Maailmankuva ja -katsomus

[asdf]

BB ennustaa että on alkupamaus. Mutta siitä ei ole havaintoa. Ja esimerkki pyydettiin. Ym vastasin esimerkin pyyntöön.

Tuoli esimerkki on oivallinen osoittamaan mistä on kysymys. Siihen voisi lisää vastata.

Juuri se että se tuoli on siellä, vaikka havaintoa ei ole, osoittaa mikä ero on realismilla ja idealismilla. Tiede on realistista, päättelytkin hyväksytään. Empirismi on idealistista, koska vaaditaan havainto.

Elämä muualla paljastaa myös empirismiin idealistisuuden. Meillä ei ole havaintoa. Silti tiedämme, Tieteellisesti.

Voii vitun aivovammainen. Sinulta kysyttiin "No voitko mainita muutaman tieteellisen teorian ennusteen asiasta, joista ei ole objektiivista havaintoa eikä näköpiirissä keinoa sellaisen tekemiseen?"

Voitko?

Alkupamaus teorian ennuste alkupamauksesta, ei objektiivista havaintoa eikä näkyvissä keinoa sen havaitsemisesta.

Sanoin jo,

inkvisiittori asdf, BB dogmaatikko, takapajuinen tieteilijä, jolta puuttuu vaadittava kompetenssi tieteen kärjen haistamiseen kosmologiassa.

Esimerkki on huono, koska voidaan jo päätellä, ettei sellaista alkua universumilla olekaan. Sen sijaan paikallisen osauniversumimme aika ja paikka voidaan päätellä ja myös havaita siellä ja silloin, menneisyydessä ja taivaalla, mihin suuntaan galaksit nuorentuvat lähellämme. Tieteellisessä galakseja ja räjähdyksiä- teoriassa, joka on julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä, jota BB- tiedelehdet eivät arvosta.

Minä en vielä ole huomannut sinun viittaavaan yhteenkään tieteellisen teorian ennusteeseen asiasta, joista ei ole objektiivista havaintoa eikä näköpiirissä keinoa sellaisen tekemiseen. Mites nyt noin?

[OlliS]

Alkupamaus teoría. Alkupamaus. Ei havaintoa. Teoria vaan. Ihan kuten tieteessä kuuluukin. Väitetään, että on keino. Teoria on se keino.

Tässä tapauksessa vaan teoria on kyllä huono ja pitäisi vaihtaa. Koska voidaan tehdä parempi teoria, joka paremmin sopii. Kaikkiin havaintoihin. Monta kandidaattia on kilpailemassa, mutta viisas BB tiedeyhteisö vaan tuhahtelee niille. Ylpeys mennyt päähän, ja täällä on paljon heidän juoksupoikiaan.

[asdf]

Alkupamaus teoría. Alkupamaus. Ei havaintoa. Teoria vaan. Ihan kuten tieteessä kuuluukin. Väitetään, että on keino. Teoria on se keino.

Tässä tapauksessa vaan teoria on kyllä huono ja pitäisi vaihtaa. Koska voidaan tehdä parempi teoria, joka paremmin sopii. Kaikkiin havaintoihin. Monta kandidaattia on kilpailemassa, mutta viisas BB tiedeyhteisö vaan tuhahtelee niille. Ylpeys mennyt päähän, ja täällä on paljon heidän juoksupoikiaan.

Ja sinulla olisi parempi "teoria", joka on käytännössä yhden virkkeen väite. Eikä tiedeyhteisö suostu korvaamaan sillä teoriaa, joka on varmistettu tuhansia kertoja, jota on yritetty satoja kertoja korvata jollain muulla, mutta aina alkuräjähdysteoria on säilynyt ennustusvoimaisimpana ja parhaiten havaintoihin sopivimpana. Ja sinun ajatukselle vain nauretaan. Kyllä olet joutunut todellisen sorron kohteeksi.

[OlliS]

En minä kannata juuri minun teoriaa, kannatan eklektistä suhtautumista kosmologian fysiikan teorioihin juuri siksi, että paljon jää havaintojen ulkopuolella ja kaikki nähdään vain sellaisena kuin se oli kaukaisessa menneisyydessä.

