Universumi: Olemmeko mustassa aukossa vai tietokonesimulaatiossa?

[Phobos]

Välillä nykyään lukee ja näkee mitä villimpiä spekulaatioita universumin olemuksesta. Aloitan tämän ketjun jos jollakin on asiaan mielipiteitä. Eli hieman mitä universumi voisi olla ja missä se voisi olla. Laitan nyt tähän tuon Melvin Vopsonin tutkimuksen mutta on myös tulkintoja että maailmankaikkeus pyörii ja olemme mustan aukon sisäpuolella. Joten sisältääkö jokainen universumimme musta aukko itseasiassa universumin? Tapahtumahorisontin toiselta puolelta kun emme mitään informaatiota käsittääkseni saa. Liäksi on vielä hämmentävät valkoiset aukot joista ei käsittääkseni ole ainuttakaan havaintoa. Onko multiuniversumi tulkinta sittenkin oikea?

Could gravity be evidence that the universe is a computer simulation? My new study suggests so

https://www.port.ac.uk/news-events-and- ... uggests-so

En tiedä onko alue oikea mutta pistin tähtitieteeseen ja avaruuteen.

[Lyde19]

Musk sanoi muutama vuosi sitten huumepäissään että simulaatiossa ollaan.

[Märkäruuti]

Musk sanoi muutama vuosi sitten huumepäissään että simulaatiossa ollaan.

Jossain sen simulaation aikaansaajankin pitäisi kaiketi olla. Ei tuo taida avaruuden olemassaoloa poistaa, mutta siirtää sen selittämisvaikeudet varmasti toiseen potenssiin.

[Neutroni]

Jossain sen simulaation aikaansaajankin pitäisi kaiketi olla. Ei tuo taida avaruuden olemassaoloa poistaa, mutta siirtää sen selittämisvaikeudet varmasti toiseen potenssiin.

Minusta tuollaiset ongelmat tarkoittavat, että asioiden selittäminen simulaatiolla, jumalilla tai muilla tietoisilla toimijoilla, jotka jotenkin hallitsevat maailmaamme tai ovat laittaneet sen alulle, ovat vain filosofisten perusongelmien lakaisemista maton alle. Ainakin minulle tulee mieleen, että millainen se tietoinen olento on, millaisessa maailmassa se elää ja millaisia luonnonlakeja noudattaa? Ja jos perustellaan esim. meidan maailman monimutkaisuuksia sillä, että ne on tietoisesti luotu, niin miten se selvästikin vielä paljon monimutkaisempi luoja voi olla olemassa.

[Märkäruuti]

Ja jos perustellaan esim. meidan maailman monimutkaisuuksia sillä, että ne on tietoisesti luotu, niin miten se selvästikin vielä paljon monimutkaisempi luoja voi olla olemassa.

Olin kai parikymppinen, kun luin Dänikenin kirjan, jossa hän ensin todisti pitkät pätkät suoraan kreationisteita lainaten, ettei edes maailmankaikkeuden ikä olisi riittänyt ihmisen kehittymiseen evoluution kautta. Sitten Däniken teki älyllisen tuplahärvelin ja kertoi, että ihmisen kehityksen takana on pakostakin ollut yliälykäs avaruusrotu. Että mitä?

Miten joku kirjoittaja voi aliarvioida lukijoidensa älykyyden noin räikeästi? Taisi olla ensimmäinen lukemani Däniken ja viimeiseksi se jäi aivan varmasti.

[Vanha jäärä]

Jossain sen simulaation aikaansaajankin pitäisi kaiketi olla. Ei tuo taida avaruuden olemassaoloa poistaa, mutta siirtää sen selittämisvaikeudet varmasti toiseen potenssiin.

