Fiktiivinen tieteiskirjallisuus sisältää jo monia toteutuneita aivojenvalmistushankkeita.
Aina Frankensteinista moderniin cyberpunk:iin, joko kokonaan tai osittain ihmisen luoma tietoinen otus, on ajatuksena kiehtonut ihmismieltä. Vai pitäisikö sanoa aivoja.
Ketjussa saa vapaasti esittää mitä hulluimpia omia, tai varastettuja ideoita siitä, millä tavalla tekoaivot voitaisiin valmistaa.
Jopa kirjallisuudessa ja taiteessa esiintyneet fiktiiviset tekoaivojen konseptit, piirrokset, maalaukset ja muu ovat tervetulleita. Saat esitellä myös omat luonnoksesi mitä tekoaivot voisivat olla, vaikka steampunk-hengessä, jos tänään siltä tuntuu.
Niin hauska ketju tämä yrittää olla.
---- Vakavat ohjeet viihdyttävään keskusteluun:
Tämä ei ole uskonnollinen, filosofinen tai maailmankatsomuksellinen lanka. Eli jos koet keskustelun aiheen loukkaavan omaa uskonnollista tai elämänfilosofista vakaumustasi tai maailmankatsomustasi, ei kannata osallistua. Koskee siis niin uskossa olevia kuin kiihkeitä ateistisia metafyysikkojakin.
Uskonnollinen ja maailmankatsomuksellinen pakkosyöttö, noitavainot ja muu vastaava manaaminen poistetaan.
Sama koskee toisten keskustelijoiden aivojen sorkkimista.
Keskustelussa ei ole tarkoitus porata nimimerkkien kalloihin reikää, ja tutkia mitä kuvitteellisia harhoja ne sinun mielestäsi sisältävät.
Esimerkki kielletystä harhaisesta kallonporaamisesta:
Nimimerkki A: Mitä jos olemme kaikki yhtä suurta aivoa, ja muodostamme yhdessä yhden ajattelevan kokonaisuuden?
Nimimerkki B: Taidatkin olla psyykikko tai velho. Oletko? Vastaa heti oletko, kyllä vai ei?
Tällainen agressiivinen aivoluteilu ja päänaukominen poistetaan.
Pysytään erossa toisten kallonsisäisestä maailmasta ja keskitytään pöydällä olevaan tekoaivoon. Silloin kaikki menee hyvin.
Pidätän oikeuden moderaattorina tulkita milloin hyvän maun raja ylittyy. Aihe on niin vaikea että lipsumista varmasti tapahtuu. Pyrin siis olemaan myös armollinen ja tulkitsemaan mihin suuntaan keskustelu on kokonaisuutena menossa.
Kiehtova avaus ja aihe. Ihan täysin en muista miten toi frankensteinjuttu meni mut oliko se niin että se kasattiin useammista osista.Eli jonkun aivot liitettiin jonkun toisen sisäelimiin ja näin pois päin?
Toihan ois kyllä hyvin mielenkiintoinen projekti suorittaa. Kytkeä aivot vieraan ruumiin kiertäjähermoon ja interiööriin. Mitä tosta seurais?
Aivot joutuisivat täysin vieraaseen ympäristöön jota ne koittaisivat tulkita ja mallintaa tunteina oman elämänkokemuksen ehdollistamien neuraalisten kytkentöjen pohjalta. Tunnetilat tulisivat ja menisivät vailla mitään tunnistettavaa yhteyttä ajatuksiin ja havaintoihin jne. Voisin kuvitella että tuo olis aika helvetillinen kokemus kantajalleen. Tuo frankstein mieli varmaan hajoaisi aika nopeasti pirstaleiksi jos koskaan mitään koherenttia kokemusta minästä pääsisi syntymäänkään.
Mut jos ois oikein utelias ja varustettu mengelen moraalilla niin kyllähän toi ois kutkuttavaa päästä kysymään tältä tosielämän frankenilta raporttia sisäisestä kokemuksestaan olettaen että kaveri säilyisi edes hetken raportointikunnossa.
Nimimerkki A: Mitä jos olemme kaikki yhtä suurta aivoa, ja muodostamme yhdessä yhden ajattelevan kokonaisuuden?
Mielenkiintoista pohdintaa mutta huomauttaisin nimimerkki A:lle että me emme ole aivot van kehomieli. Aivot ilman kehoa ovat kuin renki ilman isäntää.
Ajattelisin ehkä enemmän niin että olemme yksi suuri sisäelimistö ja yksilölliset aivot ovat subjektiivinen perspektiivi tämän jaetun elimistön salaisuuksiin.