Eikä kosmologian fysiikka riitä mihinkään, tarvitaan myös kosmologian biologia ja filosofia, kosmologia maailmankatsomuksena.

Filosofía on pääasia kosmologiassa, fysiikka antaa vaan viitteitä. Filosofia Ei ole eksakti tiede! Voidaan vaan esittää kaikki vaihtoehdot maaklmankatsomuksille ja niiden kosmllogioille, muttei voida kuin filosofisesti arvioida mikä olisi paras.

Onko universumi elävä olento? Onko sillä päällikkö, kuningas, kaikkien galaksien keisari, kuningas, Jumala? Onko se syntynyt, alkanut, luotu vai ikuinen? Onko se materiaa vai henkeä vai molempia, ja millaista materiaa, energiaa, voimaa, henkeä ja säteilyä siinä on?

Galaksit ja kaikki voimat ja säteilyt on sen materia, se on selvä. Mutta millaista kaikkea elämää, sitä emme tiedä. Vain maapallon aineellisen tason elämän tunnemme, emme maapallon henkimaailmaa, jos sellainen on.

[Naturalisti]

En minä kannata juuri minun teoriaa, kannatan eklektistä suhtautumista kosmologian fysiikan teorioihin juuri siksi, että paljon jää havaintojen ulkopuolella ja kaikki nähdään vain sellaisena kuin se oli kaukaisessa menneisyydessä.

Eikä kosmologian fysiikka riitä mihinkään, tarvitaan myös kosmologian biologia ja filosofia, kosmologia maailmankatsomuksena.

"Eklektinen suhtautuminen kosmologian fysiikan teorioihin tarkoittaa sitä, että eri teorioita ja lähestymistapoja yhdistellään parhaan mahdollisen kuvan saamiseksi universumista. Tämä tarkoittaa, että tutkijat eivät sitoudu yksinomaan yhteen teoriaan tai lähestymistapaan, vaan he käyttävät useita eri teorioita ja menetelmiä yhdessä.

Eklektinen suhtautuminen on erityisen tärkeää kosmologian kaltaisilla aloilla, joissa tiedon rajat ovat edelleen epäselviä ja joihin liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Kosmologiassa on esimerkiksi vielä paljon, mitä emme tiedä pimeästä aineesta ja energiasta, joten käytännössä kaikki teoriat ja lähestymistavat ovat edelleen mahdollisia.

Eklektinen suhtautuminen kosmologian fysiikan teorioihin voi johtaa uusiin tieteellisiin läpimurtoihin ja parantaa ymmärrystämme universumin luonteesta. Lisäksi se edistää tieteellistä yhteistyötä eri alojen välillä, kuten fysiikan, astronomian, matematiikan ja filosofian välillä.", sanoo ChatGPT.

Tämä vaikuttaa kiinnostavalta. Voitko kertoa lyhyesti minkälaista teorioiden yhdistelmää itse kehittelet?

Filosofía on pääasia kosmologiassa, fysiikka antaa vaan viitteitä. Filosofia Ei ole eksakti tiede! Voidaan vaan esittää kaikki vaihtoehdot maaklmankatsomuksille ja niiden kosmllogioille, muttei voida kuin filosofisesti arvioida mikä olisi paras.

Minä ajattelen filosofiaa lähinnä esitieteellisenä poddiskeluna, joka voi olla hyödyllistä vain, jos se ottaa lähtikohdakseen aina viimeisimmät erityistieteiden tulokset.

Onko universumi elävä olento? Onko sillä päällikkö, kuningas, kaikkien galaksien keisari, kuningas, Jumala? Onko se syntynyt, alkanut, luotu vai ikuinen? Onko se materiaa vai henkeä vai molempia, ja millaista materiaa, energiaa, voimaa, henkeä ja säteilyä siinä on?

Tässä mennään jo selvästi scifin puolelle, mutta se voi myös usein ennakoida tieteellisiä teorioita.

Galaksit ja kaikki voimat ja säteilyt on sen materia, se on selvä. Mutta millaista kaikkea elämää, sitä emme tiedä. Vain maapallon aineellisen tason elämän tunnemme, emme maapallon henkimaailmaa, jos sellainen on.

