Kirjoita oma kenning-runo - kirjoituskurssilta napattua

[Kissatäti]

Tänään pääset tutustumaan viikinkiaikaiseen runouteen ja sille ominaisiin, upeisiin kielikuviin.

Kenning on muinaisessa skaldirunoudessa metaforaa muistuttava kiertoilmaus tai kielikuva. Kenning on johdettu muinaisnorjan verbistä "kenna" eli ymmärtää, tietää tai nimetä.

Ennen kuin pääset kirjoittamaan oman kenning-runon (tai useamman), käydään lyhyesti läpi skaldirunouden historia.

Skaldi-runouden historia

Skaldi (skáld) oli norjalainen tai islantilainen viikinkiajan hovirunoilija-laulaja, joka sepitti ylistysrunoja muun muassa päälliköiden sotaretkistä. Islannin sana skáld tarkoittaa suomeksi "hän, jonka välityksellä jumalten tahto ilmoitetaan".

Skaldirunous syntyi Norjassa 800-luvulla. Sen ensimmäistä kukoistuskautta vietettiin Norjan kuninkaan Harald Kaunotukan hovissa. Skaldirunouden viimeinen huippukausi ajoittuu 900–1000-luvun Islantiin.
Alku- ja sisäsoinnut sekä taidokkaat vertauskuvat eli kenningit olivat tyypillisiä skaldirunouden elementtejä. Lisäksi runomittasäännöt olivat tärkeitä, niitä noudatettiin tarkasti.
Bragi Boddason on varhaisin nimeltä tunnettu skaldi, jonka sepittämäksi oletettu Ragnarsdrápa (Ragnarin runo) on ajoitettu 800-luvun puoliväliin. Myöhemmin Bragia kunnioitettiin jopa skaldirunouden jumalana.
Vaikka suurin osa skaldeista oli miehiä, keskiajan islantilaisista kirjoituksista on löydetty maininta neljästä naisskaldista.

Kirjoita oma kenning-runo

Kuten edellä mainittu, kenningit ovat vanha skandinaavinen runouden muoto, jossa asioita kuvataan metaforisten ilmausten avulla.

Kenning muodostuu yleensä kahdesta sanasta:

"aaltojen ratsu" tarkoittaa laivaa
"valaan tie" merta
"kahleiden kantaja" vankia
"miekan vetäjä" soturia
ja "metallimyrsky" taistelua.

Tässä esimerkki kenning-runosta, jossa puhutaan Auringosta:

Päivän silmä,
elämän luoja,
valon virta,
yön unohdus,
pimeyden pelko,
maailman majakka.

Huomaa, että jokainen kenning (eli jokainen kaksiosainen rivi) viittaa suoraan tai epäsuorasti Aurinkoon.

Lukija siis tietää, että puhut Auringosta, vaikka et mainitse sitä.

Tehtävä: Lyhyt kenning


Vaihe 1: Luo ensin omat kenningit

Valitse runon aiheeksi joko taivas tai maa.
Keksi sitten kaksiosaisia sanoja eli kenningejä valitsemallesi aiheelle (esim. taivas = ääretön katto, maa = jalkojen kantaja).

Vaihe 2: Kirjoita lyhyt kenning-runo

Kirjoita runosi yllä olevan Aurinko-esimerkin mukaan.
Lyhyt runosi käsittelee siis vain yhtä aihetta, taivasta tai maata.


Tehtävä: Pidempi kenning
Kenning-runo viikinkikuningattarelle

Runon aiheet: viikinkikuningatar, taistelu, voitto ja rakkaus.
Keksi kaksiosaisia kenningejä näille neljälle aiheelle.
Kirjoita sitten pidempi runo, jossa käyt läpi kaikki neljä vaihetta.
Runo voi olla lyhyt tai pitkä – pääasia, että käyt läpi annetut aiheet, jolloin kenningistäsi tulee joka tapauksessa aavistuksen pidempi, kuin mitä Aurinko-runon esimerkki on.

Runoilun iloa!

[Kissatäti]

Tajusinkohan minä nyt oikein?
Vaihe 1.

Tähtien peitto
Sininen silkki
Korkeuksien holvi
Auringon koti
Pilvien kehto
Lintujen polku

[MooM]

"Alku- ja sisäsoinnut sekä taidokkaat vertauskuvat eli kenningit olivat tyypillisiä skaldirunouden elementtejä. Lisäksi runomittasäännöt olivat tärkeitä, niitä noudatettiin tarkasti."

Näistä olisi kiva kuulla lisää. Muuten tehtävä on liian helppo

[MooM]

Kalevalaisessa runossa on vähintään kahden sanan alkusointu, 8 tavua ja yksi toistokerta.

Siihen on jo haastetta saada sanat sopimaan.

[Kissatäti]

"Alku- ja sisäsoinnut sekä taidokkaat vertauskuvat eli kenningit olivat tyypillisiä skaldirunouden elementtejä. Lisäksi runomittasäännöt olivat tärkeitä, niitä noudatettiin tarkasti."

Näistä olisi kiva kuulla lisää. Muuten tehtävä on liian helppo

En tiedä mistä moisia ohjeita löytyy