Kaksosparadoksi uteliaalle
Kaksosparadoksi uteliaalle
Kun ollaan tiedepalstalla, lämmitetäänpä vanhaa debattia, kun jäi kesken. Itse en enää taida osallistua, kun sain häriköinnista tarpeikseni, mutta uusille yrittäjille voi aueta kiinnostavia mieltä avartavia näköaloja.
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
Muotoilin sivulla 1 yhden lauseen uusiksi:
Oletetaan jonkin tapahtuman sinun mittaamanasi kestäneen 1,000 s, liikkuvassa koordinaatistossa sinun suhteen tapahtuma onkin kestänyt esim 1,001 s. Eli kun sinun kellosi on käynyt 1,000 s, liikkuvan koordinaatiston hitaammin käyvä kello on käynyt vain 1/1,001 s = 0,999 s.
Oletetaan jonkin tapahtuman sinun mittaamanasi kestäneen 1,000 s, liikkuvassa koordinaatistossa sinun suhteen tapahtuma onkin kestänyt esim 1,001 s. Eli kun sinun kellosi on käynyt 1,000 s, liikkuvan koordinaatiston hitaammin käyvä kello on käynyt vain 1/1,001 s = 0,999 s.
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
Otin tämän koosteen esille tarkasteltavaksi.
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
No minulle riittää tämä alla oleva video ja sen kuvauksesta löytyvät kaksi muuta. Siellä on kolme, mutta eiköhän jokainen sen verran matikkaa kestä, että voi sen yhden jättää katsomatta. Eikö koko asia ole niissä varsin tyhjentävästi kerrottu?
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
Tein paljon muutoksia koosteeseeni Kaksosparadoksi uteliaalle.
Atomikellon pyörityksessä syklotronissa oli tehty käsittämätön virhetulkinta. Väitettiin, ettei kiihtyvyydellä ollut mitään osuutta kellon käynnin hidastumiseen.
Juuri kiihtyvyys käynnistettäessä pyöritys hidastaa kellon käynnin jätättäväksi, ei pyöritysnopeus. Nopeus vain kumuloi jättämää Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti, kuten jätättävä kello tekee ajan saatossa.
Olen korjannut koosteessa vastaavat väärät tulkintani kiihtyvyyden merkityksestä. Olen tehnyt muitakin asian ymmärtämistä helpottavia täydennyksiä ja tarkennuksia.
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Atomikellon pyörityksessä syklotronissa oli tehty käsittämätön virhetulkinta. Väitettiin, ettei kiihtyvyydellä ollut mitään osuutta kellon käynnin hidastumiseen.
Juuri kiihtyvyys käynnistettäessä pyöritys hidastaa kellon käynnin jätättäväksi, ei pyöritysnopeus. Nopeus vain kumuloi jättämää Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti, kuten jätättävä kello tekee ajan saatossa.
Olen korjannut koosteessa vastaavat väärät tulkintani kiihtyvyyden merkityksestä. Olen tehnyt muitakin asian ymmärtämistä helpottavia täydennyksiä ja tarkennuksia.
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
Kaksosparadoksin empiirisen kokeen ja teoreettisen kuvauksen ristiriita?
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Tuossa dropbox esityksessäni olen kuvannut kaksosparadoksin empiirisenä tapahtumana Hafele-Keating kokeessa ja teoreettisena tapahtumana Minkowskin diagrammissa.
Kun Hafele-Keating kokeessa tarkastellaan itään lentävän koneen ajan hidastumista lentokentän suhteen ja lentokentän ajan hidastumista itään lentävän koneen suhteen, eivät ne suinkaan ole yhtä suuret, vaan itään lentävän koneen aika hidastuu enemmän kuin lentokentän aika. Lentokoneen atomikellohan käy hitaammin kuin lentokentän atomikello.
Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen. Nopeus on kuitenkin seuraus kiihtyvyydestä eli toinen on kiihdyttänyt toisen suhteen, ja kiihdyttäneen aika "käy" hitaammin.
