Filosofían määritelmä

[MooM]

Aivopierun kaava on oikeasti joku tällainen:
- 25% Väärää tietoa
- 25% Väärää ymmärrystä
- 25% Ideologiaa
- 25% Huonomuistisuutta. Tämä tosin dominoi erittäin monesti, ja sen osuus voi olla paljon suurempi.

Noista saa sitten sellaisen koktailin aikaiseksi, että ulos tulee hyvin nopeasti aivopieruksi kutsuttu möläytys. Ja varmasti asiaan vaikuttaa myös muita tekijöitä. Riippuu varmasti aiheesta. Kukaan ei ole joka alan asiantuntija, se on varmaa se.

Huonomuistisuus on näissä minän suojausmekanismi, joka auttaa kestämään kognitiivista konfliktia. Eli, sitä että kaikki faktat, terve järki ja teollinen määrä rautalankaa osoittaa, että piereskelijä on väärässä, mutta kantti ei kestä myöntää sitä, koska se sattuu egoon ja identiteettiin liikaa.

[Jalo Arkkivalo]

Aivopierun kaava on oikeasti joku tällainen:
- 25% Väärää tietoa
- 25% Väärää ymmärrystä
- 25% Ideologiaa
- 25% Huonomuistisuutta. Tämä tosin dominoi erittäin monesti, ja sen osuus voi olla paljon suurempi.

Noista saa sitten sellaisen koktailin aikaiseksi, että ulos tulee hyvin nopeasti aivopieruksi kutsuttu möläytys. Ja varmasti asiaan vaikuttaa myös muita tekijöitä. Riippuu varmasti aiheesta. Kukaan ei ole joka alan asiantuntija, se on varmaa se.

Huonomuistisuus on näissä minän suojausmekanismi, joka auttaa kestämään kognitiivista konfliktia. Eli, sitä että kaikki faktat, terve järki ja teollinen määrä rautalankaa osoittaa, että piereskelijä on väärässä, mutta kantti ei kestä myöntää sitä, koska se sattuu egoon ja identiteettiin liikaa.

Värikkäästä muotoilusta huolimatta tässä lienee myös vakavasti otettavaa kaikupohjaa? Ymmärtääkseni meillä on taipumus unohtaa, ja myös lähtökohtaisesti sivuuttaa asioita jotka eivät sovi omaan pirtaan.

Jossain määrin jopa alitajuisesti ja tahtomattamme?

[Stadin öljylanne]

Aivopierun kaava on oikeasti joku tällainen:
- 25% Väärää tietoa
- 25% Väärää ymmärrystä
- 25% Ideologiaa
- 25% Huonomuistisuutta. Tämä tosin dominoi erittäin monesti, ja sen osuus voi olla paljon suurempi.

Noista saa sitten sellaisen koktailin aikaiseksi, että ulos tulee hyvin nopeasti aivopieruksi kutsuttu möläytys. Ja varmasti asiaan vaikuttaa myös muita tekijöitä. Riippuu varmasti aiheesta. Kukaan ei ole joka alan asiantuntija, se on varmaa se.

Hyvä erittely ja kuten sanonta kuuluu: selkeä ajatus paperilla, on jo puoliksi väärin ymmärretty.

[MooM]

Aivopierun kaava on oikeasti joku tällainen:
- 25% Väärää tietoa
- 25% Väärää ymmärrystä
- 25% Ideologiaa
- 25% Huonomuistisuutta. Tämä tosin dominoi erittäin monesti, ja sen osuus voi olla paljon suurempi.

Noista saa sitten sellaisen koktailin aikaiseksi, että ulos tulee hyvin nopeasti aivopieruksi kutsuttu möläytys. Ja varmasti asiaan vaikuttaa myös muita tekijöitä. Riippuu varmasti aiheesta. Kukaan ei ole joka alan asiantuntija, se on varmaa se.

Huonomuistisuus on näissä minän suojausmekanismi, joka auttaa kestämään kognitiivista konfliktia. Eli, sitä että kaikki faktat, terve järki ja teollinen määrä rautalankaa osoittaa, että piereskelijä on väärässä, mutta kantti ei kestä myöntää sitä, koska se sattuu egoon ja identiteettiin liikaa.

Värikkäästä muotoilusta huolimatta tässä lienee myös vakavasti otettavaa kaikupohjaa? Ymmärtääkseni meillä on taipumus unohtaa, ja myös lähtökohtaisesti sivuuttaa asioita jotka eivät sovi omaan pirtaan.

Jossain määrin jopa alitajuisesti ja tahtomattamme?