Toisaalta Ite en ehkä lähtis aivot tai keho edellä laisinkaan vaan kyl viime aikoina olen evidenssin valossa kääntynyt sille kannalle että aivot tosiaan olisi parempi ymmärtää suodattimena kuin tietoisuuden synnyttäjänä.
Yksi tietoisuus. Monta kurkistusikkunaa.
No nämä pohdintani eivät varmaan kyllä auta vastaamaan kysymykseen siitä kuinka nuo aivot rakennettaisiin joten sen homman jätän suosiolla aivojen arkkitehtuuria paremmin ymmärtäville.
Tällainen tuli aivojen rakentamisesta mieleen, ei nollasta lähtien, vaan jo olemassa oleviin aivoihin 'rakentaa" uusi ajattelulokero.
Eli uuden kielen oppiminen uudessa ympäristössä, jossa ei käytetä äidinkieltä ja ympäristö ei suuresti ole yhteydessä edelliseen elämään.
Esimerkiksi muuttaa Ranskaan ja ottaa ranskalainen rakastajatar, jotta nopeasti oppii paikallisen kielen.
Rakentuuko ajan myötä aivoihin uuden kielen myötä uusi "persoona" entisen rinnalle, kun kielten sanastot ja käytetyt ilmaisut ei toimi yksi yhteen.
Nimimerkki A: Mitä jos olemme kaikki yhtä suurta aivoa, ja muodostamme yhdessä yhden ajattelevan kokonaisuuden?
Mielenkiintoista pohdintaa mutta huomauttaisin nimimerkki A:lle että me emme ole aivot van kehomieli. Aivot ilman kehoa ovat kuin renki ilman isäntää.
Ajattelisin ehkä enemmän niin että olemme yksi suuri sisäelimistö ja yksilölliset aivot ovat subjektiivinen perspektiivi tämän jaetun elimistön salaisuuksiin.
Toisaalta Ite en ehkä lähtis aivot tai keho edellä laisinkaan vaan kyl viime aikoina olen evidenssin valossa kääntynyt sille kannalle että aivot tosiaan olisi parempi ymmärtää suodattimena kuin tietoisuuden synnyttäjänä.
Yksi tietoisuus. Monta kurkistusikkunaa.
No nämä pohdintani eivät varmaan kyllä auta vastaamaan kysymykseen siitä kuinka nuo aivot rakennettaisiin joten sen homman jätän suosiolla aivojen arkkitehtuuria paremmin ymmärtäville.
Puhutaan paljon siitä miten vatsassa ja muualla olevat ruumiin osat osallistuvat tunteisiin ja ajatteluunkin.
Mistä tiedämme onko ihmisessä vain 1 tietoisuus? Voisihan periaatteessa vatsakin olla tietoinen itsestään ja aivomme erikseen. Emme vain voi millään tietää sitä, samalla tavalla kuin emme voi tietää sitä että onko älykäskone, eläin, tai toinen ihminen tietoinen itsestään.
Jos aivojen valmistamisella tarkoitetaan sitä, että aivot muodostuvat muuten kuin hedelmöityksestä sikiöön ja sitten lopulta asteittain kasvaviin aivoihin, niin eiköhän todennäköisin tapa tule olemaan aivojen kasvatus samalla tavalla kuin vaikka maksan kasvatus "laboratoriossa". Jotenkin kantasolut vaan laitetaan "moodiin" jossa ne alkavat muodostaa aivoja.
Jos aivojen valmistamisella tarkoitetaan sitä, että aivot muodostuvat muuten kuin hedelmöityksestä sikiöön ja sitten lopulta asteittain kasvaviin aivoihin, niin eiköhän todennäköisin tapa tule olemaan aivojen kasvatus samalla tavalla kuin vaikka maksan kasvatus "laboratoriossa". Jotenkin kantasolut vaan laitetaan "moodiin" jossa ne alkavat muodostaa aivoja.
Ok, mutta onko sillä väliä minkä olion kantasoluista aivot rakennetaan ja minkä eliön päähän ne laitetaan. Varmaan tarkoitit ihmistä ja ihmisen kantasoluja. Kunhan vaan tuli mieleen ja lupa taisi olla spekuloida, ehkä myös ilman eettisiä rajoitteita.
Tauko kirjoitti: ↑09 Touko 2024, 19:31
Tällainen tuli aivojen rakentamisesta mieleen, ei nollasta lähtien, vaan jo olemassa oleviin aivoihin 'rakentaa" uusi ajattelulokero.
Eli uuden kielen oppiminen uudessa ympäristössä, jossa ei käytetä äidinkieltä ja ympäristö ei suuresti ole yhteydessä edelliseen elämään.
Esimerkiksi muuttaa Ranskaan ja ottaa ranskalainen rakastajatar, jotta nopeasti oppii paikallisen kielen.
