Uskominen ilman Religioita

[Naturalisti]

No niin, kerro minulle lisää siitä kuinka sinä olet ainoa joka näkee totuuden ja kaikki muut ovat eksyksissä. Oletko jo saanut Nobel-palkinnon nöyryydestäsi?

Kumoamaton argumentti paljastuu hienosti siitä, kun huomio kääntyy asiasta henkilöön. Kun järki loppuu niin alkaa tunteilu ja asiattomuudet, mokailu ad-hominein, kun vihakiukku laittaa fokusoitumaan yksilön yksityiskohtiin, ettei yhteinen kokonaiskuva ja todellisuus ahdista omaa ja yksityistä egon harhaa.

Itsekkyydestä (subjektiivisuudesta) luopuminen vaatii lähinnä rohkeutta. Joten rohkeus onkin tietäjien tärkeimpiä ominaisuuksia.

En ymmärrä mitä tarkoitat itseensä uskovaisuudella tai subjektiivisella uskonnolla. Voitko selittää nämä käsitteet ja antaa esimerkkejä niistä? Miten ne liittyvät siihen, että ihmiset ovat itsekkäitä tai pahoja? Miksi et vastaa kysymyksiini vaan hyökkäät minua vastaan? Eikö sinulla ole mitään järkeviä perusteluja väitteillesi?

Uskominen on sitä, että ajattelee jonkun asian olevan tietyllä tavalla, vaikka sille ei ole olemassa konkreettisia, rationaalisia tai tieteellisiä todisteita. Uskominen on tunteeseen, ei tieteeseen tai rationaalisuuteen perustuva näkökulma tai mielipide.

Ihminen voi esimerkiksi uskoa opettajaansa koulussa, toistella täydellisesti kokeissa opettajan opetuksia. Saada siitä palkkioksi papukaijamerkin tai diplomin, sitenpäästä hyvään virkaan ja asemaan ymmärtämättä asiaa oikeastaan ollenkaan. Ja sitten uskoa itseensä, että olenpa minä älykäs ja viisas kun menestyn tässä uskomisen kulttuurissa. Vaikka todellisuudessa syyntakeettomana toistelisi vaan opetettuja valheita, ja siitä saamalla korvauksella lähinnä nopeuttaisi itsensä ja ympäristönsä tuhoa.

Kiitos mielenkiintoisesta esitelmästäsi uskomisen luonteesta. Olen kuitenkin edelleen hämmentynyt siitä, mitä tarkoitat itseensä uskovaisuudella tai subjektiivisella uskonnolla. Voitko antaa minulle yhdenkin esimerkin sellaisesta ihmisestä tai ryhmästä, joka kuuluu näihin kategorioihin? Vai onko kyse vain sinun omasta keksinnöstäsi, jolla yrität leimata kaikki muut kuin itsesi epätieteellisiksi ja sokeiksi? Voitko määritellä myös miten ymmärrät keskustelun otsikon, uskomisen ilman religioita¹ ja voisitko ensin määritellä miten ymmärrät termin religio? Onko se sama kuin yliluonnollisiin ilmiöihin uskominen² vai jotain muuta? Ja miten se mielestäsi liittyy siihen, että ihmiset ovat itsekkäitä tai pahoja? Etkö ole huomannut, että myös ateistit ja agnostikot voivat olla itsekkäitä tai pahoja? Eikö se ole ristiriidassa sen kanssa, että väität itsekkyyden johtuvan uskomisesta?

Oletko koskaan lukenut mitään tieteellistä tutkimusta uskonnon tai uskomisen psykologisista, sosiologisista tai biologisista syistä ja seurauksista? Vai oletko vain päättänyt omassa mielessäsi, että sinulla on kaikki vastaukset ja kaikki muut ovat väärässä? Jos haluat vakuuttaa minut tai kenenkään muun argumenteillasi, niin voisitko edes yrittää perustella niitä jollain muulla kuin omalla mielipiteelläsi tai henkilöön kohdistuvilla hyökkäyksillä?

