Hurriganes: täällä hässii Lassie

[Neutroni]

Mä olen usein puhunu tästä. Menneisyys tietenkin on tehnyt meistä sen ihmisen mitä olemme nyt. Mutta menneisyys ei myöskään muuta sitä tosiasiaa, vaikka oli ennen suuri taiteilija ja nykyään vain läski rapajuoppo. Se että on läski rapajuoppo on se arvo nyt, vaikka kuinka yrittäisi arvoaan menneillä töillä nostattaa ja kunniaa kerjätä.

Jos joku on ollut suuri, tai pikemminkin suosittu ja tunnettu, taiteilija, niin kyllä hän saa loppuun asti erityiskohtelun mihin ikinä meneekin. Jokainen julkinen laitos haluaa jonkinlaisen PR-edun suuren taiteilijan kanssa hengaamisesta. Miksi tuollaisen ihmisen pitäisi kaataa tuhkaa päällensä ja lietsoa itsensä masennukseen, kun on vain läski rapajuoppo? Hulluahan se olisi olla nauttimatta erityisasemasta, naimasta nuoria naisia, syömästä ja juomasta ilmaisia ruokia ja viinoja ja vähän patsastella ja kehua niin, että tarjoajat saavat mitä haluavat.

Ja jos on sitä kakkoskategoriaa, joka joutuu tekemään itseään tykö, niin kyllä sekin voi olla helpompi tapa elää kuin slummiyksiössä murjottaminen.

[Raspu]

Mä olen usein puhunu tästä. Menneisyys tietenkin on tehnyt meistä sen ihmisen mitä olemme nyt. Mutta menneisyys ei myöskään muuta sitä tosiasiaa, vaikka oli ennen suuri taiteilija ja nykyään vain läski rapajuoppo. Se että on läski rapajuoppo on se arvo nyt, vaikka kuinka yrittäisi arvoaan menneillä töillä nostattaa ja kunniaa kerjätä.

Jos joku on ollut suuri, tai pikemminkin suosittu ja tunnettu, taiteilija, niin kyllä hän saa loppuun asti erityiskohtelun mihin ikinä meneekin. Jokainen julkinen laitos haluaa jonkinlaisen PR-edun suuren taiteilijan kanssa hengaamisesta. Miksi tuollaisen ihmisen pitäisi kaataa tuhkaa päällensä ja lietsoa itsensä masennukseen, kun on vain läski rapajuoppo? Hulluahan se olisi olla nauttimatta erityisasemasta, naimasta nuoria naisia, syömästä ja juomasta ilmaisia ruokia ja viinoja ja vähän patsastella ja kehua niin, että tarjoajat saavat mitä haluavat.

Ja jos on sitä kakkoskategoriaa, joka joutuu tekemään itseään tykö, niin kyllä sekin voi olla helpompi tapa elää kuin slummiyksiössä murjottaminen.

Noin se käytännössä meneekin. Loirikin oli boheemi, eikä lattialle paskantava rapajuoppo.

[Neutroni]

Noin se käytännössä meneekin. Loirikin oli boheemi, eikä lattialle paskantava rapajuoppo.

Eivät ne ole toistensa poissulkevia asioita. Loirilla oli ongelmansa, mutta ei se hänen taiteellisia ansioitaan himmennä. Eikä sitä, että hän oli erityisasemassa koko ikänsä aikaisemman suosionsa takia. Kyllä ihmisen saavutukset, niin hyvät kuin pahat, aina jollain tavalla seuraavat ja vaikuttavat.

[Raspu]

Mulla on vähän erilainen maailmankuva. Töistä saa rahaa jolla voi tehdä asioita, raha säilyy ellei sitä käytä, sen ostovoimaakin on mahdollista säilyttää tai jopa kasvattaa sijoittamalla.

Ihmisen arvo taas tulee siitä mitä teet ja miten kohtelet muita, ei siitä miten menestyt. Minäkuvaan ja itsearvostukseen vaikuttaa paljon se miten muut kohtelee sua tai miten ne näkee sut, tässä tietysti voi ammentaa myös menestyksestä tulleesta ihailusta, mut se on hyvin katoavaista ja siitä sä tässä puhut. Mut jos sä oot hyvä tyyppi (tai reilu) sua kohdellaan hyvin vaikka et olisi menestynyt, se on ja pysyy eikä katoa mihinkään.

