Maailmankuva ja -katsomus

[OlliS]

Kysymys on siitä onko se tuoli huoneessa kun kukaan ei ole katsomassa. Tietysti empiristikin tietää ja uskoo, että se tuoli on siellä, mutta unohtaa, että se on siellä siitä huolimatta, että kukaan ei ole sitä havaitsemassa. Siitä ei ole objektiivista havaintoa. Vain päätelmiä.

Tuoli ja huone on on äärettömän huono vertaus. Jos ei ole jotain eritysitä tietoa asiasta, ei ole mitään mahdollisuutta sanoa onko jossain huoneessa tuoli. On huoneita, joissa on tuoli ja on huoneita, joissa ei ole tuolia.

Niin on monissa tieteen asioissa ja teorioissa. Ei ole objektiivista havaintoa.

No voitko mainita muutaman tieteellisen teorian ennusteen asiasta, joista ei ole objektiivista havaintoa eikä näköpiirissä keinoa sellaisen tekemiseen?

Alkupamaus hyväksytään, ei havaintoa. Kvantti, ei havaintoa, elämä muualla, ei havaintoa. Eksoplaneetat, joita ei vielä ole havaittu.

Alkupamausta ei kyllä olekaan.

Jumala, ei havaintoa, eikä uskota, mutta on ainakin minun mielestä. Ei tarvi havaintoa. Ei tiedettä, tiede on agnostinen: vaan että voi olla olemassa. Maailmankatsomuksia sellaisia on ihan järkeviä, missä Jumala on.

[asdf]

Kysymys on siitä onko se tuoli huoneessa kun kukaan ei ole katsomassa. Tietysti empiristikin tietää ja uskoo, että se tuoli on siellä, mutta unohtaa, että se on siellä siitä huolimatta, että kukaan ei ole sitä havaitsemassa. Siitä ei ole objektiivista havaintoa. Vain päätelmiä.

Tuoli ja huone on on äärettömän huono vertaus. Jos ei ole jotain eritysitä tietoa asiasta, ei ole mitään mahdollisuutta sanoa onko jossain huoneessa tuoli. On huoneita, joissa on tuoli ja on huoneita, joissa ei ole tuolia.

Niin on monissa tieteen asioissa ja teorioissa. Ei ole objektiivista havaintoa.

No voitko mainita muutaman tieteellisen teorian ennusteen asiasta, joista ei ole objektiivista havaintoa eikä näköpiirissä keinoa sellaisen tekemiseen?

Alkupamaus hyväksytään, ei havaintoa. Kvantti, ei havaintoa, elämä muualla, ei havaintoa. Eksoplaneetat, joita ei vielä ole havaittu.

Alkupamausta ei kyllä olekaan.

Jumala, ei havaintoa, eikä uskota, mutta on ainakin minun mielestä. Ei tarvi havaintoa. Ei tiedettä, tiede on agnostinen: vaan että voi olla olemassa. Maailmankatsomuksia sellaisia on ihan järkeviä, missä Jumala on.

Mihin tässä oikein vastasit? Et ainakaan tuohon lainaamaasi viestiin.

[OlliS]

BB ennustaa että on alkupamaus. Mutta siitä ei ole havaintoa. Ja esimerkki pyydettiin. Ym vastasin esimerkin pyyntöön.

Tuoli esimerkki on oivallinen osoittamaan mistä on kysymys. Siihen voisi lisää vastata.

Juuri se että se tuoli on siellä, vaikka havaintoa ei ole, osoittaa mikä ero on realismilla ja idealismilla. Tiede on realistista, päättelytkin hyväksytään. Empirismi on idealistista, koska vaaditaan havainto.

Elämä muualla paljastaa myös empirismiin idealistisuuden. Meillä ei ole havaintoa. Silti tiedämme, Tieteellisesti.

[asdf]

BB ennustaa että on alkupamaus. Mutta siitä ei ole havaintoa. Ja esimerkki pyydettiin. Ym vastasin esimerkin pyyntöön.