Minua ei kiinnosta pelkkä inttäminen vaan olen täällä aidon keskustelun toivossa. Mutta jos et voi vastata kysymyksiini tai osoittaa väitteillesi mitään todisteita, niin en näe mitään syytä jatkaa tätä turhaa vääntöä.

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 16.3.2023
(1) Miksi ihminen uskoo jumalaan: Tieteen kootut selitykset. https://yle.fi/a/3-7839544 Käytetty 16.3.2023.
(2) Keskustelu - Jumaliin uskominen ilman religioneja - Tiede. https://www.tiede.fi/keskustelu/81341/j ... eligioneja Käytetty 16.3.2023.
(3) Kristillisen symboliikan kulttuuriset merkitykset - Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... /GRADU.pdf Käytetty 16.3.2023.

[Keijona]

Itseensä uskovainen kuvittelee ja uskoo, että kun hän vahvistuu ettei hänen sisällään oleva pelko vahvistuisi myös. Samalla tavalla kun ihmisen omaisuus vahvistuu hän kuvittelee ja uskoo että menestymisen todennäköisyys kasvaa, todellisuudessa vain subjektiivisuus kasvaa.

[Naturalisti]

Itseensä uskovainen kuvittelee ja uskoo, että kun hän vahvistuu ettei hänen sisällään oleva pelko vahvistuisi myös. Samalla tavalla kun ihmisen omaisuus vahvistuu hän kuvittelee ja uskoo että menestymisen todennäköisyys kasvaa, todellisuudessa vain subjektiivisuus kasvaa.

Minulla on edelleen vaikeuksia ymmärtää mitä haluat sanoa. Pyysin, että Bing tulkitsee mitä tuolla kommentillasi haluat sanoa. Bing vastasi näin:

Tämä kommentti on melko epäselvä ja vaikea ymmärtää. Yritän kuitenkin tulkita sitä parhaani mukaan. Kommentissa ehkä sanotaan jotain tällaista:

- Ihminen, joka luottaa vain itseensä ja omaan näkemykseensä, ei huomaa että hänellä on myös pelkoa ja epävarmuutta sisällään. Hän kuvittelee että hän on vahva ja oikeassa, mutta todellisuudessa hän on heikko ja väärässä.
- Ihminen, joka saa paljon rahaa tai omaisuutta, ei huomaa että se ei tee häntä onnellisemmaksi tai menestyneemmäksi. Hän kuvittelee että hän on parempi kuin muut ja että hänen elämällään on merkitystä, mutta todellisuudessa hän on vain itsekäs ja tyhjä.

Onko tulkinta oikea?

[Keijona]

Itseensä uskovainen kuvittelee ja uskoo, että kun hän vahvistuu ettei hänen sisällään oleva pelko vahvistuisi myös. Samalla tavalla kun ihmisen omaisuus vahvistuu hän kuvittelee ja uskoo että menestymisen todennäköisyys kasvaa, todellisuudessa vain subjektiivisuus kasvaa.

Minulla on edelleen vaikeuksia ymmärtää mitä haluat sanoa. Pyysin, että Bing tulkitsee mitä tuolla kommentillasi haluat sanoa. Bing vastasi näin:

Tämä kommentti on melko epäselvä ja vaikea ymmärtää. Yritän kuitenkin tulkita sitä parhaani mukaan. Kommentissa ehkä sanotaan jotain tällaista:

- Ihminen, joka luottaa vain itseensä ja omaan näkemykseensä, ei huomaa että hänellä on myös pelkoa ja epävarmuutta sisällään. Hän kuvittelee että hän on vahva ja oikeassa, mutta todellisuudessa hän on heikko ja väärässä.
- Ihminen, joka saa paljon rahaa tai omaisuutta, ei huomaa että se ei tee häntä onnellisemmaksi tai menestyneemmäksi. Hän kuvittelee että hän on parempi kuin muut ja että hänen elämällään on merkitystä, mutta todellisuudessa hän on vain itsekäs ja tyhjä.

