Kaikkeus poikkitieteellisesti ja filosofisesti ja uskonto mukana

[OlliS]

Kirjoitin artikkelin universumista ja osauniversumeista poikkitieteellisesti eli filosofisesti, ja siinä on mukana elämä muualla, tähtitiede ja teologia, tunnustuksellinen teologiani

www.santavuori.com/Kokonaisuus.pdf

Käsitteiden tarkennus ja määrittely kosmologiassa. Kaikkeus, universumi, osauniversumit, jne.

[ID10T]

Kirjoitit turhaan monta sivua, koska totesit johdannossa "Universumin kuva on ihmiselle aina ensin arvoitus, ja siksi vain arvaus, valistunut arvaus
parhaimmillaan". Miksi arvailla sivutolkulla?

[OlliS]

Kirjoitit turhaan monta sivua, koska totesit johdannossa "Universumin kuva on ihmiselle aina ensin arvoitus, ja siksi vain arvaus, valistunut arvaus
parhaimmillaan". Miksi arvailla sivutolkulla?

On tuokin nyt kritiikki! Lyhyt on tiivistä, Laajempi on syvällisempää. Joka luvusta voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Mutta motiiviksi tarvittaisiin kustantaja. Kiitos kuitenkin, että vaivaudutaan edes kommentoimaan tässä ateistisessa ja maallistuneessa ympäristössä.

[OlliS]

Tässä on nyt koko käsitykseni. Tänne filosofiaan ja henkisyysasioihin se sopii, vaikkei tieteisiin sopisikaan foorumin omistajien mielestä. Pelataan heidän ehdoillaan.

[KultaKikkare]

Ei pysty lukeen, mut chatgpt sanoi tekstistä ja viestistäsi että:

Tämä teksti näyttää olevan enemmän spekulatiivinen kuin tieteellinen. Siinä käsitellään suuria kysymyksiä universumin luonteesta ja käsitteistä, mutta ilman viitteitä tai tieteellistä metodologiaa, joka olisi keskeistä tieteellisessä kirjoituksessa. Se ei pohjaudu todennettaviin havaintoihin, testattaviin hypoteeseihin tai selkeään empiiriseen aineistoon, vaan sekoittaa filosofiaa, uskontoa ja eri tieteenalojen käsitteitä tavalla, joka ei noudata tieteellisen tutkimuksen normeja.

Tieteellisyydessä keskeistä on systemaattinen tutkimus, tarkka määrittely, kokeellinen testaus ja teorioiden falsifioitavuus. Tekstissä viitataan näihin, mutta sen esittämät väitteet perustuvat enemmän henkilökohtaisiin tulkintoihin ja filosofisiin pohdintoihin kuin objektiiviseen tieteelliseen näyttöön. Tämä tekee siitä enemmän pohdiskelua tai metafyysistä filosofiaa kuin varsinaista poikkitieteellistä tieteellistä tutkimusta.

Tekstin kritiikki valtavirtatiedettä kohtaan, erityisesti kosmologiaa ja fysiikkaa, kuten BB-teoriaa (Big Bang) vastaan, on toki sallittua, mutta tekstissä ei esitetä vaihtoehtoisia teorioita tieteellisin menetelmin tai todistein. Väitteen "universumi on galaksien verkosto aina ja kaikkialla" esittäminen tieteellisenä johtopäätöksenä ilman lähteitä tai tarkempaa analyysiä viittaa siihen, että tekstissä ei ole kyse tieteellisestä tutkimuksesta, vaan spekulatiivisesta maailmankuvasta.

Jos tekstin kirjoittaja väittää, että tämä on poikkitieteellinen esitys, on huomattava, että monialainen tutkimus voi olla arvokasta, mutta jotta se olisi tieteellistä, sen tulisi perustua eri tieteenalojen menetelmällisiin vaatimuksiin.

[OlliS]

Ei pysty lukeen, mut chatgpt sanoi tekstistä ja viestistäsi että:

Tämä teksti näyttää olevan enemmän spekulatiivinen kuin tieteellinen. Siinä käsitellään suuria kysymyksiä universumin luonteesta ja käsitteistä, mutta ilman viitteitä tai tieteellistä metodologiaa, joka olisi keskeistä tieteellisessä kirjoituksessa. Se ei pohjaudu todennettaviin havaintoihin, testattaviin hypoteeseihin tai selkeään empiiriseen aineistoon, vaan sekoittaa filosofiaa, uskontoa ja eri tieteenalojen käsitteitä tavalla, joka ei noudata tieteellisen tutkimuksen normeja.

