Keskustelua faktoista

[Purdue]

Keskustelua faktoista


Tämän langan aiheena ovat eri tyyppiset faktat. Ja toinen keskeinen pohdittava on se kuinka nämä faktat liittyvät moraaliin ja etiikkaan?


Moraalinen realismi on näkemys, jonka mukaan lauseet kuten "Lasten kiusaaminen on väärin" voidaan arvioida tosi/epätosi akselilla aivan kuten kaikki muutkin faktat maailmassa, kuten nyt vaikkapa se, että Maa kiertää Aurinkoa.

Mä haluan haastaa tämän käsityksen, ja tuossa onkin tän langan pohjustukseksi taulukko, jossa erittelen 4 erilaista faktojen tyyppiä:

Theory_of_Facts_230725a.png

Tuo taulukko on ihan syystä englanniksi, mutta suomeksi nuo faktojen tyypit voisi kääntää muotoon:
- Totuudet: Esim. totuuden korrespondenssiteoria, materiaalisen maailman ominaisuudet ja tapahtumat. (Tosi/epätosi)
- Arvostukset: Hedoninen valenssi ja arvot. (Hyvä/paha)
- Normit: Käsitykset oikeasta ja väärästä käyttäytymisestä. (Oikein/väärin)
- Käyttäytyminen: Mitä jokin henkilö tekee (ilman normatiivista evaluaatiota) eli faktat tästä. (Tosi/epätosi tulkinta)


IDEA tuossa, että on olemassa eri tyyppisiä faktoja, jotka liittyvät läheisesti noihin neljään faktatyyppiin.

Ei siis ole järkevää analysoida arvoja ja normeja tosi/epätosi akselilla, vaan näihin soveltuu paremmin hyvä/paha sekä oikein/väärin evaluaatiot.


Elikkä siinä on tämän kertainen aloitus, joka on filosofinen ja moraalifilosofinenkin luonteeltaan. Katsotaanpa onko porukalla tähän liittyen mielipiteitä taikka ajatuksia?

[apetteri]

Valitettavasti tuo moraalinen realismi taitaa vaihdella jonkin verran aika-avaruus/kultuuri/politiikka/heimo/kaveripiiri akseleilla, että saakohan tästä irti muuta kuin jonkinlaisen random otannan..

[Purdue]

Idea tuossa aloituksessa on siis tämä hypoteesi, että eri tyyppisillä faktoilla on erilaiset standardit, joilla niiden faktuaalista arvoa mitataan ja arvioidaan.

¤ Totuuksia ja puhdasta käyttäytymistä voi arvioida tosi/epätosi akselilla, mutta ei hyvä/paha tai oikein/väärin akselilla.

Lause "Maa kierää Aurinkoa" tai "Pertti juoksee maratonia" on joko tosi taikka epätosi, mutta ei esim. hyvä taikka paha.


¤ Toisaalta hedoniseen valenssiin pohjaavia arvoja ei voi arvioida tosi/epätosi akselilla, vaan ne vaativat hyvä/paha arvioinnin.

Lause "Varastaminen aiheuttaa mielipahaa" viittaa varkauden kohteen psykologisen tilaan, joka on joko hyvä taikka paha, ja tässä varkauden ollessa kyseessä hän arvottaa tilanteen pahaksi.


¤ Ja käyttäytymiseen liittyviä normeja on luontevaa arvioida oikein/väärin akselilla.

Lause "On väärin varastaa" ei ole tosi taikka epätosi, vaan se viittaa toimintaan ja käyttäytymiseen joka on joko oikein taikka väärin.

[MooM]

En oikein halua luokitella normeja faktoiksi. Ne kun ovat paitsi kulttuurisidonnaisia, myös suhteellisia ja tilanteesta riippuvia. Hyvin harva normi on absoluuttisesti ja kategorisesti oikein tai väärin. Siis edes normina, saati sitten jollain mittarilla.