Rakentuuko ajan myötä aivoihin uuden kielen myötä uusi "persoona" entisen rinnalle, kun kielten sanastot ja käytetyt ilmaisut ei toimi yksi yhteen.
Jäin oikein pohtimaan tätä. Ja erityisesti sitä mitä vaihtoehtoja tässä skenaariossa vois olla.
Leikin ajatuksella että meillä on kaksi koehenkilöä.
Henkilö A; löytää ranskalaisen rakastajan ja alkaa elää Ranskassa.
Henkilö B; lähtee yhden vuoden työkeikalle ranskaan, jonka aikana hänellä on ranskalainen rakastaja. Aikomuksena kuitenkin kotiin paluu.
Jos vertailemme heidän aivojensa ja olemisensa ranskalaistumis-astetta yhden vuoden jälkeen, onko se sama. Tai edes saman luontoinen. Intuitioni sanoo että henkilö A olisi kypsemmäksi paistunut ranskalainen.
Ja ranskalaisena oleminen olis integroitunut jotenki eri tavalla hänen pääkoppaansa.
Tuosta vielä ajatus, että mitä mieltä henkilö on sitten kysyttäessä esimerkiksi Saksasta, kun mielipidettä kysytään suomeksi ja erikseen ranskaksi.
Vastaus suomeksi voisi olla, että Saksa on hieno olutkulttuurimaa ja saman henkilön vastaus ranskaksi, että eivät saksalaiset ymmärrä mitään hyvästä viinistä.
Eli vastaus voisi olla kielestä riippuvainen, vaikka vastaaja on sama henkilö. Ja siten käytetty kieli olisi osana näkemystä ja mielipidettä.
Tämä oli vain mihinkään perustumatonta omaa pähkäilyä.
Fiktiivinen tieteiskirjallisuus sisältää jo monia toteutuneita aivojenvalmistushankkeita.
Aina Frankensteinista moderniin cyberpunk:iin, joko kokonaan tai osittain ihmisen luoma tietoinen otus, on ajatuksena kiehtonut ihmismieltä. Vai pitäisikö sanoa aivoja.
Ketjussa saa vapaasti esittää mitä hulluimpia omia, tai varastettuja ideoita siitä, millä tavalla tekoaivot voitaisiin valmistaa.
Jopa kirjallisuudessa ja taiteessa esiintyneet fiktiiviset tekoaivojen konseptit, piirrokset, maalaukset ja muu ovat tervetulleita. Saat esitellä myös omat luonnoksesi mitä tekoaivot voisivat olla, vaikka steampunk-hengessä, jos tänään siltä tuntuu.
Niin hauska ketju tämä yrittää olla.
---- Vakavat ohjeet viihdyttävään keskusteluun:
Tämä ei ole uskonnollinen, filosofinen tai maailmankatsomuksellinen lanka. Eli jos koet keskustelun aiheen loukkaavan omaa uskonnollista tai elämänfilosofista vakaumustasi tai maailmankatsomustasi, ei kannata osallistua. Koskee siis niin uskossa olevia kuin kiihkeitä ateistisia metafyysikkojakin.
Uskonnollinen ja maailmankatsomuksellinen pakkosyöttö, noitavainot ja muu vastaava manaaminen poistetaan.
Sama koskee toisten keskustelijoiden aivojen sorkkimista.
Keskustelussa ei ole tarkoitus porata nimimerkkien kalloihin reikää, ja tutkia mitä kuvitteellisia harhoja ne sinun mielestäsi sisältävät.
Esimerkki kielletystä harhaisesta kallonporaamisesta:
Nimimerkki A: Mitä jos olemme kaikki yhtä suurta aivoa, ja muodostamme yhdessä yhden ajattelevan kokonaisuuden?
Nimimerkki B: Taidatkin olla psyykikko tai velho. Oletko? Vastaa heti oletko, kyllä vai ei?
Tällainen agressiivinen aivoluteilu ja päänaukominen poistetaan.
Pysytään erossa toisten kallonsisäisestä maailmasta ja keskitytään pöydällä olevaan tekoaivoon. Silloin kaikki menee hyvin.
Pidätän oikeuden moderaattorina tulkita milloin hyvän maun raja ylittyy. Aihe on niin vaikea että lipsumista varmasti tapahtuu. Pyrin siis olemaan myös armollinen ja tulkitsemaan mihin suuntaan keskustelu on kokonaisuutena menossa.
Kiehtova avaus ja aihe.
Sydämelliset kiitokseni. Mukava kuulla että aivotukseni ei jäänyt täysin maksalaatikoksi sappikivimäisillä rusinoilla.
siili suhonen kirjoitti: ↑08 Touko 2024, 14:10
Ihan täysin en muista miten toi frankensteinjuttu meni mut oliko se niin että se kasattiin useammista osista.Eli jonkun aivot liitettiin jonkun toisen sisäelimiin ja näin pois päin?
