Kuu-pallon suureneminen.

[Heikki Rinnemaa]

kuupallo.JPG

Kuuhun liittyvät jutut tulee varmaa niin monenlaiseksi, joten avasin uuden jutun pelkästää tämän asian pohdintaan.

Oletuksena tässä on että kuu on alkanut kehittymään avaruudessa olevasta ainehiukkasmassasta, eli aurinkokunnan planeettojen välissä olevista ainehiukkasista ja planeetoista tai muista kohteista sinkoutuvista aineista. Esim.kuun kraaterit joihin on tullut ainetta avaruudesta, jne.

Mikä voisi olla tuon pallon ainemäärän suurenemisen suhde ikävuosimiljardeihin?
Aikaskaalaa saa vapaasti täydentää ja ehdotella kunhan tekee sen tieteellisesti perustellen käyttäen ehkä apuna vaikka atomiteoriaa tms.

[asdf]

Oletko tietoinen, että nykytiede väittää, ilmeisen valheellisesti, että Kuu olisi syntynyt, kun Maahan on törmännyt Marsin kokoinen planeetta-alkio noin 150 miljoonaa vuotta aurinkokunnan synnyn jälkeen?

[Heikki Rinnemaa]

Oletko tietoinen, että nykytiede väittää, ilmeisen valheellisesti, että Kuu olisi syntynyt, kun Maahan on törmännyt Marsin kokoinen planeetta-alkio noin 150 miljoonaa vuotta aurinkokunnan synnyn jälkeen?

Riippuen törmäysvauhdista tuollaisessa massojen kohtaamisessa olisi syntynyt luultavasti monta sataa kuuaihiota. Toki on sidoksissa siihen oliko maapallolla vielä silloin ilmakehää,eli sen tiheyden aiheuttamaa kimmovoimaa. Ja toki sitäkin oliko maapallo minkä kokoinen.

150miljoonaa vuotta lukemana on ihan humpuukia, ei sellaista voi mitenkään mitata tai tutkia siten että todisteita löytyisi tuollaiselle aikaperiodille.

[Stalker]

Biljardipallothan kimpoaa, ainakin olen TV:stä nähnyt. Mikäli Maalla olisi ollut ilmakehä, törmäys olisi ollut pehmoinen, riippuu tietysti nopeudesta.
Voihan olla, että Maa oli tuolloin vielä lähes sulaa magmaa, jolloin törmäävä kappale olisi uponnut kuin veitsi voihin, loiskauttaen osan Maan massasta kiertoradalle, josta sitten olisi muodostunut ajan kuluessa Kuu.
Vaikea sanoa näin jälkikäteen, silminnäkijähavainnot puuttuvat.

[asdf]

Oletko tietoinen, että nykytiede väittää, ilmeisen valheellisesti, että Kuu olisi syntynyt, kun Maahan on törmännyt Marsin kokoinen planeetta-alkio noin 150 miljoonaa vuotta aurinkokunnan synnyn jälkeen?

Riippuen törmäysvauhdista tuollaisessa massojen kohtaamisessa olisi syntynyt luultavasti monta sataa kuuaihiota. Toki on sidoksissa siihen oliko maapallolla vielä silloin ilmakehää,eli sen tiheyden aiheuttamaa kimmovoimaa. Ja toki sitäkin oliko maapallo minkä kokoinen.

150miljoonaa vuotta lukemana on ihan humpuukia, ei sellaista voi mitenkään mitata tai tutkia siten että todisteita löytyisi tuollaiselle aikaperiodille.

Hyvä, että saatiin vihdoin selvyys tähänkin.

[Moilanen]

Toi graafi, jossa ei ole arvoja, mutta kuitenkin mainittu kilometrit ja miljardit vuodet, on hieno! Siihen liittyen olikin hyvä selvittää, että sadat miljoonat vuodet on ihan humpuukia.

[Neutroni]

Hyvä, että saatiin vihdoin selvyys tähänkin.

Todellakin. Mahtavaa, että meillä on täällä palstalla tieteen kuumin kärki kertomassa miten asiat oikeasti ovat. Saamme heti tietää, jos laitostieteen korruptoimat astronomit suoltavat jotain humpuukia.

[Keijona]

No ilmankos sitä on tuntunut jotenkin keho raskaammalta näin vanhetessa, mutta sehän johtuu siitä että maapallo ja vetovoima on kosmisesta pölystä kasvanut

[Neutroni]

No ilmankos sitä on tuntunut jotenkin keho raskaammalta näin vanhetessa, mutta sehän johtuu siitä että maapallo ja vetovoima on kosmisesta pölystä kasvanut

Kyllä se on kehokin kasvanut vuosien varrella. Mitä ne nalkuttavat mässäämisestä, jos se on kosmisten voimien temmellystä.