[Purdue]

Valitettavasti tuo moraalinen realismi taitaa vaihdella jonkin verran aika-avaruus/kultuuri/politiikka/heimo/kaveripiiri akseleilla, että saakohan tästä irti muuta kuin jonkinlaisen random otannan..

Joo, siis tarkoitus oli pohtia "faktojen" olemusta syvällisemminkin. Ja itse ajattelin ettei tuo moraalinen realismi voi pitää paikkaansa, jos kerta kaikkia faktatyyppejä ei voida arvioida tosia/epätosi akselilla?

[Purdue]

En oikein halua luokitella normeja faktoiksi. Ne kun ovat paitsi kulttuurisidonnaisia, myös suhteellisia ja tilanteesta riippuvia. Hyvin harva normi on absoluuttisesti ja kategorisesti oikein tai väärin. Siis edes normina, saati sitten jollain mittarilla.

Joo, ymmärrän kyllä pointtisi. Tässä päästään taas siihen keskusteluun, että mitä ovat faktat?

Mulla tuossa yllä olevassa taulukossa on eroteltu faktat (facts) ja toisaalta totuudet (truths). Totuudet peilaa reaalimaailmaa, ja totuuden korrespondenssiteoria osuu tähän hyvin.

Normit ovat kulttuurisidonnaisia, mutta tuossa mun luokittelussa normit ovat "faktoja" joilla arvioidaan käyttäytymistä johonkin kulttuuriseen standardiin sidottuna.


Mutta siis, jos ei "faktat" käsitteenä sulle kelpaa, niin onko sulla kenties korvaavaa käsitettä jota tarjoaisit tilalle? Ja vieläpä niin, että tuon aloituksen taulukon idea pysyy kasassa?

[MooM]

En oikein halua luokitella normeja faktoiksi. Ne kun ovat paitsi kulttuurisidonnaisia, myös suhteellisia ja tilanteesta riippuvia. Hyvin harva normi on absoluuttisesti ja kategorisesti oikein tai väärin. Siis edes normina, saati sitten jollain mittarilla.

Joo, ymmärrän kyllä pointtisi. Tässä päästään taas siihen keskusteluun, että mitä ovat faktat?

Mulla tuossa yllä olevassa taulukossa on eroteltu faktat (facts) ja toisaalta totuudet (truths). Totuudet peilaa reaalimaailmaa, ja totuuden korrespondenssiteoria osuu tähän hyvin.

Normit ovat kulttuurisidonnaisia, mutta tuossa mun luokittelussa normit ovat "faktoja" joilla arvioidaan käyttäytymistä johonkin kulttuuriseen standardiin sidottuna.


Mutta siis, jos ei "faktat" käsitteenä sulle kelpaa, niin onko sulla kenties korvaavaa käsitettä jota tarjoaisit tilalle? Ja vieläpä niin, että tuon aloituksen taulukon idea pysyy kasassa?

Tuo onkin hankala. Itselleni facts on truths ja lisäksi muita luokkia sikäli, kun ne voi kiistatta osoittaa todeksi. Esim käyttäytymistä. Osa taas on ehkä "appraisals" tai "assessments", esim hyvä/paha tai oikein/väärin.

En oikein löydä kattotermiä, vaikka ymmärrän tavoitteesi. Truth ei ole appraisal. Jonkinlaisia todellisuuteen liittyviä toteamuksia nuo kai ovat. Statements about reality?

[apetteri]

Minun maailmassa ei ole kuin yhden tyyppisiä faktoja, ja ne ovat loogisia päätelmäketjuja jotka voidaan matemaattisesti todistaa. Tässä perusasiassa ei ole harmaata aluetta, mutta sen ympärille toki voidaan rakentaa erinlaisia käyttötapauksia, kuten normeja, faktoja, yms. joilla voi sitten olla moraalisia ja ajallisia ulottuvuuksia. Ulottuvuuksien läsnäoloahan ei välttämätti aina ennalta tai edes ajan hetkellä näe.