Tuoli esimerkki on oivallinen osoittamaan mistä on kysymys. Siihen voisi lisää vastata.

Juuri se että se tuoli on siellä, vaikka havaintoa ei ole, osoittaa mikä ero on realismilla ja idealismilla. Tiede on realistista, päättelytkin hyväksytään. Empirismi on idealistista, koska vaaditaan havainto.

Elämä muualla paljastaa myös empirismiin idealistisuuden. Meillä ei ole havaintoa. Silti tiedämme, Tieteellisesti.

Voii vitun aivovammainen. Sinulta kysyttiin "No voitko mainita muutaman tieteellisen teorian ennusteen asiasta, joista ei ole objektiivista havaintoa eikä näköpiirissä keinoa sellaisen tekemiseen?"

Voitko?

[Brainwashed]

Ota huumorilla. Ukko on höynähtänyt mutta käsittääkseni täysin vaaraton. Kirjoitustyyli on kyllä vertaansa vailla.

[OlliS]

BB ennustaa että on alkupamaus. Mutta siitä ei ole havaintoa. Ja esimerkki pyydettiin. Ym vastasin esimerkin pyyntöön.

Tuoli esimerkki on oivallinen osoittamaan mistä on kysymys. Siihen voisi lisää vastata.

Juuri se että se tuoli on siellä, vaikka havaintoa ei ole, osoittaa mikä ero on realismilla ja idealismilla. Tiede on realistista, päättelytkin hyväksytään. Empirismi on idealistista, koska vaaditaan havainto.

Elämä muualla paljastaa myös empirismiin idealistisuuden. Meillä ei ole havaintoa. Silti tiedämme, Tieteellisesti.

Voii vitun aivovammainen. Sinulta kysyttiin "No voitko mainita muutaman tieteellisen teorian ennusteen asiasta, joista ei ole objektiivista havaintoa eikä näköpiirissä keinoa sellaisen tekemiseen?"

Voitko?

Alkupamaus teorian ennuste alkupamauksesta, ei objektiivista havaintoa eikä näkyvissä keinoa sen havaitsemisesta.

Sanoin jo,

inkvisiittori asdf, BB dogmaatikko, takapajuinen tieteilijä, jolta puuttuu vaadittava kompetenssi tieteen kärjen haistamiseen kosmologiassa.

Esimerkki on huono, koska voidaan jo päätellä, ettei sellaista alkua universumilla olekaan. Sen sijaan paikallisen osauniversumimme aika ja paikka voidaan päätellä ja myös havaita siellä ja silloin, menneisyydessä ja taivaalla, mihin suuntaan galaksit nuorentuvat lähellämme. Tieteellisessä galakseja ja räjähdyksiä- teoriassa, joka on julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä, jota BB- tiedelehdet eivät arvosta.

[OlliS]

Omaksi häpeäksensä eivät arvosta. Ehkä ovat voi vitun aivovammaisia?

[Brainwashed]

Olli, nyt nukkumaan ja heti!
Kello on jo yli yksi yöllä.

[ID10T]

On meillä tapaus maapallo, evoluutioteoria, ja galaksien suunnaton määrä ja ikä. Siitä seuraa rationaalisena tietona elämä, muualla, ihmisen tasoiset muualla, ihmisetkin muualla ja ihmistä korkeammatkin muualla.

Muistaakseni puhe oli elämästä MUUALLA, ei maapallolla.

Galaksien suunnaton määrä taas ei kerro mistään muusta kuin galaksien suunnattomasta määrästä. Helmisimpukoitakin on merissä runsaasti, mutta aidon ja sopusuhtaisen helmen löytyminen on silti melko harvinaista.

Vain havainto puuttuu, eikä todennäköisyys ole aivan sata.

Niin, vain havainto puuttuu

Ja kuten aiemmin totesin, todennäköisyyttä ei voida edes määritellä, koska maapallon ulkopuolisesta elämästä ei tosiaan ole ainuttakaan havaintoa.