Minusta tuollaiset ongelmat tarkoittavat, että asioiden selittäminen simulaatiolla, jumalilla tai muilla tietoisilla toimijoilla, jotka jotenkin hallitsevat maailmaamme tai ovat laittaneet sen alulle, ovat vain filosofisten perusongelmien lakaisemista maton alle. Ainakin minulle tulee mieleen, että millainen se tietoinen olento on, millaisessa maailmassa se elää ja millaisia luonnonlakeja noudattaa? Ja jos perustellaan esim. meidan maailman monimutkaisuuksia sillä, että ne on tietoisesti luotu, niin miten se selvästikin vielä paljon monimutkaisempi luoja voi olla olemassa.

Minusta tuollainen selitys olisi vieläkin kummallisempi. Mistä tuollainen toimija on tullut, mikä toimijan puolestaan on luonut tai - kaikkein omituisin selitys - että toimija olisi ollut aina olemassa. Luojan tai syntymisen ongelma, kuten toteat, vain pukataan selityksellä ainakin kertaluvun tai parin päähän.

[jester]

Jossain sen simulaation aikaansaajankin pitäisi kaiketi olla. Ei tuo taida avaruuden olemassaoloa poistaa, mutta siirtää sen selittämisvaikeudet varmasti toiseen potenssiin.

Minusta tuollaiset ongelmat tarkoittavat, että asioiden selittäminen simulaatiolla, jumalilla tai muilla tietoisilla toimijoilla, jotka jotenkin hallitsevat maailmaamme tai ovat laittaneet sen alulle, ovat vain filosofisten perusongelmien lakaisemista maton alle. Ainakin minulle tulee mieleen, että millainen se tietoinen olento on, millaisessa maailmassa se elää ja millaisia luonnonlakeja noudattaa? Ja jos perustellaan esim. meidan maailman monimutkaisuuksia sillä, että ne on tietoisesti luotu, niin miten se selvästikin vielä paljon monimutkaisempi luoja voi olla olemassa.

Minusta tuollainen selitys olisi vieläkin kummallisempi. Mistä tuollainen toimija on tullut, mikä toimijan puolestaan on luonut tai - kaikkein omituisin selitys - että toimija olisi ollut aina olemassa. Luojan tai syntymisen ongelma, kuten toteat, vain pukataan selityksellä ainakin kertaluvun tai parin päähän.

Kysymys on siitä, mikä on uskottavin selitys universumin synnylle. Jonkinlainen Aristoteleen ensimmäinen liikuttaja mielestäni tarvitaan. Tietenkin on eri mielipiteitä siitä, mikä on uskottavaa.

[Kohina]

Jossain sen simulaation aikaansaajankin pitäisi kaiketi olla. Ei tuo taida avaruuden olemassaoloa poistaa, mutta siirtää sen selittämisvaikeudet varmasti toiseen potenssiin.

Minusta tuollaiset ongelmat tarkoittavat, että asioiden selittäminen simulaatiolla, jumalilla tai muilla tietoisilla toimijoilla, jotka jotenkin hallitsevat maailmaamme tai ovat laittaneet sen alulle, ovat vain filosofisten perusongelmien lakaisemista maton alle. Ainakin minulle tulee mieleen, että millainen se tietoinen olento on, millaisessa maailmassa se elää ja millaisia luonnonlakeja noudattaa? Ja jos perustellaan esim. meidan maailman monimutkaisuuksia sillä, että ne on tietoisesti luotu, niin miten se selvästikin vielä paljon monimutkaisempi luoja voi olla olemassa.

Minusta tuollainen selitys olisi vieläkin kummallisempi. Mistä tuollainen toimija on tullut, mikä toimijan puolestaan on luonut tai - kaikkein omituisin selitys - että toimija olisi ollut aina olemassa. Luojan tai syntymisen ongelma, kuten toteat, vain pukataan selityksellä ainakin kertaluvun tai parin päähän.

Kysymys on siitä, mikä on uskottavin selitys universumin synnylle. Jonkinlainen Aristoteleen ensimmäinen liikuttaja mielestäni tarvitaan. Tietenkin on eri mielipiteitä siitä, mikä on uskottavaa.