[Stadin öljylanne]

Emotivistisessa katsantokannassa moraaliset väitteet on tunneilmauksia. Kun sanotaan esimetkiksi, että murha on väärin, viesti on "buu murha" tai tai kun sanotaan että rakkaus on tärkeää, viesti on "jee rakkaus". Eli moraaliset väitteet eivät sisällä propositionaalista informaatiota.

Kuitenkin oma visioni on, että kaikki tunteet toimivat samoin kuin taistele tai pakene -refleksi ja sen pintaan nostamat tunteet. Elimistön tapa kiihottaa hermostoa niiltä osin, joiden toiminnalla vastaava tilanne on kokemuksen kautta opittu hoitamaan. Toisin sanoen vaikka moraalisia väitteitä voi minunkin mielestäni sanoa tunneilmauksiksi, niin se ei ehkä kestä tarkempaa tarkastelua, tunteet kun rakentuvat mielestäni "kokemuksellisista tosiasiaväittämistä", vastaten kysymykseen, miten prosessi nimeltä maailma toimii käsillä olevassa tilanteessa. En usko että evoluutiossa olisi säilyneet ominaisuudet joiden funktio ei ole onistua toimimaan ympäristössä selviytymisen kannalta oikein joten tunteet voisi ymmärtää tätä kautta juuri tuollaisiksi kehollisiksi "tosiasiaväitteiksi".

Normit tai paremminkin niihin suhtautuminen selittyy mielestäni tällaisesta tiedostamattomista tosiasiaväitteistä, miten maailma käsillä olevassa tilanteessa toimii.

[Purdue]

En oikein halua luokitella normeja faktoiksi. Ne kun ovat paitsi kulttuurisidonnaisia, myös suhteellisia ja tilanteesta riippuvia. Hyvin harva normi on absoluuttisesti ja kategorisesti oikein tai väärin. Siis edes normina, saati sitten jollain mittarilla.

Joo, ymmärrän kyllä pointtisi. Tässä päästään taas siihen keskusteluun, että mitä ovat faktat?

Mulla tuossa yllä olevassa taulukossa on eroteltu faktat (facts) ja toisaalta totuudet (truths). Totuudet peilaa reaalimaailmaa, ja totuuden korrespondenssiteoria osuu tähän hyvin.

Normit ovat kulttuurisidonnaisia, mutta tuossa mun luokittelussa normit ovat "faktoja" joilla arvioidaan käyttäytymistä johonkin kulttuuriseen standardiin sidottuna.


Mutta siis, jos ei "faktat" käsitteenä sulle kelpaa, niin onko sulla kenties korvaavaa käsitettä jota tarjoaisit tilalle? Ja vieläpä niin, että tuon aloituksen taulukon idea pysyy kasassa?

Tuo onkin hankala. Itselleni facts on truths ja lisäksi muita luokkia sikäli, kun ne voi kiistatta osoittaa todeksi. Esim käyttäytymistä. Osa taas on ehkä "appraisals" tai "assessments", esim hyvä/paha tai oikein/väärin.

En oikein löydä kattotermiä, vaikka ymmärrän tavoitteesi. Truth ei ole appraisal. Jonkinlaisia todellisuuteen liittyviä toteamuksia nuo kai ovat. Statements about reality?

Niinpä. Taidan toistaiseksi pitäytyä tuossa aloituksen määritelmässä. Toki jos parempi termi löytyy niin sitten vaihdan.

Onhan eri tieteissä käytössä paljonkin termejä, jotka eroavat niiden arkikäytön merkityksistä. Vaikkapa fenomenologian "intentionaalisuus".

Jos taas ajatellaan vaikkapa "moraalisia faktoja" niin ne eivät kerro sitä mikä on tosi/epätosi (totuus) vaan sen mikä on oikein/väärin (normi). Ja tämä käsitys moraalisista faktoista on enemmän taikka vähemmän (inter)subjektiivinen.