Miten tuo ristiriita on ymmärrettävissä? Onko tiede erehtynyt???
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Tuossa dropbox esityksessäni olen kuvannut kaksosparadoksin empiirisenä tapahtumana Hafele-Keating kokeessa ja teoreettisena tapahtumana Minkowskin diagrammissa.
Kun Hafele-Keating kokeessa tarkastellaan itään lentävän koneen ajan hidastumista lentokentän suhteen ja lentokentän ajan hidastumista itään lentävän koneen suhteen, eivät ne suinkaan ole yhtä suuret, vaan itään lentävän koneen aika hidastuu enemmän kuin lentokentän aika. Lentokoneen atomikellohan käy hitaammin kuin lentokentän atomikello.
Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen. Nopeus on kuitenkin seuraus kiihtyvyydestä eli toinen on kiihdyttänyt toisen suhteen, ja kiihdyttäneen aika "käy" hitaammin.
Miten tuo ristiriita on ymmärrettävissä? Onko tiede erehtynyt???
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
Ei, tiede ei ole erehtynyt. Tai siis on toki vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei tässä nimenomaisessa tapauksessa. Tiede tietää tuon ristiriidan ja senpä takia sitä kutsutaankiin paradoksiksi (kaksosparadoksi). Se on kuitenkin vain näennäinen ristiriita, koska sen voi selittää vaikkapa kuten sinä mainiossa kuvauksessasi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 06:51 Kaksosparadoksin empiirisen kokeen ja teoreettisen kuvauksen ristiriita?
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Tuossa dropbox esityksessäni olen kuvannut kaksosparadoksin empiirisenä tapahtumana Hafele-Keating kokeessa ja teoreettisena tapahtumana Minkowskin diagrammissa.
Kun Hafele-Keating kokeessa tarkastellaan itään lentävän koneen ajan hidastumista lentokentän suhteen ja lentokentän ajan hidastumista itään lentävän koneen suhteen, eivät ne suinkaan ole yhtä suuret, vaan itään lentävän koneen aika hidastuu enemmän kuin lentokentän aika. Lentokoneen atomikellohan käy hitaammin kuin lentokentän atomikello.
Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen. Nopeus on kuitenkin seuraus kiihtyvyydestä eli toinen on kiihdyttänyt toisen suhteen, ja kiihdyttäneen aika "käy" hitaammin.
Miten tuo ristiriita on ymmärrettävissä? Onko tiede erehtynyt???
Never trust the Government. Fuck the Government.
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
Olet tapasi mukaan liian innokas yrityksessäsi tyrmäämätä käsitykseni yhtään syventymättä asiaan, etkä ole ymmärtänyt, mikä se ristiriita on.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:23Ei, tiede ei ole erehtynyt. Tai siis on toki vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei tässä nimenomaisessa tapauksessa. Tiede tietää tuon ristiriidan ja senpä takia sitä kutsutaankiin paradoksiksi (kaksosparadoksi). Se on kuitenkin vain näennäinen ristiriita, koska sen voi selittää vaikkapa kuten sinä mainiossa kuvauksessasi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 06:51 Kaksosparadoksin empiirisen kokeen ja teoreettisen kuvauksen ristiriita?
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Tuossa dropbox esityksessäni olen kuvannut kaksosparadoksin empiirisenä tapahtumana Hafele-Keating kokeessa ja teoreettisena tapahtumana Minkowskin diagrammissa.
Kun Hafele-Keating kokeessa tarkastellaan itään lentävän koneen ajan hidastumista lentokentän suhteen ja lentokentän ajan hidastumista itään lentävän koneen suhteen, eivät ne suinkaan ole yhtä suuret, vaan itään lentävän koneen aika hidastuu enemmän kuin lentokentän aika. Lentokoneen atomikellohan käy hitaammin kuin lentokentän atomikello.
Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen. Nopeus on kuitenkin seuraus kiihtyvyydestä eli toinen on kiihdyttänyt toisen suhteen, ja kiihdyttäneen aika "käy" hitaammin.
