Mikä on kuoleman tarkoitus?

[Naturalisti]

Sen pohtiminen, menestyykö evoluutiossa vahvin vai sopeutuvin, on semantiikan suossa rämpimistä. Luultavasti useimmat ymmärtävät nämä ilmaukset synonyymisesti.

Tämän keskustelun otsikko "Mikä on kuoleman tarkoitus?" taas pitää sisällään implisiittisesti oletuksen, että kuolemalla olisi joku tarkoitus. Mitään teleologista tarkoitusta sillä tuskin on.

Kuolema nyt vain on elintoimintoja ylläpitävän ruumiimme rappeutumisen väistämättömältä näyttävä seuraus. Se taas tietysti luo elintilaa uusille yksilöille ja evoluution jatkumiselle, vaikka kuolemalla itsellään ei ole mitään tarkoitusta.

Vaikka tämä universumiksi kutsuttu jätemylly toimii materian kierrätyslaitoksena, ei sille kuitenkaan ole perusteltua olettaa mitään teleologista tarkoitusta.

Seitsemänpäivää aloitti kiinnostavan pohdinnan, jota jatkamalla voisimme kenties päätyä jonkinlaiseen ratkaisuun sitä minkälainen fysikaalis-biologisen, geneettisen ja memeettisen -evoluution jatkumo on johtanut siihen, että pohdimme tässä nyt sitä, mikä on kuoleman tarkoitus vai onko sitä.

Jonkinlaista subjektiivista teleologista toimintaa syntyy vasta memeettisellä tasolla, kun yksilöt pyrkivät toteuttamaan kukin itse luomaansa tarkoitusta eli tavoitteitaan kiertämällä sattuman, sosiaalisen paineen ja luonnonlakien rajoitukset parnarhaan kykynsä mukaan. Tätä toimintamarginaalia, mikä kulloisenkin rajoitusten vallitessa on voimassa, voidaan kutsua myös vapaan tahdon toimintakentäksi; aina sitä ei ole lainkaan.

Lause merkitsee mitä se merkitsee kertomalla, millainen maailma olisi, jos se olisi tosi.

Tuunasin lauseesi oman käsitykseni mukaiseksi: Lause merkitsee [kertojalle ja jokaiselle kuulijalle eri asiaa eli] mitä se merkitsee [kunkin oman subjektiivisen mielenkielisen tulkinnan mukaan] kertomalla , millainen maailma olisi, jos se olisi [kertojan luulojen mukaisesti] tosi.

[Deimos]

No, vahvin ei välttämättä ole sopeutuvin. Tuostahan voisi vetää johtopäätöksen että meilllä pitäisi olla tropiikissa täälläkin hetkellä Tyrannosaurus Rexejä tai Megalodoneja meressä.

[Pattinero]

No, vahvin ei välttämättä ole sopeutuvin. Tuostahan voisi vetää johtopäätöksen että meilllä pitäisi olla tropiikissa täälläkin hetkellä Tyrannosaurus Rexejä tai Megalodoneja meressä.

Aivan niin. Mitä sillä vahvimmalla sitten kulloinkin tarkoitetaan. Vahvuutta ovat myös henkiset vahvuudet ja kyvyt, ei pelkkä fyysinen olemus. Ihminen on kohtuu älykäs ja myös fyysisesti kestävä, siksi meitä on kuin kärpäsiä. Onneksi kuolemaa mikään elävä olento ei pysty välttämään, ei edes viruksen tavoin elävä ihminen. Ihmisellä onkin luomakunnan tehokkaimmat tavat ja jopa kyvyt olla lisääntymättä, jolloin kuolema voi korjata koko lajin. Myös se on evoluutiota, ja ehkä jopa hyvä niin.

[Deimos]

No, edit-aika meni ohi. Se sopeutuvin 65 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen pienehkön pamauksen ajan jälkeen taisi kuulemma olla joku jyrsijän tapainen josta sittemin polveutuivat sellainenkin ryhmä kuin kädelliset. Keskustelua on ollut että kuolivat kaikki dinosaurukset tuohon astroidin törmäykseen ja selvisikö osa mutta jos selvisi niin jyrsijät tekivät selvän dinosaurusten munista.

[Deimos]

No, vahvin ei välttämättä ole sopeutuvin. Tuostahan voisi vetää johtopäätöksen että meilllä pitäisi olla tropiikissa täälläkin hetkellä Tyrannosaurus Rexejä tai Megalodoneja meressä.