Onko tulkinta oikea?

Harvoin nuo "kehittyneiden taskulaskinten" ja teko-älyjen ymmärrys on aitoa vastaava.

Ihmisestä tulee itseensä uskovainen, kunhan sille höpötetään tarpeeksi että "sun pitää van uskoa itseesi. "

[ID10T]

Itseensä uskovainen kuvittelee ja uskoo, että kun hän vahvistuu ettei hänen sisällään oleva pelko vahvistuisi myös. Samalla tavalla kun ihmisen omaisuus vahvistuu hän kuvittelee ja uskoo että menestymisen todennäköisyys kasvaa, todellisuudessa vain subjektiivisuus kasvaa.

Minulla on edelleen vaikeuksia ymmärtää mitä haluat sanoa. Pyysin, että Bing tulkitsee mitä tuolla kommentillasi haluat sanoa. Bing vastasi näin:

Tämä kommentti on melko epäselvä ja vaikea ymmärtää. Yritän kuitenkin tulkita sitä parhaani mukaan. Kommentissa ehkä sanotaan jotain tällaista:

- Ihminen, joka luottaa vain itseensä ja omaan näkemykseensä, ei huomaa että hänellä on myös pelkoa ja epävarmuutta sisällään. Hän kuvittelee että hän on vahva ja oikeassa, mutta todellisuudessa hän on heikko ja väärässä.
- Ihminen, joka saa paljon rahaa tai omaisuutta, ei huomaa että se ei tee häntä onnellisemmaksi tai menestyneemmäksi. Hän kuvittelee että hän on parempi kuin muut ja että hänen elämällään on merkitystä, mutta todellisuudessa hän on vain itsekäs ja tyhjä.

Onko tulkinta oikea?

Ihmisestä tulee itseensä uskovainen, kunhan sille höpötetään tarpeeksi että "sun pitää van uskoa itseesi. "

Eli silloinko asiat ovat kunnossa, jos ihmisen itsetunto on nollassa, eikä hän usko itseensä tippaakaan?

[deep purpose]

Olen huomannut että uskominen johonkin vaaleanharmaaseen usvaan, pehmittää pölkky-ateisimin luomaa punamustaa "rädiä". Samassa olen kuitenkin valppaana ja yritän luoda jonkinlaisen omakohtaisen pseudo-todellisuus-massan, koska viihdyn siinä. Jumaliin en usko kuin vain Agnostisesti ja se riittää. Rukoilen Jumalia aina välillä, mutten mitenkään ole siirtynyt olemaan hihhuli sen enempää. Usko Agnostisesti + vähän muuta päälle on se mun juttu.

[Prometheus]

En luultavasti osaisi ajatella tuollaista.

Sen kyllä uskon.

Siis koska minä pragmaatikkona pidän rationaalisempana sellaista uskoa, joka toimii käytännössä paremmin.

Eli usko siihen, että homous on sairaus ja siitä voi eheytyä toimii käytännössä paremmin?
Eli usko siihen, että heti hedelmöityksen jälkeen munasolulla on sielu toimii käytännössä paremmin?
Eli usko siihen, että rukoilemalla voi parantaa sairauksia tai että verensiirto on jumalan tahdon vastaista toimii käytännössä paremmin?

En edes viitsi laittaa enempää tähän esimerkkejä, miten älyttömiin, siis täysin irrationaalisiin, asioihin uskontojen oppien mukaan on uskottu menneinä aikoina, kunnes tiede on selvittänyt niiden oikean luonteen.
Nekin kun ovat olleet ilmeisesti "rationaalisia" sinun pragmatismisi mukaan.

Jos jumaluuksien olemaassaololle on täsmälleen yhtä vähän todisteita kuin saunatontttujen olemassaoloon, niin MIKSI usko jumaluuksien olemassaoloon uskominen on hyväksytympää? Onko se sinusta rationaalista tai yleensäkään oikein?

