Naturalismi ja ateismi ja jumalat ja enkelit

[ID10T]

Agnostismi on kanta jumalan olemassaoloon, eikä tieteellä ole kantaa siihen.

Itse asiassa ainakin Ilkka Niiniluoto käyttää agnostismi sanaa laajemmin kuin vain uskonnollisessa merkityksessä. Alunperinhän se on tarkoittanut uskonnollisen liikkeen, gnostilaisuuden, vastustamista, mutta nykyään sillä tarkoitetaan myös tieteenfilosofista termiä varsinkin kriittisestä realismista puhuttaessa.

Näin näen asian maallikkona, taivaallikko, eli teologi voi olla toista mieltä. (heh)

Olli tarkoittanee tällä kantaa, jonka mukaan jumala saattaa olla olemassa.

[ID10T]

"tieteessä ainoat

No kerro

Kun Jumala

"Vastauksesi" oli

Tehdään teorioita, testataan ne ja sovelletään käytäntöön. Sitä tiede on ja sen soveltaminen käytäntöön.

1. Mitä MENETELMIÄ käyttämällä niitä ns. "teorioita" tehdään?
2. Millä MENETELMÄLLÄ niitä testataan?
3. MITEN niitä sovelletaan käytäntöön?

Filosofian ja teologian ja rajatieteiden menetelmillä. Ei pelkästään luonnontieteen menetelmillä. Esim. osallistuvan havainnoinnin menetelmällä, kuten Castaneda tutki intiaanishamaani Don Juania, ja minä tutkin Jeesuksen Kristuksen Kirkkoa ja muutakin kristinuskoa ja muitakin uskontoja ja politiikkaa.

Osallistuva havainnointi on aina SUBJEKTIIVISTA.

Koko totuuteen ihmiselle tärkeissä asioissa tarvitaan tieteen ja filosofian lisäksi hengellinen tie, rukous jne.

Teet nyt mielikuvitusolentojen palvonnasta turhan suuren numeron.

Tiede ja uskonnot, maailmankatsomukset, filosofia, politiikka ja estetiikka, taide, elämä, eivät ole pelkästään erillisiä asioita, vaan muodostavat myös suuren kokonaisuuden, koko totuuden, tien koko totuuteen.

Näistä ei totuuden selvittämiseen auta kuin tiede, muut arvailevat. Uskonnoissa ja maailmankatsomuksissa on liikaa eroja, eikä varsinkaan maailmankatsomuksen ole edes tarkoitus olla totuus, vaan se on heijastuma todellisuudesta.

Tieteessä tulee eri koulukuntia. Ei tämä sen kummempaa ole. Tiede pysyy tieteenä, mutta ateismin hegemonia loppuu.

Tiede muuttuu olennaisesti, jos mukaan tungetaan teistinen koulukunta. Silloin ei enää välitetä objektiivisesti havaittavasta todellisuudesta.

[OlliS]

Agnostismi on kanta jumalan olemassaoloon, eikä tieteellä ole kantaa siihen.

Itse asiassa ainakin Ilkka Niiniluoto käyttää agnostismi sanaa laajemmin kuin vain uskonnollisessa merkityksessä. Alunperinhän se on tarkoittanut uskonnollisen liikkeen, gnostilaisuuden, vastustamista, mutta nykyään sillä tarkoitetaan myös tieteenfilosofista termiä varsinkin kriittisestä realismista puhuttaessa.

Näin näen asian maallikkona, taivaallikko, eli teologi voi olla toista mieltä. (heh)

Tieteellä on kanta Jumalan olemassaoloon: ei tiedetä onko olemassa vai ei. Vielä, tällä hetkellä. Ateistit vaan väittävät tieteessä, että tieteellä olisi jokin toinen kanta. Ja sanovat kuitenkin etteivät väitä, ja toimivat kuin väittäisivät silti.

Katsokaa vaan mitä kaikkea Idiot väittää.

[Märkäruuti]

Olli tarkoittanee tällä kantaa, jonka mukaan jumala saattaa olla olemassa.