Aivan niin. Mitä sillä vahvimmalla sitten kulloinkin tarkoitetaan. Vahvuutta ovat myös henkiset vahvuudet ja kyvyt, ei pelkkä fyysinen olemus. Ihminen on kohtuu älykäs ja myös fyysisesti kestävä, siksi meitä on kuin kärpäsiä. Onneksi kuolemaa mikään elävä olento ei pysty välttämään, ei edes viruksen tavoin elävä ihminen. Ihmisellä onkin luomakunnan tehokkaimmat tavat ja jopa kyvyt olla lisääntymättä, jolloin kuolema voi korjata koko lajin. Myös se on evoluutiota, ja ehkä jopa hyvä niin.

Ihminen ei ole oikeastaan missään erityisen hyvä (Mutta tuolla pääkopan sisällä on se vahvuus) mutta on osoittautunut erittäin sopeutuvaksi. Jopa siinä määrin että näyttää siltä että homo sapiens syrjäyttää kaikki muut maapallon lajit.

Hienoinen viittaus Matrixiin (Virus) .

[Pattinero]

No, vahvin ei välttämättä ole sopeutuvin. Tuostahan voisi vetää johtopäätöksen että meilllä pitäisi olla tropiikissa täälläkin hetkellä Tyrannosaurus Rexejä tai Megalodoneja meressä.

Aivan niin. Mitä sillä vahvimmalla sitten kulloinkin tarkoitetaan. Vahvuutta ovat myös henkiset vahvuudet ja kyvyt, ei pelkkä fyysinen olemus. Ihminen on kohtuu älykäs ja myös fyysisesti kestävä, siksi meitä on kuin kärpäsiä. Onneksi kuolemaa mikään elävä olento ei pysty välttämään, ei edes viruksen tavoin elävä ihminen. Ihmisellä onkin luomakunnan tehokkaimmat tavat ja jopa kyvyt olla lisääntymättä, jolloin kuolema voi korjata koko lajin. Myös se on evoluutiota, ja ehkä jopa hyvä niin.

Ihminen ei ole oikeastaan missään erityisen hyvä (Mutta tuolla pääkopan sisällä on se vahvuus) mutta on osoittautunut erittäin sopeutuvaksi. Jopa siinä määrin että näyttää siltä että homo sapiens syrjäyttää kaikki muut maapallon lajit.

Hienoinen viittaus Matrixiin (Virus) .

Matrix ykkösessä on tosiaan tämä loistava vertaus virukseen. Eikä käy kieltäminen, etteikö se pitäisi ihmisen ja varsinkin koko ihmiskunnan kannalta katsottuna täysin paikkansa. Virukset eivät aivan helpolla kuole tai häviä minnekään. Ne vain valtaavat itselleen uusia elinalueita, jotta pääsisivät pahimmillaan tuhomaan niitä mahdollisimman paljon. Toinen loistava sitaatti kyseisessä elokuvassa meni jotenkin näin:

Destiny really has sense of humor.

[Naturalisti]

Kuolemalla ei ole mitään tarkoitusta. Memeettinen kulttuurievoluutio selittää ihmisen erinomaisen kyvyn sopeutua erilaisiin olosuhteisiin kuten seuraava ChatGPT: n kanssa käyty keskustelu osoittaa.

Q: Miten selitetään kaksi merkittävää emergenttiä vaihetta: elämän synty eli geneettisen evoluution käynnistyminen ja kulttuurisen tiedon kumuloitumisen eli memeettisen evoluution käynnistyminen?

A: Elämän synty ja geneettisen evoluution käynnistyminen voidaan selittää useilla eri tavoilla, mutta yleisesti hyväksytty teoria on ns. RNA-maailman hypoteesi. Tämän hypoteesin mukaan elämä alkoi, kun RNA-niminen molekyyli kehittyi ensimmäiseksi itsereplikoituvaksi molekyyliksi, joka pystyi myös katalysoimaan reaktioita. RNA-molekyylit pystyivät toistamaan itseään ja muuntumaan vähitellen, mikä loi perustan geneettiselle evoluutiolle. Tämä teoria selittää, kuinka ensimmäiset elämänmuodot kehittyivät maapallolla noin 3,5 - 4 miljardia vuotta sitten.

