Maailmankuva ja -katsomus

[OlliS]

Todellisuudesta ei poisteta yhtään mitään mitä siinä on. Vain sellaiset, mitä siinä ei ole.

Niin, siinä ei ole yhtään mielikuvitusolentoa, jumala mukaanluettuna.

Yleensä todellisuuteen hyväksytään kuuluvan asioita, joista on objektiivisia todisteita. Sinä olet käntänyt tämän ajatuksen ylösalaisin, sinulle todellisuutta on kaikki, mitä ei erikseen ole todistettu siihen kuulumattomaksi. Ja koska olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi, sallii sinun todellisuuskuvasi aivan kaiken, mitä siihen haluat kuuluvan.

Empirismi on idealismia, koska se hyväksyy vain sen mitä havaitaan.

Mutta idealismi puolestaan on aina subjektiivista, mikä ei käy yksiin empirismin kanssa lainkaan.

Jos vaaditaan havainto, niin se on subjektiivista. Kielletään rationaalinen tieto, kuten ihmiset muualla avaruudessa, vaikka se seuraa siitä mitä jo tiedetään. Riittävän todennäköisesti.

[ID10T]

Todellisuudesta ei poisteta yhtään mitään mitä siinä on. Vain sellaiset, mitä siinä ei ole.

Niin, siinä ei ole yhtään mielikuvitusolentoa, jumala mukaanluettuna.

Yleensä todellisuuteen hyväksytään kuuluvan asioita, joista on objektiivisia todisteita. Sinä olet käntänyt tämän ajatuksen ylösalaisin, sinulle todellisuutta on kaikki, mitä ei erikseen ole todistettu siihen kuulumattomaksi. Ja koska olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi, sallii sinun todellisuuskuvasi aivan kaiken, mitä siihen haluat kuuluvan.

Empirismi on idealismia, koska se hyväksyy vain sen mitä havaitaan.

Mutta idealismi puolestaan on aina subjektiivista, mikä ei käy yksiin empirismin kanssa lainkaan.

Jos vaaditaan havainto, niin se on subjektiivista.

Älä valehtele! Empirismi vaatii aina OBJEKTIIVISIA havaintoja.

Kielletään rationaalinen tieto, kuten ihmiset muualla avaruudessa, vaikka se seuraa siitä mitä jo tiedetään. Riittävän todennäköisesti.

Mikään "rationaalinen tieto" ei kuitenkaan korvaa havaintoja (tai niiden puutetta).

Jos sadesäällä kulman takaa tulee 99 ihmistä sateenvarjon kanssa, voi se sadas silti olla ilman sateenvarjoa.

Ja miten niin ihmisiä on TODENNÄKÖISESTI muualla avaruudessa? Emmehän me ole löytäneet ainuttakaan tapausta, jolloin todennäköisyys on määrittelemätön.

[OlliS]

On meillä tapaus maapallo, evoluutioteoria, ja galaksien suunnaton määrä ja ikä. Siitä seuraa rationaalisena tietona elämä, muualla, ihmisen tasoiset muualla, ihmisetkin muualla ja ihmistä korkeammatkin muualla.

Vain havainto puuttuu, eikä todennäköisyys ole aivan sata.

Juuri tästä näkee että empirismi on subjektiivista idealismia: jos havaintoa ei ole, ei ole muka tietoakaan. Oikeasti tieto on, vain havainto puuttuu.

[ID10T]

On meillä tapaus maapallo, evoluutioteoria, ja galaksien suunnaton määrä ja ikä. Siitä seuraa rationaalisena tietona elämä, muualla, ihmisen tasoiset muualla, ihmisetkin muualla ja ihmistä korkeammatkin muualla.

Muistaakseni puhe oli elämästä MUUALLA, ei maapallolla.

Galaksien suunnaton määrä taas ei kerro mistään muusta kuin galaksien suunnattomasta määrästä. Helmisimpukoitakin on merissä runsaasti, mutta aidon ja sopusuhtaisen helmen löytyminen on silti melko harvinaista.

Vain havainto puuttuu, eikä todennäköisyys ole aivan sata.

Niin, vain havainto puuttuu

Ja kuten aiemmin totesin, todennäköisyyttä ei voida edes määritellä, koska maapallon ulkopuolisesta elämästä ei tosiaan ole ainuttakaan havaintoa.

Juuri tästä näkee että empirismi on subjektiivista idealismia: jos havaintoa ei ole, ei ole muka tietoakaan. Oikeasti tieto on, vain havainto puuttuu.