Miten tuo ristiriita on ymmärrettävissä? Onko tiede erehtynyt???
Totta kai kaksosparadoksi on tosiasia - senhän juuri Hafele-Keating koe empiirisesti todistaa. Ei siinä ole mitään ristiriitaa tuon kokeen ja tieteen käsityksen kesken.
Kuten kirjoitin: Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen.
Mutta Hafele-Keating koe osoitti, että hidastuminen ei ole symmetrinen, vaan itään lentävän koneen aika lentokentän suhteen hidastui enemmän kuin lentokentän aika lentokoneen suhteen.
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
Tiede erehtyy jatkuvasti. Tässä tapauksessa kyse on lähinnä epäselvyydestä. Täysin selvä tilanteesta tulee, kun huomioidaan kaikki toisiinsa tarkastelujaksolla vuorovaikuttavat kappaleet yhteiseen massakeskipisteeseen kytkeytyen ja sehän säilyy, vaikka mitä tapahtuisi, kun kerran kaikki hiukkaset huomioidaan. Sitten voidaan tarkastella mitä käy erilaisille (tunnistettaville) osakappaleille, mitä niiden painotetut ikäkehitykset ovat jne...
Käy ilmeiseksi, että epäinertiaalinen kiihtyvyys eri määrinä gravitaatiopotentiaaleissa kulkemista aiheuttaa eron atomikello-osakappaleille.
Käy ilmeiseksi, että epäinertiaalinen kiihtyvyys eri määrinä gravitaatiopotentiaaleissa kulkemista aiheuttaa eron atomikello-osakappaleille.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
Tällä kertaa sinä et ymmärtänyt, mikä se paradoksi on. Kaksosparadoksia kutsutaan paradoksiksi, koska Lorenzin ajan dilataatioyhtälö on symmetrinen, mutta ajan hidastuminen ei ole symmetrinen, kuten esimerkiksi Hafele-Keatingin koe osoitti. Siinä on se ristiriita, paradoksi. Lorenz sanoo, että on symmetrinen, Hafele-Keating sanoo, että ei ole symmetrinen. Symmetrinen ja ei-symmetrinen yhtäaikaa eli paradoksi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:43Olet tapasi mukaan liian innokas yrityksessäsi tyrmäämätä käsitykseni yhtään syventymättä asiaan, etkä ole ymmärtänyt, mikä se ristiriita on.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:23Ei, tiede ei ole erehtynyt. Tai siis on toki vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei tässä nimenomaisessa tapauksessa. Tiede tietää tuon ristiriidan ja senpä takia sitä kutsutaankiin paradoksiksi (kaksosparadoksi). Se on kuitenkin vain näennäinen ristiriita, koska sen voi selittää vaikkapa kuten sinä mainiossa kuvauksessasi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 06:51 Kaksosparadoksin empiirisen kokeen ja teoreettisen kuvauksen ristiriita?
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Tuossa dropbox esityksessäni olen kuvannut kaksosparadoksin empiirisenä tapahtumana Hafele-Keating kokeessa ja teoreettisena tapahtumana Minkowskin diagrammissa.
Kun Hafele-Keating kokeessa tarkastellaan itään lentävän koneen ajan hidastumista lentokentän suhteen ja lentokentän ajan hidastumista itään lentävän koneen suhteen, eivät ne suinkaan ole yhtä suuret, vaan itään lentävän koneen aika hidastuu enemmän kuin lentokentän aika. Lentokoneen atomikellohan käy hitaammin kuin lentokentän atomikello.
Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen. Nopeus on kuitenkin seuraus kiihtyvyydestä eli toinen on kiihdyttänyt toisen suhteen, ja kiihdyttäneen aika "käy" hitaammin.
Miten tuo ristiriita on ymmärrettävissä? Onko tiede erehtynyt???
Totta kai kaksosparadoksi on tosiasia - senhän juuri Hafele-Keating koe empiirisesti todistaa. Ei siinä ole mitään ristiriitaa tuon kokeen ja tieteen käsityksen kesken.
Kuten kirjoitin: Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen.
