Fysiikasta yleisesti

[Ykkösnolla]

HS:ssä oli tänään mainio "Lassi ja Leevi"-sarjakuva. Siinä Lassin isä selitti Lassille, miksi Aurinko nousee ja laskee: Aurinko on päivällä kuuma, ja siksi se nousee ylöspäin. Illalla se viilenee, ja siksi laskeutuu alaspäin. Ja aurinkotuuli on syy siihen, että Aurinko päivällä liikkuu taivaalla (idästä länteen).

En epäile fysiikan lakeja siinä mielessä, etteikö niiden avulla voi ennusta asioita ja rakentaa laitteita yms. Mutta fysiikan lait eivät välttämättä ole sillä lailla tosia, että olisivat aitoja luonnonlakeja. Kuten aina sanotaan, ne ovat vain malleja. Ja niinpä niiden selitykset sanoilla ilman matematiikkaa tuntuvat joskus aivan mielivaltaisilta. Puheet ovat sellaisia, että aivan yhtä hyvillä puheilla voitaisiin perustella aivan päinvastainen laki. Niinpä nuo Lassin isän perustelut kuulostavat aivan yhtä hyviltä ja oikeilta kuin oikeatkin fysiikka-selitykset ja monet koulujen fysiikka-oppikirjojen tekstit. Tämä tekee fysiikasta paitsi vaikeaa, niin myös koomista.

[jester]

Ja niinpä niiden selitykset sanoilla ilman matematiikkaa tuntuvat joskus aivan mielivaltaisilta. Puheet ovat sellaisia, että aivan yhtä hyvillä puheilla voitaisiin perustella aivan päinvastainen laki.

Tieteen popularisointi on oma lajinsa, jota ei aina arvosteta. Voi myös kysyä, ymmärtääkö tieteilijä asiansa, jos ei pysty kertomaan tutkimuksistaan niin, että maallikkokin ymmärtää.

[Neutroni]

Tieteen popularisointi on oma lajinsa, jota ei aina arvosteta. Voi myös kysyä, ymmärtääkö tieteilijä asiansa, jos ei pysty kertomaan tutkimuksistaan niin, että maallikkokin ymmärtää.

Päteekö tuo vain tutkijoihin? Vai kaikille aloille? Onko kirurgi huono, jos ei pysty neuvomaan kadun miehelle miten suoritetaan vaativa leikkaus tai lentokoneinsinööri huono, jos ei pysty neuvomaan miten liikennelentokoneen runko mitoitetaan?

Tuo popularisointi on eri taito kuin itse työn tekeminen. Moni maailmanluokan tutkija on umpisurkea opiskelijoiden opettajanakin, ja popularisointi on vielä paljon vaikeampaa ja ristiriitaisempaa.

[HuuHaata]

Fyysikot ovat koomisia.

[Neutroni]

Fyysikot ovat koomisia.

Tuota voisi jo kutsua kieroutuneeksi huumorintajuksi. Jos listataan ihmisten keskimääräisiä käsityksiä, fyysikot kamppailevat varmaan tasapäin verovirkailijoiden ja tulliviranomaisten kanssa vakavan tylsyyden TOP 3:ssa.

[Wisti]

Fyysikot ovat koomisia.

Kukapa ei.

[Märkäruuti]

Tuo popularisointi on eri taito kuin itse työn tekeminen.

Olen lukenut populaaria tiedettä useammaltakin alalta kohta 50 vuotta. Olen ymmärtänyt lähes ensimäisistä vuosista lähtien, että popularisointi on "lie-to-children", vaikka termiin taisin törmätä vasta lukiessani Cohen, Steward, Pratchett The Science of Discworld.

Minua ei häiritse, etten hallitse lukemieni asioiden matemaattista mallintamista. Jos olisin edes pyrkinyt siihen, olisi skaalaa pitänyt supistaa huomattavasti. Enemmän tai vähemmän populaari tiedekirjallisuus on tuonut minulle vuosikymmeniä sisältöä elämään ja samalla olen päässyt perehtymään tieteen historiaan.
Kun lukee kirjoja kuten Lajien synty tai Ihmislajin polveutuminen, siirtyy samalla eri aikakauteen. Sama kokemus tulee vaikka Gothea tai Erasmus Rotterdamilaista lukiessa.

[Märkäruuti]

Jos listataan ihmisten keskimääräisiä käsityksiä, fyysikot kamppailevat varmaan tasapäin verovirkailijoiden ja tulliviranomaisten kanssa vakavan tylsyyden TOP 3:ssa.

