Luen kirjaa. Rosenlund: Pieni suuri elämä. Siinä kerrotaan, että solujen ikääntymistä selitetään hapen aiheuttamilla vaurioilla. Yleensä vaurioit ovat pieniä eivätkä vaikuta solun toimintaa. Solun ikääntyessä vauriot kumuloituvat ja alkavat haitata solun toimintaa.
Ensimmäinen kloonattu nisäkäs eli Dolly-lammas kloonattiin kuusivuotiaan lampaan utareen solusta. Kirjan mukaan Dolly ei perinyt tältä lampaalta perimän lisäksi myös solun iän. Dolly-lammas kuoli 6-vuotiaana vanhuuteen (lampaiden keski-ikä on 12 vuotta).
Jos tämä on totta, pitäisi kloonattujen kasvien perimän vaurioiden kasaantua sukupolvi sukupolvelta.
Kasvien kloonaus
Re: Kasvien kloonaus
Mielenkiintoista, käsitääkseni kasvien kloonauksessa emokasvista voi ottaa klooneja varsin rajattomasti, mutta kloonien kloonaminen hankaloituu,
Eräänlainen "muuli ilmiö" että klooni llisääntyä vain sukupolven ajan.
Onkohan palstalla biologeja tai kasvitieteilijoitä joka asiasta tietää paremmin?
Eräänlainen "muuli ilmiö" että klooni llisääntyä vain sukupolven ajan.
Onkohan palstalla biologeja tai kasvitieteilijoitä joka asiasta tietää paremmin?
Same same but different
Re: Kasvien kloonaus
Minäkin olin siinä uskossa, että kasvista voi ottaa rajattomasti klooneja.Keijona kirjoitti: ↑10 Joulu 2022, 18:05 Mielenkiintoista, käsitääkseni kasvien kloonauksessa emokasvista voi ottaa klooneja varsin rajattomasti, mutta kloonien kloonaminen hankaloituu,
Eräänlainen "muuli ilmiö" että klooni llisääntyä vain sukupolven ajan.
Onkohan palstalla biologeja tai kasvitieteilijoitä joka asiasta tietää paremmin?