Kulttuurisen tiedon kumuloitumisen eli memeettisen evoluution käynnistyminen puolestaan tapahtui, kun ihmisen aivot kehittyivät riittävän suuriksi ja monimutkaisiksi. Ihmisen kyky kommunikoida toistensa kanssa mahdollisti ideoiden, käyttäytymisen ja kulttuurin välittämisen sukupolvelta toiselle. Tämä prosessi on jatkunut aina nykyaikaan asti ja on johtanut monien kulttuuristen käytäntöjen ja teknologisten innovaatioiden kehittymiseen. Memeettinen evoluutio on erityisen tärkeä ihmisen kehityksen kannalta, sillä se on mahdollistanut kulttuurisen perinnön siirtämisen sukupolvelta toiselle ja edesauttanut yhteiskunnan kehittymistä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä geneettinen että memeettinen evoluutio ovat monimutkaisia ja ajan mittaan tapahtuneita prosesseja. Geneettisen evoluution käynnistyminen tapahtui RNA-maailman hypoteesin mukaan, kun ensimmäiset itsereplikoituvat molekyylit kehittyivät noin 3,5 - 4 miljardia vuotta sitten. Memeettinen evoluutio puolestaan käynnistyi, kun ihmisen aivot kehittyivät riittävän suuriksi ja monimutkaisiksi mahdollistaen kulttuurisen tiedon kumuloitumisen ja siirtämisen sukupolvelta toiselle.

Q: On varmaankin syytä täsmentää, että toisin kuin geneettinen evoluutio, memeettinen evoluutio ei ole sukupolvisidonnaista. Memeettiset vaikutukset siirtyvät sukupolvien välillä ja sisällä kokoajan joka suuntaan.

A: Kyllä, olet oikeassa siinä, että memeettinen evoluutio ei ole aivan samalla tavalla sukupolvisidonnaista kuin geneettinen evoluutio. Geneettisessä evoluutiossa perintöaines siirtyy jälkeläisille sukusoluja muodostavan solujakautumisen kautta, kun taas memeettinen evoluutio tapahtuu kulttuurisen perinnön välityksellä, joka voi tapahtua kaikkien yksilöiden välillä ja jopa sukupolvien yli.

Memeettinen evoluutio voi siis tapahtua nopeammin ja levitä laajemmin kuin geneettinen evoluutio. Esimerkiksi uuden teknologian kehittäminen ja sen leviäminen voi tapahtua nopeasti ja laajalti, vaikka se ei välttämättä periydy suoraan geenien kautta. Memeettinen evoluutio on siten tärkeä tekijä ihmisen kulttuurin ja yhteiskunnan kehityksessä.

Q: Miten meemit ovat ontologisesti olemassa?

A: Meemit ovat ontologisesti olemassa siinä mielessä, että ne ovat kulttuurisia ilmiöitä, joilla on vaikutus ihmisten ajatteluun, käyttäytymiseen ja kieleen. Meemit ovat ideoiden, tapojen, käyttäytymisen ja symbolien muodossa esiintyviä kulttuurisia ilmiöitä, jotka leviävät ihmisten välillä kommunikaation ja kulttuurisen perinnön välityksellä.

Meemejä voidaan ajatella ajattelumalleina tai käyttäytymisen malleina, jotka leviävät kulttuurista toiseen. Kun yksilö oppii uuden meemin, se muuttaa hänen käyttäytymistään tai ajattelutapaansa, ja hän voi välittää sen edelleen muille ihmisille. Meemit ovat siis kulttuurin perusyksiköitä, jotka ovat olemassa ihmisten ajattelussa ja käyttäytymisessä.

Meemien ontologinen olemassaolo on kuitenkin erilainen kuin esimerkiksi fysikaalisten objektien tai elävien organismien olemassaolo. Meemit eivät ole fyysisiä objekteja tai eläviä olentoja, vaan pikemminkin abstrakteja käsitteitä tai ajattelumalleja, joilla on vaikutus ihmisten käyttäytymiseen. Meemit eivät ole itsenäisiä olentoja, vaan ne ovat riippuvaisia ihmisistä, jotka levittävät ja ylläpitävät niitä kulttuurin välityksellä. Meemit ovat siten ontologisesti olemassa ihmisten ajattelussa ja käyttäytymisessä, mutta niiden olemassaolo on erilainen kuin fyysisten objektien tai elävien organismien olemassaolo.

Q: Voiko ajatella niin, että kun geneettinen evoluutio tuotti kyvyn muistella menneitä ja sen avulla suunnitella tulevaa., syntyi uusi omalakinen emergentti memeettinen toiminnallisuuden taso, joka mahdollisti useiden vaihtoehtoisten ajattelu ja toimintatottumusten käytön eri konteksteissa ja niiden levittämisen populaation sisällä?