Olet tulkinut idealismin päin mäntyä, idealismi perustuu aina mielen kokemuksen ja todellisuuden väliseen ristiriitaan, ja empirismi puolestaan kokee ne samaksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Subjektiivinen_idealismi

Subjektiivinen idealismi tai berkeleylainen idealismi on ontologinen idealistinen teoria, jonka mukaan havaitut oliot eivät ole mitään muuta kuin aistinsisällön kokoelmia (tai kimppuja) havaitsijan mielessä.

Tämä määritelmä ei voi mitenkään toimia empirismin kanssa, koska se edellyttää, että havainnon pitää olla kenen tahansa havaittavissa. Ja kollektiivista tietoisuuttahan meillä ei ole.

[MooM]

On meillä tapaus maapallo, evoluutioteoria, ja galaksien suunnaton määrä ja ikä. Siitä seuraa rationaalisena tietona elämä, muualla, ihmisen tasoiset muualla, ihmisetkin muualla ja ihmistä korkeammatkin muualla.

Muistaakseni puhe oli elämästä MUUALLA, ei maapallolla.

Galaksien suunnaton määrä taas ei kerro mistään muusta kuin galaksien suunnattomasta määrästä. Helmisimpukoitakin on merissä runsaasti, mutta aidon ja sopusuhtaisen helmen löytyminen on silti melko harvinaista.

Vain havainto puuttuu, eikä todennäköisyys ole aivan sata.

Niin, vain havainto puuttuu

Ja kuten aiemmin totesin, todennäköisyyttä ei voida edes määritellä, koska maapallon ulkopuolisesta elämästä ei tosiaan ole ainuttakaan havaintoa.

Toisaalta todennäköisyys, että avaruudessa on elämää, on yksi . Eli se on varma asia. En siis laske nyt mitään simulaatiohypoteeseja merkittäväksi vaihtoehdoksi.

[ID10T]

On meillä tapaus maapallo, evoluutioteoria, ja galaksien suunnaton määrä ja ikä. Siitä seuraa rationaalisena tietona elämä, muualla, ihmisen tasoiset muualla, ihmisetkin muualla ja ihmistä korkeammatkin muualla.

Muistaakseni puhe oli elämästä MUUALLA, ei maapallolla.

Galaksien suunnaton määrä taas ei kerro mistään muusta kuin galaksien suunnattomasta määrästä. Helmisimpukoitakin on merissä runsaasti, mutta aidon ja sopusuhtaisen helmen löytyminen on silti melko harvinaista.

Vain havainto puuttuu, eikä todennäköisyys ole aivan sata.

Niin, vain havainto puuttuu

Ja kuten aiemmin totesin, todennäköisyyttä ei voida edes määritellä, koska maapallon ulkopuolisesta elämästä ei tosiaan ole ainuttakaan havaintoa.

Toisaalta todennäköisyys, että avaruudessa on elämää, on yksi . Eli se on varma asia. En siis laske nyt mitään simulaatiohypoteeseja merkittäväksi vaihtoehdoksi.

Niin, siis koko universumissa se todennäköisyys on yksi.

Mutta elämää muualla kuin maapallolla on määrittelemättömällä todennäköisydellä. Edes se ei riitä, että löytyy maankaltainen planeetta, sen lisäksi planeetalla pitää olla kulunut riittävästi aikaa elämän syntymiselle. Ja mitä se elämä sitten on? Siitä meillä ei ole hajuakaan, ja erittäin todennäköisesti se on jotain muuta kuin täällä Telluksella.

[MooM]

On meillä tapaus maapallo, evoluutioteoria, ja galaksien suunnaton määrä ja ikä. Siitä seuraa rationaalisena tietona elämä, muualla, ihmisen tasoiset muualla, ihmisetkin muualla ja ihmistä korkeammatkin muualla.

Muistaakseni puhe oli elämästä MUUALLA, ei maapallolla.

Galaksien suunnaton määrä taas ei kerro mistään muusta kuin galaksien suunnattomasta määrästä. Helmisimpukoitakin on merissä runsaasti, mutta aidon ja sopusuhtaisen helmen löytyminen on silti melko harvinaista.

Vain havainto puuttuu, eikä todennäköisyys ole aivan sata.

Niin, vain havainto puuttuu

Ja kuten aiemmin totesin, todennäköisyyttä ei voida edes määritellä, koska maapallon ulkopuolisesta elämästä ei tosiaan ole ainuttakaan havaintoa.

