Mitä tein tänään?

[Minimus Yahves]

Kipu on hyvin suhteellista. Siksi en osaa sanoa miten kipeä olen ja olen ollut. Olen hengissä joten kipu ai ole koskaan ollut kova.

Ehkä vielä pääset testaamaan kymppikipua. Synnytys on 8 tai 9, haimatulehdus 10.

[Brainwashed]

Hyvät kaupat teit ja tämä on ihan pellesarja...

Työkalujen laatu on heikentynyt, totta, ja totta sekin että tuo linkkaamasi on täysin ylihinnoiteltu tuote.

Nuo 80-luvun tuotteet olivat siis parempia? En tiennyt. Seos on nykyään huonompi?

Sen puoleen enhän sustakaan nähnyt kuin jäävuoren huipun. En tiedä siis kuka tai mikä olet. Mutta olit mukavaa seuraa vaikka sitten näyttelitkin sitä. On kaikissa se pimeä puoli. Osa tiedostaa (Vähemmistö) ja osa ei.

Ehkä parempi olla tapaamatta koskaan enää ketään täältä. Nimimerkkien kirjoituksista on todella vaikeaa hahmottaa ihmistä kokonaisuudesta. Kirjoittaminen vaikkakin on hyvä ilmaisumuoto on varsin rajoittunut tietyllä tapaa. kasvokkain ja mieluiten selvin päin saa ihmisistä eniten irti. Ei olutkaan huonoa asia ole. Valtaosa ei pysty selvin päin vain keskustelemaan muusta kuin säästä.

En näytellyt, eikä ole mitään ”syvällisempää” BWeetä, kuten ei myöskään mitään ”pimeää puolta” jota yrittäisin pimittää, eikä minulta sen puoleen jäänyt mikään epäselväksi minkälainen sinä olet miehiäsi, se oli minulle selvää jo ensi tapaamisemme jälkeen.
Ensisijainen motiivini tavata sinut oli huoli siitä että hyppäät junan alle, minkä olen nyttemmin ymmärtänyt olleen jokseenkin turha pelko puoleltani, ja parempi niin. Mitään pahaa en missään vaiheessa ole sinua enkä ketään muutakaan palstalaista kohtaan koskaan tarkoittanut, mutta en myöskään säästele sanallista arkkuani kun esim huomaan jonkun kohdalla sellaista kognitiivista vinoumaa joka on hilpeydessään maininnan arvoista, vaikka sellainen olisi ilkeydeksikin tulkittavissa, eli I’m not evil, but perhaps a litlle bit wicked...

[marjatta1]

Kipu on hyvin suhteellista. Siksi en osaa sanoa miten kipeä olen ja olen ollut. Olen hengissä joten kipu ai ole koskaan ollut kova.

Ehkä vielä pääset testaamaan kymppikipua. Synnytys on 8 tai 9, haimatulehdus 10.

Haimatulehdus on koettu ja tiedän mitä on se kipu. Selvennykseksi sanottakoon, että en ole alkoholisti. Sappikivet aikanaan leikattu ja siinä yhteydessä ilmeni myös tuo kipu ja haimatulehdus.

[Kohina]

Minullakin lonksuu toinen puoli leuasta ja on kuulema ihan normaalia, eikä vaadi lisätutkimuksia. Hammaslääkäri kiinnitti huomiota.

[Deimos]

Hyvät kaupat teit ja tämä on ihan pellesarja...

Työkalujen laatu on heikentynyt, totta, ja totta sekin että tuo linkkaamasi on täysin ylihinnoiteltu tuote.

Nuo 80-luvun tuotteet olivat siis parempia? En tiennyt. Seos on nykyään huonompi?

Sen puoleen enhän sustakaan nähnyt kuin jäävuoren huipun. En tiedä siis kuka tai mikä olet. Mutta olit mukavaa seuraa vaikka sitten näyttelitkin sitä. On kaikissa se pimeä puoli. Osa tiedostaa (Vähemmistö) ja osa ei.