Toihan ois kyllä hyvin mielenkiintoinen projekti suorittaa. Kytkeä aivot vieraan ruumiin kiertäjähermoon ja interiööriin. Mitä tosta seurais?
Aivot joutuisivat täysin vieraaseen ympäristöön jota ne koittaisivat tulkita ja mallintaa tunteina oman elämänkokemuksen ehdollistamien neuraalisten kytkentöjen pohjalta. Tunnetilat tulisivat ja menisivät vailla mitään tunnistettavaa yhteyttä ajatuksiin ja havaintoihin jne. Voisin kuvitella että tuo olis aika helvetillinen kokemus kantajalleen. Tuo frankstein mieli varmaan hajoaisi aika nopeasti pirstaleiksi jos koskaan mitään koherenttia kokemusta minästä pääsisi syntymäänkään.
Mut jos ois oikein utelias ja varustettu mengelen moraalilla niin kyllähän toi ois kutkuttavaa päästä kysymään tältä tosielämän frankenilta raporttia sisäisestä kokemuksestaan olettaen että kaveri säilyisi edes hetken raportointikunnossa.
En minäkään muista ja tarinan tulkinta on tietysti moniulotteinen. Valitsin sen ehkä siksi että se hieman siirtäisi näkökulmaa juurikin muitakin kokonaisuuksia kohden, kuin pelkää yksittäistä aivosolua emuloivaa transistoria. Joka on tällä hetkellä alan standardi.
Nimimerkki A: Mitä jos olemme kaikki yhtä suurta aivoa, ja muodostamme yhdessä yhden ajattelevan kokonaisuuden?
Mielenkiintoista pohdintaa mutta huomauttaisin nimimerkki A:lle että me emme ole aivot van kehomieli. Aivot ilman kehoa ovat kuin renki ilman isäntää.
Ajattelisin ehkä enemmän niin että olemme yksi suuri sisäelimistö ja yksilölliset aivot ovat subjektiivinen perspektiivi tämän jaetun elimistön salaisuuksiin.
Ilmoitin asiasta Nimimerkki A:lle. Hän lupasi pohtia asiaa.
siili suhonen kirjoitti: ↑08 Touko 2024, 14:26
Toisaalta Ite en ehkä lähtis aivot tai keho edellä laisinkaan vaan kyl viime aikoina olen evidenssin valossa kääntynyt sille kannalle että aivot tosiaan olisi parempi ymmärtää suodattimena kuin tietoisuuden synnyttäjänä.
Yksi tietoisuus. Monta kurkistusikkunaa.
Olen samaa mieltä.
En vedä jakolinjoja. Olen kokenut äärimmäisen vaikeaksi tietoisuusketjuissa ajattelun, jossa olisi jokin rajapinta jonka toisella puolella on todellisuus ja toisella tietoisuus. Eli koen aivojen lisäksi jopa tietoisuuden rajapinnan vaikeaksi määrittää. Muuten kuin sopimusluontoisesti.
Mutta nyt kun tämä ei ole tietoisuusketju, niin totean että olen samoilla linjoilla.
Jos tarkastelemma varpaan päästä lähtevää hermokimppua jonka signaalin pääteasema on jossakin päin aivoja. En itse löydä ilmeistä väliasemaa jolla voisimme todeta, että nyt vaihdamme junaan joka lähtee kohti tietoisuutta ja syöksyy aivojen tuntemattomaan tunneliin.
siili suhonen kirjoitti: ↑08 Touko 2024, 14:26
No nämä pohdintani eivät varmaan kyllä auta vastaamaan kysymykseen siitä kuinka nuo aivot rakennettaisiin joten sen homman jätän suosiolla aivojen arkkitehtuuria paremmin ymmärtäville.
Kyllä tämä auttaa mielestäni. Ja jos ei ole ideaa aivojen valmistamiseksi, niin aivotoiminnasta keskustelu ja kommentointi on tervetullutta. Ja se, mitä prosesseja aivotoiminta kattaa, on mitä parhainta spekulointia. Ja ainahan voi keskittyä sitten vain siihen "aivot" nimiseen komponenttiin, joka toimii suodattajana.
Tämä on nyt tällainen cross-fit -tyyppinen tieteellis-taiteellinen jumppa- performanssi, johon on vapaa pääsy.
Itse olen ihastunut scifi-tyyppiseen ajatukseen, jossa aivot tai psykofyysinen kokoonaisuus rakennettaisiin synteettisistä ja/tai oragaanisista elementeistä, ja itse otus ja ajattelija syntyisi ikään kuin siinä ohessa. Eli ei niin päin, että pöyhitään ja ymmärretään koko ihminen läpikotaisin ja sitten mallinnetaan sama transistoireilla.