Mutta Hafele-Keating koe osoitti, että hidastuminen ei ole symmetrinen, vaan itään lentävän koneen aika lentokentän suhteen hidastui enemmän kuin lentokentän aika lentokoneen suhteen.
Never trust the Government. Fuck the Government.
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
Tuo Vänin paradoksi - älä keksi omiasi.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 08:10Tällä kertaa sinä et ymmärtänyt, mikä se paradoksi on. Kaksosparadoksia kutsutaan paradoksiksi, koska Lorenzin ajan dilataatioyhtälö on symmetrinen, mutta ajan hidastuminen ei ole symmetrinen, kuten esimerkiksi Hafele-Keatingin koe osoitti. Siinä on se ristiriita, paradoksi. Lorenz sanoo, että on symmetrinen, Hafele-Keating sanoo, että ei ole symmetrinen. Symmetrinen ja ei-symmetrinen yhtäaikaa eli paradoksi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:43Olet tapasi mukaan liian innokas yrityksessäsi tyrmäämätä käsitykseni yhtään syventymättä asiaan, etkä ole ymmärtänyt, mikä se ristiriita on.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:23Ei, tiede ei ole erehtynyt. Tai siis on toki vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei tässä nimenomaisessa tapauksessa. Tiede tietää tuon ristiriidan ja senpä takia sitä kutsutaankiin paradoksiksi (kaksosparadoksi). Se on kuitenkin vain näennäinen ristiriita, koska sen voi selittää vaikkapa kuten sinä mainiossa kuvauksessasi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 06:51 Kaksosparadoksin empiirisen kokeen ja teoreettisen kuvauksen ristiriita?
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Tuossa dropbox esityksessäni olen kuvannut kaksosparadoksin empiirisenä tapahtumana Hafele-Keating kokeessa ja teoreettisena tapahtumana Minkowskin diagrammissa.
Kun Hafele-Keating kokeessa tarkastellaan itään lentävän koneen ajan hidastumista lentokentän suhteen ja lentokentän ajan hidastumista itään lentävän koneen suhteen, eivät ne suinkaan ole yhtä suuret, vaan itään lentävän koneen aika hidastuu enemmän kuin lentokentän aika. Lentokoneen atomikellohan käy hitaammin kuin lentokentän atomikello.
Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen. Nopeus on kuitenkin seuraus kiihtyvyydestä eli toinen on kiihdyttänyt toisen suhteen, ja kiihdyttäneen aika "käy" hitaammin.
Miten tuo ristiriita on ymmärrettävissä? Onko tiede erehtynyt???
Totta kai kaksosparadoksi on tosiasia - senhän juuri Hafele-Keating koe empiirisesti todistaa. Ei siinä ole mitään ristiriitaa tuon kokeen ja tieteen käsityksen kesken.
Kuten kirjoitin: Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen.
Mutta Hafele-Keating koe osoitti, että hidastuminen ei ole symmetrinen, vaan itään lentävän koneen aika lentokentän suhteen hidastui enemmän kuin lentokentän aika lentokoneen suhteen.
Kaksosparadoksi: Kaksoset ikääntyvät eri tahtiin, kun niillä on keskinäinen nopeus.
Kun kohteiden aika käy eri tahtiin, aikojen hidastuminen ei voi olla symmetrinen.
Ajat hidastuvat symmetrisesti vain siinä tapauksessa, että kohteet ovat kokeneet samanlaisen kiihdytyksen.
Samanlainen kiihdytys tarkoittaa sitä, että kohteen oma kiihdytys + ympäristön aiheuttama kiihdytys yhdessä on molemmille yhtä suuri.
