Halusin selvittää kuinka terveellisesti tai epäterveellisesti syön verensokerin kannalta, ja voisinko jollakin tavalla parantaa ruokailutottumuksiani ja elintapojani.
Verensokerin mittaamista varten hankin netistä Abbott Freestyle Libre 2 - CGM-sensorin (continuous glucose monitoring). Valitsin kyseisen sensorin koska sen sai hankittua helposti ilman diabetes-diagnoosia, ja hinta oli varsin maltillinen 80€. Mikä tahansa vastaava CGM-sensori ajaa toki asiansa.
Sensori kiinnitetään olkavarteen, jonka se alkaa lähettämään verensokeriarvoja parin minuutin välein puhelimessa toimivalle sovellukselle. Mikäli yhteys sensorin ja puhelimen välillä katkeaa, niin sensori pystyy keräämään mittaustuloksia muistiinsa 8h ajan. Kun yhetys jälleen palaa, niin sensorin keräämät tiedot siirtyvät puhelimen sovellukseen. Sensorin käyttöikä on 14 vuorokautta, jonka jälkeen se lakkaa toimimasta ja se pitää poistaa olkavarresta.
Sensori pysyy kiinni olkavarressa varsin hyvin jos hieman jaksaa varoa ettei kiskaise sensoria vahingossa irti esim. pukeutumisen yhteydessä tai kääntyile sängyssä niin että sensori tarttuu lakanoihin jne.. Sensorin liimapinnan pitäisi kestää kastumista (valmistajan mukaan jopa uimista) ainakin jonkin verran, mutta itse olen suojannut sensorin kastumiselta suihkun ajaksi, jolloin sensorin pitäisi pysyä kiinni ihossa 14 vuorokauden ajan. Mikäli sensori kuitenkin irtoaa omia aikojaan, niin irronnutta sensoria ei pidä enää yrittää asentaa uudelleen ihoon.
Puhelimen sovelluksessa saa näkyville näppärästi kerättyjen verensokerien mittaustulokset erilaisina graafeina. Sovelluksen saa myös antamaan hälytyksiä ja ilmoituksia mikäli sellaiselle on tarvetta. Itse otin kaikki ilmoitukset pois käytöstä kun halusin vain kerätä glukoosiarvoja analyysiä varten.
Sensori on ollut nyt kiinni noin 10 vuorokautta, jonka aikana olen seurannut ja tutkinut kuinka erilaiset ruokailut ja ruoka-aineet vaikuttavat verensokeriin.
Omalla kohdallani olen tehnyt seuraavia huomioita:
1. Aamupalani on ollut hieman turhan tuhti, ja aamupalani nosti sekä laski verensokeria hieman turhan nopeasti. Lisäämällä mm. chia-siemeniä ja vähentämällä jonkinverran hiilareita sain tuunattua aamupalan sellaiseksi mikä nostaa ja laskee verensokerin hitaammin, eikä nosta verensokeria enää niin korkealle.
2. Illallinen kannattaa syödä noin klo 18 - 19 välillä, jolloin yönaikainen verensokeri pysyy sopivan matalana.
3. Mikäli ennen nukkumaanmenoa tulee kuitenkin tarve syödä joku aivan kevyt iltapala, niin pieni proteiinipitoinen suupala auttaa pitämään nälkää ilman että se vaikuttaa juurikaan verensokeriin.
4. Käytän melatoniinia nukahtamisen apuna. Mittaustulosten perusteella on ollut mielenkiintoista havaita kuinka melko pian melatoniin ottamisen jälkeen verensokeri alkaa nousta, ja verensokeri pysyy hieman koholla muutaman tunnin ajan nukahtamisesta. Aamuun mennessä verensokeri on laskenut takaisin paastotasolle. Mikäli syön tuhdimman illallisen vasta klo 19 jälkeen lähellä nukkumaanmenoa, niin se näkyy selvästi yöllä kohonneena verensokerina. Mekanismina tähän on käsittääkseni se että kun melatoniin määrä verenkierrossa nousee, niin vastaavasti insuliinin eritys vähenee, mistä seuraa verensokerin nousee ja pysyy koholla kunnes ravinto on imeytynyt kokonaan verenkiertoon.
Tämä glukoosin seuranta on ollut varsin hyödyllinen kokeilu, jonka avulla olen saanut tietoa mm. omasta insuliiniherkkyydestäni, ja pystynyt säätämään ruokailuja ja elintapojani terveellisempään suuntaan.