"Galaksit ja kaikki voimat ja säteilyt on sen materia, se on selvä" , eikä mitään muuta ole tarpeellista mielestäni olettaa. Myöskään elämän selvittämiseen ei ole tarpeellista olettaa mitään muuta kuin materiaaliset objektit ja niiden vuorovaikutusten ylläpitämät prosessit.

[OlliS]

Kyllä ihminen on jo aikamoinen epeli, niin miksei voi olla korkeampiakin?

Meidänkin kehityksestä jo näkee, että kun yhdistetään ihmisyksilö ja erilaisia ryhmiä ja yhteisöjä ja koneita ja tietokoneita ja Internet ja lentokoneita ja laivoja ja avaruusaluksia ja tekoäly ja koko teknologia, niin onhan se jo mahtavampi olento - muurahaispesä ikäänkuin - kuin yksi erillinen ihmisyksilö.

Eli mihin kaikkeen tämä voi johtaa, ja mihin kaikkeen se on jo voinut johtaa muualla. Niin ei siinä mitään rajaa ole. Jumaliin se johtaa.

Ja kun ajatellaan toisinpäin, että Jumalakin on aina ollut, eikä vain materia, niin mihin huimiin saavutuksiin sitten Jumala pystyy?

Tieteessä on niin totuttu ajattelemaan välttämättä ilman Jumalaa, ettei enää huomata, kuinka välttämätöntä on nimenomaan ajatella Jumalan kanssa myös.

Vaihtoehdot ovat Steady State, eli perustila- teoriat, Multiversumi teoriat ja Sykliset teoriat. Ja näiden yhdistelmät. Ja kaikki ikuisella ja äärettömällä pohjalla mieluummin.

Minun yhdistelmä on galakseja rihmoissa ja räjähdyksiä silloin tällöin siellä täällä ikuisessa universumissa. Jumala päällikkönä koko universumissa, kaikkeudessa, joka taas ei ole luotu, vaan aina ollut. Maapallon asiat on luotu, ja samoin lukemattomia muitakin maailmoja.

Maailmankuva tällainen ajatus, malli, teoria on, ei sitä voi todistaa. Arvioida voi, miten hyvin tämä sopii kaikkeen tietoon ja havaintoihin.

[ID10T]

Tiedeusko ei tietenkään ole mitään palvomista. Siinä vaan siirrellään maalitolppia, siirretään tiede uskonnon puolelle ateistisesti. Haukataan paloja maailmankatsomuksesta tieteeseen, vaikka ne oikeasti eivät vielä tieteellä tatkea.

Etkö vieläkään ymmärrä, että tiede EI OLE ateistista! Vai onko olemassa teorioita, joissa jumalan olemattomuus on joko premissinä tai johtopäätöksenä? Ei ole edes tieteenalaa, joka moista pohtisi. Filosofia ja teologia sivuavat kysymystä, mutta lakkaavat olemasta tiedettä siihen syventyessään.

[ID10T]

Tieteessä on niin totuttu ajattelemaan välttämättä ilman Jumalaa, ettei enää huomata, kuinka välttämätöntä on nimenomaan ajatella Jumalan kanssa myös.

Entä Batmanin kanssa? Miksei tieteessä ajatella Batmanin kanssa? Tai Sarumanin, hattivatin tai saunatontun kanssa? Johtunee siitä, ettei näissä hemmoissa ole mitään tieteellistä.

[Naturalisti]

Kyllä ihminen on jo aikamoinen epeli, niin miksei voi olla korkeampiakin?

Kaikkea voi kuvitella, mutta vakavasti voi ottaa vain sellaisia asioita, joista voi olla edes periaatteessa jotakin näyttöä. Muuten kuvitelmat rakennetaan vain tyhjän päälle.

Meidänkin kehityksestä jo näkee, että kun yhdistetään ihmisyksilö ja erilaisia ryhmiä ja yhteisöjä ja koneita ja tietokoneita ja Internet ja lentokoneita ja laivoja ja avaruusaluksia ja tekoäly ja koko teknologia, niin onhan se jo mahtavampi olento - muurahaispesä ikäänkuin - kuin yksi erillinen ihmisyksilö.

