Pärjäämmekö kilpailussa matuista???

[Neutroni]

Jos joku tällainen on kuitenkin tulossa, hänelle on suoritettava ristikuulustelu ja psykiatrinen/psykologinen arviointi. Ristikuulustelussa koetetaan selvittää tulijan todelliset motiivit ja evaluoinnissa pyritään saamaan selville tulijan mielenhäiriön laatu eli onko kyseessä vain tilapapäinen mielenhäiriö vai jokin vakavampi juttu kuten woke/ilmastoahdistus tai skitsofrenia.

Tuo on tarpeetonta. Syitä on kaksi. Toinen on rakastuminen suomalaiseen puolisoon ja toinen liki patologisen tason introverttius, joka saa pitämään kulttuurista. Ei niinkään ihmisistä, vaan siitä, että ne eivät tuppaudu seuraan. Kolmas, harvinaisempi mutta minusta yllättävä, on ilmasto. Jotkut helteisiin totaalisesti kyrpiintyneet Etelä-Eurooppalaiset jaksavat aina kehua kuinka paljon parempi mikä tahansa Suomen säätila on kuin 40 C helle.

Hulluutta tulijoilta on ihan turha alkaa testaamaan, koska jokainen tällaiseen paikkaan tulija on umpihullu.

[Lyde19]

Suomessa on huomattava kestävyysvaje matujen osalta. Matuja tarvitaan noin 20 000 vuodessa että velka saadaan maksettua.

[Rere]

Jos joku tällainen on kuitenkin tulossa, hänelle on suoritettava ristikuulustelu ja psykiatrinen/psykologinen arviointi. Ristikuulustelussa koetetaan selvittää tulijan todelliset motiivit ja evaluoinnissa pyritään saamaan selville tulijan mielenhäiriön laatu eli onko kyseessä vain tilapapäinen mielenhäiriö vai jokin vakavampi juttu kuten woke/ilmastoahdistus tai skitsofrenia.

Tuo on tarpeetonta. Syitä on kaksi. Toinen on rakastuminen suomalaiseen puolisoon ja toinen liki patologisen tason introverttius, joka saa pitämään kulttuurista. Ei niinkään ihmisistä, vaan siitä, että ne eivät tuppaudu seuraan. Kolmas, harvinaisempi mutta minusta yllättävä, on ilmasto. Jotkut helteisiin totaalisesti kyrpiintyneet Etelä-Eurooppalaiset jaksavat aina kehua kuinka paljon parempi mikä tahansa Suomen säätila on kuin 40 C helle.

Hulluutta tulijoilta on ihan turha alkaa testaamaan, koska jokainen tällaiseen paikkaan tulija on umpihullu.

Taidat olla oikeassa. Vanhana ei niin hyvänä aikana paitsi rahastuksen kannalta toimin mm ERP-konsulttien esimiehenä. Ryhmässä oli muutamia maahanmuuttajia niiden vuosien aikaan. Yksi oli saksalainen, joka lähti lomillaan Lappiin niin kesällä kuin talvella. Siellä se sitten yksin vaelsi hyttysten syötävänä ja kaiketi talvella pakkasen puremana. Ja sama kaveri oli ollut pari vuotta töissä Australiassakin. Sitten oli yksi britti, joka oli naimisissa suomalaisen kanssa. Värikkäin hahmo oli Roope, Italian kansalainen ja Magin sukua. Se sukuhan omistaa Helsingin jäätelötehtaan. Roope oli siis säilyttänyt Italian kansalaisuuden vaikka oli Suomessa syntynyt. Hänen saavutuksiinsa kuului mm varusmiespalveluksen suorittaminen kirjeitse jossain Italian karabinieeriosastossa (saattaa olla väärä aselaji ta joukko-saston nimi). Hänen vaimonsa oli Kuusamosta ja siellä heillä oli mökkikin. Roopen monipuoliseen osaamisrepertuaariin kuului mm erinomaiset ja runsaat puhelahjat. Hänet oli turvallista ottaa mukaan jos oli tiedossa hankalia kokouksia asiakkaiden kanssa. Roope kyllä yleensä lauloi heidät suohon kuin Väinämöinen konsanaan.