Tässä mielessä nämä eri tyyppiset faktat eroavat laadullisesti toisistaan, koska ne vastaavat eri kysymyksiin.

[Purdue]

Emotivistisessa katsantokannassa moraaliset väitteet on tunneilmauksia. Kun sanotaan esimetkiksi, että murha on väärin, viesti on "buu murha" tai tai kun sanotaan että rakkaus on tärkeää, viesti on "jee rakkaus". Eli moraaliset väitteet eivät sisällä propositionaalista informaatiota.

Kuitenkin oma visioni on, että kaikki tunteet toimivat samoin kuin taistele tai pakene -refleksi ja sen pintaan nostamat tunteet. Elimistön tapa kiihottaa hermostoa niiltä osin, joiden toiminnalla vastaava tilanne on kokemuksen kautta opittu hoitamaan. Toisin sanoen vaikka moraalisia väitteitä voi minunkin mielestäni sanoa tunneilmauksiksi, niin se ei ehkä kestä tarkempaa tarkastelua, tunteet kun rakentuvat mielestäni "kokemuksellisista tosiasiaväittämistä", vastaten kysymykseen, miten prosessi nimeltä maailma toimii käsillä olevassa tilanteessa. En usko että evoluutiossa olisi säilyneet ominaisuudet joiden funktio ei ole onistua toimimaan ympäristössä selviytymisen kannalta oikein joten tunteet voisi ymmärtää tätä kautta juuri tuollaisiksi kehollisiksi "tosiasiaväitteiksi".

Normit tai paremminkin niihin suhtautuminen selittyy mielestäni tällaisesta tiedostamattomista tosiasiaväitteistä, miten maailma käsillä olevassa tilanteessa toimii.

Mun omassa ajattelussa mä ajattelen, että affektiivinen valenssi sekä toisaalta normit on kaksi eri asiaa. Moraaliset väitteet eli normit eivät ole tunneilmauksia, mutta ne on johdettu affektiivisista ilmauksista.


Normien synnyn voisi kuvata näin:

1) Suurella ihmisjoukolla on saman tyyppisiä affektiivisia kokemuksia jostakin tietystä asiasta, eli he kokevat jonkin asia negatiivisesti (negatiivinen valenssi).

2) He arvottavat tämän negatiivisen valenssin hyvä/paha asteikolla pahaksi, jolloin yhteisöön syntyy arvo, joka liittyy tähän affektiiviseen kokemukseen.

3) Tuon arvon perusteella he muodostavat siihen liittyvän normin eli käyttäytymiseen liittyvän säännön oikein/väärin asteikolla.

4) Tuo normi voi olla epäformaali, taikka sitten se voidaan kirjata kaikkia sitovaksi lain muotoon.


Tässä mun ajattelussa moraaliset väitteet (normit) on arvoilmauksia, ja sitten arvot puolestaan on affektiivisia ilmauksia.

[Purdue]

Minun maailmassa ei ole kuin yhden tyyppisiä faktoja, ja ne ovat loogisia päätelmäketjuja jotka voidaan matemaattisesti todistaa. Tässä perusasiassa ei ole harmaata aluetta, mutta sen ympärille toki voidaan rakentaa erinlaisia käyttötapauksia, kuten normeja, faktoja, yms. joilla voi sitten olla moraalisia ja ajallisia ulottuvuuksia. Ulottuvuuksien läsnäoloahan ei välttämätti aina ennalta tai edes ajan hetkellä näe.

Joo, toki asian voi näinkin ajatella. Mutta mä en oikeastaan tossa aloituksessa hakenut matemaattisesti todistettavissa olevaa loogista päätelmäketjua.

Lähinnä ajattelin, että nuo neljä faktojen kategoriaa tarjoavat kukin erilaisen standardin, jonka mukaan tarkastella todellisuutta.