On. Samaa näkee myös poliittis-identiiteetillisessä keskustelussa. Omilta katsotaan sormien läpi käytöstä ja puhetta, jotka vastapuolelta tulevana aiheuttaisivat suuren metakan. Kuten vaikka nyt tämä sosiaali- ja terveysministerin sekoilu.

[Pattinero]

Olli, sinun maailmankuvallasi ei ole kannatusta ja filosofialla ei ole mitään roolia kosmologiassa.

Totta kai on. Kaikessa on mukana jokin filosofia. Mutta eihän se mikään vastauksia antava tiede kosmologiassa ole, koska se ei voi sitä mitenkään olla. Ja voi olla, että Ollilta unohtuu juuri tämä tosiasia.

[asdf]

Olli, sinun maailmankuvallasi ei ole kannatusta ja filosofialla ei ole mitään roolia kosmologiassa.

Totta kai on. Kaikessa on mukana jokin filosofia. Mutta eihän se mikään vastauksia antava tiede kosmologiassa ole, koska se ei voi sitä mitenkään olla. Ja voi olla, että Ollilta unohtuu juuri tämä tosiasia.

Filosofia on aina filosofin tai sellaisena itseään pitävän subjektiivinen näkemys, eikä siksi voi olla osa luonnontieteitä, kuten tähtitiedettä tai fysiikkaa, joihin kosmologia pääasiassa pohjaa.

[Pattinero]

Olli, sinun maailmankuvallasi ei ole kannatusta ja filosofialla ei ole mitään roolia kosmologiassa.

Totta kai on. Kaikessa on mukana jokin filosofia. Mutta eihän se mikään vastauksia antava tiede kosmologiassa ole, koska se ei voi sitä mitenkään olla. Ja voi olla, että Ollilta unohtuu juuri tämä tosiasia.

Filosofia on aina filosofin tai sellaisena itseään pitävän subjektiivinen näkemys, eikä siksi voi olla osa luonnontieteitä, kuten tähtitiedettä tai fysiikkaa, joihin kosmologia pääasiassa pohjaa.

Niin. Tuo on yksi tapa suhtautua asiaan, eli sekin on filosofia. Mutta, voidaan asia ajatella niinkin, että se filosofinen ajattelu ohjaa juuri sitä tieteen osaa, jota tutkitaan. Myös tähtitiedettä. Mutta, eihän se filosofia vastauksia tutkimukseen anna. Se esittää pikemminkin kysymyksiä, jos vastauksia ei ole. Tai, se esittää uusia kysmyksiä heti, kun johonkin asiaan saadaan vastaus.

Se, että onko esimerkiksi bb totta vai ei, ei edes taida olla ns. filosofinen kysymys. Se on spekulointia vaihtoehdoilla, joita mikään tieteellinen tutkimus ei ainakaan suoraan tue. Mutta, koska siitä ei kaikkea tiedetä, mahdollistaa se myös toisenlaisen ajattelun.

[OlliS]

Filosofiassa on 50% totta, 50% väärin.
Oikeassa filosofiassa 100% oikein, tai edes 60%. Kukaan ei tarkkaan tiedä mikä on oikea filosofia.
BB:ssa on 60% oikein osauniversumistamme, 10% vaan kaikkeudesta.
Kaikkeus on ikuinen ja ääretön, rajaton, on 90% oikein.
Kaikkeuden filosofia,
Jumalan filosofia,
Metafysiikka,
Tietoteoria,
Elämän tarkoitus,
Rakkaus,
Moraali.
Politiikka,
Estetiikka,
kaikki suuret kysymykset ovat ikuisia filosofisia kysymyksiä, yksimielisyyttä ei filosofeilla ole. Silti lähestymme totuutta koko ajan, totuus on olemassa.

Foorumeissa kun keskustellaan ihan mistä tahansa, lopulta tullaan filosofiaan. Niin se pitää ollakin.

Keskustelutilaisuuksissa taas aina joku rupeaa puhumaan koulusta!

[Pattinero]

Kun tieto kasvaa tieteen ansiosta, vie se tilaa pois näiltä ns. filosofisilta kysymyksiltä. Onhan paljon asioita, joiden faktat ovat kiistattomia, ja niiden kyseenalaistaminen on suorastaan typerää. Ja niitä löytyy myös tähtitieteeseen liittyen. Mutta, mitä kauemmaksi mennään, alkaakin spekulointi kiihtyä, koska kysymyksien määrä ilman vastauksia alkaakin kasvaa. BB-teoriaa ei tosin mikään kiistely kumoa.

