Modernit yhteiskuntaluokat?

[Keijona]

Monesti uutisoidaan että rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa, rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.
Mutta vaikea ajatella että asia olisi noin mustavalkoinen, kyllähän sitä nyt muitakin elintason ja statuksen mittareita yhteiskunnassa täytyy olla kuin pelkkä varallisuus.

Minkälaisia eri yhteiskuntaluokkia (rikkaiden ja köyhien lisäksi) Suomessa tällä hetkellä mielestänne on?

[Raspu]

On olemassa porukkaa jolla on paljon omaisuutta, mutta vähän tuloja.
Ite kuulun tavallaan tohon poppooseen.
Työtulot nolla. Pääomatulot hajautettu ja omistus verotuksen kannalta jaettu.
Isompi mälli hilloo löytyy jos tarvis, mutta elän hyvin vaatimattomasti.

Luultavasti gossu ja muutama muu palstalla peseee minut mennen tullen vastaavassa.

[Keijona]

Sellainen nyt ainakin tulee mieleen, tässä palvelu-kulutus-markkinataloudessa, että vaikka maaseudulla asuvalla omaisuuden taso olisi selkeästi korkeampi, kuin kaupungin vuokralähiössä asuvalla, niin vastaavasti saatavat palvelut ovat huomattavasti heikommalla tasolla ja kalliimpia. Ettei se varallisuus suoraan korreloi saatavilla olevan tavaran ja palveluiden kanssa.
Silläperiaatteella kaupunkilaiset ja maalaiset ovat eri yhteiskuntaluokka.

[Raspu]

Sellainen nyt ainakin tulee mieleen, tässä palvelu-kulutus-markkinataloudessa, että vaikka maaseudulla asuvalla omaisuuden taso olisi selkeästi korkeampi, kuin kaupungin vuokralähiössä asuvalla, niin vastaavasti saatavat palvelut ovat huomattavasti heikommalla tasolla ja kalliimpia. Ettei se varallisuus suoraan korreloi saatavilla olevan tavaran ja palveluiden kanssa.
Silläperiaatteella kaupunkilaiset ja maalaiset ovat eri yhteiskuntaluokka.

Ilmanmuuta.
Eivätkä myöskään ymmärrä toisiaan.
Ite ole asunut maailman suurkaupungeissa, kuin myös maalla.

[KultaKikkare]

Mielekkäämpää olisi puhua hyvinvoinnin luokkaeroista. Onko ne Suomessa kovinkaan suuret?

[Keijona]

Mielekkäämpää olisi puhua hyvinvoinnin luokkaeroista. Onko ne Suomessa kovinkaan suuret?

Voihan asian nuokin nimetä, minkäslaisia hyvinvointi luokkia Suomessa on?

Varmasti useat ihmiset ovat sitä mieltä että hyvinvointi ei suoraan korreloi omaisuuden tai varallisuuden määrän kanssa. Joskus ainakin on ollut sen tyyppisiä tutkimuksia, että koulutuksen taso korreloi terveyden kanssa.

Olisihan sekin radikaali ajatus, jos terveys kuvaisi ja mitaisi ihmisen hyvinvointi- tai yhteiskuntaluokkaa.

[Keijona]

Tuota yhteiskunta tai hyvinvointi luokka asiaa on kieltämättä tasa-arvo pyrkimysten jälkeen hankala hahmottaa. Sääty-yhteiskunta järjestelmän tuntemus nyt antaa karkeita viitteitä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4ty

Vaikka sellainen mielikuva raha-markkinataloudessa on luotukin, niin eihän ennenkään ihmisen varallisuus korreloinut arvostuksen, yhteiskuntaluokan ja hyvinvoinnin kanssa.

Kauppias tai kartanonherra saattoi olla hyvin varakas, omistaa orjia jne. mutta kuitenkin sotilas tai pappisarvo oli usein kunnioitetumpi ja arvostetumpi kansalaisten tai yhteiskunnan silmissä ja hierarkiassa. Vaikka sotilaalla ja pappila ei välttämättä ollut mitään omaisuutta, vaatteetkin kuului valtiolle tai kirkolle.

[KultaKikkare]

Mielekkäämpää olisi puhua hyvinvoinnin luokkaeroista. Onko ne Suomessa kovinkaan suuret?

Voihan asian nuokin nimetä, minkäslaisia hyvinvointi luokkia Suomessa on?