Käsitys ehkä, mutta väärä käsitys. Kraussin Oleta pyöreä lehmä on malliesimerkki fyysikko(puujalka)huumorista. Enqvist viljelee kuivankälväkkää huumoria, mutta huumoria kuitenkin. Valtaoja on lämminhenkinen sujuvasanainen kirjoittaja eikä Feynmanin elämänkertakaan tylsältä tuntunut. Wilson ja Penzias olivat havainnoineet joko maailmankaikkeuden alkua tai pulujen ulosteita... (oliko kommentti julkaisun yhteenvedossa, vai ei, siitä olen lukenut kahdenlaista tietoa.)

Jos tylsyyttä haluat, niin hyllyssäni on lähes viisisataasivuinen Carl Boyerin TIETEIDEN KUNINGATAR Matematiikan historia osa I. Taitaa olla ainoa populaari tiedekirja, joka jäi minulta vähän kesken. Toista osaa en edes hankkinut. Vaan olisi se mielenkiintoista avata kantapubissa keskustelu Diofantoksen asemasta algebrassa....

[Corto]

Jos listataan ihmisten keskimääräisiä käsityksiä, fyysikot kamppailevat varmaan tasapäin verovirkailijoiden ja tulliviranomaisten kanssa vakavan tylsyyden TOP 3:ssa.

Käsitys ehkä, mutta väärä käsitys. Kraussin Oleta pyöreä lehmä on malliesimerkki fyysikko(puujalka)huumorista. Enqvist viljelee kuivankälväkkää huumoria, mutta huumoria kuitenkin. Valtaoja on lämminhenkinen sujuvasanainen kirjoittaja eikä Feynmanin elämänkertakaan tylsältä tuntunut. Wilson ja Penzias olivat havainnoineet joko maailmankaikkeuden alkua tai pulujen ulosteita... (oliko kommentti julkaisun yhteenvedossa, vai ei, siitä olen lukenut kahdenlaista tietoa.)

Jos tylsyyttä haluat, niin hyllyssäni on lähes viisisataasivuinen Carl Boyerin TIETEIDEN KUNINGATAR Matematiikan hostoria osa I. Taitaa olla ainoa populaari tiedekirja, joka jäi minulta vähän kesken. Toista osaa en edes hankkinut. Vaan olisi se mielenkiintoista avata kantapubissa keskustelu Diofantoksen asemasta algebrassa....

Ongelmani on se etten ikinä muista nimiä ja hyviä yksityiskohtia lukemastani. Kuinka moni opiskelijaneiti olisikaan hurmaantunut jos olis aikanaani osannut sujuvasti siteerata tieteiden kuninkaita (ja kuningattaria).

[Neutroni]

Käsitys ehkä, mutta väärä käsitys.

Juu, tuskin eri aloilla on lopultakaan valtavia eroja tuollaisessa asiassa.

[Tauko]

Puheet ovat sellaisia, että aivan yhtä hyvillä puheilla voitaisiin perustella aivan päinvastainen laki. Niinpä nuo Lassin isän perustelut kuulostavat aivan yhtä hyviltä ja oikeilta kuin oikeatkin fysiikka-selitykset ja monet koulujen fysiikka-oppikirjojen tekstit. Tämä tekee fysiikasta paitsi vaikeaa, niin myös koomista.

Puheet on puheita ja selittäjiä löytyy joka lähtöön, mutta ei ne selitykset fysiikkaa ja sen tuloksia muuksi muuta.
Ei fysiikka ja luonnon toiminnan mallintaminen ja teoriat helppoja ole ja teorioiden toimivuuden ratkaisee kokeelliset mittaukset.
Toisaalta fysiikka kuin muukin tieteellinen tieto on kumuloituvaa ja toisaalta aiempaa tietoa samalla korjaavaa ja tarkentavaa.
Komiikkaa itse fysiikassa en ole huomannut. Jotkut itseoppineet kaikentietävät oli johonkin pisteeseen asti hauskoja, mutta ei enää sen jälkeen, rasittavia.

[Vanha jäärä]

Tieteen popularisointi on oma lajinsa, jota ei aina arvosteta. Voi myös kysyä, ymmärtääkö tieteilijä asiansa, jos ei pysty kertomaan tutkimuksistaan niin, että maallikkokin ymmärtää.

Päteekö tuo vain tutkijoihin? Vai kaikille aloille? Onko kirurgi huono, jos ei pysty neuvomaan kadun miehelle miten suoritetaan vaativa leikkaus tai lentokoneinsinööri huono, jos ei pysty neuvomaan miten liikennelentokoneen runko mitoitetaan?

Tuo popularisointi on eri taito kuin itse työn tekeminen. Moni maailmanluokan tutkija on umpisurkea opiskelijoiden opettajanakin, ja popularisointi on vielä paljon vaikeampaa ja ristiriitaisempaa.

Olen havainnut, että tekniikan tai fysiikan spesialisti on silloin hyvä, kun hän osaa kertoa alansa olennaisista kysymyksistä ilman yhtään yhtälöä. Ne, jotka tarvitsevat yhtälöitä, ovat pelkkiä kirjanoppineita .