Juuri tästä näkee että empirismi on subjektiivista idealismia: jos havaintoa ei ole, ei ole muka tietoakaan. Oikeasti tieto on, vain havainto puuttuu.

Olet tulkinut idealismin päin mäntyä, idealismi perustuu aina mielen kokemuksen ja todellisuuden väliseen ristiriitaan, ja empirismi puolestaan kokee ne samaksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Subjektiivinen_idealismi

Subjektiivinen idealismi tai berkeleylainen idealismi on ontologinen idealistinen teoria, jonka mukaan havaitut oliot eivät ole mitään muuta kuin aistinsisällön kokoelmia (tai kimppuja) havaitsijan mielessä.

Tämä määritelmä ei voi mitenkään toimia empirismin kanssa, koska se edellyttää, että havainnon pitää olla kenen tahansa havaittavissa. Ja kollektiivista tietoisuuttahan meillä ei ole.

Kysymys on siitä onko se tuoli huoneessa kun kukaan ei ole katsomassa. Tietysti empiristikin tietää ja uskoo, että se tuoli on siellä, mutta unohtaa, että se on siellä siitä huolimatta, että kukaan ei ole sitä havaitsemassa. Siitä ei ole objektiivista havaintoa. Vain päätelmiä.

Niin on monissa tieteen asioissa ja teorioissa. Ei ole objektiivista havaintoa.

Jos tuoli on ollut huoneessa, eikä kukaan ole nähnyt sitä poiskaan vietävän, on se siellä empristinkin mielestä.

Sillä taas ei ole mitään merkitystä, onko huoneessa tuoli vai ei, jos siellä ei todistettavasti ole kukaan koskaan käynytkään. Tämä tietysti saattaa edellyttää havaintojen ulkopuolista huoneessa käyntiä tai havaitsijan viiteryhmästä erillistä sivilisaatiota (tuoli ei rakenna itse itseään), mutta se on jo kokonaan eri asia.

[ID10T]

Kysymys on siitä onko se tuoli huoneessa kun kukaan ei ole katsomassa. Tietysti empiristikin tietää ja uskoo, että se tuoli on siellä, mutta unohtaa, että se on siellä siitä huolimatta, että kukaan ei ole sitä havaitsemassa. Siitä ei ole objektiivista havaintoa. Vain päätelmiä.

Tuoli ja huone on on äärettömän huono vertaus. Jos ei ole jotain eritysitä tietoa asiasta, ei ole mitään mahdollisuutta sanoa onko jossain huoneessa tuoli. On huoneita, joissa on tuoli ja on huoneita, joissa ei ole tuolia.

Niin on monissa tieteen asioissa ja teorioissa. Ei ole objektiivista havaintoa.

No voitko mainita muutaman tieteellisen teorian ennusteen asiasta, joista ei ole objektiivista havaintoa eikä näköpiirissä keinoa sellaisen tekemiseen?

Alkupamaus hyväksytään, ei havaintoa. Kvantti, ei havaintoa, elämä muualla, ei havaintoa. Eksoplaneetat, joita ei vielä ole havaittu.

Nämä ovat asioita, joita meillä on syytä olettaa. Avaruuden laajeneminen (punasiirtymä) ja Olbersin paradoksi viittaavat vahvasti alkamiseen ja laajenemiseen.

Tuoliin huoneessa ei välttämättä viittaa mikään.

Jumala, ei havaintoa, eikä uskota, mutta on ainakin minun mielestä. Ei tarvi havaintoa. Ei tiedettä, tiede on agnostinen: vaan että voi olla olemassa. Maailmankatsomuksia sellaisia on ihan järkeviä, missä Jumala on.

Jumalakonsepti on täynnä ristiriitaisuuksia (mm. hyvän ja kaikkivaltiuden paradoksi) ja lisäksi luonnonlakeja pitää venyttää melkoisesti jumalan mahdollisen olemassaolon takia.