Olli saattaa tarkoittaa, mutta kyllä hänen pitää filosofina tietää, että termiä käytetään nykyään paljon laajemmin.
Peräkaneetissa lievänä irvailuna käyttämäni termi "maallikko" on sanana samanlainen. Alunperin se on tarkoittanut kristillisen seurakunnan jäsentä, joka ei ole pappi. Nykyään sillä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole kyseessä olevassa asiassa koulutuksen tuomaa asiantuntemusta.

Olli pyrkii näköjään muutenkin antamaan termeille merkityksiä, joita niillä alunperin tai yleisesti ei ole. Ei taida olla "silmälaseja kiilottava wittgensteinilainen" filosofiselta koulukunnaltaan.

[Prometheus]

"tieteessä ainoat

No kerro

Kun Jumala

"Vastauksesi" oli

Tehdään teorioita, testataan ne ja sovelletään käytäntöön. Sitä tiede on ja sen soveltaminen käytäntöön.

1. Mitä MENETELMIÄ käyttämällä niitä ns. "teorioita" tehdään?
2. Millä MENETELMÄLLÄ niitä testataan?
3. MITEN niitä sovelletaan käytäntöön?

Filosofian ja teologian ja rajatieteiden menetelmillä. Ei pelkästään luonnontieteen menetelmillä. Esim. osallistuvan havainnoinnin menetelmällä, kuten Castaneda tutki intiaanishamaani Don Juania, ja minä tutkin Jeesuksen Kristuksen Kirkkoa ja muutakin kristinuskoa ja muitakin uskontoja ja politiikkaa.

Filosofian kirjassani on esitys filosofian menetelmistä. Dialogi, käsiteanalyysi, tiede, skeptisyys, kriittisyys jne.

Koko totuuteen ihmiselle tärkeissä asioissa tarvitaan tieteen ja filosofian lisäksi hengellinen tie, rukous jne. Tiede ja uskonnot, maailmankatsomukset, filosofia, politiikka ja estetiikka, taide, elämä, eivät ole pelkästään erillisiä asioita, vaan muodostavat myös suuren kokonaisuuden, koko totuuden, tien koko totuuteen. Jokainen ihminen on jossakin vaiheessa tällä tiellä, tai sitten harhapolulla. Naturalismi ja ateismi ovat minun mielestä harhapolulla, ja tiedeyhteisön enemmistö siinä suossa. Näin on nykyisessä maailmanajassa aina. Totuus on marginaalissa ja vain harvoin vallassa yhteiskunnissa.

Tutkitaan sitten vaikka Talvisodan ihmeen syyt, syövän syyt, Sodoman hävityksen syyt. Aina kaikki tasot: fysiikka, biolologia, ihmiset, Jumala. Ateisti saa jättää Jumalan pois, teisti saa ottaa mukaan, muttei naturalismin mielestä.

1. Fiolosofian, teologian ja rajatieteen menetlmät eivät tuota tieteellisiä teorioita. Vain pelkkiä arvauksia.

2. Et esittänyt ainuttakaan testausmenetelmää.

3. Et esittänyt ainuttakaan käytännön sovellutusta.

[OlliS]

Ajattelen holistisesti. Ja dialektisesti. Vaikka tiede ja maailmankatsomukset täytyy erottaa toisistaan, ne samalla kuuluvat yhteen ja samaan kokonaisuuteen ja ovat näin myös samaa asiaa.

Tämä vastakohtien yhteys ja että kaikki asiat ovat yhteydessä toisiinsa samalla kun ne ovat erillisiä, on mekaaniselle ajattelulle ja empirismille ja naturalismille ja henkilöinä idiotille ja Neutronille ja asdf:lle täysin mahdotonta ymmärtää näköjään.

[ID10T]

Ajattelen holistisesti. Ja dialektisesti. Vaikka tiede ja maailmankatsomukset täytyy erottaa toisistaan, ne samalla kuuluvat yhteen ja samaan kokonaisuuteen ja ovat näin myös samaa asiaa.

Maailmankatsomus on MIELIPIDE, eikä sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Todellisuus muokkaa kyllä maailmakatsomusta, mutta ei koskaan toisin päin.

[Stalker]

Myös marxismi-leninismi ja teismi täydentävät hyvin toisiaan, puhumattakaan anarkismista ja nihilismistä.

[Märkäruuti]

Tieteellä on kanta Jumalan olemassaoloon: ei tiedetä onko olemassa vai ei.