Fysikaalisten rakenteiden evoluutio tuotti ensin geneettisen muistin eli elämän ja sen varaan myöhemmin memeettisen muistin ja sen myötä kulttuurin. Fysikaaliset rakenteet kehittyivät luonnonlakien vaikutuksesta; mitään henkistä johdatusta siihen ei ole tarpeellista olettaa.

Muurahaispesä on yhteisö, jonka toimintaa ohjaava informaatio on muurahaisyksilöden geneettisessä koodissa; myös kaikki yhteistoiminta ohjeet on hajautuneina yksilöihin. Pesä itsessään ei ole toimijuutta. Kaikki toimijuus on yksilöissä. Kulttuurisia yhteisöjä muodostuvien eläinten memeettinen informaatio on hajautunut yksilöiden mielten käyttäytymis- ja ajattelutottumuksiksi eli meemeiksi; kulttuurisessa systeemissä itsessään ei ole mitään muuta toimijuutta. Mitään mystistä "Päällikköä" ei siis ole tarpeellista olettaa. Kaikki mitä on voidaan siis olettaa osaksi luontoa eikä materiaan itseensä tarvitse olettaa mitään henkistä ulottuvuutta. Elämä ja mieli voidaan selittää materiaalisten systeemien rakenneosien vuorovaikutuksen tuottamina prosesseina.

Eli mihin kaikkeen tämä voi johtaa, ja mihin kaikkeen se on jo voinut johtaa muualla. Niin ei siinä mitään rajaa ole. Jumaliin se johtaa.

Mihin tämä on johtanut täällä voi tapahtua jossakin muodossa myös muuallakin ilman mitään korkeampaa johdatusta, joten asiaa kannattaa tutkia niillä keinoilla mitä osaamme kehittää. Mitään kuvitelmia ei kuitenkaan voi ottaa muiden teorioden perustaksi ilman todistettavissa olevia havaintoja.

Ja kun ajatellaan toisinpäin, että Jumalakin on aina ollut, eikä vain materia, niin mihin huimiin saavutuksiin sitten Jumala pystyy?

Nyt teit juuri sen virheen, että otat lähtökohdaksi oletuksen, josta ei edes periaatteessa voi olla havaintoa.

Siinä vaiheessa, kun saimme kyvyn mielikuva-ajatteluun eli kyvyn muistella menneitä ja harkita sen avulla tulevia toimia, saimme kyvyn muodostaa representaatioita reaalimaailman olioista ja ilmiöistä. Tämä sama kyky mahdollisti representaatioiden tuottamisen myös kuvitelmista, joilla ei välttämättä ollut vastinetta reaalitodellusuudessa. Tästä seurasi tarve näiden ajatusten kommunikointiin ja kielen kehityksen jälkeen käynnistyi kulttuurinen satuilu (tarinat, uskonnot ja tieteet). Tieteelliset teoriat ovat siis vain malleja todellisuudesta ei itse todellisuutta. Uskonnot ovat tarinoita olemattomasta. Ne ovat kuitenkin olemassa ihmisten mieliin tallentuneita tarinoita ja niihin uskovat kokevat ne todella olemassaolevaksi "totuuksiksi". Syvällisen uskon kohde on siten olemassa vain ihmisten mielissä; ei reaalitodellusuudessa.

Tieteessä on niin totuttu ajattelemaan välttämättä ilman Jumalaa, ettei enää huomata, kuinka välttämätöntä on nimenomaan ajatella Jumalan kanssa myös.

Tiede ei voi olettaa lähtökohdaksi mitään vain syvään uskoon perustuvaa lähtökohtaa, mutta yksilöt voivat tietysti näin tehdä ja kovin monet näin myös näyttävät tekevän, mitä itse kauhiasti hämmästelen.

Vaihtoehdot ovat Steady State, eli perustila- teoriat, Multiversumi teoriat ja Sykliset teoriat. Ja näiden yhdistelmät. Ja kaikki ikuisella ja äärettömällä pohjalla mieluummin.

Tässä mennään jo scifin ja filosofian puolelle ja tällaiset pohdinnat voivat olla ihan hauskoja ajatusleikkejä. Mielestäni filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua, jonka ollakseen hyödyllistä on aina otettava lähtökohdakseen erityistieteiden viimeisimmät tulokset. Niin myös scifin täytyy tehdä ollakseen mielenkiintoista.