Ehkä parempi olla tapaamatta koskaan enää ketään täältä. Nimimerkkien kirjoituksista on todella vaikeaa hahmottaa ihmistä kokonaisuudesta. Kirjoittaminen vaikkakin on hyvä ilmaisumuoto on varsin rajoittunut tietyllä tapaa. kasvokkain ja mieluiten selvin päin saa ihmisistä eniten irti. Ei olutkaan huonoa asia ole. Valtaosa ei pysty selvin päin vain keskustelemaan muusta kuin säästä.

En näytellyt, eikä ole mitään ”syvällisempää” BWeetä, kuten ei myöskään mitään ”pimeää puolta” jota yrittäisin pimittää, eikä minulta sen puoleen jäänyt mikään epäselväksi minkälainen sinä olet miehiäsi, se oli minulle selvää jo ensi tapaamisemme jälkeen.
Ensisijainen motiivini tavata sinut oli huoli siitä että hyppäät junan alle, minkä olen nyttemmin ymmärtänyt olleen jokseenkin turha pelko puoleltani, ja parempi niin. Mitään pahaa en missään vaiheessa ole sinua enkä ketään muutakaan palstalaista kohtaan koskaan tarkoittanut, mutta en myöskään säästele sanallista arkkuani kun esim huomaan jonkun kohdalla sellaista kognitiivista vinoumaa joka on hilpeydessään maininnan arvoista, vaikka sellainen olisi ilkeydeksikin tulkittavissa, eli I’m not evil, but perhaps a litlle bit wicked...

Junan alle hyppääminen on aina vain kaukaisempi asia ja siihen on koko ajan vähemmän syytä. Tietenkään kun ei ole minkäänlaista käsitystä mitä tämä on niin monelle käytös voi tulla yllätyksenä. Ja sen puoleen jokainen skitso on yksilö siinä missä tavis. Eli ns "Oireilu" on täysin yksilöllistä. Toisella on mitätön huomaamaton flunssa ja toisella musta surma. Koska en tunne kuin yhden sktison eli itseni en voi puhua muiden puolesta. Sinänsä kun pelasi läpi pelin "The Town Of Light" en taida olla "Oireitteni" olla kovinkaan yksin.

Kognitiivinen vinouma???? Sitäkö älykkyys nykyään on? Testituloksille en voi mitään. Tietenkään ne eivät merkitse yhtään mitään ja jokainen saa niistä samat kuin minä. Sen takia työpaikoilla ja tiettyihin ammateihin testit ovat täysin turhia koska tulokset eivät kerro yhtään mitään. Titenkin myös harrastukseni ovat ihan joka pojan ja tytön harrastuksia. Myös se että ratkon ongelmia joita minun ei pitäisi kyetä ratkomaan. Tämän olen nähnyt usein ja myös ammattiopistossa. Kun esille tulee ongelma ja se pitää ratkaista sen enempää asiaan paneutumatta ratkaisen sen. ilman YouTubea tai Googlea.

Pelaaminen on jatkuvaa ongelmien ratkomista + reaktionopeuden käyttämistä. Tosin kun on pelannut yli 40 vuotta niin kaikki ongelmat ovat vain 80-90 lukujen pelien variaatioita ja pelien variaatiot johtavat vielä vanhempiin "Pirunnyrkkeihin".

Äly on tabu. Suomi on myös kuten Japani. Ole harmaata massaa tai kuole. Älä erotu, älä tuo itseäsi esiin. Anna pomon viedä kunnia vaikka hän ei asiasta tajua mitään.

Nykyään ei ole ongelmia juuri ollenkaan. Lopetin masennuslääkkeiden käytön vuoden vaihteessa ja voin sanoa ettei ole masennusta tai ahdistusta enää. Testin 63/63 tuloksesta on jäljellä 25/63. Jatkan opiskelua. Töihin tämän ikäinen ei pääse enää joten työpaikka on rakennettava itse. Kukaan ei palkkaa tämän ikäistä vaikka olisi kuinka pätevä mihin tahansa.

[John Carter]

Isänmaallisia tekoja. Kuuntelin myös Finlandiaa.