Toisaalta todennäköisyys, että avaruudessa on elämää, on yksi . Eli se on varma asia. En siis laske nyt mitään simulaatiohypoteeseja merkittäväksi vaihtoehdoksi.

Niin, siis koko universumissa se todennäköisyys on yksi.

Mutta elämää muualla kuin maapallolla on määrittelemättömällä todennäköisydellä. Edes se ei riitä, että löytyy maankaltainen planeetta, sen lisäksi planeetalla pitää olla kulunut riittävästi aikaa elämän syntymiselle. Ja mitä se elämä sitten on? Siitä meillä ei ole hajuakaan, ja erittäin todennäköisesti se on jotain muuta kuin täällä Telluksella.

Niinpä. Mutta jos ei oleta maapallon syntyneen jumalallisesta tahdosta, vaan abiogeneesin ja evoluution kautta, on varsin uskottavaa, että muuallakin on voinut käydä samoin. Harvinaista se selvästikin on, mutta toisaalta esim. planeettoja on käsittämättömän paljon. Todennäköisyyttä on tietenkin aika mahdoton arvioida ollenkaan tarkasti, eli se saattaa olla kertaluokkia pielessä ja sellaisenaan käyttökelvoton. Mutta tunnetusti, että se ei ole nolla, jos maapallo lasketaan mukaan. Ja miksei laskettaisi, ei tämä mitenkään erityinen planeetta ole.

[ID10T]

Muistaakseni puhe oli elämästä MUUALLA, ei maapallolla.

Galaksien suunnaton määrä taas ei kerro mistään muusta kuin galaksien suunnattomasta määrästä. Helmisimpukoitakin on merissä runsaasti, mutta aidon ja sopusuhtaisen helmen löytyminen on silti melko harvinaista.

Niin, vain havainto puuttuu

Ja kuten aiemmin totesin, todennäköisyyttä ei voida edes määritellä, koska maapallon ulkopuolisesta elämästä ei tosiaan ole ainuttakaan havaintoa.

Toisaalta todennäköisyys, että avaruudessa on elämää, on yksi . Eli se on varma asia. En siis laske nyt mitään simulaatiohypoteeseja merkittäväksi vaihtoehdoksi.

Niin, siis koko universumissa se todennäköisyys on yksi.

Mutta elämää muualla kuin maapallolla on määrittelemättömällä todennäköisydellä. Edes se ei riitä, että löytyy maankaltainen planeetta, sen lisäksi planeetalla pitää olla kulunut riittävästi aikaa elämän syntymiselle. Ja mitä se elämä sitten on? Siitä meillä ei ole hajuakaan, ja erittäin todennäköisesti se on jotain muuta kuin täällä Telluksella.

Niinpä. Mutta jos ei oleta maapallon syntyneen jumalallisesta tahdosta, vaan abiogeneesin ja evoluution kautta, on varsin uskottavaa, että muuallakin on voinut käydä samoin. Harvinaista se selvästikin on, mutta toisaalta esim. planeettoja on käsittämättömän paljon. Todennäköisyyttä on tietenkin aika mahdoton arvioida ollenkaan tarkasti, eli se saattaa olla kertaluokkia pielessä ja sellaisenaan käyttökelvoton. Mutta tunnetusti, että se ei ole nolla, jos maapallo lasketaan mukaan. Ja miksei laskettaisi, ei tämä mitenkään erityinen planeetta ole.

En minä mitään tästä kiistäkään. Olen vain ärtynyt Ollin logiikasta, jonka mukaan universumissa on PAKKO olla elämää muuallakin pilvin pimein enkeleitä ja jumalia myöden.

[asdf]

Muistaakseni puhe oli elämästä MUUALLA, ei maapallolla.

Galaksien suunnaton määrä taas ei kerro mistään muusta kuin galaksien suunnattomasta määrästä. Helmisimpukoitakin on merissä runsaasti, mutta aidon ja sopusuhtaisen helmen löytyminen on silti melko harvinaista.

Niin, vain havainto puuttuu

Ja kuten aiemmin totesin, todennäköisyyttä ei voida edes määritellä, koska maapallon ulkopuolisesta elämästä ei tosiaan ole ainuttakaan havaintoa.

Toisaalta todennäköisyys, että avaruudessa on elämää, on yksi . Eli se on varma asia. En siis laske nyt mitään simulaatiohypoteeseja merkittäväksi vaihtoehdoksi.