Tiedän kyllä ihmisiä jotka ammentaa oman arvonsa menestyksestä, useinhan ne myös menestyy koska on vähän niinku pakko, get rich or die trying. Usein ne myös kohtelee ihmisiä vähän huonosti koska mieltävät olevansa parempia. Todellisuudessa ne tuntee syvällä sisimmässään olevansa huonompia kuin muut mut sitä ei tietysti paljasteta eikä myönnetä edes itselleen. Tunnistan tosta nuoren itseni.

Mut siitä huolimatta: Do yourself a favor and get rich, life gets easier with money not time.

En mä pelkästään tarkota sitä että hankkii taloudellista menestystä ja/tai kunniaa, vaan myös sitä kuinka hyvin tai vahvasti on seisonut ja säilyttänyt suunnan silloin kun paska iskee tuulettimeen. Joskus se, että toimii ja tekee "oikein" vaikka se olis itselle vahingollista, on minusta arvostettava asia. Joakus uhraukset voi olla suuremmat kuin saavutettu hyöty, mutta voi katsoa itseään peiliin eikä tarvii selitellä mitään.
Ja kyllä taloudellinen riippumattomuus on hyvä asia, silloin ei tarvii nöyristellä, mutta pohjaton ahneus ei. Näin minä olen ton rahapuolen funtsinu.

[Raspu]

Remu kiteyttää,
"– Ei minulla ole menneisyyttä. Pitää tsiigaa aina eteenpäin, no back, siellä ei ole ketään, Aaltonen summasi."

Tuo käy jossain määrin käsikädessä oman mottoni kanssa.
"Miehen arvo on se, mitä hän on nyt. Menneiden aikojen urotöillä ei ole merkitystä."

Tuo on aika raaka maailmankuva, kun ikää alkaa väistämättä tulla ja oma arvo romahtaa kaikilla tuottavuuteen perustuvilla mittareilla. Kyllä ainakin minä haluaisin kokea elämän mielekkääksi vielä eläkkeellä ja sittenkin, kun en enää pysty kuin kinaamaan netissä eri mieltä olijoiden kanssa. No, toisaalta minä en ole ikinä arvostanut tuollaista urotöiden tuomaa sosiaalista arvostusta enkä tietysti kaipaa sitä, että muut muistelevat minun tekoja.

Ja ei kukaan pääse menneisyyttään pakoon. Oma mieli ja muistot seuraavat aina perässä. Jos on tehnyt jotain joka kaduttaa, senkin kanssa on vain opittava elämään ja hyväksyttävä se, että niissä oloissa toimi niin kuin toimi inhimillisen typeryyden takia.

Se että jos oma arvo heikkenee (voihan se noustakin) niin ei poissulje sitä että voi elää mielekästä elämää, itselle.
Mä ajattelen niin että ihminen elää kuolemansa jälkeen niissä ihmisissä joihin on elämänsa aikana vaikuttanut niin hyvässä kuin pahassa.

Joskus jopa pieni itselle teko tai se mitä sanoo voi vaikuttaa johonkuhun suuresti. Ihmisen arvo koostuu myös näistä asioista.

[Raspu]

Ajan merkitys varmaan vaihtelee eri aikoina.

Ehkä ne on enemmän "tämä minun yksi elämä" tyyppiset ihmiset, jotka vain katselevat utuisin silmin tulevaisuuteen, tavallaan pakenevat tai häpeävät menneisyyttä, ehkä siksi halua että se olisi merkityksellinen. Jos se oma menneisyys olisi kunniakas ja merkityksellinen niin tottakai sen haluaa muistaa ja vaikuttavan asioihin.

Näyttäis jotenkin olevan niin, että pahuus muistetaan hyvyyteen verrattuna varsin lyhyen aikaa, satoja vuosia, mutta hyvyydet tuhansien vuosia. Hengelliset merkkihenkilöt kuten Buddha ja Jeesus esimerkkinä.

