei ole minkäänlaista lujuutta. Sellunkeitossa se ligniini liukenee mustalipeään, sieltä se otetaan talteen ja kuivataan jolloin se on tosiaan jauhetta. Ligniini voisi soveltua tulevaisuudessa hiilikuidun raaka-aineeksi esimerkiksi autojen rungoissa, aurinkopaneeleissa ja tuulivoimaloiden roottorien lavoissa.

Niin...sekä kiinan kiinalaiset ja amerikan kiinalaiset agentit seurasivat tarkasti tekemisiäni yritystakomolla ja saivat aikaan marylandin yliopistossa terästä lujempaa puukomposiittia...poistamatta lainkaan ligniiniä. Eli kyllä sä jäljillä olet kovasti.

[Tuulispää]

Viilut puristetaan samaan suuntaan...jolloin massiivisessa paineessa ( kuin 10-12 km syyvyydessa tai jos 747 olisi nokallaan puristimen päällä )...ne asettuvat hyvin tiiviiksi ja sieltä juoksutetaan kaikki ligniini ja vesi pois.....epoksi korvaa osan nesteestä...sitä kuumennetaan 80 asteeseeen siis prässiä puristamisen aikana.

Paine on niin kova että 5 cm paksut karkaistut teräslevyt käyttyäytyvät puristamisen aikana kuin juustosiivut konsanaan.

Miksi se ligniini poistetaan? Sehän juuri pitää sen puuaineksen koossa. Puu koostuu 20–30-prosenttisesti ligniinistä, joka on luonnollinen ja voimakas sideaine. Se sitoo selluloosan ja hemiselluloosan toisiinsa ja antaa puulle sen jäykkyyden ja lahonkeston.

Sitä on vaikea olla ulostamatta puristuksessa...se on jauhetta kuivana....kyllä se varmaan hyvin pikkuvälit täyttää...ei kai siitä poistu kun 40-50%.

Eli oikeasti et tiedä mitä teet. Se mainostamasi puukomposiitti on epoksilla liimattua vaneria, jonka lujuus todennäköisesti on heikompi kovan puristuksen jälkeen.

Ikävää, että et tiedä mitä on vaneri. Onko AO alle 70 ?

[Neutroni]

Ikävää, että et tiedä mitä on vaneri. Onko AO alle 70 ?

Tietenkin tiedämme. Se on puuviiluista liimattua levyä. Se, että puristuksessa käytetään ylen määrin painetta ja kyllästetään vaneri epoksilla ei muuta sitä mitenkään oleellisesti, paitsi tietenkin kalliimmaksi.

[Tuulispää]

Ikävää, että et tiedä mitä on vaneri. Onko AO alle 70 ?

Tietenkin tiedämme. Se on puuviiluista liimattua levyä. Se, että puristuksessa käytetään ylen määrin painetta ja kyllästetään vaneri epoksilla ei muuta sitä mitenkään oleellisesti, paitsi tietenkin kalliimmaksi.

Sun AO on alle 60 ilmeisesti...koettappa miettiä asiaa vielä kerran.

[Tonttu]

Miksi se ligniini poistetaan? Sehän juuri pitää sen puuaineksen koossa. Puu koostuu 20–30-prosenttisesti ligniinistä, joka on luonnollinen ja voimakas sideaine. Se sitoo selluloosan ja hemiselluloosan toisiinsa ja antaa puulle sen jäykkyyden ja lahonkeston.

Sitä on vaikea olla ulostamatta puristuksessa...se on jauhetta kuivana....kyllä se varmaan hyvin pikkuvälit täyttää...ei kai siitä poistu kun 40-50%.

Jos tosiaan onnistuisit jollain konstilla se ligniinin poistamaan puusta niin sen jälkeen sillä puulla ei ole minkäänlaista lujuutta. Sellunkeitossa se ligniini liukenee mustalipeään, sieltä se otetaan talteen ja kuivataan jolloin se on tosiaan jauhetta. Ligniini voisi soveltua tulevaisuudessa hiilikuidun raaka-aineeksi esimerkiksi autojen rungoissa, aurinkopaneeleissa ja tuulivoimaloiden roottorien lavoissa.

Niin...sekä kiinan kiinalaiset ja amerikan kiinalaiset agentit seurasivat tarkasti tekemisiäni yritystakomolla ja saivat aikaan marylandin yliopistossa terästä lujempaa puukomposiittia...poistamatta lainkaan ligniiniä. Eli kyllä sä jäljillä olet kovasti.

Puukomposiittikeksintösikin on siis varastettu.

[Tuulispää]

Sitä on vaikea olla ulostamatta puristuksessa...se on jauhetta kuivana....kyllä se varmaan hyvin pikkuvälit täyttää...ei kai siitä poistu kun 40-50%.

Jos tosiaan onnistuisit jollain konstilla se ligniinin poistamaan puusta niin sen jälkeen sillä puulla ei ole minkäänlaista lujuutta. Sellunkeitossa se ligniini liukenee mustalipeään, sieltä se otetaan talteen ja kuivataan jolloin se on tosiaan jauhetta. Ligniini voisi soveltua tulevaisuudessa hiilikuidun raaka-aineeksi esimerkiksi autojen rungoissa, aurinkopaneeleissa ja tuulivoimaloiden roottorien lavoissa.

Niin...sekä kiinan kiinalaiset ja amerikan kiinalaiset agentit seurasivat tarkasti tekemisiäni yritystakomolla ja saivat aikaan marylandin yliopistossa terästä lujempaa puukomposiittia...poistamatta lainkaan ligniiniä. Eli kyllä sä jäljillä olet kovasti.

Puukomposiittikeksintösikin on siis varastettu.

No sehän selvää....että kun Nokian ex-duunareille järjestetään ilmaista koulutusta se vetää kaiken karvaista porukkaa mukaan.

[Kivikasvo]

Sitä on vaikea olla ulostamatta puristuksessa...se on jauhetta kuivana....kyllä se varmaan hyvin pikkuvälit täyttää...ei kai siitä poistu kun 40-50%.

Jos tosiaan onnistuisit jollain konstilla se ligniinin poistamaan puusta niin sen jälkeen sillä puulla ei ole minkäänlaista lujuutta. Sellunkeitossa se ligniini liukenee mustalipeään, sieltä se otetaan talteen ja kuivataan jolloin se on tosiaan jauhetta. Ligniini voisi soveltua tulevaisuudessa hiilikuidun raaka-aineeksi esimerkiksi autojen rungoissa, aurinkopaneeleissa ja tuulivoimaloiden roottorien lavoissa.

Niin...sekä kiinan kiinalaiset ja amerikan kiinalaiset agentit seurasivat tarkasti tekemisiäni yritystakomolla ja saivat aikaan marylandin yliopistossa terästä lujempaa puukomposiittia...poistamatta lainkaan ligniiniä. Eli kyllä sä jäljillä olet kovasti.

Puukomposiittikeksintösikin on siis varastettu.

Tuulispäältähän on "varastettu" kaikki keksinnöt!

[Tuulispää]

Paitsi tätä VAWT innovaatiota.

[Tuulispää]

Ratkaisin myös kuinka lentokoneella voidaan laskeutua isolla aoa:lla jos kaksoiskannuspyörät koneessa. Erittäin haastava rakentaa.