Niin, siis koko universumissa se todennäköisyys on yksi.

Mutta elämää muualla kuin maapallolla on määrittelemättömällä todennäköisydellä. Edes se ei riitä, että löytyy maankaltainen planeetta, sen lisäksi planeetalla pitää olla kulunut riittävästi aikaa elämän syntymiselle. Ja mitä se elämä sitten on? Siitä meillä ei ole hajuakaan, ja erittäin todennäköisesti se on jotain muuta kuin täällä Telluksella.

Niinpä. Mutta jos ei oleta maapallon syntyneen jumalallisesta tahdosta, vaan abiogeneesin ja evoluution kautta, on varsin uskottavaa, että muuallakin on voinut käydä samoin. Harvinaista se selvästikin on, mutta toisaalta esim. planeettoja on käsittämättömän paljon. Todennäköisyyttä on tietenkin aika mahdoton arvioida ollenkaan tarkasti, eli se saattaa olla kertaluokkia pielessä ja sellaisenaan käyttökelvoton. Mutta tunnetusti, että se ei ole nolla, jos maapallo lasketaan mukaan. Ja miksei laskettaisi, ei tämä mitenkään erityinen planeetta ole.

Minua kaihertaa se, kun eri tahot kertovat todennäköisyyksiä elämälle muualla. Sitä ei voi perustaa mihinkään tietoon, joten eri "todennäköisyydet" ovat parhaimmillaankin valistuneita arvauksia. Ei esimerkiksi tiedetä, että elämän syntyyn ei sisältyisi jotain niin mahdottoman monimutkaista ja epätodennäköistä, että olisimme ainoat. Ei mikään estä, että elämän todennäköisyys universumin kaltaisessa paikassa on kerran 14 miljardissa vuodessa.

Ja for the record, itse luulen, että Maan ulkopuolista elämää on ainakin meidän galaksissamme, ehkä jopa meidän aurinkokunnassa, mutta se on luulo.

[MooM]

Toisaalta todennäköisyys, että avaruudessa on elämää, on yksi . Eli se on varma asia. En siis laske nyt mitään simulaatiohypoteeseja merkittäväksi vaihtoehdoksi.

Niin, siis koko universumissa se todennäköisyys on yksi.

Mutta elämää muualla kuin maapallolla on määrittelemättömällä todennäköisydellä. Edes se ei riitä, että löytyy maankaltainen planeetta, sen lisäksi planeetalla pitää olla kulunut riittävästi aikaa elämän syntymiselle. Ja mitä se elämä sitten on? Siitä meillä ei ole hajuakaan, ja erittäin todennäköisesti se on jotain muuta kuin täällä Telluksella.

Niinpä. Mutta jos ei oleta maapallon syntyneen jumalallisesta tahdosta, vaan abiogeneesin ja evoluution kautta, on varsin uskottavaa, että muuallakin on voinut käydä samoin. Harvinaista se selvästikin on, mutta toisaalta esim. planeettoja on käsittämättömän paljon. Todennäköisyyttä on tietenkin aika mahdoton arvioida ollenkaan tarkasti, eli se saattaa olla kertaluokkia pielessä ja sellaisenaan käyttökelvoton. Mutta tunnetusti, että se ei ole nolla, jos maapallo lasketaan mukaan. Ja miksei laskettaisi, ei tämä mitenkään erityinen planeetta ole.

En minä mitään tästä kiistäkään. Olen vain ärtynyt Ollin logiikasta, jonka mukaan universumissa on PAKKO olla elämää muuallakin pilvin pimein enkeleitä ja jumalia myöden.

Joo, se, mitä se elämä on, on vielä mahdottomampi arvioida. Ja jos elämää on muuallakin, jonkin elämänmuodon on oltava "korkein", siis jos sellaisen voi ylipäätään määritellä. Se voi olla myös tämä meidän räpiköintimme täällä. Todennäköisesti ei (koska jos on jonkinlainen jakauma, on paljon todennäköisempää sijoittua jonnekin muualle kuin huippuun, ja sijoittuminen keskivaiheille on kaikkein todennäköisintä, jos jakauma on vähänkään gaussinen)

[MooM]

Toisaalta todennäköisyys, että avaruudessa on elämää, on yksi . Eli se on varma asia. En siis laske nyt mitään simulaatiohypoteeseja merkittäväksi vaihtoehdoksi.

Niin, siis koko universumissa se todennäköisyys on yksi.