Mutta kyllähän tähän nopeatempoiseen ja lyhytnäköiseen, minäkeskeiseen omaan napaan tuijotteluun liittyy että ei vanhoja asioita haluta muistella, ihmisen elämä on kuitenkin aika lyhyt ihmiskunnan muistiin verrattuna.

Mä olen usein puhunu tästä. Menneisyys tietenkin on tehnyt meistä sen ihmisen mitä olemme nyt. Mutta menneisyys ei myöskään muuta sitä tosiasiaa, vaikka oli ennen suuri taiteilija ja nykyään vain läski rapajuoppo. Se että on läski rapajuoppo on se arvo nyt, vaikka kuinka yrittäisi arvoaan menneillä töillä nostattaa ja kunniaa kerjätä.

VMH (vittumitähomppelointia)
Kuten jo joskus jossain aiemmassa ketjussa totesin, niin setämieskriisiä pukkaa teikäläisellä ihan kybällä.
Toivottavasti selviät siitä pikaisesti.

Ehkä olet oikeassa.
En mä kuitenkaan tunne olevani kriisissä.
Mutta mä tiedostan että mun täytyy tikittää vielä ainakin 20 vuotta. Tytär on vasta 7.
Toisaaltaan mua vituttaa, koska luultavasti täytyy luopua tietyistä fyysisistä tavotteista tai alentaa niitä. (Tai sitten luopua tissuttelusta)
Ehkä toi sitte on setämieskriisiä, en tiedä.

[Raspu]

Mulla on vähän erilainen maailmankuva. Töistä saa rahaa jolla voi tehdä asioita, raha säilyy ellei sitä käytä, sen ostovoimaakin on mahdollista säilyttää tai jopa kasvattaa sijoittamalla.

Ihmisen arvo taas tulee siitä mitä teet ja miten kohtelet muita, ei siitä miten menestyt. Minäkuvaan ja itsearvostukseen vaikuttaa paljon se miten muut kohtelee sua tai miten ne näkee sut, tässä tietysti voi ammentaa myös menestyksestä tulleesta ihailusta, mut se on hyvin katoavaista ja siitä sä tässä puhut. Mut jos sä oot hyvä tyyppi (tai reilu) sua kohdellaan hyvin vaikka et olisi menestynyt, se on ja pysyy eikä katoa mihinkään.

Tiedän kyllä ihmisiä jotka ammentaa oman arvonsa menestyksestä, useinhan ne myös menestyy koska on vähän niinku pakko, get rich or die trying. Usein ne myös kohtelee ihmisiä vähän huonosti koska mieltävät olevansa parempia. Todellisuudessa ne tuntee syvällä sisimmässään olevansa huonompia kuin muut mut sitä ei tietysti paljasteta eikä myönnetä edes itselleen. Tunnistan tosta nuoren itseni.

Mut siitä huolimatta: Do yourself a favor and get rich, life gets easier with money not time.

En mä pelkästään tarkota sitä että hankkii taloudellista menestystä ja/tai kunniaa, vaan myös sitä kuinka hyvin tai vahvasti on seisonut ja säilyttänyt suunnan silloin kun paska iskee tuulettimeen. Joskus se, että toimii ja tekee "oikein" vaikka se olis itselle vahingollista, on minusta arvostettava asia. Joakus uhraukset voi olla suuremmat kuin saavutettu hyöty, mutta voi katsoa itseään peiliin eikä tarvii selitellä mitään.
Ja kyllä taloudellinen riippumattomuus on hyvä asia, silloin ei tarvii nöyristellä, mutta pohjaton ahneus ei. Näin minä olen ton rahapuolen funtsinu.

Mikähän wakemanille tuli?
Nakkasi yläpeukun.
Tais mennä peukku vahingossa väärin päin.

[Pattinero]

Miehen arvo on se, mitä hän on nyt. Menneiden aikojen urotöillä ei ole merkitystä.

Jos nyt jollakin jotakin urotöitä on niin ei niillä merkitystä olekaan. Mutta mokilla on. Ne muistetaan aina.