Siihen aikaan Suomessa oli nykyistäkin vähemmän maahanmuuttajia ja aika moni Suomeen syystä tai toisesta päätynyt ICT-alan ammattilainen hakeutui meille tunnettuun amerikkalaiseen firmaan. Meillähän oli paljon työtehtäviä, joissa esimerkiksi suomen kielen taitoa ei tarvittu. Lisäksi palkkataso oli siihen aikaan suomalaisittain hyvä. HP taisi lähimmäksi päästä.

[KultaKikkare]

Huoltosuhteen heikkeneminen on lähinnä taloudellinen ongelma. Jos valtiolla olisi reilusti tuloja, väestön vanheneminen ei sinällään ole mikään ongelma.

Matut pitää valita aika tarkoin, että ovat varmasti nettomaksajia. Ei taida riittää Suomeen tarpeeksi moisia tällä hetkellä, Suomen houkuttelevuutta hyväpalkkaisen työperäisen maahanmuuton kohteena pitäisi parantaa verotusta keventämällä ja työmahdollisuuksia parantamalla, ja tehdä uudistuksia jotka houkuttelevat ulkomaisia investointeja. Houkuttelevuutta elintasosurffauksen kohteena taas pitää vähentää.

Osa hallituksen suunnitelmista on ollut huonoja, ne vähentää elintasosurffareita mut samalla vähentävät työperäistä maahanmuuttoa. Esim. sääntö että maasta pitää poistua jos on 3kk ilman työtä oli liian tiukka. Kyllä tossa vähän pitäis katsoo millasta osaamista on, tai paljonko on rahaa. Tämä muutettiinkin nyt niin että erityisosaajien kohdalla aikaraja on 6kk.

Pitää olla tosi tarkkana ettei oteta mamuja jotka ovat nettosaajia, niihin ei ole varaa, kaikki eurot on pois vanhustenhuollosta.

Kyllä syntyvyys kääntyy jossain vaiheessa nousuun.

[Goswell]

Tämä kansa saakin häipyä historian hämärään, latvalahoja kuin tähtikirjaajan vaivaamassa kuusikossa.

[Raspu]

Suomessa on huomattava kestävyysvaje matujen osalta. Matuja tarvitaan noin 20 000 vuodessa että velka saadaan maksettua.

Paljos matut tähän mennessä on maksanu velkaa?

[John Carter]

FAKENEWSEJA taas HS jakelee. Ei tarvita yhtään menalaisia lisää oikeasti. Kyllä on kotimainen journalismi kaikkien aikojen alennustilassa.
Kantasuomalaisten määrän nopea väheneminen noteerattiin jo Hesarissakin – tosin johtopäätöksistä voidaan olla montaa mieltä
”Syntyvyys laskee niin nopeasti, että Suomessa voi olla 90 vuoden päästä enää alle miljoona suomalaistaustaista. Se tarkoittaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa vielä paljon kipeämmin kuin on ennakoitu.” Näin kirjoittaa Helsingin Sanomat tuoreessa artikkelissaan. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kiittelee Facebookissa Hesaria suomalaistaustaisten määrän nopean vähenemisen noteeraamisesta, mutta on täysin eri mieltä HS:n asiasta vetämästä johtopäätöksestä.


Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mielestä Helsingin Sanomat ansaitsee kiitokset nostaessaan esiin suomalaistaustaisten määrän nopean vähenemisen.

Vähemmän kiitosta lehti ansaitsee tästä vetämästään johtopäätöksestä, jonka mukaan Suomi tarvitsisi tämän takia vielä nykyistä ”kipeämmin” maahanmuuttoa, sillä HS ei nosta artikkelissaan esiin sitä tosiasiaa, että esitettyjen lukujen valossa suomalaiset voisivat jäädä vähemmistöksi Suomessa noin 50 vuodessa jo nykyisillä maahanmuuton määrillä.