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
Aivan totta.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 11:43Tuo Vänin paradoksi - älä keksi omiasi.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 08:10Tällä kertaa sinä et ymmärtänyt, mikä se paradoksi on. Kaksosparadoksia kutsutaan paradoksiksi, koska Lorenzin ajan dilataatioyhtälö on symmetrinen, mutta ajan hidastuminen ei ole symmetrinen, kuten esimerkiksi Hafele-Keatingin koe osoitti. Siinä on se ristiriita, paradoksi. Lorenz sanoo, että on symmetrinen, Hafele-Keating sanoo, että ei ole symmetrinen. Symmetrinen ja ei-symmetrinen yhtäaikaa eli paradoksi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:43Olet tapasi mukaan liian innokas yrityksessäsi tyrmäämätä käsitykseni yhtään syventymättä asiaan, etkä ole ymmärtänyt, mikä se ristiriita on.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:23Ei, tiede ei ole erehtynyt. Tai siis on toki vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei tässä nimenomaisessa tapauksessa. Tiede tietää tuon ristiriidan ja senpä takia sitä kutsutaankiin paradoksiksi (kaksosparadoksi). Se on kuitenkin vain näennäinen ristiriita, koska sen voi selittää vaikkapa kuten sinä mainiossa kuvauksessasi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 06:51 Kaksosparadoksin empiirisen kokeen ja teoreettisen kuvauksen ristiriita?
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Tuossa dropbox esityksessäni olen kuvannut kaksosparadoksin empiirisenä tapahtumana Hafele-Keating kokeessa ja teoreettisena tapahtumana Minkowskin diagrammissa.
Kun Hafele-Keating kokeessa tarkastellaan itään lentävän koneen ajan hidastumista lentokentän suhteen ja lentokentän ajan hidastumista itään lentävän koneen suhteen, eivät ne suinkaan ole yhtä suuret, vaan itään lentävän koneen aika hidastuu enemmän kuin lentokentän aika. Lentokoneen atomikellohan käy hitaammin kuin lentokentän atomikello.
Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen. Nopeus on kuitenkin seuraus kiihtyvyydestä eli toinen on kiihdyttänyt toisen suhteen, ja kiihdyttäneen aika "käy" hitaammin.
Miten tuo ristiriita on ymmärrettävissä? Onko tiede erehtynyt???
Totta kai kaksosparadoksi on tosiasia - senhän juuri Hafele-Keating koe empiirisesti todistaa. Ei siinä ole mitään ristiriitaa tuon kokeen ja tieteen käsityksen kesken.
Kuten kirjoitin: Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen.
Mutta Hafele-Keating koe osoitti, että hidastuminen ei ole symmetrinen, vaan itään lentävän koneen aika lentokentän suhteen hidastui enemmän kuin lentokentän aika lentokoneen suhteen.
Kaksosparadoksi: Kaksoset ikääntyvät eri tahtiin, kun niillä on keskinäinen nopeus.
Kun kohteiden aika käy eri tahtiin, aikojen hidastuminen ei voi olla symmetrinen.
Ajat hidastuvat symmetrisesti vain siinä tapauksessa, että kohteet ovat kokeneet samanlaisen kiihdytyksen.
Samanlainen kiihdytys tarkoittaa sitä, että kohteen oma kiihdytys + ympäristön aiheuttama kiihdytys yhdessä on molemmille yhtä suuri.
Otetaan esimerkki vanhalta palstalta, meillä on kello maassa ja raketti joka kiihdyttää kaiken aikaa yhdellä geellä, sen nopeus kasvaa nopeasti hurjiin lukemiin, tehdään käännös myös yhdellä geellä ja palataan takasin, jarrutetaan myös yhdellä geellä maahan, kelloissa on sama lukema vaikka nopeus on ollut hurjaa.
Minun mielestä noin.
