Onko Jumala- oletus sallittu tieteessä vai ei?

[OlliS]

Naturalistinen tiede on ateistista, filosofioita on myös Jumalaan uskovia, siis teistisiä. Vastaus Idiotille.

[ID10T]

Naturalistinen tiede on ateistista, filosofioita on myös Jumalaan uskovia, siis teistisiä. Vastaus Idiotille.

Niin, mitä sitten, vaikka jumalaan uskovia on? Myös joulupukkiin uskovia on.

Mikään usko mihinkään ei tee uskomisen kohteesta tieteellisesti järkevää tutkimuskohdetta.

[OlliS]

Jumalan olemassaoloon, luomiseen ja henkimaailmaan uskominen on järkevää ja sallittu tieteessä heti kun päästään naturalismin ja ateismin ylivallasta tiedemaailmassa.

Siinäpä oiva yhteenveto keskustelusta. Minun puoleltani. Ateistit ovat tietysti ei mieltä. Tämä ristiriita on ja pysy.

Keksiikö kukaan kompromissia?

[ID10T]

Jumalan olemassaoloon, luomiseen ja henkimaailmaan uskominen on järkevää ja sallittu tieteessä heti kun päästään naturalismin ja ateismin ylivallasta tiedemaailmassa.

Edelliseen kommenttiini viitaten: Miten mikään uskominen olisi järkevää? Järkevää siitä tulee loogisesti vasta todisteiden myötä, jolloin se myös lakkaa olemasta uskomista.

Siinäpä oiva yhteenveto keskustelusta. Minun puoleltani. Ateistit ovat tietysti ei mieltä. Tämä ristiriita on ja pysy.

Keksiikö kukaan kompromissia?

Ei uskonasioissa voi saavuttaa kompromissia. Joko uskoo tai ei usko. Agnostikkokin on useimmiten kallellaan jompaan kumpaan suuntaan, mutta ei halua leimaantua.

[Tauko]

Jumalan olemassaoloon, luomiseen ja henkimaailmaan uskominen on järkevää ja sallittu tieteessä heti kun päästään naturalismin ja ateismin ylivallasta tiedemaailmassa.

Siinäpä oiva yhteenveto keskustelusta. Minun puoleltani. Ateistit ovat tietysti ei mieltä. Tämä ristiriita on ja pysy.

Keksiikö kukaan kompromissia?

Kyllä sinä olet ymmärtänyt tieteen ihan päin hevon jotain. Jumalat, ilmoitustiedot, rukoillut, poppatanssit tai jäniksen käpälät ei tieteen tekemiseen kelpaa.

Jos kuvittelet, että tiede alkaisi uskonnon kanssa hieromaan kauppaa ja tekemään kompromisseja ja joustamaan tieteen kriteereistä, niin olet enempi sekaisin, kuin arvasinkaan.

Kirkoilla voi olla painetta hyväksyä tiede ja tieteen tulokset, jottei seurakunnista häivy viimeisetkin kannattajat ja maksavat jäsenet, kun eivät enää pelkällä helvetin kärsimysten pelottelulla pysty jäsenistään kiinni pitämään Mutta se on kirkkojen oma sisäinen ongelma eikä tiedettä liikuta pätkääkään.

[OlliS]

Tiede tutkii todellisuutta sellaisena kuin se on. Jos siinä on Jumala, siinä on Jumala, ja silloin se mahdollisuus on otettava huomioon. Sen saa ottaa huomioon teorioiden muodostuksessa. Se on järkevä ja mahdollinen oletus.

Niin kauan kunnes tiede tulee tulokseen että ei ole tai ei ole järkevää.

Ateistit ovat sitä mieltä jo nyt. Ei muut. Empiristien mielestä taas pitäisi olla Objektiivinen Havainto. Mutta vain empiristien mielestä. Muiden mielestä voi olettaa, ja jos niin tulee parempi teoria niin sitten tulee. Monet Jumala argumentti ei käy. Tutkitaan joka Jumala- kuvalla erikseen, jos sitä vaaditaan. Eikä kukaan teisti puolusta kuin omaa Jumalakuvaansa.

Te ateistit ym. naturalistit ette todellakaan tässä keskustelussa pysty ajattelemaan kuin filosofin täytyy ajatella. Pelkkiä luonnontietilijöitä te olette.

[ID10T]

Tiede tutkii todellisuutta sellaisena kuin se on. Jos siinä on Jumala, siinä on Jumala, ja silloin se mahdollisuus on otettava huomioon.