Luonnontieteillä ei ole mitään kantaa jumalaan. Teologiakin tutkii tieteenä ihmisten käsityksiä Jumalasta, ei Jumalan olemassaoloa.

[OlliS]

Tieteellä on kanta Jumalan olemassaoloon: ei tiedetä onko olemassa vai ei.

Luonnontieteillä ei ole mitään kantaa jumalaan. Teologiakin tutkii tieteenä ihmisten käsityksiä Jumalasta, ei Jumalan olemassaoloa.

Filosofia tutkii sitä, onko Jumala olemassa vai ei. Tämänhetkinen tulos on, ettei tiedetä kuinka päin asia on.

[OlliS]

Ajattelen holistisesti. Ja dialektisesti. Vaikka tiede ja maailmankatsomukset täytyy erottaa toisistaan, ne samalla kuuluvat yhteen ja samaan kokonaisuuteen ja ovat näin myös samaa asiaa.

Maailmankatsomus on MIELIPIDE, eikä sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Todellisuus muokkaa kyllä maailmakatsomusta, mutta ei koskaan toisin päin.

Mitä siitä sitte? Mielipide voi vastata todellisuutta tai sitten ei. Todellisuus ei pääse muokkaamaan edes tiedettä silloin kun tiedemiehet äityvät jääräpäisiksi kuten nyt mekaanisen naturalisminsa, ateisminsa, evolutionisminsa ja BBnsä kanssa.

[Märkäruuti]

Filosofia tutkii sitä, onko Jumala olemassa vai ei.

Minulla on hyllyssäni vajaa kaksikymmentä filosofiaa käsittelevää kirjaa 1900 luvulta. Yhdessäkään ei pohdita Jumalan olemassaoloa. Jumalan olemassaolon tutkiminen ei taida ainakaan 1900 luvun filosofiassa olla kovin pinnalla oleva aihe.

[ID10T]

Tieteellä on kanta Jumalan olemassaoloon: ei tiedetä onko olemassa vai ei.

Luonnontieteillä ei ole mitään kantaa jumalaan. Teologiakin tutkii tieteenä ihmisten käsityksiä Jumalasta, ei Jumalan olemassaoloa.

Filosofia tutkii sitä, onko Jumala olemassa vai ei. Tämänhetkinen tulos on, ettei tiedetä kuinka päin asia on.

MITEN filosofia sitä tutkii? EI filosofialla ole keinoja siihen.

[OlliS]

Onhan se nyt hölmöyden huippu tutkia teologiaa ilman Jumala-oletusta. Siis niin, että tämä oletus olisi teologiassa kielletty jonkin ihme tiedeuskon takia, vaikka muuten saa uskoa ja olettaa vaikka mitä ihan hölmöäkin. Ateistit ja naturalistit ovat niin tiedeuskoisia, etteivät edes huomaa enää olevansa sellaisia. Luulevat olevansa tieteellisiä, mutta ovatkin vaan tiedeuskoisia.

Koko tiedemaailma on niin aivopesty naturalismille, etteivät edes huomaa, mitä vikaa tuossa ajatusmaailmassa on.

Se on tiedeuskoa eikä tiedettä. Eikä tunnusta sitä.

Samoin kuin empirismi on subjektiivista idealismia eikä tunnusta sitä.

[asdf]

Onhan se nyt hölmöyden huippu tutkia teologiaa ilman Jumala-oletusta. Siis niin, että tämä oletus olisi teologiassa kielletty jonkin ihme tiedeuskon takia, vaikka muuten saa uskoa ja olettaa vaikka mitä ihan hölmöäkin. Ateistit ja naturalistit ovat niin tiedeuskoisia, etteivät edes huomaa enää olevansa sellaisia. Luulevat olevansa tieteellisiä, mutta ovatkin vaan tiedeuskoisia.

Koko tiedemaailma on niin aivopesty naturalismille, etteivät edes huomaa, mitä vikaa tuossa ajatusmaailmassa on.

Se on tiedeuskoa eikä tiedettä. Eikä tunnusta sitä.

Samoin kuin empirismi on subjektiivista idealismia eikä tunnusta sitä.

Ei tiede muutu haluamaksesi kiukuttelustasi ja valehtelustasi huolimatta.