Tieteellisyydessä keskeistä on systemaattinen tutkimus, tarkka määrittely, kokeellinen testaus ja teorioiden falsifioitavuus. Tekstissä viitataan näihin, mutta sen esittämät väitteet perustuvat enemmän henkilökohtaisiin tulkintoihin ja filosofisiin pohdintoihin kuin objektiiviseen tieteelliseen näyttöön. Tämä tekee siitä enemmän pohdiskelua tai metafyysistä filosofiaa kuin varsinaista poikkitieteellistä tieteellistä tutkimusta.

Tekstin kritiikki valtavirtatiedettä kohtaan, erityisesti kosmologiaa ja fysiikkaa, kuten BB-teoriaa (Big Bang) vastaan, on toki sallittua, mutta tekstissä ei esitetä vaihtoehtoisia teorioita tieteellisin menetelmin tai todistein. Väitteen "universumi on galaksien verkosto aina ja kaikkialla" esittäminen tieteellisenä johtopäätöksenä ilman lähteitä tai tarkempaa analyysiä viittaa siihen, että tekstissä ei ole kyse tieteellisestä tutkimuksesta, vaan spekulatiivisesta maailmankuvasta.

Jos tekstin kirjoittaja väittää, että tämä on poikkitieteellinen esitys, on huomattava, että monialainen tutkimus voi olla arvokasta, mutta jotta se olisi tieteellistä, sen tulisi perustua eri tieteenalojen menetelmällisiin vaatimuksiin.

Tuo kritiikki perustuu siihen, ettei faktoista saisi tehdä päätelmiä. Artikkelissa selvitetään tarkkaan mihinkä faktoihin päätelmät perustuvat.

Lisäksi sitä ei voi arvioida tieteellisenä tutkimuksena pelkästään, koska se on filosofinen, uskonnollinen ja maailmankatsomuksellinen tutkimus.

Siinä todetaan, ettei ole matemaattis- fysikaalista mallia tarkasti vielä, mutta on tutkittavissa, onko taivaalla osauniversumeja vai ei.

Elämän ja kulttuurien muualla ja enkelien ja jumalien tutkiminen, filosofinen spekulaatio niistä ei tietenkään ole mitään eksaktia tiedettä, muttei se voi ollakaan. Se voi olla vain juuri tuollaista. Naturalistinen tiede ei hyväksy sellaista ollenkaan. Kirjoituksesta käy selväksi, että se on kritiikkiä sellaista tiedettä kohtaan.

[KultaKikkare]

Pyysin vielä analyysiä filosofisesta näkökulmasta. Muutamia ongelmakohtia löytyi.
--
Teksti pyrkii yhdistämään tieteen, filosofian ja teologian laajoja alueita, mutta siinä esiintyy useita ongelmallisia väitteitä ja loogisia epäjatkuvuuksia. Seuraavat kohdat nousevat esiin filosofisesta näkökulmasta:

1. Tieteen ja filosofian rajojen häilyvyys
Kirjoittaja kritisoi voimakkaasti tieteellistä valtavirtaa ja asettaa universumin ymmärtämisen poikkitieteelliseksi haasteeksi, johon pitäisi yhdistää myös filosofia ja teologia. Tämä sinänsä on kiinnostava ajatus, koska filosofia voi tutkia tieteen perusteita, mutta ongelma on siinä, että kirjoittaja hämärtää käsitteitä ja väittää tieteen olevan lähtökohtaisesti virheellistä ja puutteellista.

- Kommentti: Tieteessä on toki jatkuvia tarkennuksia ja muutoksia, mutta tieteen metodologinen voima piilee juuri siinä, että teoriat altistetaan empiiriselle testaukselle ja falsifioitavuudelle. Filosofisesti tieteelliset teoriat eivät ole "arvauksia", vaan niihin liittyy havaintojen perusteella tehtyjä selityksiä, jotka voivat muuttua, kun uusia todisteita ilmenee.