Niinhän se usein menee.
Hyvästä ei muisteta ja pahasta muistutetaan.

Niin. Onhan näitä esimerkkejä. Jari Aarnio, joka oli palkittu poliisi, mutta kuka hänet siitä muka muistaisi? Konnapoliisi hän oli, ja sillä siisti.

Ja olihan natseilla ja fasisteillakin erittäin hyviäkin aikaansaannoksia. Esimerkiksi Saksan talous kukoisti alkuun, kun Hitler oli vallassa. Ja vähän samankaltaista oli kai samaan aikaan Italiassakin. Mutta kuka niitä muisti kun liittoutuneet pommittivat kaiken paskaksi ja kymmenet miljoonat olivat kuolleet aivan turhan takia.

Putin ei ole edes kunnolla halunnut leikkiä mitään hyvistä. Ja enää se ei häneltä onnistuisikaan. Hänet tullaan muistamaan pelkkänä kyynisenä mulkkuna, joka soti ja tappoi. Aivan kuten teki esikuvansa Hitler ja erityisesti Stalin.

[Raspu]

Miehen arvo on se, mitä hän on nyt. Menneiden aikojen urotöillä ei ole merkitystä.

Jos nyt jollakin jotakin urotöitä on niin ei niillä merkitystä olekaan. Mutta mokilla on. Ne muistetaan aina.

Niinhän se usein menee.
Hyvästä ei muisteta ja pahasta muistutetaan.

Niin. Onhan näitä esimerkkejä. Jari Aarnio, joka oli palkittu poliisi, mutta kuka hänet siitä muka muistaisi? Konnapoliisi hän oli, ja sillä siisti.

Ja olihan natseilla ja fasisteillakin erittäin hyviäkin aikaansaannoksia. Esimerkiksi Saksan talous kukoisti alkuun, kun Hitler oli vallassa. Ja vähän samankaltaista oli kai samaan aikaan Italiassakin. Mutta kuka niitä muisti kun liittoutuneet pommittivat kaiken paskaksi ja kymmenet miljoonat olivat kuolleet aivan turhan takia.

Putin ei ole edes kunnolla halunnut leikkiä mitään hyvistä. Ja enää se ei häneltä onnistuisikaan. Hänet tullaan muistamaan pelkkänä kyynisenä mulkkuna, joka soti ja tappoi. Aivan kuten teki esikuvansa Hitler ja erityisesti Stalin.

Tuskin ovat nuo kovin onnellisia ja elämä voi olla täynnä pelkoa. En vaihtaisi osia maailman mahtavien kanssa.

[Lyde19]

Miehen arvo on se, mitä hän on nyt. Menneiden aikojen urotöillä ei ole merkitystä.

Jos nyt jollakin jotakin urotöitä on niin ei niillä merkitystä olekaan. Mutta mokilla on. Ne muistetaan aina.

Niinhän se usein menee.
Hyvästä ei muisteta ja pahasta muistutetaan.

Niin. Onhan näitä esimerkkejä. Jari Aarnio, joka oli palkittu poliisi, mutta kuka hänet siitä muka muistaisi? Konnapoliisi hän oli, ja sillä siisti.

Ja olihan natseilla ja fasisteillakin erittäin hyviäkin aikaansaannoksia. Esimerkiksi Saksan talous kukoisti alkuun, kun Hitler oli vallassa. Ja vähän samankaltaista oli kai samaan aikaan Italiassakin. Mutta kuka niitä muisti kun liittoutuneet pommittivat kaiken paskaksi ja kymmenet miljoonat olivat kuolleet aivan turhan takia.

Putin ei ole edes kunnolla halunnut leikkiä mitään hyvistä. Ja enää se ei häneltä onnistuisikaan. Hänet tullaan muistamaan pelkkänä kyynisenä mulkkuna, joka soti ja tappoi. Aivan kuten teki esikuvansa Hitler ja erityisesti Stalin.

Natsien talous oli ryöstötaloutta. Olisi johtanut uuteen romahdukseen ilman "alusmaiden" valloitusta.
Samoin persujen taloskäsitys perustuu luonnon ja hyödyn riistämiseen yli kestokyvyn.