Tosi/epätosi on vain yksi faktuaalinen standardi, jonka mukaan arvioida todellisuutta. Hyvä/paha on standardi jolla voidaan arvioida ihmisten todellisuutta hedonisen valenssin ja arvojen näkökulmasta. Hyvä/paha ei kerro mikä on totta ja mikä epätotta, vaan sen miltä jokin asia tuntuu. Ja oikein/väärin on standardi, joka kertoo mikä on oikeaa ja väärää käyttäytymistä.

Kun joku sanoo, että jokin on hyvää, niin tuo ei ole totta siinä mielessä että se kuvaisi reaalimaailmaa, vaan se kuvaa sitä kuinka joku asian tuntee. Samalla hän luo +/- suhteen tuohon hyvään asiaan, ja tämä suhde edelleen ohjaa tämän yksilön toimintaa suhteessa tuohon asiaan.

Samoin oikein/väärin on fakta joka ei kerro onko jokin asia tosi/epätosi, vaan se liittyy siihen kuinka me normitamme käyttäytymistä. Normit eivät siis koskaan kerro onko jokin käyttäytyminen tosi/epätosi, vaan ne kertoo sen onko jokin teko oikein vaiko väärin.

Eli, kyllä, faktat kuvaavat todellisuutta, mutta eri tyyppiset faktat lähestyvät todellisuutta eri lähtökohdista.

[Purdue]

En oikein halua luokitella normeja faktoiksi. Ne kun ovat paitsi kulttuurisidonnaisia, myös suhteellisia ja tilanteesta riippuvia. Hyvin harva normi on absoluuttisesti ja kategorisesti oikein tai väärin. Siis edes normina, saati sitten jollain mittarilla.

Joo, ymmärrän kyllä pointtisi. Tässä päästään taas siihen keskusteluun, että mitä ovat faktat?

Mulla tuossa yllä olevassa taulukossa on eroteltu faktat (facts) ja toisaalta totuudet (truths). Totuudet peilaa reaalimaailmaa, ja totuuden korrespondenssiteoria osuu tähän hyvin.

Normit ovat kulttuurisidonnaisia, mutta tuossa mun luokittelussa normit ovat "faktoja" joilla arvioidaan käyttäytymistä johonkin kulttuuriseen standardiin sidottuna.


Mutta siis, jos ei "faktat" käsitteenä sulle kelpaa, niin onko sulla kenties korvaavaa käsitettä jota tarjoaisit tilalle? Ja vieläpä niin, että tuon aloituksen taulukon idea pysyy kasassa?

Tuo onkin hankala. Itselleni facts on truths ja lisäksi muita luokkia sikäli, kun ne voi kiistatta osoittaa todeksi. Esim käyttäytymistä. Osa taas on ehkä "appraisals" tai "assessments", esim hyvä/paha tai oikein/väärin.

En oikein löydä kattotermiä, vaikka ymmärrän tavoitteesi. Truth ei ole appraisal. Jonkinlaisia todellisuuteen liittyviä toteamuksia nuo kai ovat. Statements about reality?

Hieman justeerasin tuota mun taulukkoa ja siihen liittyviä käsitteellisiä luokitteluja. Tuossa on tuo uusi versio tuosta taulukosta. Miltäs se susta vaikuttaa?

Theory_of_Facts_B_240725a.png

Elikkä nyt kyseessä olisi "Tietoteoria", jonka kaksi pääluokkaa olisivat "Faktat" ja "Uskomukset". Faktoja olisivat "Tosiasiat" ja Uskomuksia "Arvostukset", "Normit" sekä "Käyttäytyminen".

Tossa vaan on tuo, että sitten Tosiasioita voidaan lähestyä "Tosi/Epätosi" arvioinnilla, mutta samoin käyttäytymistä voidaan tulkita "tosi/epätosi" arvioinnilla. Tässä siis se ero, että tosiasiat ovat objektiivisia totuuksia, ja käyttäytymiseen liittyvät tulkinnat subjektiivisia totuuksia.