[Kohina]

Vittu te ootte sekaisin, ja mä oon Kellokoskella.

[Deimos]

Ammattiopistosta kävin noutamassa paperit. Kuten en koskaan en ole kouluissa oppinut juuri mitään. Kaikki sivistykseni on koulujen ulkopuolelta. Taitaja SM kilpailu on kuulemma arvostettu. Tulin toiseksi mutta tavallaan voitin ne. Voittaja tavallisesta poiketen sai toisen yrityksen. Ensimmäinen kerta on ensimmäinen ja toinen yritys on jo toinen. Jos joku täällä on kilpaillut jossakin alueella tietää mitä kilpailu on. Oli kilpailun aihe "Tietokoneet ja verkot" tai kamppailulajit. Niille jotka eivät ole kilpailleet missään on asiaa turha yrittää selittää.

Kielet olen myös oppinut täysin koulujen ulkopuolella joista englanti on toinen pääkieleni. Se on must pelimaailmassa ja IT-maailmassa. 80-luvulla ei suomenkielistä kirjallisuutta ollut olemassakaan juurikaan. Tosin yksi lukiokaverini parin ystävänsä kanssa kirjoittivat Commodore 64 oppaan jo kouluaikana. En ostanut.

[Deimos]

Vittu te ootte sekaisin, ja mä oon Kellokoskella.

Niin olet, kultaseni.

[Kohina]

Vittu te ootte sekaisin, ja mä oon Kellokoskella.

Niin olet, kultaseni.

Jep. Olen tehnyt jotain. Sinä et.

[Kohina]

Rather than drown in low self-esteem, we can compensate with high self-esteem. Find a master excuse, for example, some vague higher purpose that all our so-called mistakes are serving.

Maybe I’m not suited for this world, but who knows? I’m probably suited for another world, one where I’m heroic. A loss here is actually a win there.

Which other world? Make one up or pick one that’s locally popular, for example, a religious afterlife, a "make-great-again” before-times, or some superhero fan fiction. You’re the ugly duckling here but a superstar in that world.

Keep it vague. All you need to know is that you belong in that world, not this one. That ideal world is permanently good. Since you belong there, you’re permanently good, too, and anyone who says otherwise is attacking the permanently good. Trade in the torture of falling short of the ideal for some vague self-idealization.
The people who escape into such blind optimism are best. Chances are their daily failures are due to their inability to weave their impulses and thoughts into any semblance of a coherent way of being. They’re inconsistent, which makes vague self-idealization easy. They can act on any impulse and claim that it’s the absolutely best move they could possibly make in their vague, idealized world. As such they grant themselves a wild-card trump card, get-out-of-fail-free card. With the wild card, they’re free to act on any impulse. With the trump card whatever they do is ideal in their vaguely idealized fantasy world.

[Deimos]

Rather than drown in low self-esteem, we can compensate with high self-esteem. Find a master excuse, for example, some vague higher purpose that all our so-called mistakes are serving.

Maybe I’m not suited for this world, but who knows? I’m probably suited for another world, one where I’m heroic. A loss here is actually a win there.

Which other world? Make one up or pick one that’s locally popular, for example, a religious afterlife, a "make-great-again” before-times, or some superhero fan fiction. You’re the ugly duckling here but a superstar in that world.

Keep it vague. All you need to know is that you belong in that world, not this one. That ideal world is permanently good. Since you belong there, you’re permanently good, too, and anyone who says otherwise is attacking the permanently good. Trade in the torture of falling short of the ideal for some vague self-idealization.
The people who escape into such blind optimism are best. Chances are their daily failures are due to their inability to weave their impulses and thoughts into any semblance of a coherent way of being. They’re inconsistent, which makes vague self-idealization easy. They can act on any impulse and claim that it’s the absolutely best move they could possibly make in their vague, idealized world. As such they grant themselves a wild-card trump card, get-out-of-fail-free card. With the wild card, they’re free to act on any impulse. With the trump card whatever they do is ideal in their vaguely idealized fantasy world.