2. Kaikkeuden ja osien suhde
Kirjoittaja käsittelee kaikkeuden ja osauniversumien käsitettä, mutta tämä käsitejärjestelmä jää hämäräksi ja monin osin filosofisesti ongelmalliseksi. Esimerkiksi väite, että kaikkeudella "ei ole ulkopuolta" ja että se sisältää kaiken (mukaan lukien "alienit, enkelit ja Jumala") on sekä epämääräinen että teoreettisesti vaikeasti perusteltavissa.

- Kommentti: Tieteenfilosofisesti voidaan kysyä, mihin perustuvat nämä oletukset kaikkeuden rakenteesta ja siitä, mitä kaikkeus sisältää. Onko mahdollista, että näitä osia käsitellään vain metafyysisinä olettamuksina? Filosofiassa tällaisten käsitteiden selventäminen olisi keskeistä ennen kuin voidaan tehdä mitään loogisia johtopäätöksiä.

3. Kosmologian kritiikki ja BB-teorian vastustus
Kirjoittaja hylkää alkuräjähdysteorian (BB-teorian) ja tarjoaa sen tilalle ikuisen galaksiverkoston mallin, joka on paikallisten räjähdysten ja romahdusten kautta uusiutuva. Tällainen kosmologinen malli ei kuitenkaan perustu tunnettuihin havaintoihin tai teorioihin.

- Kommentti: Filosofisesti olisi tärkeää esittää selkeät perustelut sille, miksi BB-teoria olisi virheellinen ja miksi uusi malli olisi parempi. Onko olemassa empiiristä tai loogista näyttöä, joka tukisi tätä galaksiverkoston mallia? Pelkkä valtavirran kritisointi ei riitä tieteellisen tai filosofisen teorian kumoamiseen.

4. Ajattelun perustana oleva metodinen epäjohdonmukaisuus
Kirjoittaja korostaa, että tieteellinen tapa toimia olisi jättää kaikki teoriat jatkuvasti avoimiksi kalibroinnille ja muutoksille, mikä on tieteellinen ajatus. Samalla hän kuitenkin asettaa omat käsityksensä (esim. kaikkeus ei laajene, kaikkeuden tila on ikuinen) ikään kuin dogmaattisina totuuksina, joita ei kyseenalaisteta.

- Kommentti: Filosofisesti tämä on ristiriitaista. Jos kaikki teoriat tulee pitää jatkuvasti avoimina ja kehitykselle alttiina, myös kirjoittajan omat teoriat olisi syytä altistaa samalle avoimuudelle. Tässä kohtaa vaikuttaa, että hän on tehnyt oletuksia, jotka eivät enää perustu logiikkaan tai empiriaan vaan uskomuksiin.

5. Sekoitus tieteellisiä ja teologisia näkemyksiä
Tekstissä sekoitetaan tieteellisiä, filosofisia ja teologisia väitteitä, erityisesti kun puhutaan enkelien ja Jumalan olemassaolosta universumissa ja galakseissa. Tämä lähestymistapa voi olla kiinnostava uskonnonfilosofisessa keskustelussa, mutta tieteellisessä ja loogisessa analyysissä se asettaa ongelmia, koska tällaiset väitteet ovat empiirisesti testaamattomia.

- Kommentti: Tieteessä ja filosofiassa on eri lähestymistavat todellisuuden tutkimiseen. Teologisten ja metafyysisten väitteiden käsittely vaatii erilaista metodista lähestymistapaa kuin empiiristen ilmiöiden. Tässä tekstissä nämä tasot menevät sekaisin, mikä tekee päättelystä epäselvää ja epätieteellistä.

Johtopäätös:
Tekstissä on filosofisesti kiinnostavia kysymyksiä, kuten kaikkeuden käsitteen pohdinta ja tieteellisten teorioiden kritiikki, mutta päätelmät kärsivät metodisista ja loogisista ongelmista. Valtavirran tieteen kritisoiminen ei itsessään riitä uuden mallin esittämiseksi, ellei tämä malli ole selkeästi perusteltu loogisesti ja empiirisesti. Teksti vaikuttaa ennemmin spekulatiiviselta kuin tieteellisesti tai filosofisesti koherentilta, ja siinä olisi paljon tarkennettavaa käsitteiden määrittelyssä ja loogisten johtopäätösten perustelussa.