Joo tykkään lähtökohdasta ja tää on varmaan way to go. OPitaan tekemällä ei pöyhimällä ja papereita pyörittelemällä. Toi toimi space xllä ja toimii tässäkin. Toki pitää sit viel miettiä et miten me arvioidaan että onks nää aivot tietosia vai ei mut ei totakaan kannata etukäteen liikaa pohtia vaan sekin opitaan matkan varrella kyllä.
Tietoisuuden sijaan tässä keskustelussa maanläheisempi sana voisi olla myös ajattelu. Mitä on ajatteleminen? Ajattelemmeko kehollamme? Ja kaikkea sen sellaista.
Mielenkiintoinen kysymys jota ei ole tullut kauheasti ajateltua. Jos jotain pitäs säveltää niin sanoisin et ajatukset ovat ajattelian tarkoitusperiin räätälöityjä abstrakteja yleiskäsitteitä jotka on määritelty muiden kösitteiden avulla ja jotka saavat merkityksensä kantajansa elämänhistorian luomista assosisaatioista.
AJattelu sit on tiettyjen formaalisten sääntöjen mukaisesti järjesetty ajatusjono jossa merkitys syntyy paitsi näiden ajatusten assosiaatioista myös ajatusten järjestyksestä ja suhteista toisiinsa. Molemmissa tapuksissa tuo merkitys ilmenee tunnetasolla. Joskus hienovaraisempaa joskus kunnon paskamyrskyä. Ajatelman valenssista riippuen. Näin siis ihmisellä. Muihin ajattelualustoihin en ota kantaa.
Matemaattinen ajattelu vastaa sitten paremmin todellisuutta kun muuttujina ikmenevinä ajatuksilla ei ole sisäistä rakennetta toisin kun omia tuntemuksiaan ja ennakkoluulojaan muuhun maailman projisoivan normikielemme ajatuksilla vaan ainoastaan suhteet ja ulkoinen rakenne merkkaa. Kartta eli kieli ei ole maasto eli todellisuus. Ainoa vastaavuus kielen ja maailman välillä voi löytyä suhteista ja rakenteista toisinkun subjekti-predikaatti muotoinen normikielemme antaa meille ymmärtää.
Eli siis toistaiseksi ei ole ihmisen osalta onnistunut? Hurjaltahan se kuulostaa ja vaik ois kyl kiva tietää milt
tuo tuntuis ja vastaako se ennustamaani kauhua ja terroria niin sen verran nössö oon että jäis kyl iteltä tekemättä. Mut jos joku kokee että tuo on se mitä haluaa tai tarvii niin antaa palaa. Parempi vaoaaehtoinen ihminen kun viaton eläinparka jolta ei ole mitään kysytty. Ja toki tsemppaan oishan toi hienoa jos onnistus. Olen kyllä yläättynyt jos onnistuu mut kivahan se on yllättyä.
Ois se outoo. Heräis fitnessäijän kropasta. Lihaksista tulee ihan eri palautetta kun mihin aivot ovat tottuneet. Ja interiööristä myös. Kyllä tossa totuttelemista ois. Luulis että nuo väistömöttömät ristiriidat näkyisivät myös siellä mielen tasolla joka kaikkea tätä kaaosta heijastelee.
Oisko sitä sit enää sama ihminen? Päässä pyöris muistoja johon keho ei osaa samasitua millään tavalla. Ton täytyy olla hyvin outo kokemus. Kylhän se kiinostelis kokea.
Sydämelliset kiitokseni. Mukava kuulla että aivotukseni ei jäänyt täysin maksalaatikoksi sappikivimäisillä rusinoilla.
Ei todellakaan jääny tää oli kunnon gourmeeta. Ja hyvää keskustelua ja idoita herättänyt mitä nopeasti vilkuilin ketjua ja kuten odotinkin. Hyvää settiä.
siili suhonen kirjoitti: ↑10 Touko 2024, 02:14
Eli siis toistaiseksi ei ole ihmisen osalta onnistunut? Hurjaltahan se kuulostaa ja vaik ois kyl kiva tietää milt
tuo tuntuis ja vastaako se ennustamaani kauhua ja terroria niin sen verran nössö oon että jäis kyl iteltä tekemättä. Mut jos joku kokee että tuo on se mitä haluaa tai tarvii niin antaa palaa. Parempi vaoaaehtoinen ihminen kun viaton eläinparka jolta ei ole mitään kysytty. Ja toki tsemppaan oishan toi hienoa jos onnistus. Olen kyllä yläättynyt jos onnistuu mut kivahan se on yllättyä.