Sinun realismiin perustuvalla logiikallasi todellisuuteen voi kuulua MITÄ TAHANSA. Mutta voidaanko mitä tahansa tutkia? Ei voida, koska "mitä tahansa" on suurimmaksi osaksi sellaista, mistä ei edes tiedetä, mitä se on. Eihän teisteilläkään ole yksimileisyyttä siitä, mitä jumala on.

Niin kauan kunnes tiede tulee tulokseen että ei ole tai ei ole järkevää.

Edelleenkin tiede toimii niin päin, että asioita tutkitaan vasta, kun kohde todetaan olemassaolevaksi, ja sen tutkimisessa todetaan olevan järkeä.

Ateistit ovat sitä mieltä jo nyt. Ei muut.

Unohdit tieteen. Tiede on sitä mieltä myös.

Empiristien mielestä taas pitäisi olla Objektiivinen Havainto. Mutta vain empiristien mielestä.

Naurettavaa tuo sinun epätoivoinen valehtelusi. Kaikki uskovat tiedemiehetkin ovat sitä mieltä. Hekin ovat empiristejä, kuten lähes kaikki tutkijat ovat.

[Tauko]

Tiede tutkii todellisuutta sellaisena kuin se on. Jos siinä on Jumala, siinä on Jumala, ja silloin se mahdollisuus on otettava huomioon. Sen saa ottaa huomioon teorioiden muodostuksessa. Se on järkevä ja mahdollinen oletus.

Ongelma on ihan pelkästään uskontojen sisäinen ongelma, turha siitä on tieteen suuntaan valittaa.
Hittojakos teillä on niin huonoja jumalia ja luomisia etteivät ole objektiivisesti havaittavissa.

[ID10T]

Tiede tutkii todellisuutta sellaisena kuin se on. Jos siinä on Jumala, siinä on Jumala, ja silloin se mahdollisuus on otettava huomioon. Sen saa ottaa huomioon teorioiden muodostuksessa. Se on järkevä ja mahdollinen oletus.

Ongelma on ihan pelkästään uskontojen sisäinen ongelma, turha siitä on tieteen suuntaan valittaa.
Hittojakos teillä on niin huonoja jumalia ja luomisia etteivät ole objektiivisesti havaittavissa.

Ovat salattuja mokomat

[OlliS]

Naturalismi määrittelee tieteen niin, että Jumalan olettaminen ei kuulu tieteeseen. Agnostinen ja teistinen ajattelija määrittelee tieteen niin, että Jumala, luominen ja henkimaailma saattaa olla olemassa. Silloin tieteellisessä selittämisessä teologinen taso on mahdollinen (agnostinen asenne) ja kuuluu asiaan (teistinen koulukunta).

Kysymys on puhtaasti siitä, kenen maalitolpat katsoo oikeiksi, kuka on oikea erotuomari, auktoriteetti määrittämään maalitolpat.

Tämä keskustelu ei lopu koskaan. Koska kumpikaan osapuoli ei luovuta. Minusta änkyräateistien pitäisi luovuttaa siitä yksinkertaisesta syystä, että tiede on agnostinen, ei ateistinen. Minkä kaikki myöntävät.

Ja teistit jatkavat joka tapauksessa omalla linjallaan.

Se mitä ateistit voivat tehdä, on väittää ettei se ole tieteellistä. Ja totta tosiaan tekevätkin juuri niin! Mutta väärässä ovat. Tutkimuksen tieteellisyys riippuu sen tieteellisyydestä. Ja käytännössä kuka saa määritellä maalitolpat.

[ID10T]

Naturalismi määrittelee tieteen niin, että Jumalan olettaminen ei kuulu tieteeseen.

Tiede on muutenkin määritelty niin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede

Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta. Tieteen tehtävänä on selittää ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Tieteellinen tutkimus on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa, mutta myös aikaisemman tieteellisen tiedon päälle rakentamista sekä selitysten ja ennustusten todentamista.

Lihavoitu kohta on ratkaiseva, koska valtaosa ihmisistä on sellaisia, joita ympäröivään maailmaan ja sen ilmiöihin eivät jumalat kuulu. Vähensin virallisista uskontojen kannattajamääristä ns. tapauskovaiset.

Agnostinen ja teistinen ajattelija määrittelee tieteen niin, että Jumala, luominen ja henkimaailma saattaa olla olemassa. Silloin tieteellisessä selittämisessä teologinen taso on mahdollinen (agnostinen asenne) ja kuuluu asiaan (teistinen koulukunta).

Joulupukkiuskovaiset, menninkäisuskovaiset ja saunatonttu-uskovaiset suhtautuvat tieteeseen samalla tavalla. MITÄ SITTEN???

Kysymys on puhtaasti siitä, kenen maalitolpat katsoo oikeiksi, kuka on oikea erotuomari, auktoriteetti määrittämään maalitolpat.