Mutta elämää muualla kuin maapallolla on määrittelemättömällä todennäköisydellä. Edes se ei riitä, että löytyy maankaltainen planeetta, sen lisäksi planeetalla pitää olla kulunut riittävästi aikaa elämän syntymiselle. Ja mitä se elämä sitten on? Siitä meillä ei ole hajuakaan, ja erittäin todennäköisesti se on jotain muuta kuin täällä Telluksella.

Niinpä. Mutta jos ei oleta maapallon syntyneen jumalallisesta tahdosta, vaan abiogeneesin ja evoluution kautta, on varsin uskottavaa, että muuallakin on voinut käydä samoin. Harvinaista se selvästikin on, mutta toisaalta esim. planeettoja on käsittämättömän paljon. Todennäköisyyttä on tietenkin aika mahdoton arvioida ollenkaan tarkasti, eli se saattaa olla kertaluokkia pielessä ja sellaisenaan käyttökelvoton. Mutta tunnetusti, että se ei ole nolla, jos maapallo lasketaan mukaan. Ja miksei laskettaisi, ei tämä mitenkään erityinen planeetta ole.

Minua kaihertaa se, kun eri tahot kertovat todennäköisyyksiä elämälle muualla. Sitä ei voi perustaa mihinkään tietoon, joten eri "todennäköisyydet" ovat parhaimmillaankin valistuneita arvauksia. Ei esimerkiksi tiedetä, että elämän syntyyn ei sisältyisi jotain niin mahdottoman monimutkaista ja epätodennäköistä, että olisimme ainoat. Ei mikään estä, että elämän todennäköisyys universumin kaltaisessa paikassa on kerran 14 miljardissa vuodessa.

Jonkinlaista tietoa on, esimerkiksi maan kaltaisten planeettojen yleisyydestä. Oletuksena silloin on tietenkin se, että elämää ei voi syntyä paikkoihin, joissa in radikaalisti erilaiset olosuhteet (kylmä/kuuma, liikaa aurinkoa/liian vähän jne). Samoin aurinkokuntien määrästä on jonkinlainen käsitys ja on järkevä oletus, että avaruus jatkuu suunnilleen samanlaisena kuin meidän galaksimme ja sen ympäristö. Mutta nuo ovat aika vähäisiä tietoja ja tietojen pohjalta tehtyjä oletuksia.

Ja for the record, itse luulen, että Maan ulkopuolista elämää on ainakin meidän galaksissamme, ehkä jopa meidän aurinkokunnassa, mutta se on luulo.

Olisin yllättynyt, ellei olisi, mutta asia tuskin selviää elinikänäni. Ellei sitten jotain hyvin alkeellista elämää löydetä tästä aurinkokunnasta. Sitähän on käytännössä mahdoton todistaa, etteikö elämää olisi.

[Tauko]

On meillä tapaus maapallo, evoluutioteoria, ja galaksien suunnaton määrä ja ikä. Siitä seuraa rationaalisena tietona elämä, muualla, ihmisen tasoiset muualla, ihmisetkin muualla ja ihmistä korkeammatkin muualla.

Muistaakseni puhe oli elämästä MUUALLA, ei maapallolla.

Galaksien suunnaton määrä taas ei kerro mistään muusta kuin galaksien suunnattomasta määrästä. Helmisimpukoitakin on merissä runsaasti, mutta aidon ja sopusuhtaisen helmen löytyminen on silti melko harvinaista.

Vain havainto puuttuu, eikä todennäköisyys ole aivan sata.

Niin, vain havainto puuttuu

Ja kuten aiemmin totesin, todennäköisyyttä ei voida edes määritellä, koska maapallon ulkopuolisesta elämästä ei tosiaan ole ainuttakaan havaintoa.

Toisaalta todennäköisyys, että avaruudessa on elämää, on yksi . Eli se on varma asia. En siis laske nyt mitään simulaatiohypoteeseja merkittäväksi vaihtoehdoksi.

Toki todennäköisyys elämästä universumissa on yksi, eli yhdellä planeetalla on varmennetusti elämää.
Yhdellä n. luokkaa 10^20 planeetasta. Niistä muista planeetoista emme tiedä, onko niillä elämää.

[OlliS]

On meillä tapaus maapallo, evoluutioteoria, ja galaksien suunnaton määrä ja ikä. Siitä seuraa rationaalisena tietona elämä, muualla, ihmisen tasoiset muualla, ihmisetkin muualla ja ihmistä korkeammatkin muualla.