Miltäs tällainen jäsennys tuntuu? Onko tässä parannusta verrattuna tuohon aloituksen liite taulukkoon?

[MooM]

En oikein halua luokitella normeja faktoiksi. Ne kun ovat paitsi kulttuurisidonnaisia, myös suhteellisia ja tilanteesta riippuvia. Hyvin harva normi on absoluuttisesti ja kategorisesti oikein tai väärin. Siis edes normina, saati sitten jollain mittarilla.

Joo, ymmärrän kyllä pointtisi. Tässä päästään taas siihen keskusteluun, että mitä ovat faktat?

Mulla tuossa yllä olevassa taulukossa on eroteltu faktat (facts) ja toisaalta totuudet (truths). Totuudet peilaa reaalimaailmaa, ja totuuden korrespondenssiteoria osuu tähän hyvin.

Normit ovat kulttuurisidonnaisia, mutta tuossa mun luokittelussa normit ovat "faktoja" joilla arvioidaan käyttäytymistä johonkin kulttuuriseen standardiin sidottuna.


Mutta siis, jos ei "faktat" käsitteenä sulle kelpaa, niin onko sulla kenties korvaavaa käsitettä jota tarjoaisit tilalle? Ja vieläpä niin, että tuon aloituksen taulukon idea pysyy kasassa?

Tuo onkin hankala. Itselleni facts on truths ja lisäksi muita luokkia sikäli, kun ne voi kiistatta osoittaa todeksi. Esim käyttäytymistä. Osa taas on ehkä "appraisals" tai "assessments", esim hyvä/paha tai oikein/väärin.

En oikein löydä kattotermiä, vaikka ymmärrän tavoitteesi. Truth ei ole appraisal. Jonkinlaisia todellisuuteen liittyviä toteamuksia nuo kai ovat. Statements about reality?

Hieman justeerasin tuota mun taulukkoa ja siihen liittyviä käsitteellisiä luokitteluja. Tuossa on tuo uusi versio tuosta taulukosta. Miltäs se susta vaikuttaa?

Theory_of_Facts_B_240725a.png


Elikkä nyt kyseessä olisi "Tietoteoria", jonka kaksi pääluokkaa olisivat "Faktat" ja "Uskomukset". Faktoja olisivat "Tosiasiat" ja Uskomuksia "Arvostukset", "Normit" sekä "Käyttäytyminen".

Tossa vaan on tuo, että sitten Tosiasioita voidaan lähestyä "Tosi/Epätosi" arvioinnilla, mutta samoin käyttäytymistä voidaan tulkita "tosi/epätosi" arvioinnilla. Tässä siis se ero, että tosiasiat ovat objektiivisia totuuksia, ja käyttäytymiseen liittyvät tulkinnat subjektiivisia totuuksia.

Miltäs tällainen jäsennys tuntuu? Onko tässä parannusta verrattuna tuohon aloituksen liite taulukkoon?

Minusta paljon loogisempi, siis oman kielitajuni mukaan. Jos saivartelee, valuaatioistakin osa on faktoja, esim tueteellisesti todistetut vaikutukset vaikkapa juuri omenan hyvistä terveysvaikutuksista.

Ja saivartelen lisää, kun nämä termit ja nimeämiset ovat lähellä sydäntäni : Knowledge ei ole omaan korvaani hyvä. Se viittaa tietoon, joka on "perusteltu, tosi uskomus", eli enemmän truth. Olisiko termi väite (claims), jota itsekin käytit edellä tekstissäsi?

[Purdue]

En oikein halua luokitella normeja faktoiksi. Ne kun ovat paitsi kulttuurisidonnaisia, myös suhteellisia ja tilanteesta riippuvia. Hyvin harva normi on absoluuttisesti ja kategorisesti oikein tai väärin. Siis edes normina, saati sitten jollain mittarilla.