Harrastamme ulkolukua ilman omia aivoja, Kohina? Mikäs se sinun diagnoosisi olikaan vai oletko ihan terveen kirjoissa? Vastaan puolestasi: Et ole.

[Kohina]

Rather than drown in low self-esteem, we can compensate with high self-esteem. Find a master excuse, for example, some vague higher purpose that all our so-called mistakes are serving.

Maybe I’m not suited for this world, but who knows? I’m probably suited for another world, one where I’m heroic. A loss here is actually a win there.

Which other world? Make one up or pick one that’s locally popular, for example, a religious afterlife, a "make-great-again” before-times, or some superhero fan fiction. You’re the ugly duckling here but a superstar in that world.

Keep it vague. All you need to know is that you belong in that world, not this one. That ideal world is permanently good. Since you belong there, you’re permanently good, too, and anyone who says otherwise is attacking the permanently good. Trade in the torture of falling short of the ideal for some vague self-idealization.
The people who escape into such blind optimism are best. Chances are their daily failures are due to their inability to weave their impulses and thoughts into any semblance of a coherent way of being. They’re inconsistent, which makes vague self-idealization easy. They can act on any impulse and claim that it’s the absolutely best move they could possibly make in their vague, idealized world. As such they grant themselves a wild-card trump card, get-out-of-fail-free card. With the wild card, they’re free to act on any impulse. With the trump card whatever they do is ideal in their vaguely idealized fantasy world.

Harrastamme ulkolukua ilman omia aivoja, Kohina? Mikäs se sinun diagnoosisi olikaan vai oletko ihan terveen kirjoissa? Vastaan puolestasi: Et ole.

Sanoin sen ihan tarkoituksella tietäen että käytät omaa diagnoosiasi kilpenä ja miekkana.

[Deimos]

Saattaa olla että näytää ylimielisesltä. Mutta todellisuudessa olen vasta nyt löytänyt itseni ja alkanut olemaan sinut itseni kanssa. Itsensä kieltäminen ei ole tervettä.

Tänään osa luennosta tulee Cambridgen yliopistolta. Se sama laitos joka osallistui pelin Hellblade: Senua's Sacrificen tekoon. luulen ettei peli aukea niile joilla tätä tilaa ei ole koska tila on ulkopuoliselle täysin käsittämätön. Cambridge on perustettu 1100-1300 luvulla joskus??? Ihan ulkoa en nyt muista.

[Deimos]

Rather than drown in low self-esteem, we can compensate with high self-esteem. Find a master excuse, for example, some vague higher purpose that all our so-called mistakes are serving.

Maybe I’m not suited for this world, but who knows? I’m probably suited for another world, one where I’m heroic. A loss here is actually a win there.

Which other world? Make one up or pick one that’s locally popular, for example, a religious afterlife, a "make-great-again” before-times, or some superhero fan fiction. You’re the ugly duckling here but a superstar in that world.

Keep it vague. All you need to know is that you belong in that world, not this one. That ideal world is permanently good. Since you belong there, you’re permanently good, too, and anyone who says otherwise is attacking the permanently good. Trade in the torture of falling short of the ideal for some vague self-idealization.
The people who escape into such blind optimism are best. Chances are their daily failures are due to their inability to weave their impulses and thoughts into any semblance of a coherent way of being. They’re inconsistent, which makes vague self-idealization easy. They can act on any impulse and claim that it’s the absolutely best move they could possibly make in their vague, idealized world. As such they grant themselves a wild-card trump card, get-out-of-fail-free card. With the wild card, they’re free to act on any impulse. With the trump card whatever they do is ideal in their vaguely idealized fantasy world.

Harrastamme ulkolukua ilman omia aivoja, Kohina? Mikäs se sinun diagnoosisi olikaan vai oletko ihan terveen kirjoissa? Vastaan puolestasi: Et ole.

Sanoin sen ihan tarkoituksella tietäen että käytät omaa diagnoosiasi kilpenä ja miekkana.

Hannu on parantanut sinut? Muuten??? Kumpi teistä voitti? Luultavasti Hannu sinut tuntien.