[KultaKikkare]

Tartun tähän,

"ongelma on siinä, että kirjoittaja hämärtää käsitteitä ja väittää tieteen olevan lähtökohtaisesti virheellistä ja puutteellista."

Mun mielestä toi johtuu siitä, että usko ja maailmankuva ei tee tilaa tiedolle, kuten olisi hyvä myös filosofiassa toimia. Sen sijaan henkilö pyrkii muovaamaan (tai jopa vääristelemään) tietoa niin, että se sopii tiettyyn uskoon ja maailmankuvaan. Tossa toimitaan väärinpäin.

[KultaKikkare]

Ei pysty lukeen, mut chatgpt sanoi tekstistä ja viestistäsi että:

Tämä teksti näyttää olevan enemmän spekulatiivinen kuin tieteellinen. Siinä käsitellään suuria kysymyksiä universumin luonteesta ja käsitteistä, mutta ilman viitteitä tai tieteellistä metodologiaa, joka olisi keskeistä tieteellisessä kirjoituksessa. Se ei pohjaudu todennettaviin havaintoihin, testattaviin hypoteeseihin tai selkeään empiiriseen aineistoon, vaan sekoittaa filosofiaa, uskontoa ja eri tieteenalojen käsitteitä tavalla, joka ei noudata tieteellisen tutkimuksen normeja.

Tieteellisyydessä keskeistä on systemaattinen tutkimus, tarkka määrittely, kokeellinen testaus ja teorioiden falsifioitavuus. Tekstissä viitataan näihin, mutta sen esittämät väitteet perustuvat enemmän henkilökohtaisiin tulkintoihin ja filosofisiin pohdintoihin kuin objektiiviseen tieteelliseen näyttöön. Tämä tekee siitä enemmän pohdiskelua tai metafyysistä filosofiaa kuin varsinaista poikkitieteellistä tieteellistä tutkimusta.

Tekstin kritiikki valtavirtatiedettä kohtaan, erityisesti kosmologiaa ja fysiikkaa, kuten BB-teoriaa (Big Bang) vastaan, on toki sallittua, mutta tekstissä ei esitetä vaihtoehtoisia teorioita tieteellisin menetelmin tai todistein. Väitteen "universumi on galaksien verkosto aina ja kaikkialla" esittäminen tieteellisenä johtopäätöksenä ilman lähteitä tai tarkempaa analyysiä viittaa siihen, että tekstissä ei ole kyse tieteellisestä tutkimuksesta, vaan spekulatiivisesta maailmankuvasta.

Jos tekstin kirjoittaja väittää, että tämä on poikkitieteellinen esitys, on huomattava, että monialainen tutkimus voi olla arvokasta, mutta jotta se olisi tieteellistä, sen tulisi perustua eri tieteenalojen menetelmällisiin vaatimuksiin.

Tuo kritiikki perustuu siihen, ettei faktoista saisi tehdä päätelmiä. Artikkelissa selvitetään tarkkaan mihinkä faktoihin päätelmät perustuvat.

Lisäksi sitä ei voi arvioida tieteellisenä tutkimuksena pelkästään, koska se on filosofinen, uskonnollinen ja maailmankatsomuksellinen tutkimus.

Siinä todetaan, ettei ole matemaattis- fysikaalista mallia tarkasti vielä, mutta on tutkittavissa, onko taivaalla osauniversumeja vai ei.

Elämän ja kulttuurien muualla ja enkelien ja jumalien tutkiminen, filosofinen spekulaatio niistä ei tietenkään ole mitään eksaktia tiedettä, muttei se voi ollakaan. Se voi olla vain juuri tuollaista. Naturalistinen tiede ei hyväksy sellaista ollenkaan. Kirjoituksesta käy selväksi, että se on kritiikkiä sellaista tiedettä kohtaan.