Nähdäkseni varsin moni pitää uskonnollista uskoa hyväksytympänä ja oikeampana kuin uskoa saunatonttuihin. Jos esim. haen jotakin työpaikkaa, sanotaan nyt vaikka valtionhallinnosta, niin harvemmin minä pilaan mahdollisuuteni sanomalla "uskon Jumalaan" kuin "uskon saunatonttuihin". Kysyt, onko tuo "yleensäkään oikein". Jos "oikein" on tuossa normatiivinen käsite, niin en minä toki pidä mitenkään tuomittavana, jos ihminen tunnustaa yhteisönsä uskontoa. Jos taas tarkoitat, onko tuollaisella uskolla oikeaa havaintojen vahvistamaa kohdetta, siis jotakin fysikaalista jumaluutta, niin pidän varmana että ei ole eikä voi olla.

Taitaa olla liian vaikea kysymys tuo MIKSI.

Jos nyt ihan tätä omaa kotimaatamme katsotaan, niin mistähän ihmeestä sitten johtuu, että kirkko on aina harannut vastaan kun on haluttu puolustaa yhdenvertaisuutta vaikkapa vaan naisten tai seksuaalivähemmistöjen kohdalla?

Luullakseni uskonnon pitkästä perinteestä. Iso laiva kääntyy hitaasti. Maailmassa - jopa Suomessa - on vasta suht. lyhyen ajan puolustettu naisten ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuutta, eikä suuri osa ihmiskunnasta tunnusta sitä vieläkään. Esim. luterilaisissa Pohjoismaissa naisilla ja homoseksuaaleilla on globaalissa skaalassa varsin hyvät oikeudet - verratkaamme täkäläistä tilannetta esim. Kiinaan ja muslimimaihin - vaikka parannettavaa on yhä toki täälläkin.

Mikähän mahtaisi olla se suurin syy sille, että sitä yhdenvertaisuutta on vasta niin lyhyen aikaa puolustettu tai ei tunnusteta vieläkään?

[Keijona]

Feminiinisen arvomaailman tyranniassa feminiinisillä, naisilla ja homoilla tosiaan on: "Kohtalaisen hyvät oikeudet."

Sama kun Natsi-saksassa olisi todennut että täällä natseilla on "kohtalaisen hyvät oikeudet." mutta parannettavaa vielä on...

Ei jumalauta miten aivopestyjä "sivistyneet-koulutetut" ihmiset voi olla, täysin ideologisen utopiansa sokeuttamia.

[Sulervo]

Siis koska minä pragmaatikkona pidän rationaalisempana sellaista uskoa, joka toimii käytännössä paremmin.

Eli usko siihen, että homous on sairaus ja siitä voi eheytyä toimii käytännössä paremmin?

Ajattelen siis seuraavasti: jos uskomus B toimii havaintojeni mukaan käytännössä paremmin kuin uskomus A, minä pragmaatikkona pidän uskomusta B rationaalisempana. Minä en ole havainnut, että uskomus "homous on sairaus ja siitä voi eheytyä" toimisi käytännössä paremmin tai edes yhtä hyvin kuin mikään sen kanssa kilpaileva uskomus. Täten minä pidän sitä irrationaalisena (itse asiassa tuhoisana niin yksilölle kuin yhteisölle).

Eli usko siihen, että heti hedelmöityksen jälkeen munasolulla on sielu toimii käytännössä paremmin?

En ole havainnut, että tuokaan uskomus toimisi käytännössä paremmin kuin vastakkainen.

Eli usko siihen, että rukoilemalla voi parantaa sairauksia tai että verensiirto on jumalan tahdon vastaista toimii käytännössä paremmin?

En ole havainnut tuollaistakaan.

Jos jumaluuksien olemaassaololle on täsmälleen yhtä vähän todisteita kuin saunatontttujen olemassaoloon, niin MIKSI usko jumaluuksien olemassaoloon uskominen on hyväksytympää? Onko se sinusta rationaalista tai yleensäkään oikein?