Ois se outoo. Heräis fitnessäijän kropasta. Lihaksista tulee ihan eri palautetta kun mihin aivot ovat tottuneet. Ja interiööristä myös. Kyllä tossa totuttelemista ois. Luulis että nuo väistömöttömät ristiriidat näkyisivät myös siellä mielen tasolla joka kaikkea tätä kaaosta heijastelee.
Oisko sitä sit enää sama ihminen? Päässä pyöris muistoja johon keho ei osaa samasitua millään tavalla. Ton täytyy olla hyvin outo kokemus. Kylhän se kiinostelis kokea.
Kyllä varmaan tulevaisuudessa päänsiirtoa kokeillaan jollekin rikkaalle vanhukselle tai kuoleman sairaalle. Sitten odotetaan sopivaa aivokuollutta nuorta kehon luovuttajaa tai tiedä vaikka jossain Kiinassa tai Brasiliassa tms voisi valita itseään mielyttävän kehon kuvastosta ja joku mafia kävisi sieppaamassa ko. henkilön. Eri kehoilla olisi eri hinnat. Haluaako lihaksikkaan bodarin kehon, voimakkaan sydämen, minkä ihon värin ja varsinkin KUINKA ISO PENIS ON!
Sitten siepattu ruumiin luovuttaja nukutetaan ja vierellä on rikas uuden kehon saaja. Aletaan yksitellen hermoja ja verisuonia yhdistää luovuttajan selkäytimestä rikkaan henkilön aivoihin. Sitä mistä kohtaa ruumiin luovuttajan pää tarkalleen leikataan irti mulla ei ole käsitystä, mutta joku lääketiede tunteva voisi kommentoida tähän, että paljon kaulaa tulee mukaan? Mistä kohtaa päänleikkaus kantsii tehdä?
Fiktiivinen tieteiskirjallisuus sisältää jo monia toteutuneita aivojenvalmistushankkeita.
Aina Frankensteinista moderniin cyberpunk:iin, joko kokonaan tai osittain ihmisen luoma tietoinen otus, on ajatuksena kiehtonut ihmismieltä. Vai pitäisikö sanoa aivoja.
Ketjussa saa vapaasti esittää mitä hulluimpia omia, tai varastettuja ideoita siitä, millä tavalla tekoaivot voitaisiin valmistaa.
Jopa kirjallisuudessa ja taiteessa esiintyneet fiktiiviset tekoaivojen konseptit, piirrokset, maalaukset ja muu ovat tervetulleita. Saat esitellä myös omat luonnoksesi mitä tekoaivot voisivat olla, vaikka steampunk-hengessä, jos tänään siltä tuntuu.
Niin hauska ketju tämä yrittää olla.
---- Vakavat ohjeet viihdyttävään keskusteluun:
Tämä ei ole uskonnollinen, filosofinen tai maailmankatsomuksellinen lanka. Eli jos koet keskustelun aiheen loukkaavan omaa uskonnollista tai elämänfilosofista vakaumustasi tai maailmankatsomustasi, ei kannata osallistua. Koskee siis niin uskossa olevia kuin kiihkeitä ateistisia metafyysikkojakin.
Uskonnollinen ja maailmankatsomuksellinen pakkosyöttö, noitavainot ja muu vastaava manaaminen poistetaan.
Sama koskee toisten keskustelijoiden aivojen sorkkimista.
Keskustelussa ei ole tarkoitus porata nimimerkkien kalloihin reikää, ja tutkia mitä kuvitteellisia harhoja ne sinun mielestäsi sisältävät.
Esimerkki kielletystä harhaisesta kallonporaamisesta:
Nimimerkki A: Mitä jos olemme kaikki yhtä suurta aivoa, ja muodostamme yhdessä yhden ajattelevan kokonaisuuden?
Nimimerkki B: Taidatkin olla psyykikko tai velho. Oletko? Vastaa heti oletko, kyllä vai ei?
Tällainen agressiivinen aivoluteilu ja päänaukominen poistetaan.
Pysytään erossa toisten kallonsisäisestä maailmasta ja keskitytään pöydällä olevaan tekoaivoon. Silloin kaikki menee hyvin.
Pidätän oikeuden moderaattorina tulkita milloin hyvän maun raja ylittyy. Aihe on niin vaikea että lipsumista varmasti tapahtuu. Pyrin siis olemaan myös armollinen ja tulkitsemaan mihin suuntaan keskustelu on kokonaisuutena menossa.
Kiehtova avaus ja aihe.
Sydämelliset kiitokseni. Mukava kuulla että aivotukseni ei jäänyt täysin maksalaatikoksi sappikivimäisillä rusinoilla.
siili suhonen kirjoitti: ↑08 Touko 2024, 14:10
Ihan täysin en muista miten toi frankensteinjuttu meni mut oliko se niin että se kasattiin useammista osista.Eli jonkun aivot liitettiin jonkun toisen sisäelimiin ja näin pois päin?