Itsejärjestyvät järjestelmät ovat ihan tuttuja muutenkin, eli kaaoksesta voi syntyä järjestystä. Esimerkkejä on lukuisia ja universumimme yksi niistä

[jester]

Jossain sen simulaation aikaansaajankin pitäisi kaiketi olla. Ei tuo taida avaruuden olemassaoloa poistaa, mutta siirtää sen selittämisvaikeudet varmasti toiseen potenssiin.

Minusta tuollaiset ongelmat tarkoittavat, että asioiden selittäminen simulaatiolla, jumalilla tai muilla tietoisilla toimijoilla, jotka jotenkin hallitsevat maailmaamme tai ovat laittaneet sen alulle, ovat vain filosofisten perusongelmien lakaisemista maton alle. Ainakin minulle tulee mieleen, että millainen se tietoinen olento on, millaisessa maailmassa se elää ja millaisia luonnonlakeja noudattaa? Ja jos perustellaan esim. meidan maailman monimutkaisuuksia sillä, että ne on tietoisesti luotu, niin miten se selvästikin vielä paljon monimutkaisempi luoja voi olla olemassa.

Minusta tuollainen selitys olisi vieläkin kummallisempi. Mistä tuollainen toimija on tullut, mikä toimijan puolestaan on luonut tai - kaikkein omituisin selitys - että toimija olisi ollut aina olemassa. Luojan tai syntymisen ongelma, kuten toteat, vain pukataan selityksellä ainakin kertaluvun tai parin päähän.

Kysymys on siitä, mikä on uskottavin selitys universumin synnylle. Jonkinlainen Aristoteleen ensimmäinen liikuttaja mielestäni tarvitaan. Tietenkin on eri mielipiteitä siitä, mikä on uskottavaa.

Itsejärjestyvät järjestelmät ovat ihan tuttuja muutenkin, eli kaaoksesta voi syntyä järjestystä. Esimerkkejä on lukuisia ja universumimme yksi niistä

Mutta mistä tuo kaaos tuli? Mielestäni se ei ole uskottava alkutilanne.

[Kohina]

Jossain sen simulaation aikaansaajankin pitäisi kaiketi olla. Ei tuo taida avaruuden olemassaoloa poistaa, mutta siirtää sen selittämisvaikeudet varmasti toiseen potenssiin.

Minusta tuollaiset ongelmat tarkoittavat, että asioiden selittäminen simulaatiolla, jumalilla tai muilla tietoisilla toimijoilla, jotka jotenkin hallitsevat maailmaamme tai ovat laittaneet sen alulle, ovat vain filosofisten perusongelmien lakaisemista maton alle. Ainakin minulle tulee mieleen, että millainen se tietoinen olento on, millaisessa maailmassa se elää ja millaisia luonnonlakeja noudattaa? Ja jos perustellaan esim. meidan maailman monimutkaisuuksia sillä, että ne on tietoisesti luotu, niin miten se selvästikin vielä paljon monimutkaisempi luoja voi olla olemassa.

Minusta tuollainen selitys olisi vieläkin kummallisempi. Mistä tuollainen toimija on tullut, mikä toimijan puolestaan on luonut tai - kaikkein omituisin selitys - että toimija olisi ollut aina olemassa. Luojan tai syntymisen ongelma, kuten toteat, vain pukataan selityksellä ainakin kertaluvun tai parin päähän.

Kysymys on siitä, mikä on uskottavin selitys universumin synnylle. Jonkinlainen Aristoteleen ensimmäinen liikuttaja mielestäni tarvitaan. Tietenkin on eri mielipiteitä siitä, mikä on uskottavaa.

Itsejärjestyvät järjestelmät ovat ihan tuttuja muutenkin, eli kaaoksesta voi syntyä järjestystä. Esimerkkejä on lukuisia ja universumimme yksi niistä

Mutta mistä tuo kaaos tuli? Mielestäni se ei ole uskottava alkutilanne.

Miksi ei ole? Jos puhutaan hyvinjärjestäytymisestä,


Matematiikassa hyvinjärjestys joukossa X on sellainen täydellinen järjestysrelaatio R, että jokaisella joukon X ei-tyhjällä osajoukolla on pienin alkio.