Joo, ymmärrän kyllä pointtisi. Tässä päästään taas siihen keskusteluun, että mitä ovat faktat?

Mulla tuossa yllä olevassa taulukossa on eroteltu faktat (facts) ja toisaalta totuudet (truths). Totuudet peilaa reaalimaailmaa, ja totuuden korrespondenssiteoria osuu tähän hyvin.

Normit ovat kulttuurisidonnaisia, mutta tuossa mun luokittelussa normit ovat "faktoja" joilla arvioidaan käyttäytymistä johonkin kulttuuriseen standardiin sidottuna.


Mutta siis, jos ei "faktat" käsitteenä sulle kelpaa, niin onko sulla kenties korvaavaa käsitettä jota tarjoaisit tilalle? Ja vieläpä niin, että tuon aloituksen taulukon idea pysyy kasassa?

Tuo onkin hankala. Itselleni facts on truths ja lisäksi muita luokkia sikäli, kun ne voi kiistatta osoittaa todeksi. Esim käyttäytymistä. Osa taas on ehkä "appraisals" tai "assessments", esim hyvä/paha tai oikein/väärin.

En oikein löydä kattotermiä, vaikka ymmärrän tavoitteesi. Truth ei ole appraisal. Jonkinlaisia todellisuuteen liittyviä toteamuksia nuo kai ovat. Statements about reality?

Hieman justeerasin tuota mun taulukkoa ja siihen liittyviä käsitteellisiä luokitteluja. Tuossa on tuo uusi versio tuosta taulukosta. Miltäs se susta vaikuttaa?

Theory_of_Facts_B_240725a.png


Elikkä nyt kyseessä olisi "Tietoteoria", jonka kaksi pääluokkaa olisivat "Faktat" ja "Uskomukset". Faktoja olisivat "Tosiasiat" ja Uskomuksia "Arvostukset", "Normit" sekä "Käyttäytyminen".

Tossa vaan on tuo, että sitten Tosiasioita voidaan lähestyä "Tosi/Epätosi" arvioinnilla, mutta samoin käyttäytymistä voidaan tulkita "tosi/epätosi" arvioinnilla. Tässä siis se ero, että tosiasiat ovat objektiivisia totuuksia, ja käyttäytymiseen liittyvät tulkinnat subjektiivisia totuuksia.

Miltäs tällainen jäsennys tuntuu? Onko tässä parannusta verrattuna tuohon aloituksen liite taulukkoon?

Minusta paljon loogisempi, siis oman kielitajuni mukaan. Jos saivartelee, valuaatioistakin osa on faktoja, esim tueteellisesti todistetut vaikutukset vaikkapa juuri omenan hyvistä terveysvaikutuksista.

Ja saivartelen lisää, kun nämä termit ja nimeämiset ovat lähellä sydäntäni : Knowledge ei ole omaan korvaani hyvä. Se viittaa tietoon, joka on "perusteltu, tosi uskomus", eli enemmän truth. Olisiko termi väite (claims), jota itsekin käytit edellä tekstissäsi?

Joo, kieltämättä tämä ongelma tuntuu hieman ympyrän neliöimiseltä. Hieman tossa googlettelin lisää, ja näistä termeistä on filosofitkin eri mielisiä, ja he käyttävät niitä hieman eri merkityksissä. Eli olisi paljon helpompaa jos nää termit olisi tiukkarajaisemmin määritelty ilman päällekkäisyyksiä.

Tuossa kuitenkin tietoon (knowledge) liittyvä määritelmä Wikipedian epistemologiaa käsittelevästä artikkelista:

Knowledge is an awareness, familiarity, understanding, or skill. Its various forms all involve a cognitive success through which a person establishes epistemic contact with reality. Epistemologists typically understand knowledge as an aspect of individuals, generally as a cognitive mental state that helps them understand, interpret, and interact with the world.