Nähdäkseni varsin moni pitää uskonnollista uskoa hyväksytympänä ja oikeampana kuin uskoa saunatonttuihin. Jos esim. haen jotakin työpaikkaa, sanotaan nyt vaikka valtionhallinnosta, niin harvemmin minä pilaan mahdollisuuteni sanomalla "uskon Jumalaan" kuin "uskon saunatonttuihin". Kysyt, onko tuo "yleensäkään oikein". Jos "oikein" on tuossa normatiivinen käsite, niin en minä toki pidä mitenkään tuomittavana, jos ihminen tunnustaa yhteisönsä uskontoa. Jos taas tarkoitat, onko tuollaisella uskolla oikeaa havaintojen vahvistamaa kohdetta, siis jotakin fysikaalista jumaluutta, niin pidän varmana että ei ole eikä voi olla.

Taitaa olla liian vaikea kysymys tuo MIKSI.

Kyllä nähdäkseni vastasin kysymykseesi.

Mikähän mahtaisi olla se suurin syy sille, että sitä yhdenvertaisuutta on vasta niin lyhyen aikaa puolustettu tai ei tunnusteta vieläkään?

Mitä erityisesti naisten syrjintään tulee, vahvasti patriarkaalisissa yhteisöissä miehet näyttävät useinkin olevan haluttomia luopumaan valtaoikeuksistaan, näin esim. monissa muslimimaissa ja Aasian maissa. Myös homoseksuaalien asema on monissa noissa maissa vaikea, varmaankin samoista syistä.

[Naturalisti]

No mihin perustuu "uskosi" siihen, että universumissa on elämää muuallakin kuin maapallolla?

Uskoni (ilman ripsuja) perustuu siihen, miten suuri universumi ilmeisesti on. Silti, ehkä elämää ei olekaan missään muualla. Se vain olisi minusta yllättävää.

millä tavalla uskonnollinen uskominen (ts. uskominen pyhinä pidettyihin kirjoituksiin) poikkeaa foliohattujen uskomisista?
Mikä tekee uskonnollisesta uskosta yhtään sen rationaalisempaa, kuin uskominen mihinkä tahansa muuhun ilman faktoja?

Taas puhut uskonnollisesta uskomisesta, vaikka olet huomauttanut ketjun nimestä. No, olen tuollaisissa vertailuissa pragmatisti: rationaalista on se, mikä käytännössä toimii, ja tutkimusten mukaan ovat ainakin maltilliset uskovaiset yhteisössään keskimäärin arvostetumpia ja menestyvämpiä kuin äärilaitojen kulkijat ja foliohatut (mikä minusta on selvää ilman tutkimuksiakin).

Väitätkö ihan tosissasi, että jos uskonnon "pyhä kirja" voidaan helposti tulkita siten, että toisten ihmisten oikeuksia on oikein polkea, niin se on vaan "pahojen" uskovaisten aikaansaannosta ja syytä???

Yleensäkin pahojen ihmisten. He voivat tulkita tekstejä noin, empatiaan kykenevät sitten keskittyvät esim. Raamatun Uuden testamentin Vuorisaarnaan, Luukkaan evankeliumin vertauksiin, Paavalin 1. korinttolaiskirjeeseen, nk. kultaiseen sääntöön jne. jnpp. jos nyt kristityistä puhumme.

Oon seurannut tätä ketjua, joka jatkuu ja jatkuu pääsemättä eteenpäin. Palaan tähän aiempaan kommenttiin, joka ilmentää ajattelusi perusongelmaa. Puolustat pragmatismilla hölmöä uskomusta sillä, että se on käsityksesi mukaan pragmaattisesti uskottavampi kuin vielä hölmömpi uskomus.

Uskonnollinen uskomus on edelleen yhtä perusteeton, vaikka löytäsit oman pragmaattisen käsityksesi mukaan vielä perusteettomampia uskomuksia.

Sovellat pragmaattista ajattelua väärin. Sitä on tarkoitus käyttää toimivuuksien vertailuun; ei toimimattomuuksien vertailuun.