Näitä ongelmia ei ole "alkupamauksen" ja kvarkkien kohdalla ainakaan samassa määrin. Koska uskominen asioihin on helpompaa, jos emme joudu muuttamaan ajatustapaamme liikaa, on alkupamaukseen ja kvarkkeihin "uskominen" huomattavasti helpompaa kuin jumalaan uskominen.

[ID10T]

BB ennustaa että on alkupamaus. Mutta siitä ei ole havaintoa. Ja esimerkki pyydettiin. Ym vastasin esimerkin pyyntöön.

Ei menneisyyttä ennusteta

Sitä paitsi ikuisuudesta tai äärettömyydestä ei myöskään ole havaintoja.

Tuoli esimerkki on oivallinen osoittamaan mistä on kysymys. Siihen voisi lisää vastata.

Juuri se että se tuoli on siellä, vaikka havaintoa ei ole, osoittaa mikä ero on realismilla ja idealismilla. Tiede on realistista, päättelytkin hyväksytään. Empirismi on idealistista, koska vaaditaan havainto.

Tuoliesimerkki on huono, jos huoneessa ei koskaan ole kukaan käyntykään. Silloin tuolin olemassaololla ei ole mitään merkitystä.

Idealismi ja empirismi eivät edelleenkään ole verrannollisia, vaikka sitä kuinka päin vääntelisit.

Ja päättelykin on aina johdettu olemassaolevasta tiedosta. Jos pohdimme tuntemattoman huoneen (tai tuntemattoman universumin) mahdollisesti sisältämää tuolia (tai elämää), emme oikeastaan päättele mitään, vaan arvailemme.

[Wisti]

Tiedeusko on tietysti haukkumanimi, mutta kyllä ateistit järjestään ovat tiedeuskoisia ja empiristit subjektiivisia idealisteja.

Eivät vaan myönnä sitä. Kieroilevat.

Tuo tieteen palvominen on pahanilkinen oletus, ei muuta. Veikkaisin, että Sinä olet tieteen uusista saavutuksista kiinnostuneempi kuin minä. Sinulla oli kertomasi mukaan myös ateismin aikasi. Muistelepa, mikä oli suhteesi tieteilyyn silloin. Kokoonnuitko kenties muiden ateistien kanssa ihastelemaan tieteen kehityksen harppauksia, jotta ette lipeäisi tieteenpalvonnan kaidalta tieltä, vai oliko asenteesi hiukan ”viilempi”, esimerkiksi sellainen, että tutkikoot sitä kuinka maailma makaa ne, jotka siitä palkkansa saavat.

[John Carter]

Tiedeusko on tietysti haukkumanimi, mutta kyllä ateistit järjestään ovat tiedeuskoisia ja empiristit subjektiivisia idealisteja.

Eivät vaan myönnä sitä. Kieroilevat.

Tuo tieteen palvominen on pahanilkinen oletus, ei muuta. Veikkaisin, että Sinä olet tieteen uusista saavutuksista kiinnostuneempi kuin minä. Sinulla oli kertomasi mukaan myös ateismin aikasi. Muistelepa, mikä oli suhteesi tieteilyyn silloin. Kokoonnuitko kenties muiden ateistien kanssa ihastelemaan tieteen kehityksen harppauksia, jotta ette lipeäisi tieteenpalvonnan kaidalta tieltä, vai oliko asenteesi hiukan ”viilempi”, esimerkiksi sellainen, että tutkikoot sitä kuinka maailma makaa ne, jotka siitä palkkansa saavat.

Kannattaa lukaista: The One Culture- A Conversation about Science- Jay A. Labinger ja Harry Collins. Teoksessa tarkastellaan myös tieteen palvomista ja käsitellään tieteiden sotaa.

[OlliS]

Tiedeusko ei tietenkään ole mitään palvomista. Siinä vaan siirrellään maalitolppia, siirretään tiede uskonnon puolelle ateistisesti. Haukataan paloja maailmankatsomuksesta tieteeseen, vaikka ne oikeasti eivät vielä tieteellä tatkea.

[John Carter]

Maailmankuvia ja katsomuksia on monenlaisia.
Stephen Axford: How fungi changed my view of the world