– Artikkelissa nostetaan lisäksi esiin taas kerran moneen kertaan kuultuja vääriä väitteitä maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, mutta toisaalta myös paljastetaan rivien välistä maahanmuuttoa ajavien tahojen todellisia motiiveja, Grönroos kirjoittaa.

– Käsitellään ensin iänikuinen väite siitä, että kehitysmaista tulevat ihmiset olisivat julkisen talouden rahoituksen pelastus.
Julkiset palvelut eivät riipu maahanmuuton määrästä

Helsingin Sanomat haastattelee eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajaa Risto Murtoa: ”Jos nettomaahanmuutto pienenisi Suomessa lähelle nollaa, vanhusten huollossa täytyisi luopua siitä pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden peruslupauksesta, että lapset eivät hoida vanhempiaan, Murto sanoo.”

– Todellisuudessa vanhustenhoivan, kuten kaikkien julkisten palveluiden, järjestäminen ei riipu väestön tai maahanmuuton määrästä vaan siitä, kuinka paljon yhteiskunnalla on varoja, joita voidaan sijoittaa kyseisen palvelun järjestämiseen. Nuorta työikäistä väkeä täynnä olevat kehitysmaat eivät ole vanhustenhoidon – tai minkään muunkaan julkisen palvelun – suurvaltoja.

– Murto itsekin myöntää, että ”matalan tuottavuuden työpaikkoja, kuten ravintolatyöntekijöitä, postinjakajia ja bussikuskeja, voi vielä Suomeen saada. Mutta julkisen sektorin ammattilaisia, kuten lääkäreitä, on vaikea houkutella”. Suomeksi sanottuna valtaosa työperäisestäkin maahanmuutosta tuo Suomeen ihmisiä, jotka maksavat veroja vähemmän kuin käyttävät julkisia palveluita ja näin ollen heikentävät todellisuudessa vanhuspalveluiden rahoituksen edellytyksiä entisestään, Grönroos huomauttaa.
Maahanmuutolla ei pureta eläkepommiakaan

Toinen Murron esille nostama aihe on maahanmuuton vaikutus eläkejärjestelmään. ”Jos maahanmuuttoa rajoitettaisiin ja väestö pienenisi, se tarkoittaisi Murron mukaan eläkejärjestelmän osalta välttämättä sitä, että töitä pitäisi tehdä olennaisesti pidempään kuin nyt.”

– Suomalainen eläkejärjestelmä on rakennettu niin, että osa eläkeläisen saamasta eläkkeestä tulee hänen töissä käydessään kerätystä ja rahastoidusta varallisuudesta ja osan rahoittavat nyt töissä olevat heiltä kerätyistä eläkemaksuista. Työikäisen väestön väheneminen lisää tietysti painetta käyttää rahastoitua osuutta enemmän, mutta maahanmuutto ei ole ratkaisu myöskään eläkejärjestelmän rahoitukseen, Grönroos sanoo.

– Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien palkat ovat keskimäärin niin pieniä, että niistä kerätyt eläkemaksut jäävät vaatimattomiksi verrattuna maahanmuuttajan käyttämiin julkisiin palveluihin, ja pienituloinen ja rikkonaisen työuran omaava maahanmuuttaja päätyy todennäköisesti eläkepommin purkajan sijaan takuueläkkeen nauttijaksi.

Onko väestönkasvu itsetarkoitus?

Väestön ikääntyminen on haaste julkisen talouden ja eläkkeiden rahoittamiselle, mutta maahanmuutosta ei ole ratkaisuksi asiaan. Grönroos muistuttaa myös, että pienenevät ikäluokat mahdollistavat resurssien siirtämisen varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta vanhustenhoitoon.

– Miksi sitten maahanmuuttoa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka se on rasitus julkiselle taloudelle – kaikista muista sen tuomista ongelmista puhumattakaan? Onko väestönkasvu itsetarkoitus ja kenelle? Grönroos kysyy.
HS:n mukaan ”talouden kannalta väestön pieneneminen tarkoittaa väistämättä investointien vähenemistä, kun kotimainen kysyntä pienenee, ellei vientivetoinen teollisuus meitä pelasta”. Murto lisää tähän, kuinka ”esimerkiksi uusi vähittäiskauppaketju sijoittuu mieluummin Ruotsiin, jossa on parempi väestöpohja”.