TIETEEN MAALITOLPAT ovat oikeat, eivät teistien tai ateistien, eikä erotuomaria tarvita, kun ei ole kiistaakaan virallisesti.

Tämä keskustelu ei lopu koskaan. Koska kumpikaan osapuoli ei luovuta. Minusta änkyräateistien pitäisi luovuttaa siitä yksinkertaisesta syystä, että tiede on agnostinen, ei ateistinen. Minkä kaikki myöntävät.

Silloin jumalan olemattomuuden mahdollisuus suljetaan pois, ja tieteestä tulee teististä. Ei se niin voi olla.

Koska on täysin mahdotonta olla tieteessä agnostinen, ratkaisu on se, mitä tiede onkin, eli olla ignoristinen. Silloin ei lyödä lukkoon mitään oletusta, mutta ei myöskään piitata koko asiasta.

Ja teistit jatkavat joka tapauksessa omalla linjallaan.

Se mitä ateistit voivat tehdä, on väittää ettei se ole tieteellistä. Ja totta tosiaan tekevätkin juuri niin! Mutta väärässä ovat. Tutkimuksen tieteellisyys riippuu sen tieteellisyydestä. Ja käytännössä kuka saa määritellä maalitolpat.

Tietenkin tieteellisyys riippuu tieteellisyyden määritelmästä, mutta aika pöljä saa olla, jos sen nykymäärityksen hylkää. Siihen ei jumalia, menninkäisiä, haltiattaria ja saunatonttuja kuulu.

[OlliS]

Ympäröivään maailmaan ja sen ilmiöihin ei kuulu Jumalaa. Ateismi.

Ympäröivään maailmaan ja sen ilmiöihin voi kuulua Jumala. Agnostismi.

Ympäröivään maailmaan ja sen ilmiöihin kuuluu Jumala. Teismi.

Tiede on agnostista.

Kyllä minä silloin olen oikeassa, tieteessä saa olla Jumala- oletus niillä jotka niin haluavat. Naturalismi kieltää sen. Naturalismi on tässä kohtaa väärässä, mutta vallassa tiedeyhteisössä.

Siinä se koko tilanne, siksi ollaan tässä ikusessa kädenväännössä, eikä kumpikaan luovuta, eikä tarvitsekaan luovuttaa, koska minä olen oikeassa ja änkyrät taas voivat vedota tiedeyhteisöön.

[ID10T]

Ympäröivään maailmaan ja sen ilmiöihin ei kuulu Jumalaa. Ateismi.

Ympäröivään maailmaan ja sen ilmiöihin voi kuulua Jumala. Agnostismi.

Ympäröivään maailmaan ja sen ilmiöihin kuuluu Jumala. Teismi.

Tiede on agnostista.

Kyllä minä silloin olen oikeassa, tieteessä saa olla Jumala- oletus niillä jotka niin haluavat. Naturalismi kieltää sen. Naturalismi on tässä kohtaa väärässä, mutta vallassa tiedeyhteisössä.

Siinä se koko tilanne, siksi ollaan tässä ikusessa kädenväännössä, eikä kumpikaan luovuta, eikä tarvitsekaan luovuttaa, koska minä olen oikeassa ja änkyrät taas voivat vedota tiedeyhteisöön.

Tieteeseen kuuluu myös Öxlömhörps, joka on jumalan tavoin salattu, etkä sinä vääräuskoisena voi siitä koskaan mitään tietääkään. Öxlömhörpsin tajuaminen vaatii oikealle taajuudelle virittäytymisen (96,2 MHz) ja myös sen, että omistaa vähintää 2 paritonta vasemman jalan sukkaa.

[ID10T]

Tiede on agnostista.

Tiede ei mitenkään voi olla agnostista, koska jumalaa ei voi olettaa ja olla olettamatta samanaikaisesti.

Tieteellisissä teorioissa mahdolliset epävarmuustekijät pitää myös pyrkiä eliminoimaan. Jumala on tieteen kannalta täysin falsifiontikelvoton entiteetti, ja siksi se pitää ignoroida.

[Sulervo]

tieteessä saa olla Jumala- oletus niillä jotka niin haluavat.

Jatkuvasti kaipaan tällaiselta keskustelulta edes hivenen konkretiaa. Joten, voisitko mainita jonkin tiedemiehen tai -naisen, joka noin haluaa olettaa, ja kuinka moinen oletus on häntä työssään auttanut? Esim. Newton noin oletti, mutta ei hänen Principiansa sille perustunut: https://fi.wikipedia.org/wiki/Philosoph ... athematica