Muistaakseni puhe oli elämästä MUUALLA, ei maapallolla.

Galaksien suunnaton määrä taas ei kerro mistään muusta kuin galaksien suunnattomasta määrästä. Helmisimpukoitakin on merissä runsaasti, mutta aidon ja sopusuhtaisen helmen löytyminen on silti melko harvinaista.

Vain havainto puuttuu, eikä todennäköisyys ole aivan sata.

Niin, vain havainto puuttuu

Ja kuten aiemmin totesin, todennäköisyyttä ei voida edes määritellä, koska maapallon ulkopuolisesta elämästä ei tosiaan ole ainuttakaan havaintoa.

Juuri tästä näkee että empirismi on subjektiivista idealismia: jos havaintoa ei ole, ei ole muka tietoakaan. Oikeasti tieto on, vain havainto puuttuu.

Olet tulkinut idealismin päin mäntyä, idealismi perustuu aina mielen kokemuksen ja todellisuuden väliseen ristiriitaan, ja empirismi puolestaan kokee ne samaksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Subjektiivinen_idealismi

Subjektiivinen idealismi tai berkeleylainen idealismi on ontologinen idealistinen teoria, jonka mukaan havaitut oliot eivät ole mitään muuta kuin aistinsisällön kokoelmia (tai kimppuja) havaitsijan mielessä.

Tämä määritelmä ei voi mitenkään toimia empirismin kanssa, koska se edellyttää, että havainnon pitää olla kenen tahansa havaittavissa. Ja kollektiivista tietoisuuttahan meillä ei ole.

Kysymys on siitä onko se tuoli huoneessa kun kukaan ei ole katsomassa. Tietysti empiristikin tietää ja uskoo, että se tuoli on siellä, mutta unohtaa, että se on siellä siitä huolimatta, että kukaan ei ole sitä havaitsemassa. Siitä ei ole objektiivista havaintoa. Vain päätelmiä.

Niin on monissa tieteen asioissa ja teorioissa. Ei ole objektiivista havaintoa.

[Neutroni]

Kysymys on siitä onko se tuoli huoneessa kun kukaan ei ole katsomassa. Tietysti empiristikin tietää ja uskoo, että se tuoli on siellä, mutta unohtaa, että se on siellä siitä huolimatta, että kukaan ei ole sitä havaitsemassa. Siitä ei ole objektiivista havaintoa. Vain päätelmiä.

Tuoli ja huone on on äärettömän huono vertaus. Jos ei ole jotain eritysitä tietoa asiasta, ei ole mitään mahdollisuutta sanoa onko jossain huoneessa tuoli. On huoneita, joissa on tuoli ja on huoneita, joissa ei ole tuolia.

Niin on monissa tieteen asioissa ja teorioissa. Ei ole objektiivista havaintoa.

No voitko mainita muutaman tieteellisen teorian ennusteen asiasta, joista ei ole objektiivista havaintoa eikä näköpiirissä keinoa sellaisen tekemiseen?

[Tauko]

Jonkinlaista tietoa on, esimerkiksi maan kaltaisten planeettojen yleisyydestä. Oletuksena silloin on tietenkin se, että elämää ei voi syntyä paikkoihin, joissa in radikaalisti erilaiset olosuhteet (kylmä/kuuma, liikaa aurinkoa/liian vähän jne). Samoin aurinkokuntien määrästä on jonkinlainen käsitys ja on järkevä oletus, että avaruus jatkuu suunnilleen samanlaisena kuin meidän galaksimme ja sen ympäristö. Mutta nuo ovat aika vähäisiä tietoja ja tietojen pohjalta tehtyjä oletuksia.

Voi myös miettiä, että mitkä ovat elämän edellytykset maapallolla, tietysti vain sellaiselle elämälle mitä maapallolla on, muunlaistakin voinee muualla olla olemassa.
Elämän edellytyksistä maapallolla joitakin asioita, ei välttämättä kaikki kriittisiä ja voi olla muitakin tarpeellisia.
Tähden massa ja elinikä, planeetan sijainti tähdestä, stabiili kiertorata, ainekoostumus, vesi, ilmakehä ja niiden koostumus, otsonikerros, pyörimisnopeus, pyörimisakselin kallistuma ja stabiilisuus, magneettikenttä, painovoima, vulkaaninen toiminta, kuu, asteroideilta suojaavat massiiviset muut planeetat.