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
En keksikään. Olen lukenut sen ihan tieteellisestä kaksosparadoksia käsittelevästä artikkelista. Valitettavasti minulla ei sitä enää ole enkä muista tekijää enkä nimeä, mutta sama tieto löytyy vaikkapa wikipediasta:Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 11:43Tuo Vänin paradoksi - älä keksi omiasi.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 08:10Tällä kertaa sinä et ymmärtänyt, mikä se paradoksi on. Kaksosparadoksia kutsutaan paradoksiksi, koska Lorenzin ajan dilataatioyhtälö on symmetrinen, mutta ajan hidastuminen ei ole symmetrinen, kuten esimerkiksi Hafele-Keatingin koe osoitti. Siinä on se ristiriita, paradoksi. Lorenz sanoo, että on symmetrinen, Hafele-Keating sanoo, että ei ole symmetrinen. Symmetrinen ja ei-symmetrinen yhtäaikaa eli paradoksi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:43Olet tapasi mukaan liian innokas yrityksessäsi tyrmäämätä käsitykseni yhtään syventymättä asiaan, etkä ole ymmärtänyt, mikä se ristiriita on.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:23Ei, tiede ei ole erehtynyt. Tai siis on toki vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei tässä nimenomaisessa tapauksessa. Tiede tietää tuon ristiriidan ja senpä takia sitä kutsutaankiin paradoksiksi (kaksosparadoksi). Se on kuitenkin vain näennäinen ristiriita, koska sen voi selittää vaikkapa kuten sinä mainiossa kuvauksessasi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 06:51 Kaksosparadoksin empiirisen kokeen ja teoreettisen kuvauksen ristiriita?
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Tuossa dropbox esityksessäni olen kuvannut kaksosparadoksin empiirisenä tapahtumana Hafele-Keating kokeessa ja teoreettisena tapahtumana Minkowskin diagrammissa.
Kun Hafele-Keating kokeessa tarkastellaan itään lentävän koneen ajan hidastumista lentokentän suhteen ja lentokentän ajan hidastumista itään lentävän koneen suhteen, eivät ne suinkaan ole yhtä suuret, vaan itään lentävän koneen aika hidastuu enemmän kuin lentokentän aika. Lentokoneen atomikellohan käy hitaammin kuin lentokentän atomikello.
Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen. Nopeus on kuitenkin seuraus kiihtyvyydestä eli toinen on kiihdyttänyt toisen suhteen, ja kiihdyttäneen aika "käy" hitaammin.
Miten tuo ristiriita on ymmärrettävissä? Onko tiede erehtynyt???
Totta kai kaksosparadoksi on tosiasia - senhän juuri Hafele-Keating koe empiirisesti todistaa. Ei siinä ole mitään ristiriitaa tuon kokeen ja tieteen käsityksen kesken.
Kuten kirjoitin: Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen.
Mutta Hafele-Keating koe osoitti, että hidastuminen ei ole symmetrinen, vaan itään lentävän koneen aika lentokentän suhteen hidastui enemmän kuin lentokentän aika lentokoneen suhteen.
Kaksosparadoksi: Kaksoset ikääntyvät eri tahtiin, kun niillä on keskinäinen nopeus.
Kun kohteiden aika käy eri tahtiin, aikojen hidastuminen ei voi olla symmetrinen.
Ajat hidastuvat symmetrisesti vain siinä tapauksessa, että kohteet ovat kokeneet samanlaisen kiihdytyksen.
Samanlainen kiihdytys tarkoittaa sitä, että kohteen oma kiihdytys + ympäristön aiheuttama kiihdytys yhdessä on molemmille yhtä suuri.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksosparadoksi
Lue toinen kappale ajatuksen kanssa.
Never trust the Government. Fuck the Government.
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
No ei olisi, vaan kelloissa olisi eri aika. Kokeile vaikka. Kiihtyvyys on vektorisuure eli sillä on suunta. Eri suuntiin menevät kiihtyvyydet ovat eri kiihtyvyyksiä, vaikka niiden itseisarvo olisi sama.Goswell kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 11:53Aivan totta.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 11:43Tuo Vänin paradoksi - älä keksi omiasi.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 08:10Tällä kertaa sinä et ymmärtänyt, mikä se paradoksi on. Kaksosparadoksia kutsutaan paradoksiksi, koska Lorenzin ajan dilataatioyhtälö on symmetrinen, mutta ajan hidastuminen ei ole symmetrinen, kuten esimerkiksi Hafele-Keatingin koe osoitti. Siinä on se ristiriita, paradoksi. Lorenz sanoo, että on symmetrinen, Hafele-Keating sanoo, että ei ole symmetrinen. Symmetrinen ja ei-symmetrinen yhtäaikaa eli paradoksi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:43Olet tapasi mukaan liian innokas yrityksessäsi tyrmäämätä käsitykseni yhtään syventymättä asiaan, etkä ole ymmärtänyt, mikä se ristiriita on.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:23Ei, tiede ei ole erehtynyt. Tai siis on toki vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei tässä nimenomaisessa tapauksessa. Tiede tietää tuon ristiriidan ja senpä takia sitä kutsutaankiin paradoksiksi (kaksosparadoksi). Se on kuitenkin vain näennäinen ristiriita, koska sen voi selittää vaikkapa kuten sinä mainiossa kuvauksessasi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 06:51 Kaksosparadoksin empiirisen kokeen ja teoreettisen kuvauksen ristiriita?