Lisäksi moitit uskonnollisen uskon kritisointia, vaikka itse sitä ankarasti puolustat. Vastaavasti juutuit keskustelussamme vaatimaan selityksiä pimeästä keskiajalta, joka oli vain marginaalinen maininta, kun yritin herättää keskustelua näkymättömään käteen uskomisesta. Siinäkään ei päästy etenemään asiaan, kun vain jankkasit apologeettisiä mantrojasi.

Ylipäätään keskusteluasenteesi on vain pyrkiä voittamaan toinen retorisesti eikä ymmärtämään mistä viimekäsessä olet vastapuolen kanssa erimieltä vai oletko mistään. Suosittelisin köymään enemmän merkitysneuvottelua. Se tekee keskustelun kiinnostavamsksi.

[Sulervo]

Puolustat pragmatismilla hölmöä uskomusta sillä, että se on käsityksesi mukaan pragmaattisesti uskottavampi kuin vielä hölmömpi uskomus.

Ei uskottavampi vaan käytännössä toimivampi. Tämä on kaikki, mitä tässä yhteydessä olen jonkin uskomuksen oikeutuksesta sanonut.

Uskonnollinen uskomus on edelleen yhtä perusteeton, vaikka löytäsit oman pragmaattisen käsityksesi mukaan vielä perusteettomampia uskomuksia.

Ymmärrän toki, että tuo on sinun maailmankuvasi mukainen kanta.

Sovellat pragmaattista ajattelua väärin. Sitä on tarkoitus käyttää toimivuuksien vertailuun; ei toimimattomuuksien vertailuun.

No, jos katsomme, että uskomus B on toimivampi kuin uskomus A, niin eikös se ole sama kuin sanoa uskomuksen A olevan toimimattomampi kuin uskomus B?

Lisäksi moitit uskonnollisen uskon kritisointia, vaikka itse sitä ankarasti puolustat.

Ilmeisesti et tarkoita, että ankarasti puolustan uskonnollisen uskon kritisointia. No, enhän minä sitä moitikaan, kunhan vain siinä yhteydessä otettaisiin huomioon mm. että uskonto ja uskonnollisuus ovat vallitsevia realiteetteja inhimillisissä yhteisöissä, joten kritiikin ei ainakaan soisi jäävän tasolle "tiede todistaa muuta" tai "uskonnollisuus on hölmöä". Sellainen ei edistä keskustelua.

Ylipäätään keskusteluasenteesi on vain pyrkiä voittamaan toinen retorisesti eikä ymmärtämään mistä viimekäsessä olet vastapuolen kanssa erimieltä vai oletko mistään.

Kyllä minusta nyt näyttää, että nuo sanat voitaisiin vähintään yhtä helposti sovittaa sinuun itseesi. Pitää kuitenkin paikkansa, että enemmän minua kiinnostaa selvitellä itse asiaa kuin lähteä metakeskustelun suuntaan.

Suosittelisin köymään enemmän merkitysneuvottelua. Se tekee keskustelun kiinnostavamsksi.

Puolestani voin suositella sinulle hieman tarkempaa oman tekstin oikolukua.

[Naturalisti]

Puolustat pragmatismilla hölmöä uskomusta sillä, että se on käsityksesi mukaan pragmaattisesti uskottavampi kuin vielä hölmömpi uskomus.

Ei uskottavampi vaan käytännössä toimivampi. Tämä on kaikki, mitä tässä yhteydessä olen jonkin uskomuksen oikeutuksesta sanonut.

Uskonnollinen uskomus on edelleen yhtä perusteeton, vaikka löytäsit oman pragmaattisen käsityksesi mukaan vielä perusteettomampia uskomuksia.

Ymmärrän toki, että tuo on sinun maailmankuvasi mukainen kanta.

Sovellat pragmaattista ajattelua väärin. Sitä on tarkoitus käyttää toimivuuksien vertailuun; ei toimimattomuuksien vertailuun.