Elinkeinoelämälle ihmiset ovat kuluttajia

Tässä ollaan Grönroosin mukaan asian ytimessä. Tavalliselle kansalaiselle pienenevä väestö ei tarkoita itsessään sitä tai tätä, sillä julkiset palvelut voidaan tuottaa isossa tai pienessä maassa, riippuen vain siitä, että verovaroja maksetaan riittävässä suhteessa tarvittaviin palveluihin. Murron esille nostamien vähittäiskauppaketjujen osalta kansalainen voi myös olla huoletta, sillä kysynnän ja tarjonnan laki tuo kauppoja ihmisten ulottuville juuri niin paljon kuin on kysyntää.

– Väestönkasvu on kuitenkin itsetarkoitus elinkeinoelämän lobbareille, jotka näkevät ihmiset ensi sijassa kuluttajina. Elinkeinoelämän matematiikka menee niin, että mitä enemmän ihmisiä, niin sitä enemmän voidaan avata vähittäiskauppoja, sitä enemmän voidaan tuottaa tavaroita tehtaissa ja sitä enemmän myydä palveluita.

– Se, mikä vaikutus maahanmuuton tuomalla väestönkasvulla on julkiselle taloudelle, yhteiskuntarauhalle tai ylipäätään muulle yhteiskunnalle, ei kiinnosta Murtoa tai elinkeinoelämää, sillä lasku näistä ongelmista jakautuu koko yhteiskunnan maksettavaksi siinä missä voitot kohdistuvat suoraan elinkeinoelämälle.

Tabuja yhteiskunnasta löytyy

Seuraavaksi Grönroos siirtyy taloudellisia kysymyksiä vakavampaan aiheeseen eli väestöön.

Helsingin Sanomat nostaa esiin, että ”kansalliskonservatiivit lisäävät kannatustaan varoittamalla ja jopa pelottelemalla Suomen kulttuurisesta muutoksesta, jos maahanmuutto kasvaa”. Murto lisää vielä, että hänen mielestään ”kyse on yhteiskunnallisen keskustelun yhdestä suuresta tabusta”.

– Tässä asiassa voin olla Murron kanssa tietyssä mielessä samaa mieltä – Murron ajama maahanmuuton kannattaminen ja moninaisuuden ylistys eivät toki ole tabuja, mutta tabuja nyky-yhteiskunnasta löytyy, sillä suomalaiselle näyttää ennemminkin olevan jonkinlainen tabu sanoa ääneen, että hän ei halua jäädä vähemmistöksi omassa maassaan, Grönroos pohtii.

Suomalaisista vähemmistö omassa maassaan

Väestötilastoja vuosia tutkinut systeemianalyysin emeritusdosentti Kyösti Tarvainen on arvioinut kantasuomalaisten jäävän Suomessa vähemmistöksi vuosisadan loppuun mennessä. Viime vuosina tapahtunut maahanmuuton nopea kasvu ja suomalaisten syntyvyyden lasku ovat kiihdyttämässä kehitystä vielä entisestään.

– Suomalaisten jyrkästi laskeneella syntyvyydellä ja nykyisellä 50 000 – 70 000 maahanmuuttajan vuotuisella määrällä maahanmuuttajataustaisen väestön ja kantaväestön määrät voivat siis karkean arvion mukaan kohdata jo joskus noin 50 vuoden kuluttua, jos HS:n laskuharjoitusta suomalaisten määrän romahtamisesta on uskominen.
– HS:n mukaan tultaessa 2070-luvulle suomalaisia olisi noin 3 miljoonaa, joten vuotuisella 50 000 uudella maahanmuuttajalla nykyinen puolen miljoonan kokoinen maahanmuuttajataustaisen väestön määrä olisi samantyyppisellä laskuharjoituksella kasvanut pelkän muuttoliikkeen kautta yhtä suureksi kuin kantaväestö – ottamatta siis edes huomioon maahanmuuttajien korkeampaa syntyvyyttä, joka nopeuttaa kehitystä vielä tästäkin.