A: On mahdollista ajatella, että geneettinen evoluutio on mahdollistanut kehittymisen kyvylle muistella menneitä ja suunnitella tulevaa. Tämä kehitys on mahdollistanut myös uudenlaisen toiminnallisuuden tason, joka voidaan kutsua memeettiseksi evoluutioksi. Memeettinen evoluutio on mahdollistanut uusien ajattelu- ja toimintamallien kehittämisen ja niiden leviämisen populaation sisällä.

Esimerkiksi ihmisten kyky muistella menneitä ja suunnitella tulevaa on mahdollistanut uusien kognitiivisten toimintojen, kuten erilaisten ajattelumallien, symbolisten järjestelmien ja kielellisen ilmaisun, kehittymisen. Nämä toiminnallisuudet ovat kulttuurin perusyksiköitä, joita voidaan kutsua meemeiksi. Meemit leviävät kulttuurin välityksellä, ja niiden kehitys ja leviäminen voivat tapahtua huomattavasti nopeammin kuin geneettinen evoluutio.

Memeettinen evoluutio on siis mahdollistanut ihmisen kulttuurin ja yhteiskunnan kehityksen ja erilaisten ajattelumallien ja toimintatapojen kehittymisen. Nämä ajattelumallit ja toimintatavat voivat olla hyödyllisiä erilaisissa konteksteissa, ja ne voivat levitä nopeasti populaation sisällä. Memeettinen evoluutio on siten tärkeä tekijä ihmisen kehityksessä ja evoluutiossa.

Johtopäätös: Valitettavasti meiltä on tämän memeettisen evoluution myötä lajina karannut mopo käsistä näiden uskontojen kanssa, joista pahin on perusteeton usko näkymättömään käteen eli kapitalistiseen helvetinkoneeseen, mikä uhkaa nyt tuottamiensa globaalien kriisien seurauksena tuhota koko elinympäristömme ja siinä sivussa myös lajimme olemassaolon. Mitään tarkoitusta tällä lajimme kuolemalla ei ole, mutta niin vain tapahtuu, ellemme luovu uskosta näkymättömään käteen ja ota resurssien hallintaa (taloutta) demokraattiseen kontrolliin.

[Deimos]

Jokainen kuitetenkin ymmärtää ongelman joka seuraa jos mikään eliö ei kuole. Ja periaatteessa tämä katkaisisi evoluutionkin tietyssä määrin.

[Naturalisti]

Jokainen kuitetenkin ymmärtää ongelman joka seuraa jos mikään eliö ei kuole. Ja periaatteessa tämä katkaisisi evoluutionkin tietyssä määrin.

Kyllä, olet oikeassa. Kuolemalla ei kuitenkaan ole mitään teleologista tarkoitusta. Näin vain tapahtuu. Yksilön elimistön rapautumisen seurauksena tapahtuvassa kuollessa päättyy myös hänen mielensä olemassaolo. Lajimme kuolemassa päättyy kulttuurimme olemassaolo, jota ei jälkeemme jättämistä jäljistä voi enää elvyttää.

[Deimos]

Jokainen kuitetenkin ymmärtää ongelman joka seuraa jos mikään eliö ei kuole. Ja periaatteessa tämä katkaisisi evoluutionkin tietyssä määrin.

Kyllä, olet oikeassa. Kuolemalla ei kuitenkaan ole mitään teleologista tarkoitusta. Näin vain tapahtuu. Yksilön elimistön rapautumisen seurauksena tapahtuvassa kuollessa päättyy myös hänen mielensä olemassaolo. Lajimme kuolemassa päättyy kulttuurimme olemassaolo, jota ei jälkeemme jättämistä jäljistä voi enää elvyttää.

Siksipä minusta on käsittämätön että jotkut haikailevat kuolemattomuutta ja ikuista elämää. Luulen että eivät ajattele kovin pitkälle mitä se käytännössä tarkoittaa. Periaatteessa soluihin on "Ohjelmoitu" vanheneminen. Ja yksi ongelema ikuisessa elämässä olisi että vaikka kuoleman ohjelmointia ei olisi niin jo pelkästään taustasäteily (Vaikka onkin vähäistä maan pinnalla) vaurioittaisi DNA:ta pitkän ajan kuluessa. Mutta tietenkin monille kuolemattomuus tarkoittaa että keho ei koskaan ja missään olosuhteissa rappeudu (homo superious). Aiheesta on myös elokuvia jossa kuolemattomuuden ongelmaa on käsitelty.