Varmasti useat ihmiset ovat sitä mieltä että hyvinvointi ei suoraan korreloi omaisuuden tai varallisuuden määrän kanssa. Joskus ainakin on ollut sen tyyppisiä tutkimuksia, että koulutuksen taso korreloi terveyden kanssa.

Olisihan sekin radikaali ajatus, jos terveys kuvaisi ja mitaisi ihmisen hyvinvointi- tai yhteiskuntaluokkaa.

Niin, raha sinänsä on tosi huono mittari koska kaikki eivät edes tavoittele paljoa rahaa. Kuuulostaa aika epäreilulta että niiltä jotka tavoittelevat rahaa, pakkosiirretään valtavia summia niille jotka eivät edes tavoittele, perusteena liian isot tuloerot. Verotus on tarpeellista ja sivistysvaltio huolehtii kaikista tiettyyn rajaan asti.

Hyvinvointiin perustuvaa luokkajakoa voisi tehdä vaikka sen mukaan rajoittaako rahanpuute terveellistä ravintoa. Saako riittävää terveydenhuoltoa. Onko elämässä jotain mielekästä tekemistä.

[HuuHaata]

Koulutuksellinen luokkaero. Tuossa pitää erottaa kaksi ryhmää. Toinen on sellainen, joka osaakin jotain koulutettu. Sitten toinen ryhmä on sekopää koulutettu. Sekopäät sitten työntävät kakkelia kaikkiin ilmansuuntiin.

Erotuksena perusduunarista, jolla vieläkin usein asiat pyörii paljon enemmän erityyppisen konkreettisen tekemisen ympärillä.

[Keijona]

Mielekkäämpää olisi puhua hyvinvoinnin luokkaeroista. Onko ne Suomessa kovinkaan suuret?

Voihan asian nuokin nimetä, minkäslaisia hyvinvointi luokkia Suomessa on?

Varmasti useat ihmiset ovat sitä mieltä että hyvinvointi ei suoraan korreloi omaisuuden tai varallisuuden määrän kanssa. Joskus ainakin on ollut sen tyyppisiä tutkimuksia, että koulutuksen taso korreloi terveyden kanssa.

Olisihan sekin radikaali ajatus, jos terveys kuvaisi ja mitaisi ihmisen hyvinvointi- tai yhteiskuntaluokkaa.

Niin, raha sinänsä on tosi huono mittari koska kaikki eivät edes tavoittele paljoa rahaa.

Hyvinvointiin perustuvaa luokkajakoa voisi tehdä vaikka sen mukaan rajoittaako rahanpuute terveellistä ravintoa. Saako riittävää terveydenhuoltoa. Onko elämässä jotain mielekästä tekemistä.

Tuota ravinnon merkitystä ihmisen hyvinvointiin ei voi kiistää, mutta silläkin kolikolla on toinen puoli, monet kun syövät itsensä sairaaksi. Joten se pikku puute ruuassa voi aiheuttaa harkintaa ja voi myös parantaa terveyttä ja siten hyvinvointia.(ainakin joissain tapauksissa)

[Raspu]

Mielekkäämpää olisi puhua hyvinvoinnin luokkaeroista. Onko ne Suomessa kovinkaan suuret?

Jhalis joskus teki videon missä ne oli porukoiden kanssa lapissa Levillä. Sen poika tilas poron sisäfilettä tyyliin 150e annos.
Sanoin vaan sille, että tällä sä et kerää äänestäjiä. Sitte seuraava video olikin missä poika söi cessar salaatin.

Pointti on se että se joka ei ole ikinä puutetta kärsinyt, ei tajua puutetta.
Se ei tajuu että se kolme egee voi jollekulle olla päivän ruokabudjetti.

[Raspu]

Mielekkäämpää olisi puhua hyvinvoinnin luokkaeroista. Onko ne Suomessa kovinkaan suuret?

Voihan asian nuokin nimetä, minkäslaisia hyvinvointi luokkia Suomessa on?

Varmasti useat ihmiset ovat sitä mieltä että hyvinvointi ei suoraan korreloi omaisuuden tai varallisuuden määrän kanssa. Joskus ainakin on ollut sen tyyppisiä tutkimuksia, että koulutuksen taso korreloi terveyden kanssa.

Olisihan sekin radikaali ajatus, jos terveys kuvaisi ja mitaisi ihmisen hyvinvointi- tai yhteiskuntaluokkaa.

Niin, raha sinänsä on tosi huono mittari koska kaikki eivät edes tavoittele paljoa rahaa. Kuuulostaa aika epäreilulta että niiltä jotka tavoittelevat rahaa, pakkosiirretään valtavia summia niille jotka eivät edes tavoittele, perusteena liian isot tuloerot. Verotus on tarpeellista ja sivistysvaltio huolehtii kaikista tiettyyn rajaan asti.