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Tuossa dropbox esityksessäni olen kuvannut kaksosparadoksin empiirisenä tapahtumana Hafele-Keating kokeessa ja teoreettisena tapahtumana Minkowskin diagrammissa.
Kun Hafele-Keating kokeessa tarkastellaan itään lentävän koneen ajan hidastumista lentokentän suhteen ja lentokentän ajan hidastumista itään lentävän koneen suhteen, eivät ne suinkaan ole yhtä suuret, vaan itään lentävän koneen aika hidastuu enemmän kuin lentokentän aika. Lentokoneen atomikellohan käy hitaammin kuin lentokentän atomikello.
Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen. Nopeus on kuitenkin seuraus kiihtyvyydestä eli toinen on kiihdyttänyt toisen suhteen, ja kiihdyttäneen aika "käy" hitaammin.
Miten tuo ristiriita on ymmärrettävissä? Onko tiede erehtynyt???
Totta kai kaksosparadoksi on tosiasia - senhän juuri Hafele-Keating koe empiirisesti todistaa. Ei siinä ole mitään ristiriitaa tuon kokeen ja tieteen käsityksen kesken.
Kuten kirjoitin: Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen.
Mutta Hafele-Keating koe osoitti, että hidastuminen ei ole symmetrinen, vaan itään lentävän koneen aika lentokentän suhteen hidastui enemmän kuin lentokentän aika lentokoneen suhteen.
Kaksosparadoksi: Kaksoset ikääntyvät eri tahtiin, kun niillä on keskinäinen nopeus.
Kun kohteiden aika käy eri tahtiin, aikojen hidastuminen ei voi olla symmetrinen.
Ajat hidastuvat symmetrisesti vain siinä tapauksessa, että kohteet ovat kokeneet samanlaisen kiihdytyksen.
Samanlainen kiihdytys tarkoittaa sitä, että kohteen oma kiihdytys + ympäristön aiheuttama kiihdytys yhdessä on molemmille yhtä suuri.
Otetaan esimerkki vanhalta palstalta, meillä on kello maassa ja raketti joka kiihdyttää kaiken aikaa yhdellä geellä, sen nopeus kasvaa nopeasti hurjiin lukemiin, tehdään käännös myös yhdellä geellä ja palataan takasin, jarrutetaan myös yhdellä geellä maahan, kelloissa on sama lukema vaikka nopeus on ollut hurjaa.
Never trust the Government. Fuck the Government.