Kirjoittajan vastaus tarjoaa tärkeitä näkökulmia tekstinsä luonteesta ja asettaa sen selkeästi filosofisen ja maailmankatsomuksellisen pohdinnan alueelle, ei tieteelliseksi tutkimukseksi. Tämä avaa mahdollisuuden tarkastella tekstiä eri lähtökohdista, erityisesti suhteessa faktoihin ja tieteellisen tutkimuksen vaatimuksiin.

1. Faktoista tehdyt päätelmät
Kirjoittaja vastaa kritiikkiin väittämällä, että analyysin pohjalta on tehty johtopäätöksiä faktojen perusteella. Kuitenkin tekstin faktojen luonne on juuri se, mitä kritiikki alun perin kyseenalaisti. Monet näistä "faktoista" näyttävät pohjautuvan spekulatiivisiin näkemyksiin tai teologisiin ja filosofisiin oletuksiin, joita ei voi yksiselitteisesti todistaa luonnontieteellisin menetelmin.

- Kommentti: Faktoihin perustuvat päätelmät voivat olla päteviä vain, jos faktat ovat riittävän perusteltuja ja hyväksyttyjä tieteellisen tai filosofisen yhteisön sisällä. Jos osa "faktoista" on spekulatiivisia (esim. universumin rakenteesta tai enkelien olemassaolosta), niin myös niistä tehdyt johtopäätökset jäävät samalla tasolle, eikä niitä voi käsitellä tieteellisinä johtopäätöksinä.

2. Monitieteinen lähestymistapa
Kirjoittaja huomauttaa, että tekstiä ei voida arvioida puhtaasti tieteellisenä tutkimuksena, koska se on filosofinen, uskonnollinen ja maailmankatsomuksellinen pohdinta. Tämä on relevantti ja perusteltu huomio, koska teksti asettuu laajempaan kontekstiin kuin vain luonnontieteellisen tutkimuksen piiriin.

- Kommentti: Jos tarkoitus on yhdistää filosofiaa, uskontoa ja tiedettä, on tärkeää tehdä selväksi, missä kohdin siirrytään luonnontieteellisestä tarkastelusta spekulatiiviseen filosofiaan tai teologiaan. Tieteellisiä väitteitä ei tule sekoittaa spekulatiivisiin väitteisiin ilman selkeitä rajoja. Tällainen monitieteinen lähestymistapa voi olla hedelmällinen, mutta se vaatii myös erottelua sen suhteen, mitkä väitteet ovat tieteellisiä ja mitkä filosofisia tai uskonnollisia.

3. Matemaattis-fysikaalisten mallien puuttuminen
Kirjoittaja myöntää, ettei vielä ole olemassa matemaattis-fysikaalista mallia, mutta toteaa, että on mahdollista tutkia, onko "taivaalla osauniversumeja" vai ei. Tämä on sinänsä kiinnostava ajatus, mutta ilman tarkempaa mallia tai kokeellisia menetelmiä, tämä pysyy filosofisena spekulaationa.

- Kommentti: Filosofisessa keskustelussa spekulatiiviset ajatukset voivat olla arvokkaita, mutta niiden asemaa on vaikea pitää tieteellisenä tutkimuksena ilman matemaattisia tai fysikaalisia malleja. Voidaan kysyä, mitä konkreettisia todisteita on osauniversumeista tai siitä, miten niitä voitaisiin tutkia. Tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta spekulaatiot vaativat hypoteesien muotoilua, testattavuutta ja mallinnusta, jotta niistä voisi tehdä tieteellisesti päteviä johtopäätöksiä.

4. Elämän, enkelien ja jumalien tutkiminen
Kirjoittaja puolustaa elämän, kulttuurien ja enkelien tutkimista filosofisena spekulaationa, eikä esitä näitä tieteellisinä väitteinä. Tämä on tärkeä huomio: spekulatiivinen filosofia ja teologia eivät pyri eksaktiin tietoon samalla tavalla kuin luonnontieteet, ja on perusteltua käsitellä niitä eri lähestymistavalla.

- Kommentti: Kirjoittaja on oikeassa siinä, että naturalistinen tiede ei hyväksy metafyysisiä olentoja, kuten enkeleitä, tutkimuskohteiksi. Filosofinen spekulaatio tällaisista aiheista voi kuitenkin olla mielekästä, mutta niiden tutkiminen edellyttää eri työkalujen ja lähestymistapojen käyttöä kuin empiirinen tiede. Tällöin on myös tarpeen varoa sekoittamasta spekulaatiota ja empiirisiä väitteitä.