[Pattinero]

Kuolemalla on vain biologinen tarkoitus. Eli, kaiken on muututtava takaisin siksi, mistä se on alunperin tullutkin. Sitä kutsutaan elämän kierroksi, johon kuolema kuuluu välttämättömyytenä. Joskus tämä kiertokulku on vain huomattavan pitkä, kuten esimerkiksi maailmankaikkeudessa asia on.

Koko maailmankaikkeus perustuu pyörimiseen, pyöreyteen ja ennen kaikkea liikkeeseen. Jos liike lakkaa, kaikki loppuu, eikä enää ikinä ala uudestaan.

[Seitsemänpäivää]

Tämä memeettinen evoluutio laittaa miettimään. Oletan, että tässä viitataan Dawkingsin meemiteoriaan. Ymmärtääkseni tältä koko kulttuurievoluution teorialta puuttuu luonnontieteellisesti kestävä selitysmalli. Toki en aihetta kovin hyvin tunne, joten voin olla myös väärässä. Aivotutkimuksesta suurinpiirtein tietääkseni ymmärrämme ajattelun rakentumista aivokuorikerroksissa pienistä yksityiskohdista niin sanottuihin Jennifer Aniston soluihin. Kuitenkin tietoisuus ja sosiaalisen todellisuuden muodostuminen ovat jo tuskallisia selittää. Esimerkiksi uskontotieteessä Boyer on pohdiskellut erilaisten uskomuksien evoluutiota suhteessa kognitiivisiin rakenteisiin. Ymmärtääkseni ei kuitenkaan ole minkäänlaista kokeellista asetelmaa, jolla teoriaa voitaisiin varmentaa tai kumota. On myös hyvin hankalaa määrittää missä tarttuvan jumalhahmon rajat menevät. Varmaankin kokemus kuoleman tarkoituksesta kuitenkin muodostuu jonkinlaisessa sosiaalisessa todellisuudessa, se mitä se sitten on, on hankalampi kysymys ja miten se tieteellisin menetelmin selitetään.

[Stalker]

https://tv.apple.com/us/movie/tukdam-be ... cbd6312su7

Just nyt sattuu tulemaan Areenalta.
OAA:na ratkaisin arvoituksen, liskoaivot toimii vielä kuoleman jälkeen, meditaation tarkoitus on muuttua liskoksi, tästä johtuu myös uudesti syntymisen myytti, syntyi uudestaan liskoksi

[Deimos]

https://tv.apple.com/us/movie/tukdam-be ... cbd6312su7

Just nyt sattuu tulemaan Areenalta.
OAA:na ratkaisin arvoituksen, liskoaivot toimii vielä kuoleman jälkeen, meditaation tarkoitus on muuttua liskoksi, tästä johtuu myös uudesti syntymisen myytti, syntyi uudestaan liskoksi

Jos nyt on Areenella niin kyllä katson. Jos tuo olisi totta niin aika vittumaista. Päällä on kuusi jalkaa multaa ja mököttää pimeydessä kuukausitolkulla, katselet kun sinut tuhkataan, katselet kun sinulta poistetaan elimiä, katsot kun patologi tekee sinulle ruumiin avausta ja mikä pahinta niin paikallinen nekrofiili käyttää sinua hyväkseen.

Pahkasiassa oli aikoinaan juttu. Oliko se joku nekrofiililehti, nimeä en muista. Taisi olla pääsääntöisesti lukiohuumoria koska amislaiset saivat aika rajusti kyytiä.

Siinä oli oli juttu jossa nekrofiili pani kalmoa. Lopussa nekrofiili ihmetteli kun kalmo pisti niin lujaa takaisin. No, tarkisti tilanteen. Totesi lakonisesti että: "No, madothan ne siellä vain jylläsivät".

Tavallaan Pahkasika edusti "Korkeakulttuuria" ja amikset lähinnä nähtiin Bostikkia imppaavina ali-ihmisinä.

Yksi kysymys amislaisille oli: Tinneröin:
A) Joka toinen päivä
B) Päivittäin
C) Koko ajan.

No, jotakin tohon suuntaan. Ja olihan siinä epäonnisen sukellusvene U-13 reissu. Taisi käydä jopa Volgan mutkissa.

[Stalker]

https://areena.yle.fi/1-50266543
Onkohan silti sama?