Lähde: Wikipedian artikkeli: Epistemology

Tuo määritelmä on siitä hyvä, että tuossa tieto liittyy todellisuuden hahmottamiseen. Ja mä olen jakanut sosiaalisen todellisuuden materiaaliseen ja subjektiiviseen todellisuuteen.

Faktat ja tosiasiat kuuluvat materiaalisen todellisuuden kuvaukseen. Mutta arvostusten, normien ja käyttäytymisen tulkinta on luonteeltaan subjektiivista, eli se todellisuus ei ole objektiivinen vaan riippuu tulkitsijasta.

Mutta yhtä lailla, niin sille tiedon haltijalle sekä objektiivinen että subjektiivinen tieto on "tietoa" jos se auttaa kuvaamaan reaalimaailman ilmiöitä.

Normitkin liittyvät esimerkiksi reaalimaailman ilmiöihin, koska ne arvottavat materiaalisessa todellisuudessa käytävää fyysistä vuorovaikutusta.


Eli tällöin voi ajatella, että on erilaisia tiedon tyyppejä, jotka liittyvät tosiasioihin, arvostuksiin, normeihin sekä käyttäytymiseen. Ja tän taulukon/viitekehyksen olisi tarkoitus mahdollistaa tuo analyysi.


Joka tapauksessa, kiitoksia palautteesta! Taidan hetken aikaa mutustella tätä uutta jäsennystä, ja pohtia noita eri määritelmiä.

Toki tiedon voi määritellä myös "perustelluksi todeksi uskomukseksi", mutta tuossa määritelmässä taas lähdetään liikkeelle "uskomuksista" (beliefs) eikä faktoista (facts) taikka tosiasioista (truths).

Eli tuo määritelmä hämmentää ja samentaa tuota termistöä edelleen.


Mä voisin siis määritellä tiedon (knowledge) tuolla tapaa, jotta se olisi yhteensopiva mun uuden taulukon kanssa:

"Tieto on subjektiivinen kokemus, joka perustuu henkilön hallussa olevan informaation vastaavuuteen todellisuuden kanssa. Faktuaalinen tieto kuvaa materiaalista objektiivista todellisuutta, ja uskomuksellinen tieto subjektiivista tulkittua todellisuutta."


Elikkä tässä on kyse erilaisista tiedon tyypeistä, joilla lähestytään todellisuutta. Ja sosiaalisen ja affektiivisen todellisuuden ymmärtäminen edellyttää sitä, että henkilö voi tehdä tulkintoja siitä, mitä materiaalisessa todellisuudessa tapahtuvat tapahtumat ja teot merkitsevät.

Nämä tulkinnat perustuvat siis informaatiolle ja sen vastaavuudelle todellisuuden kanssa. Subjektiiviset uskomukset "vastaavat todellisuutta" siinä määrin kuin ne ovat intersubjektiivisia. Jos tarpeeksi moni uskoo että koulukiusaaminen on väärin, niin siitä muodostuu eräänlainen "objektiivinen" todellisuus kullekin yksittäiselle yksilölle, jolloin tätä todellisuutta kukaan ei pysty yksipuolisesti muuttamaan. Muutos onnistuu vain jos koko porukka luopuu tuosta uskomuksesta.


Eli mä näkisin, että tieto (knowledge) näin laveasti määriteltynä on ihan hyvä kattotermi tälle kokonaisuudelle.

Mitä tulee tuohon sun kritiikkiin, että omenan terveysvaikutukset ovat myös faktoja, niin ehkäpä tuo mun esimerkki oli tässä mielessä huono. Olet oikeassa. Mutta lähinnä kyse oli siis +/- affektiivisesta valenssista, jolla yksilöt arvottavat erilaisia asioita. Se on subjektiivinen evaluaatio, eikä materiaalisen maailman objektiivinen tila.


Joka tapauksessa, niin tääkin ajatusrakennelma on "a work in progress" eli tätä pohdintaa on tästä hyvä jatkaa eteenpäin.