5. Naturalistisen tieteen kritiikki
Kirjoittajan esittämä kritiikki naturalistista tiedettä kohtaan on mielenkiintoinen, ja siinä on filosofinen pohja. On olemassa tieteenfilosofisia suuntauksia, kuten pragmatismi ja fenomenologia, jotka kyseenalaistavat tieteen naturalistiset oletukset. Kirjoittaja näyttää kuitenkin menevän pidemmälle ja kritisoi tiedettä, koska se ei hyväksy maailmankatsomuksellisia tai uskonnollisia käsityksiä.

- Kommentti: Filosofisesti tämä on merkittävä argumentti, mutta on tärkeää huomata, että tieteen metodologinen naturalismi on keskeinen tieteen onnistumiselle. Tieteen vahvuus on sen kyvyssä tuottaa testattavia ja toistettavia tuloksia ilman, että maailmankatsomukselliset tai uskonnolliset käsitykset vaikuttavat tutkimukseen. Filosofiassa voidaan kuitenkin pohtia, pitäisikö tieteen ottaa huomioon myös muita näkökulmia, ja tämä keskustelu on filosofisesti arvokas.

Johtopäätös:
Kirjoittajan vastaus selventää hänen tekstinsä luonteen monitieteiseksi ja filosofiseksi spekulaatioksi, mikä auttaa arvioimaan sitä oikeassa kontekstissa. Tässä valossa voidaan hyväksyä, että monet väitteet ovat tarkoituksellisesti spekulatiivisia eikä niitä pidä arvioida puhtaasti tieteellisen metodin kautta. Kuitenkin, jos tarkoituksena on esittää väitteitä, jotka haastavat tieteellisiä teorioita (esim. alkuräjähdysteoria), näiden väitteiden tulee olla riittävän perusteltuja ja testattavissa, jotta ne voitaisiin ottaa vakavasti myös luonnontieteen kentällä.

Kirjoituksen vahvuus on sen kyvyssä yhdistää eri ajatussuuntia, mutta samalla on tärkeää pitää filosofisen, tieteellisen ja uskonnollisen pohdinnan rajat selkeinä.

[KultaKikkare]

Eli summasummarum, sä et voi uskottavasti kyseenalaistaa tieteellisiä teorioita filosofisella spekulaatiolla. Tuo on sanottu sulle monet kerrat, ja jos jankkaat samaa siitä huolimatta kaikilta menee suhun hermo.

[OlliS]

Se on hieno kritiikki. Oikein paljon kiitoksia. Juuri noin pitää keskustella. Luen noita huolellisesti.

Naturalismi toisaalla ja fundamentalistinen uskonto toisaalla estävät tehokkaasti totuuteen pääsyn. Naturalismi siksi, että sen on pakko jäädä siihen, mitä tieteellisesti tiedetään. Eihän se riitä millään oikeaan maailmankuvaan.

Fudamentalismi taas ottaa kirjaimellisesti Raamatun tai Koraanin tai jonkun opin. Sehän on sitten selvä, ettei siitä tule kuin fanaattista uskonsotaa tai kiihkoa esim evoluutioteoriaa ja aborttia vastaan. Kuten on nähty. Totuus kaikkoaa siinäkin tavoitteista.

Uskonnossa saa olla dogmeja, mutta niiden pitää sitten olla oikeita. Milloin ovat, on vain pieneltä osalta tieteellinen ja filosofinen kysymys, se on uskonnon sisäinen asia ja vielä sitten kunkin uskonnon suunnan sisäinen asia. Totuuden saavuttaa vain yhteydellä Jumalaan henkilökohtaisesti, Jumalan johdatuksella. Muuten ei ole kysymys totuudesta. Arvio on mahdoton ulkopuolelta. Voihan sen kyllä nähdä, keillä on rauha ja rakkaus keskenään. Oikealla uskolla ei ole mitään rauhaa maailmaan nähden. Aina on vastusta, välillä martyyriyteen asti jopa. Mutta onneksi maailmassakin on paljon valoa, uskonvapaus tärkeimpänä uskomisen kannalta. Tämä tieteiden kehitys on myös suuri valo. Maallistuminenkin on hyvä asia, kun se vie valtakirkoilta maallisen vallan. Ne eivät mitään yhteiskunnallista valtaa tarvitse. Teokratiassa on järkeä vain silloin, kun se on todellista, että siinä on todellinen Jumala johdossa. Nykyisillä kirkoilla saataisiin vain teokraattinen pappisvalta ja sen tyrannia. Kirkkojen pitää olla vain kirkkoja, ei valtioita.