Se, miksi tutkija on huono opettajana, aiheutuu siitä, että hänen "sanomattakin on selvää" -horisonttinsa on aikaa myöten liukunut sinne, minne harvan opiskelijan "tämän minä vielä ymmärrän" -horisontti yltää. Popularisoinnissa tutkijan mielikuvitus ei edes riitä sen horisontin kuvittelemiseen, mistä selityksen pitäisi alkaa.

[Tauko]

Tuosta olen kyllä jossain määrin eri mieltä.

Olen havainnut, että tekniikan tai fysiikan spesialisti on silloin hyvä, kun hän osaa kertoa alansa olennaisista kysymyksistä ilman yhtään yhtälöä.

Mielestäni työntekijä, olkoon tutkija tai muu, on silloin hyvä, kun osaa työnsä ja tietää mitä tekee.

Ne, jotka tarvitsevat yhtälöitä, ovat pelkkiä kirjanoppineita .

Kirjanoppineet perustavat tietonsa alan kirjallisuuteen, toisten tuottamaan "tietoon", ilman omaa näppituntumaa asiasta.

Se, miksi tutkija on huono opettajana,

Johtuu pitkälti työn kuvasta ja persoonasta. Opiskeluajoillani noin 40% fysiikan opiskelijoista sijoittui opettajiksi ja kävivät tarvittavat pedagogiset opinnot läpi.

aiheutuu siitä, että hänen "sanomattakin on selvää" -horisonttinsa on aikaa myöten liukunut sinne, minne harvan opiskelijan "tämän minä vielä ymmärrän" -horisontti yltää. Popularisoinnissa tutkijan mielikuvitus ei edes riitä sen horisontin kuvittelemiseen, mistä selityksen pitäisi alkaa.

Eikä tarvikaan ellei tee opetustyötä.

[Ykkösnolla]

Puheet ovat sellaisia, että aivan yhtä hyvillä puheilla voitaisiin perustella aivan päinvastainen laki. Niinpä nuo Lassin isän perustelut kuulostavat aivan yhtä hyviltä ja oikeilta kuin oikeatkin fysiikka-selitykset ja monet koulujen fysiikka-oppikirjojen tekstit. Tämä tekee fysiikasta paitsi vaikeaa, niin myös koomista.

Puheet on puheita ja selittäjiä löytyy joka lähtöön, mutta ei ne selitykset fysiikkaa ja sen tuloksia muuksi muuta.
Ei fysiikka ja luonnon toiminnan mallintaminen ja teoriat helppoja ole ja teorioiden toimivuuden ratkaisee kokeelliset mittaukset.
Toisaalta fysiikka kuin muukin tieteellinen tieto on kumuloituvaa ja toisaalta aiempaa tietoa samalla korjaavaa ja tarkentavaa.
Komiikkaa itse fysiikassa en ole huomannut. Jotkut itseoppineet kaikentietävät oli johonkin pisteeseen asti hauskoja, mutta ei enää sen jälkeen, rasittavia.

Tässä se juuri on. Fyysikot ovat aina oikeassa, koska saavat aina tehdä kokeita, ja sitten muuttaa lakinsa noudattamaan kokeen tuloksia. Epäreilua ja koomista!

[Stalker]

Puheet ovat sellaisia, että aivan yhtä hyvillä puheilla voitaisiin perustella aivan päinvastainen laki. Niinpä nuo Lassin isän perustelut kuulostavat aivan yhtä hyviltä ja oikeilta kuin oikeatkin fysiikka-selitykset ja monet koulujen fysiikka-oppikirjojen tekstit. Tämä tekee fysiikasta paitsi vaikeaa, niin myös koomista.

Puheet on puheita ja selittäjiä löytyy joka lähtöön, mutta ei ne selitykset fysiikkaa ja sen tuloksia muuksi muuta.
Ei fysiikka ja luonnon toiminnan mallintaminen ja teoriat helppoja ole ja teorioiden toimivuuden ratkaisee kokeelliset mittaukset.
Toisaalta fysiikka kuin muukin tieteellinen tieto on kumuloituvaa ja toisaalta aiempaa tietoa samalla korjaavaa ja tarkentavaa.
Komiikkaa itse fysiikassa en ole huomannut. Jotkut itseoppineet kaikentietävät oli johonkin pisteeseen asti hauskoja, mutta ei enää sen jälkeen, rasittavia.

Tässä se juuri on. Fyysikot ovat aina oikeassa, koska saavat aina tehdä kokeita, ja sitten muuttaa lakinsa noudattamaan kokeen tuloksia. Epäreilua ja koomista!

Sitten saavat vielä tyydytystä löytäessään jotain uutta, ehkä jopa noopelin, todella epäreilua.