– On siis korkea aika pohtia sitä, minkälaisen Suomen haluamme jättää jälkipolville: halutaanko Suomen olevan väkiluvultaan pienempi, mutta kulttuurillisesti yhtenäisempi, vai vannoa jatkuvan väestönkasvun ja maahanmuuton nimiin ja tehdä Suomesta monikulttuurinen ja monikielinen valtio, jonka yksi vähemmistöistä suomalaiset ovat? Grönroos kysyy.
https://www.suomenuutiset.fi/kantasuoma ... aa-mielta/

[Raspu]

Islam tulee ja panee suomineidot ruotuun.
Osansa saa hintit ja lesbotkin.
Klaanit ja huumejengit pyörittää maata ja politiikka.
Aivan paska maa tulossa ja tämä ei ole kaukana.
Tätä ajaa kaikenmaailman palstajortikat, lydettäjät ja asdf:t

[Lyde19]

Suomessa on huomattava kestävyysvaje matujen osalta. Matuja tarvitaan noin 20 000 vuodessa että velka saadaan maksettua.

Paljos matut tähän mennessä on maksanu velkaa?

Ei ne pari Suomeen saatua matua pysty persujen ottamaan velkaa maksamaan. Tarvitaan paljon lisää matuja.

[Raspu]

Suomessa on huomattava kestävyysvaje matujen osalta. Matuja tarvitaan noin 20 000 vuodessa että velka saadaan maksettua.

Paljos matut tähän mennessä on maksanu velkaa?

Ei ne pari Suomeen saatua matua pysty persujen ottamaan velkaa maksamaan. Tarvitaan paljon lisää matuja.

Oot kyllä niljakas trolli.

[Lyde19]

Suomessa on huomattava kestävyysvaje matujen osalta. Matuja tarvitaan noin 20 000 vuodessa että velka saadaan maksettua.

Paljos matut tähän mennessä on maksanu velkaa?

Millä nyt persujen ottama velka voidaan maksaa jos ei saada lisää matuja ja paljon?

[Wisti]

Suomessa on muihin Pohjoismaihin (Tanska, Ruotsi, Norja, Islanti ) verrattuna ulkomailla syntyneitä alle puolet väkilukuun suhteutettuna Tanskaa lukuunottamatta, jossa osuus on tasan kaksinkertainen.
Suomen elintaso on Pohjoismaista alhaisin. Jos väitteet maahanmuuton turmiollisuudesta pitäisivät paikkansa, pitäisi sen BKT:ssä näkyä.

[Raspu]

Suomessa on muihin Pohjoismaihin (Tanska, Ruotsi, Norja, Islanti ) verrattuna ulkomailla syntyneitä alle puolet väkilukuun suhteutettuna Tanskaa lukuunottamatta, jossa osuus on tasan kaksinkertainen.
Suomen elintaso on Pohjoismaista alhaisin. Jos väitteet maahanmuuton turmiollisuudesta pitäisivät paikkansa, pitäisi sen BKT:ssä näkyä.

Suwakkipappa suoltaa taas paskaa ja vetää mutkat suoriks. Noi olis vielä enemmän edellä ilman paskasakkia.

[Raspu]

Suomessa on huomattava kestävyysvaje matujen osalta. Matuja tarvitaan noin 20 000 vuodessa että velka saadaan maksettua.

Paljos matut tähän mennessä on maksanu velkaa?

Millä nyt persujen ottama velka voidaan maksaa jos ei saada lisää matuja ja paljon?

Kun kuolo korjaa lyden kaltaiset känniloiset niin tilanne paranee.

[Wisti]

Suomessa on muihin Pohjoismaihin (Tanska, Ruotsi, Norja, Islanti ) verrattuna ulkomailla syntyneitä alle puolet väkilukuun suhteutettuna Tanskaa lukuunottamatta, jossa osuus on tasan kaksinkertainen.
Suomen elintaso on Pohjoismaista alhaisin. Jos väitteet maahanmuuton turmiollisuudesta pitäisivät paikkansa, pitäisi sen BKT:ssä näkyä.