Minun yhdistelmä on galakseja rihmoissa ja räjähdyksiä silloin tällöin siellä täällä ikuisessa universumissa. Jumala päällikkönä koko universumissa, kaikkeudessa, joka taas ei ole luotu, vaan aina ollut. Maapallon asiat on luotu, ja samoin lukemattomia muitakin maailmoja.

Miksi koet välttämättömäksi Jumalan olemassaolon oletuksen?

Maailmankuva tällainen ajatus, malli, teoria on, ei sitä voi todistaa. Arvioida voi, miten hyvin tämä sopii kaikkeen tietoon ja havaintoihin.

Ajattelen, että on mielekkäämpää lähteä liikkeelle siitä tietämyksestä mitä meille on kumuloituneena empiirisenä kokemuksena kertynyt. Tämä tietämys ei voi koskaan olla täydellistä; se on aina vain todellisuuden likimääräinen representaatio ja jokaisella yksilöllä omanlainen. Kaikki uskoon perustuvan ilmoitustiedon varaan rakentaminen on tyhjän päälle rakentamista ja mieletöntä jo siksi, että periaatteellisia lähtökohtia on ääretön määrä.

[Keijona]

Tiede, siis havaintojen analysointi vaatii välineet ja mittarit. Ja niiden määrittely taas on filosofiaa, joten kyllä filosofia on tiedekeskeisessä järjestelmässä jopa olennaisempaa kuin ne tieteelliset havainnot.

Tuo on helposti havaittavissa tässä tiedekeskeisessä yhteiskunnassa, kun biologinen todellisuus jää toiseksi ideologialle ja mielikuvitukselle. Kun se mitä ihminen tuntee on tärkeämpää kuin se mikä on totta. Sellaista se on, itsensä uskovaisuuden kulttuuri.

[OlliS]

Tieteessä on niin totuttu ajattelemaan välttämättä ilman Jumalaa, ettei enää huomata, kuinka välttämätöntä on nimenomaan ajatella Jumalan kanssa myös.

Entä Batmanin kanssa? Miksei tieteessä ajatella Batmanin kanssa? Tai Sarumanin, hattivatin tai saunatontun kanssa? Johtunee siitä, ettei näissä hemmoissa ole mitään tieteellistä.

Tuo on jo oikeen hyvä yhteenveto näkemyseroistamme. Juuri tuolla tavoin olemme eri mieltä.

Se kulminoituu siihen, että minusta on periaatteessa tarpeeksi syytä olettaa Jumala, luominen ja henkimaailma, jotta niin haluavat voivat ne tieteessä ja filosofiassa olettaa ja tehdä tutkimusta siltäkin pohjalta. Ilman että sellainen tutkimus olisi siitä syystä jo epätieteellistä.

Sinusta sellainen on aina heti epätieteellistä ja perustelet sen. Minä en hyväksy perustelujasi ja olen esittänyt omat perusteluni omalle kannalleni. Joita sinä taas et hyväksy.

Ja näin keskustelu samasta asiasta jatkuu ikuisesti. Se on valtataistelua Yliopistoissa ja ateistit ovat vallassa ja hegeminiassa. Teistit ovat pakotetut marginaaliin. Niin se on yleensä maailmassa muutenkin. Tilanne on tämä, eikä muutu kuin seuraavassa maailmanlopussa ja aatteellisissa yhdistyksissä ja pienillä alueilla. Yliopistoissa kyllä sallitaan, jos sallitaan, eri koulukunnat. Ne ovat rikkaus.

[OlliS]

Maailmankuvan muutos tulee, kun lukee itse Raamatun ja Mormonin kirjan ja rukoilee ja kysyy, ovatko ne totta.

Näin pitäisi jokaisen tehdä jo yleissivistyksen takia.

Kuinka moni on itse lukenut Raamatun? Erilaisia tulkintoja on koulut ja kirjat ja netti täynnä. Mormonin kirja on kuin yksi tulkinta, se sisältää tavallaan Raamatun, sen kirjoittajat tunsivat Raamatun ja sitten Jeesuksen elämän ja opetukset. Eivät vaan kirjoittaneet niitä uusiksi koska tiesivät, että ihmisillä on Raamattu.