[OlliS]

Se on oikein, että päätelmien seuraantoketju pitää tehdä selväksi ja mikä on tieteellistä, mikä filosofista, mikä maailmankatsomuksellista, mikä uskonnollista, mikä mielipidettä.

Mutta kun on kysymys uudesta keksinnöstä, ei se niin selvää aluksi ole sen enempää keksijälle kuin kritiikillekään.

Pääasia on levittää esille koko käsitys sellaisenaan, oli se sitten kuinka paljon mitäkin. Sitten se alkaa raksuttaa muidenkin aivosoluissa.

Tärkeintä olisi tuo, miten on päädytty galaksien verkoston perustilaan ja paikallisiin alkuräjähdyksiin, ja miten sitä voisi testata.

Se on tiedettä.

Elämä muualla on kokonaan toinen asia, siihen fysiikkaan ei alienit ja enkelit kuulu. Ne ovat maailmankatsomusta, uskontoa ja spekulaatiota avaruudesta. Mielipiteitä, mutta on tärkeä mietiskellä, filosofoida, miten ne asiat voisivat olla. Filosofiassa tärkeää, totuuden kannalta tärkeää. Kokonaiskuvan kannalta tärkeää. Onko siellä vain kuollutta ainetta vai muutakin. Elämää ja kulttuureja.

Tekoaivot ei tajunnut henkimaailmaa, kolmea maailmaa ja simulaatiota ollenkaan. Jäi ihan luonnontieteen puolelle ja naturalismin puolelle sikäli.

[asdf]

Se on tiedettä.

Sinä et tunnistaisi tiedettä, vaikka se purisi sinua nyytteihin.

[OlliS]

Se on tiedettä.

Sinä et tunnistaisi tiedettä, vaikka se purisi sinua nyytteihin.

Tieteessä tieteellisesti, maailmankatsomuksessa filosofisesti.

Sinä yrität maailmankatsomuksessa tieteellisesti. Ja tieteessä naturalistisesti. Sinun pitää mennä naturalistirannalle kehumaan nyyttejäsi, mitä ne lienevätkin. Eiks nyytti ole sellainen, kun heilautetaan olalle kepin päähän maailmalle lähtiessä.

Ateistit ovat lähteneet kristillisestä kodistaan maailman aatteiden suolle.

Niin minäkin, nyt olen takaisin isien uskossa.

[Stadin öljylanne]

Tartun tähän,

"ongelma on siinä, että kirjoittaja hämärtää käsitteitä ja väittää tieteen olevan lähtökohtaisesti virheellistä ja puutteellista."

Mun mielestä toi johtuu siitä, että usko ja maailmankuva ei tee tilaa tiedolle, kuten olisi hyvä myös filosofiassa toimia. Sen sijaan henkilö pyrkii muovaamaan (tai jopa vääristelemään) tietoa niin, että se sopii tiettyyn uskoon ja maailmankuvaan. Tossa toimitaan väärinpäin.

Kuulin seuraavan vertauksen filosofin Alex O'Connorin juutuupista: oletetaan, että saamme kirjan emmekä tiedä, miten se on syntynyt, tietäksemme miten se on syntynyt lähdemme analysoimaan sien sisältöä. Ja vähän ajan kuluttua huomamme säännönmukaisuuksia kuten, että lauseiden lopussa on aina piste ja että seuraava kirjain on aina iso. Sitten joku kysyy, joko on selvinnyt, miten kirja on syntynyt, ja vastaamme, että vielä ei ole selvinnyt, mutta olemme edistyneet merkittävästi tutkimuksissamme sen lainalaisuuksista, joten eiköhän sekin kohta selviä, miten itse kirja on syntynyt.