Esimerkiksi tavallinen lukujen suuruusvertailu ≤ on hyvinjärjestys luonnollisten lukujen joukossa. Valittiinpa millä ehdolla tahansa osajoukko luonnollisia lukuja, jokin valituista on pienin. Esimerkiksi on olemassa "pienin luonnollinen luku, joka kerrottuna itsellään on yli kymmenen"; tämä on tietysti luku 4.

on se yhtäpitävä valinta-aksiooman kanssa:

Kaikissa tapauksissa, jos joukkoja S on äärettömän monta, ei kuitenkaan voida muodostaa sääntöä, jonka mukaisesti alkiot kustakin joukosta valitaan, mutta valinta-aksiooma olettaa ainoastaan, että tällainen valintakuvaus on olemassa, vaikka sitä ei voitaisi konstruoida."

Kutsu sitä vaikka Jumalaksi.

[Kohina]

Tuossa esimerkiksi tila jossa alkuarvolla ei tee mitään.

[Neutroni]

Kysymys on siitä, mikä on uskottavin selitys universumin synnylle. Jonkinlainen Aristoteleen ensimmäinen liikuttaja mielestäni tarvitaan. Tietenkin on eri mielipiteitä siitä, mikä on uskottavaa.

Minusta taas jonkinlaisen tietoisen tai persoonallisen ensimmäisen liikuttajan ikuinen olemassaolo on vielä epäuskottavampaa kuin jonkinlaisen determinististen luonnonlakien mukaan toimivan maailman, jonka osa meidän havaitsema universumi on. Mutta se on totta, että tällä tasolla puhutaan vain mielipiteistä.

[Phobos]

Olen aika pitkään seurannut Vopsonin tutkimuksia ja kirjoituksia. Hän ei missään ole viitannut jumaliin eikä mihinkään yliluonnollisiin entiitteihin. Ei tuossakaan artikkalissa yhdessäkään linkissä viitata yhtään mihinkään sellaiseen.

Mietin vähän aikaa sitten (Jos tietokone olisi tietoinen olio) jotenkin tähän tapaan. Pohjimmiltaan se on siis sähköisiä singaaleja ja yläpuolella bittejä (0 ja 1). Pääte on se mistä yleensä katsomme tuon tietokoneen tulkinnan. Miten tietokone näkisi nuo signaalit? Eli oman universuminsa?

Kohina taisi juuri kirjoittaa että on myös itsejärjestäytyviä systeemejä. Eli kaaoksestakin voi tulla järjestystä. Universumilla ei tarvitse olla tekijää eikä alkusyytä.

Me tulkitsemme universumia omin vajavaisin aistein ja todellisuus voi olla ihan jotain muuta mitä kuvittelemme. Jäävuorivertauskuvaa käyttäen tiedämme ehkä luonnosta nykyään 5-10 % ja 80-95 % on vielä löytämättä.

Neutroni on muistaakseni sanonut ja moni muukin että mitä ei voi todistaa kokein ja tutkimuksin ei oikein ole tiedettä eikä tieteellistä. Perehdyn vielä lisää noihin Vopsonin tutkimuksiin ja abstrakteihin. Mahdollista on että ne ovat taistelua tuulimyllyjä vastaan ja täyttä hölynpölyä. Mutta joskus tiede etenee ennakoimattomilla tavoilla.

[Stalker]

Ehdottomasti mustassa aukossa.
Jorma Saarnin teoriaa on paljon tutkittu Oulun yliopistossa.
https://www.skepsis.fi/lehti/2002/2002-4paat.html
Toinen mahdollisuus on että elämme emuloidussa simulaattorissa.

[anarkistialkuasukas]

Niin kauan kun kukaan simulaatio-höpöttäjä ei kerro missä on se serveri jolla simulaatio pyörii, on kysymys erään sortin hihhulismista ja kyseinen "teoria" siten hevonsontaa.