Juuri siksi tähtitiede lieneekin aivan helvetin kiehtovaa myös filosofisesti ajateltuna. Ja myös aikaavievää hommaa, koska etäisyyksien kasvaessa myös tutkiminen alkaa ottaa voimavaroja. Ei varmaan ole ollenkaan vtuttanut niitäkään Schiaparelli tutkimuslaitteiston rakentajia, kun monen vuoden uurastuksen jälkeen laskeutuja tuhoutuu Marsin pintaan. Tulos on ollut siinä kohtaa siis vain sen asian selvitäminen, että miksi niin pääsi käymään. Ja sehän on ymmärtääkseni myös selville saatu. Ihminen on erehtyväinen, vaikka kyseessä olisi tiedemiehet ja -naiset. Joskus syvällinenkään pohdinta ei tuota toivottua tulosta.

Ja jos joku luotain lähetettäisiin vieläkin kauemmas, saattaisi olla, ettei sen kehittäjä ikinä näkisi sen saavutuksia. Kuinkahan moni Voyagerien kehittäjistä on vielä elossa?

[OlliS]

Kun tieto kasvaa tieteen ansiosta, vie se tilaa pois näiltä ns. filosofisilta kysymyksiltä. Onhan paljon asioita, joiden faktat ovat kiistattomia, ja niiden kyseenalaistaminen on suorastaan typerää. Ja niitä löytyy myös tähtitieteeseen liittyen. Mutta, mitä kauemmaksi mennään, alkaakin spekulointi kiihtyä, koska kysymyksien määrä ilman vastauksia alkaakin kasvaa. BB-teoriaa ei tosin mikään kiistely kumoa.

Juuri siksi tähtitiede lieneekin aivan helvetin kiehtovaa myös filosofisesti ajateltuna. Ja myös aikaavievää hommaa, koska etäisyyksien kasvaessa myös tutkiminen alkaa ottaa voimavaroja. Ei varmaan ole ollenkaan vtuttanut niitäkään Schiaparelli tutkimuslaitteiston rakentajia, kun monen vuoden uurastuksen jälkeen laskeutuja tuhoutuu Marsin pintaan. Tulos on ollut siinä kohtaa siis vain sen asian selvitäminen, että miksi niin pääsi käymään. Ja sehän on ymmärtääkseni myös selville saatu. Ihminen on erehtyväinen, vaikka kyseessä olisi tiedemiehet ja -naiset. Joskus syvällinenkään pohdinta ei tuota toivottua tulosta.

Ja jos joku luotain lähetettäisiin vieläkin kauemmas, saattaisi olla, ettei sen kehittäjä ikinä näkisi sen saavutuksia. Kuinkahan moni Voyagerien kehittäjistä on vielä elossa?

Ongelma on juuri siinä, että emme näe kaikkea, havaittava universumi on pienempi kuin kaikkeus. Luotain ei täältä pääse kaikkialle järjellisessä ajassa, eikä lähetä kaukaa mitään. Eikä teleskoopit näe loputtomasti.

Ja teorian pitää silti olla siitä kaikkeudesta.

Sen takia on kolme loogista vaihtoehtoa, emmekä tiedä, mikä niistä on oikea, vai vielä jokin muu.

Perustila teoria, Multiversumi vai Syklinen. Niissä jokaisessa vielä eri alalajeja. BB on yksi erityistapaus laajenevasta Syklisestä mallista, kuin yksi vaihe pienestä suureksi olisikin jo kaikki mitä on, muuta ei sitten vaan ole. Tai ei ole mielekästä kysyä mitä se muu olisi.

Sama ongelma on kaikessa tieteellisessä tutkimuksessa ja teorianmuodostuksessa, mutta filosofiassa ja kosmologiassa se oikein hyppää silmille.

Haluatteko kuulla mikä on ratkaisu? Haluatte varmaan, tietenkin haluatte!

Tehdään teoria ja testataan se. Sitten uusi teoria. Sitä on tiede. Se on ratkaisu!

Perustila teoriassa, Steady State, laajeneminen pois, niin ei tarvita materian syntymistä tyhjästä.

Multiversumissa osauniversumit sekoittuvat toisiinsa, eivät ole erillisiä, kaikkeus saa olla jo galaksien verkosto, se on jo kaikki.

Syklisessä syklit paikallisia.

Siinä testin tulokset nykyisessä filosofiassa ja tähtitieteessä, ja korjaukset. Sitten uudet teoriat uudestaan testiin. Sitä on tiede. Matematiikan muodostavat matemaatikot, fysiikan fyysikot, filosofian filosofit. Tässä on filosofian puoli.