[Stalker]

Onhan selkeä näköhavainto, että Kuu vasta noustessaan metsän reunasta on huomattavasti suurempi kuin noustuaan paljon ylemmäs..
Voisiko olla että Kuu laskee jotain kaasua kuin ilmapallo kun se nousee korkeuksiin.

[Keijona]

Onhan selkeä näköhavainto, että Kuu vasta noustessaan metsän reunasta on huomattavasti suurempi kuin noustuaan paljon ylemmäs..
Voisiko olla että Kuu laskee jotain kaasua kuin ilmapallo kun se nousee korkeuksiin.

Ei kun se on silloin metsän reunassa lähempänä maata, siksi se on isompi, näkeehän sen nyt silmillään.

[Heikki Rinnemaa]

Sama kaavio voidaan esittää myös laittamalla kuun tilalle auringon tai maapallon.

Ottaen huomioon pallojen suuren kokoeron, on selvä että aurinko on kaikkein pitkäikäisin, siis paljon vanhempi kuin maapallon tai kuupallo. Ihan massalaskelmilla laskettuna on helppo määritellä mikä voisi olla pallojen ikäero suurinpiirtein miljardeissa vuosissa (tai tuhansissa miljardeissa).

Auringon halkaisijan muuntumistahan me emme voi sinänsä mitata lyhyen ihmiskunnan olemassa olon mittausaikamme takia, vain arvioida ainoastaan matemaattisesti sen koon muutosta. (Tuhannessa vuodessa tuskin halkaisija paljoa muuttuu, tai massa, että mittausdataa ei siitä ole.)

Ongelma vain on se millainen pitäisi tarkalleen olla se matematiikan kaava jonka avulla voitaisiin sitä muutosta laskea.

Auringon ikää ihmiskunnan viisainkaan tiedeneroporukka ei pysty arvioimaan ollenkaan tieteellisin mittauksin, vaan on käytettävä matemaattista oletusta kyseisen pallon aineprosessin toimimisen ja koon muutoksen suhteen, myös oletetun elinkaaren.

Matemaattisen oletuksen kaavan tekeminen vaatii osaamista. Onko sitä Suomessa, en tiedä. Onko tällä palstalla, en tiedä, oletko sinä sellainen osaaja?

[ID10T]

Sama kaavio voidaan esittää myös laittamalla kuun tilalle auringon tai maapallon.

Ei voida. Aurinko ei omaa varsinaisesti "pintaa" mikä keräisi ylimäräistä tauhkaa. Sen sijaan se polttaa kaiken pintalämpötilan ollessa 5772 kelviniä.

[asdf]

Sama kaavio voidaan esittää myös laittamalla kuun tilalle auringon tai maapallon.

Ottaen huomioon pallojen suuren kokoeron, on selvä että aurinko on kaikkein pitkäikäisin, siis paljon vanhempi kuin maapallon tai kuupallo. Ihan massalaskelmilla laskettuna on helppo määritellä mikä voisi olla pallojen ikäero suurinpiirtein miljardeissa vuosissa (tai tuhansissa miljardeissa).

Auringon halkaisijan muuntumistahan me emme voi sinänsä mitata lyhyen ihmiskunnan olemassa olon mittausaikamme takia, vain arvioida ainoastaan matemaattisesti sen koon muutosta. (Tuhannessa vuodessa tuskin halkaisija paljoa muuttuu, tai massa, että mittausdataa ei siitä ole.)

Ongelma vain on se millainen pitäisi tarkalleen olla se matematiikan kaava jonka avulla voitaisiin sitä muutosta laskea.

Auringon ikää ihmiskunnan viisainkaan tiedeneroporukka ei pysty arvioimaan ollenkaan tieteellisin mittauksin, vaan on käytettävä matemaattista oletusta kyseisen pallon aineprosessin toimimisen ja koon muutoksen suhteen, myös oletetun elinkaaren.

Matemaattisen oletuksen kaavan tekeminen vaatii osaamista. Onko sitä Suomessa, en tiedä. Onko tällä palstalla, en tiedä, oletko sinä sellainen osaaja?

No nyt tämä alkaa valjeta. Siis suurempi koko tarkoittaa pidempää ikää. Tilavuus vai massa vai molemmat? Onko siis naapuritalon läski peruskoululainen Jesse todellisuudessa minua vanhempi, koska on kaikilla mittareilla mitattuna minua suurempi?

Onko muuten väri edelleen ainetta, vai ovatko luonnonlait muuttuneet tältä osin? Niinhän se meni, että jos kirkasta lasia valaisee vaikkapa punaisella valolla, se alkaa pikkuhiljaa muuttua punaiseksi, koska punaiset väri-jytyset tarttuvat siihen.

[Neutroni]

Ilmaston muutoskin lienee vain sitä, että Maa kasvaa pikku hiljaa Auringoksi ja kuumenee samalla. Ehkä sen hillitsemiseksi pitäisi lähettää tuhansittain painavia avaruusaluksia ulkoavaruuteen.