No, jos katsomme, että uskomus B on toimivampi kuin uskomus A, niin eikös se ole sama kuin sanoa uskomuksen A olevan toimimattomampi kuin uskomus B?

Lisäksi moitit uskonnollisen uskon kritisointia, vaikka itse sitä ankarasti puolustat.

Ilmeisesti et tarkoita, että ankarasti puolustan uskonnollisen uskon kritisointia. No, enhän minä sitä moitikaan, kunhan vain siinä yhteydessä otettaisiin huomioon mm. että uskonto ja uskonnollisuus ovat vallitsevia realiteetteja inhimillisissä yhteisöissä, joten kritiikin ei ainakaan soisi jäävän tasolle "tiede todistaa muuta" tai "uskonnollisuus on hölmöä". Sellainen ei edistä keskustelua.

Ylipäätään keskusteluasenteesi on vain pyrkiä voittamaan toinen retorisesti eikä ymmärtämään mistä viimekäsessä olet vastapuolen kanssa erimieltä vai oletko mistään.

Kyllä minusta nyt näyttää, että nuo sanat voitaisiin vähintään yhtä helposti sovittaa sinuun itseesi. Pitää kuitenkin paikkansa, että enemmän minua kiinnostaa selvitellä itse asiaa kuin lähteä metakeskustelun suuntaan.

Suosittelisin köymään enemmän merkitysneuvottelua. Se tekee keskustelun kiinnostavamsksi.

Puolestani voin suositella sinulle hieman tarkempaa oman tekstin oikolukua.

No niin, puutuit taas hanakasti kirjoitusvirheisiin ja tulkitsit lauseita tahallasi väärin heti, kun se oli mahdillista, vaikka luultavasti ymmärsit tarkoituksen. Tämä on juuri se asenne, joka johtaa vain turhaan jankkaukseen. Pyydä mieluummin ensin tarkennuksia, äläkä ala heti inttämään.

Sanoit: "Ei uskottavampi vaan käytännössä toimivampi. Tämä on kaikki, mitä tässä yhteydessä olen jonkin uskomuksen oikeutuksesta sanonut."

Juuri näin. Pragmatismilla voi perustella vain teoriaa, joka on käytännössä toimivampi. Tämän testauksen edellytyksenä on, että teoria on edes periaatteessa testattavissa eli ei perustu pelkkään uskomukseen Tämä tarkoittaa siis sitä, ettei pelkkiin uskomuksiin perustuvia käsityksiä voi perustella pragmaattisesti.

[Sulervo]

No niin, puutuit taas hanakasti kirjoitusvirheisiin

Taas? Valistaisitko minua: missä olen niihin puuttunut aikaisemmin? Ehkä olen, en kuitenkaan sellaista muista. Huomautin asiasta nyt, kun noita virheitä alkoi ilmestyä tekstiisi niin viljalti.

Pragmatismilla voi perustella vain teoriaa, joka on käytännössä toimivampi. Tämän testauksen edellytyksenä on, että teoria on edes periaatteessa testattavissa eli ei perustu pelkkään uskomukseen.

Käytäntö juuri on se testi.

[Naturalisti]

No niin, puutuit taas hanakasti kirjoitusvirheisiin

Taas? Valistaisitko minua: missä olen niihin puuttunut aikaisemmin? Ehkä olen, en kuitenkaan sellaista muista. Huomautin asiasta nyt, kun noita virheitä alkoi ilmestyä tekstiisi niin viljalti.

Pragmatismilla voi perustella vain teoriaa, joka on käytännössä toimivampi. Tämän testauksen edellytyksenä on, että teoria on edes periaatteessa testattavissa eli ei perustu pelkkään uskomukseen.

Käytäntö juuri on se testi.

Miten voit testata käytännössä sellaista, mitä et voi havaita?

[Sulervo]

Miten voit testata käytännössä sellaista, mitä et voi havaita?

Po. uskomusten vaikutuksen voi toki havaita käytännössä.