Toihan ois kyllä hyvin mielenkiintoinen projekti suorittaa. Kytkeä aivot vieraan ruumiin kiertäjähermoon ja interiööriin. Mitä tosta seurais?
Aivot joutuisivat täysin vieraaseen ympäristöön jota ne koittaisivat tulkita ja mallintaa tunteina oman elämänkokemuksen ehdollistamien neuraalisten kytkentöjen pohjalta. Tunnetilat tulisivat ja menisivät vailla mitään tunnistettavaa yhteyttä ajatuksiin ja havaintoihin jne. Voisin kuvitella että tuo olis aika helvetillinen kokemus kantajalleen. Tuo frankstein mieli varmaan hajoaisi aika nopeasti pirstaleiksi jos koskaan mitään koherenttia kokemusta minästä pääsisi syntymäänkään.
Mut jos ois oikein utelias ja varustettu mengelen moraalilla niin kyllähän toi ois kutkuttavaa päästä kysymään tältä tosielämän frankenilta raporttia sisäisestä kokemuksestaan olettaen että kaveri säilyisi edes hetken raportointikunnossa.
En minäkään muista ja tarinan tulkinta on tietysti moniulotteinen. Valitsin sen ehkä siksi että se hieman siirtäisi näkökulmaa juurikin muitakin kokonaisuuksia kohden, kuin pelkää yksittäistä aivosolua emuloivaa transistoria. Joka on tällä hetkellä alan standardi.
Nimimerkki A: Mitä jos olemme kaikki yhtä suurta aivoa, ja muodostamme yhdessä yhden ajattelevan kokonaisuuden?
Mielenkiintoista pohdintaa mutta huomauttaisin nimimerkki A:lle että me emme ole aivot van kehomieli. Aivot ilman kehoa ovat kuin renki ilman isäntää.
Ajattelisin ehkä enemmän niin että olemme yksi suuri sisäelimistö ja yksilölliset aivot ovat subjektiivinen perspektiivi tämän jaetun elimistön salaisuuksiin.
Ilmoitin asiasta Nimimerkki A:lle. Hän lupasi pohtia asiaa.
siili suhonen kirjoitti: ↑08 Touko 2024, 14:26
Toisaalta Ite en ehkä lähtis aivot tai keho edellä laisinkaan vaan kyl viime aikoina olen evidenssin valossa kääntynyt sille kannalle että aivot tosiaan olisi parempi ymmärtää suodattimena kuin tietoisuuden synnyttäjänä.
Yksi tietoisuus. Monta kurkistusikkunaa.
Olen samaa mieltä.
En vedä jakolinjoja. Olen kokenut äärimmäisen vaikeaksi tietoisuusketjuissa ajattelun, jossa olisi jokin rajapinta jonka toisella puolella on todellisuus ja toisella tietoisuus. Eli koen aivojen lisäksi jopa tietoisuuden rajapinnan vaikeaksi määrittää. Muuten kuin sopimusluontoisesti.
Mutta nyt kun tämä ei ole tietoisuusketju, niin totean että olen samoilla linjoilla.
Jos tarkastelemma varpaan päästä lähtevää hermokimppua jonka signaalin pääteasema on jossakin päin aivoja. En itse löydä ilmeistä väliasemaa jolla voisimme todeta, että nyt vaihdamme junaan joka lähtee kohti tietoisuutta ja syöksyy aivojen tuntemattomaan tunneliin.
siili suhonen kirjoitti: ↑08 Touko 2024, 14:26
No nämä pohdintani eivät varmaan kyllä auta vastaamaan kysymykseen siitä kuinka nuo aivot rakennettaisiin joten sen homman jätän suosiolla aivojen arkkitehtuuria paremmin ymmärtäville.
Kyllä tämä auttaa mielestäni. Ja jos ei ole ideaa aivojen valmistamiseksi, niin aivotoiminnasta keskustelu ja kommentointi on tervetullutta. Ja se, mitä prosesseja aivotoiminta kattaa, on mitä parhainta spekulointia. Ja ainahan voi keskittyä sitten vain siihen "aivot" nimiseen komponenttiin, joka toimii suodattajana.
Tämä on nyt tällainen cross-fit -tyyppinen tieteellis-taiteellinen jumppa- performanssi, johon on vapaa pääsy.
Itse olen ihastunut scifi-tyyppiseen ajatukseen, jossa aivot tai psykofyysinen kokoonaisuus rakennettaisiin synteettisistä ja/tai oragaanisista elementeistä, ja itse otus ja ajattelija syntyisi ikään kuin siinä ohessa. Eli ei niin päin, että pöyhitään ja ymmärretään koko ihminen läpikotaisin ja sitten mallinnetaan sama transistoireilla.