Re: Kaksosparadoksi uteliaalle
Toistan: Fysiikassa mitään ei pidä uskoa, mitä ei omalla järjellään pysty ymmärtämään.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 12:56En keksikään. Olen lukenut sen ihan tieteellisestä kaksosparadoksia käsittelevästä artikkelista. Valitettavasti minulla ei sitä enää ole enkä muista tekijää enkä nimeä, mutta sama tieto löytyy vaikkapa wikipediasta:Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 11:43Tuo Vänin paradoksi - älä keksi omiasi.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 08:10Tällä kertaa sinä et ymmärtänyt, mikä se paradoksi on. Kaksosparadoksia kutsutaan paradoksiksi, koska Lorenzin ajan dilataatioyhtälö on symmetrinen, mutta ajan hidastuminen ei ole symmetrinen, kuten esimerkiksi Hafele-Keatingin koe osoitti. Siinä on se ristiriita, paradoksi. Lorenz sanoo, että on symmetrinen, Hafele-Keating sanoo, että ei ole symmetrinen. Symmetrinen ja ei-symmetrinen yhtäaikaa eli paradoksi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:43Olet tapasi mukaan liian innokas yrityksessäsi tyrmäämätä käsitykseni yhtään syventymättä asiaan, etkä ole ymmärtänyt, mikä se ristiriita on.Vän kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 07:23Ei, tiede ei ole erehtynyt. Tai siis on toki vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei tässä nimenomaisessa tapauksessa. Tiede tietää tuon ristiriidan ja senpä takia sitä kutsutaankiin paradoksiksi (kaksosparadoksi). Se on kuitenkin vain näennäinen ristiriita, koska sen voi selittää vaikkapa kuten sinä mainiossa kuvauksessasi.Kontra kirjoitti: ↑26 Heinä 2024, 06:51 Kaksosparadoksin empiirisen kokeen ja teoreettisen kuvauksen ristiriita?
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0
Tuossa dropbox esityksessäni olen kuvannut kaksosparadoksin empiirisenä tapahtumana Hafele-Keating kokeessa ja teoreettisena tapahtumana Minkowskin diagrammissa.
Kun Hafele-Keating kokeessa tarkastellaan itään lentävän koneen ajan hidastumista lentokentän suhteen ja lentokentän ajan hidastumista itään lentävän koneen suhteen, eivät ne suinkaan ole yhtä suuret, vaan itään lentävän koneen aika hidastuu enemmän kuin lentokentän aika. Lentokoneen atomikellohan käy hitaammin kuin lentokentän atomikello.
Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen. Nopeus on kuitenkin seuraus kiihtyvyydestä eli toinen on kiihdyttänyt toisen suhteen, ja kiihdyttäneen aika "käy" hitaammin.
Miten tuo ristiriita on ymmärrettävissä? Onko tiede erehtynyt???
Totta kai kaksosparadoksi on tosiasia - senhän juuri Hafele-Keating koe empiirisesti todistaa. Ei siinä ole mitään ristiriitaa tuon kokeen ja tieteen käsityksen kesken.
Kuten kirjoitin: Lorentzin ajan dilataatioyhtälö ymmärretään niin, että kummankin aika toisen suhteen hidastuu symmetrisesti yhtä paljon, kun keskinäinen nopeus on tasainen.
Mutta Hafele-Keating koe osoitti, että hidastuminen ei ole symmetrinen, vaan itään lentävän koneen aika lentokentän suhteen hidastui enemmän kuin lentokentän aika lentokoneen suhteen.
Kaksosparadoksi: Kaksoset ikääntyvät eri tahtiin, kun niillä on keskinäinen nopeus.
Kun kohteiden aika käy eri tahtiin, aikojen hidastuminen ei voi olla symmetrinen.
Ajat hidastuvat symmetrisesti vain siinä tapauksessa, että kohteet ovat kokeneet samanlaisen kiihdytyksen.
Samanlainen kiihdytys tarkoittaa sitä, että kohteen oma kiihdytys + ympäristön aiheuttama kiihdytys yhdessä on molemmille yhtä suuri.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksosparadoksi
Lue toinen kappale ajatuksen kanssa.
Todennäköisesti olet lukenut näitä kartesiolaisen demonin otteessa olevien nettitupuputtajien tuotoksia.
Tuossa Wikin esityksessä on juuri se virhe, ettei oteta huomioon kavereiden "ajankäyntieroa", koska toista on kiihdytety toisen suhteen. Tuon virheen ymmärtää, kun ymmärtää Hafele-Keating kokeen.
Inertiassa ajat hidastuvat symmetrisesti vain siinä tapauksessa, että kohteet ovat kokeneet samanlaisen kiihdytyksen - ei tietenkään samaan suuntaan.