Hyvinvointiin perustuvaa luokkajakoa voisi tehdä vaikka sen mukaan rajoittaako rahanpuute terveellistä ravintoa. Saako riittävää terveydenhuoltoa. Onko elämässä jotain mielekästä tekemistä.

Yleensä syövät halvempaa ja paskempaa ravintoa. Hiilareita ja kasvisrasvaa saa halvalla. Proteiinit maksaa.

[Keijona]

Koulutuksellinen luokkaero. Tuossa pitää erottaa kaksi ryhmää. Toinen on sellainen, joka osaakin jotain koulutettu. Sitten toinen ryhmä on sekopää koulutettu. Sekopäät sitten työntävät kakkelia kaikkiin ilmansuuntiin.

Erotuksena perusduunarista, jolla vieläkin usein asiat pyörii paljon enemmän erityyppisen konkreettisen tekemisen ympärillä.

Koulutus tosiaan ei tee ihmisestä automaattisesti fiksua. Ja onhan sekin jotenkin hassua, että mitä korkeammin koulutettu sitä todennäköisemmin uhkaa työttömyys.(Koska koulutusta vastaavia työpaikkoja on vähemmän)

[Keijona]

Mielekkäämpää olisi puhua hyvinvoinnin luokkaeroista. Onko ne Suomessa kovinkaan suuret?

Voihan asian nuokin nimetä, minkäslaisia hyvinvointi luokkia Suomessa on?

Varmasti useat ihmiset ovat sitä mieltä että hyvinvointi ei suoraan korreloi omaisuuden tai varallisuuden määrän kanssa. Joskus ainakin on ollut sen tyyppisiä tutkimuksia, että koulutuksen taso korreloi terveyden kanssa.

Olisihan sekin radikaali ajatus, jos terveys kuvaisi ja mitaisi ihmisen hyvinvointi- tai yhteiskuntaluokkaa.

Niin, raha sinänsä on tosi huono mittari koska kaikki eivät edes tavoittele paljoa rahaa. Kuuulostaa aika epäreilulta että niiltä jotka tavoittelevat rahaa, pakkosiirretään valtavia summia niille jotka eivät edes tavoittele, perusteena liian isot tuloerot. Verotus on tarpeellista ja sivistysvaltio huolehtii kaikista tiettyyn rajaan asti.

Hyvinvointiin perustuvaa luokkajakoa voisi tehdä vaikka sen mukaan rajoittaako rahanpuute terveellistä ravintoa. Saako riittävää terveydenhuoltoa. Onko elämässä jotain mielekästä tekemistä.

Yleensä syövät halvempaa ja paskempaa ravintoa. Hiilareita ja kasvisrasvaa saa halvalla. Proteiinit maksaa.

Kyllä tuokin laatu ja luokkaero on nähtävissä, ja iän myötä yhä selvemmin.
Kun limuistakin zerot ja makeutusmaxit ei maksa mitään, mutta aidot juomat jossa on sokeria ovat kalliimpia.

[OlliS]

Monesti uutisoidaan että rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa, rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.
Mutta vaikea ajatella että asia olisi noin mustavalkoinen, kyllähän sitä nyt muitakin elintason ja statuksen mittareita yhteiskunnassa täytyy olla kuin pelkkä varallisuus.

Minkälaisia eri yhteiskuntaluokkia (rikkaiden ja köyhien lisäksi) Suomessa tällä hetkellä mielestänne on?

Kyllä ne ovat samat kuin ennenkin. Luokan määrää suhde tuotantovälineisiin. Ne ovat muuttuneet, ja yhteiskunnalliset organisaatiot. Ja talonpojat ja maaseudun ammatit vähentyneet, ammatit muuttuneet. Keskittymistä tapahtunut. Pääoma kansainvälistä.

Vanhempien luokka- asema, oma luokka- asema, koulutus ja vanhempien ja oma mielipide myös vaikuttavat. Sivistyneistön ja oppineiden, intellektuellien ja taiteilijoiden luokka- aseman määrää heidän mielipiteensä. Tai se voidaan ajatella yhdeksi omaksi yhteiskuntaluokaksi.

Yläluokat, eli rikkaat ja omistajat, keskiluokat ja palkansaajat, ja eri kokoiset maatilat, talonpojat. Häilyvät rajat joka tapauksessa.