Tuota noin. Juu. Tosin omasta kokemuksesta voin sanoa, että aikanaan armeijaan pääsi sellaisia, joiden ei sinne olisi kuulunut päästä.
Muistan kaverin vieläkin. Ei osannut edes kengännauhoja sitoa. Ei oppinut arvomerkkejä. Eikä oikein mitään muutakaan.
Kotiutettiin sitten lopulta yhden ampumarataepisodin jälkeen. Ohjehan oli, että jos rynkky jumittaa, niin piti nostaa toinen (en enää muista kumpi) jalka polvitaipeesta koukkuun ylös ja odottaa, että joku kouluttaja tulee selvittämään tilannetta.
No, mitäpä teki hän? Nousi seisomaan, rynkky tuossa lantiolla, osoitti piipulla kohti ammuntaa johtanutta kadettia ja sanoi "Tää ei lauennut". Kadettihan veti heti maihin ja sitten alkoi sellainen huuto, että nykypäivän alokkaat laskisivat housuihinsa. Oli ollut aikaisemminkin sen verta kaikenlaista, että tuon jälkeen kotiutettiin. Onneksi.
Toista ei kotiutettu, mutta muistan kyllä senkin. Kaveri oli käsketty ampumaratavartiosta (paikka tiellä, että kukaan ei eksy vahingossa ampumaradalle) näyttösuojaan. Mitäpä teki hän. Olin itse ampumassa, ammuntana se, missä taulut nousee ja laskee. Näin silmänurkastani, miten kaveri lähestyy etuoikealta kyyryssä juosten samalla kun räiskimme kovilla. Ammunnan johtaja oli vanhempi pitkän linja sotilasmestari. Pelkäsimme että saa sydärin kun huusi "TULI SEIS!!! TULI SEIS!!!" kun kaveri juoksi kyyryssä ja syöksyi näyttösuojaan.
Muitakin oli kuten tuo kaveri joka vartiolenkillä ampui itsensä, eräs joka yritti lyödä kokelasta puukolla yms yms kaikkea kivaa. Mutta omiin kokemuksiin viitaten niin saattaa olla, että nykyisin tuollaiset tapaukset pyritään karsimaan ennalta eikä vasta sitten kun on sattunut jotakin. Tosin jos hylkäyssyy ei ole päänupissa vaan fysiikassa muuten, niin onhan kunto heikentynyt. Mahtaako monessakaan olla niin kuin meillä että tuvan tulo-cooperin keskiarvo oli lähes 3.000 metriä. Tosin minä nostin sitä keskiarvoa omalla tuloksellani tietty hiukan mutta melko kovakuntoisia olivat muutkin.