Joo tykkään lähtökohdasta ja tää on varmaan way to go. OPitaan tekemällä ei pöyhimällä ja papereita pyörittelemällä. Toi toimi space xllä ja toimii tässäkin. Toki pitää sit viel miettiä et miten me arvioidaan että onks nää aivot tietosia vai ei mut ei totakaan kannata etukäteen liikaa pohtia vaan sekin opitaan matkan varrella kyllä.
Tietoisuuden sijaan tässä keskustelussa maanläheisempi sana voisi olla myös ajattelu. Mitä on ajatteleminen? Ajattelemmeko kehollamme? Ja kaikkea sen sellaista.
Mielenkiintoinen kysymys jota ei ole tullut kauheasti ajateltua. Jos jotain pitäs säveltää niin sanoisin et ajatukset ovat ajattelian tarkoitusperiin räätälöityjä abstrakteja yleiskäsitteitä jotka on määritelty muiden kösitteiden avulla ja jotka saavat merkityksensä kantajansa elämänhistorian luomista assosisaatioista.
AJattelu sit on tiettyjen formaalisten sääntöjen mukaisesti järjesetty ajatusjono jossa merkitys syntyy paitsi näiden ajatusten assosiaatioista myös ajatusten järjestyksestä ja suhteista toisiinsa. Molemmissa tapuksissa tuo merkitys ilmenee tunnetasolla. Joskus hienovaraisempaa joskus kunnon paskamyrskyä. Ajatelman valenssista riippuen. Näin siis ihmisellä. Muihin ajattelualustoihin en ota kantaa.
Matemaattinen ajattelu vastaa sitten paremmin todellisuutta kun muuttujina ikmenevinä ajatuksilla ei ole sisäistä rakennetta toisin kun omia tuntemuksiaan ja ennakkoluulojaan muuhun maailman projisoivan normikielemme ajatuksilla vaan ainoastaan suhteet ja ulkoinen rakenne merkkaa. Kartta eli kieli ei ole maasto eli todellisuus. Ainoa vastaavuus kielen ja maailman välillä voi löytyä suhteista ja rakenteista toisinkun subjekti-predikaatti muotoinen normikielemme antaa meille ymmärtää.
Eli siis toistaiseksi ei ole ihmisen osalta onnistunut? Hurjaltahan se kuulostaa ja vaik ois kyl kiva tietää milt
tuo tuntuis ja vastaako se ennustamaani kauhua ja terroria niin sen verran nössö oon että jäis kyl iteltä tekemättä. Mut jos joku kokee että tuo on se mitä haluaa tai tarvii niin antaa palaa. Parempi vaoaaehtoinen ihminen kun viaton eläinparka jolta ei ole mitään kysytty. Ja toki tsemppaan oishan toi hienoa jos onnistus. Olen kyllä yläättynyt jos onnistuu mut kivahan se on yllättyä.
Ois se outoo. Heräis fitnessäijän kropasta. Lihaksista tulee ihan eri palautetta kun mihin aivot ovat tottuneet. Ja interiööristä myös. Kyllä tossa totuttelemista ois. Luulis että nuo väistömöttömät ristiriidat näkyisivät myös siellä mielen tasolla joka kaikkea tätä kaaosta heijastelee.
Oisko sitä sit enää sama ihminen? Päässä pyöris muistoja johon keho ei osaa samasitua millään tavalla. Ton täytyy olla hyvin outo kokemus. Kylhän se kiinostelis kokea.
Sydämelliset kiitokseni. Mukava kuulla että aivotukseni ei jäänyt täysin maksalaatikoksi sappikivimäisillä rusinoilla.
Ei todellakaan jääny tää oli kunnon gourmeeta. Ja hyvää keskustelua ja idoita herättänyt mitä nopeasti vilkuilin ketjua ja kuten odotinkin. Hyvää settiä.
Mulla on sulle Suhos Siili vastaus tulossa tähän. Sain ideoita tästä. Mutta joudut odottamaan vielä hetken. Olen tehnyt mm. palindromeja välillä, niin en ole saanut valmiiksi.
Nonnni. Pist tulemaan kun kerkiät. Palindromit aina maistuvat. Nyt iltakävelylle lähimetsään.
Tee se itse pohjalta. Enää puuttuu se perusta minkä päälle rakentaa, mutta jos pohja löytyisi, niin sen päälle rakennettuna voisi tomia OSI-mallin mukainen hierarkinen tiedon siirto/käsittelytapa.
Aistien ja aivojen kannalta data, informaatio, tieto, ymmärrys. Tai jotain sinnepäin.