[ID10T]

Tieteessä on niin totuttu ajattelemaan välttämättä ilman Jumalaa, ettei enää huomata, kuinka välttämätöntä on nimenomaan ajatella Jumalan kanssa myös.

Entä Batmanin kanssa? Miksei tieteessä ajatella Batmanin kanssa? Tai Sarumanin, hattivatin tai saunatontun kanssa? Johtunee siitä, ettei näissä hemmoissa ole mitään tieteellistä.

Tuo on jo oikeen hyvä yhteenveto näkemyseroistamme. Juuri tuolla tavoin olemme eri mieltä.

Se kulminoituu siihen, että minusta on periaatteessa tarpeeksi syytä olettaa Jumala, luominen ja henkimaailma, jotta niin haluavat voivat ne tieteessä ja filosofiassa olettaa ja tehdä tutkimusta siltäkin pohjalta. Ilman että sellainen tutkimus olisi siitä syystä jo epätieteellistä.

Niin, SINUSTA on tarpeeksi syytä olettaa jumala, luominen ja henkimaailma tieteessä, mutta oletkin vähemmistössä sen asian suhteen.

[OlliS]

Vähemmistössä olen. Niin oli Reijo Wileniuskin urhoollisesti filosofian laitoksella aikanaan.

[Naturalisti]

Tiede, siis havaintojen analysointi vaatii välineet ja mittarit. Ja niiden määrittely taas on filosofiaa, joten kyllä filosofia on tiedekeskeisessä järjestelmässä jopa olennaisempaa kuin ne tieteelliset havainnot.

Tuo on helposti havaittavissa tässä tiedekeskeisessä yhteiskunnassa, kun biologinen todellisuus jää toiseksi ideologialle ja mielikuvitukselle. Kun se mitä ihminen tuntee on tärkeämpää kuin se mikä on totta. Sellaista se on, itsensä uskovaisuuden kulttuuri.

Hei, tämä on Bing. Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Tieteellinen maailmankuva ei ole sama kuin tiede tai tieteellinen tieto, vaan se on uskomusten joukko, joka perustuu tieteelliseen tiedonhankintaan¹. Tieteellinen maailmankuva on avoin ja itseään korjaava eli kaikilta osiltaan muutettavissa uuden tosiasia-aineiston perusteella²³.

Filosofia ei ole sama kuin tieteellinen tiedonhankinta, vaan se on oppiaine ja ajattelutapa, joka tutkii olemassaolon, tiedon ja arvojen peruskysymyksiä. Filosofia voi olla yhteydessä tieteeseen ja auttaa määrittelemään sen menetelmiä ja kriteereitä, mutta se ei ole välttämätön edellytys tieteelle.

Tiedekeskeisessä yhteiskunnassa filosofia voi olla hyödyllistä kriittisen ajattelun ja eettisen pohdinnan kannalta, mutta se ei ole olennaisempaa kuin tieteelliset havainnot. Tiede pyrkii selittämään todellisuutta objektiivisesti ja testattavasti, kun taas filosofia voi tarjota erilaisia näkökulmia ja arvostelmia.

Biologinen todellisuus ei jää toiseksi ideologialle ja mielikuvitukselle tiedekeskeisessä yhteiskunnassa, vaan se on yksi sen lähtökohdista. Se mitä ihminen tuntee voi olla tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta, mutta se ei ole sama kuin totuus. Totuus on jotain mitä voidaan osoittaa todeksi tai epätodeksi tieteen keinoin.

Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi.

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 15.3.2023
(1) Tieteellinen maailmankuva, Kari Enqvistin alustus. https://www.ekumenia.fi/sen_toimii/opil ... n_alustus/ Käytetty 15.3.2023.
(2) Teemasivu:Tieteellinen maailmankuva – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Teemasivu ... ailmankuva Käytetty 15.3.2023.
(3) Filosofia:tieteellinen maailmankuva – Tieteen termipankki. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filo ... ailmankuva Käytetty 15.3.2023.
(4) Maailmankuva – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankuva Käytetty 15.3.2023.
(5) Maailmankuva | Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/mi ... simassa-26 Käytetty 15.3.2023.