Materiaalinen, geneettinen ja memeettinen systeemi

[ID10T]

Vaikuttaa siltä että tuossa nyt halutaan pilkkoa erillisiksi yksilöiksi simppeliä kokonaiskuvaa, monimutkaista varsin yksinkertaista sitä ihmisen käyttäytymismallia, valintojen syytä.

Materiaalinen "systeemi" on ympäristöä. Geneettinen taas on perimää, ja memeettinen on sana joka kuvaa kulttuurissa leviävää käyttäytymismallia, siis niitä valintoja, mitkä se perimä, (materiaalinen systeemi) ja ympäristö (materiaalistinen systeemi) aiheuttaa.

Ja motiivihan on tuolle älämölölle on yrittää löytää sille vapaalle tahdolle selitystä, koska tippaleipä aivot haluaa olla monimutkaisia individualisti valitsijoita, eikä halua myöntää että se oma toiminta onkin aika yksinkertaisen yhtälön tulos. 1+2=3, perimä + ympäristö = käytös.

Mutta saahan sitä hajottaa että voisi hallita, edes jollain tavoin, sitä valinnanvapauden kaaosta, silmien takana ja mielen peräkammarissa.

Eli koska sinä et ymmärrä, mistä puhutaan, ei muidenkaan ole tarpeen jatkaa keskustelua

Keksit siis materiaaliselle, geneettiselle ja memeettiselle systeemille omat kuvauksesi, mutta et ottanut lainkaan kantaa siihen, miten nämä vaikuttavat toisiinsa. Etkö osaa?

Höpö höpö, kyllä totuus on se, että se on tuo meemi-sanan köyttö joka on varsin uusi ilmiö, sosiaalisen (henkilökohtaisen medialiittymän) median myötä käyttöön tullut muotisana. Meemisanan käyttö on meemi sinänsä, joten aika pieni piiri ja kela sen ympärillä pyörii.

Meemejä, siis kulttuurillisia käyttäytymismalleja, muoteja on sen sijaan ollut pitkään.

Moraali ja meemit on kuin muoti, ne muuttuvat ajan ja paikan mukana.

En minä meemeistä ollut kiinnostunut, vaan asenteestasi. Kuvittelet voivasi mitätöidä muiden keskustelun turhana.

[Keijona]

Vaikuttaa siltä että tuossa nyt halutaan pilkkoa erillisiksi yksilöiksi simppeliä kokonaiskuvaa, monimutkaista varsin yksinkertaista sitä ihmisen käyttäytymismallia, valintojen syytä.

Materiaalinen "systeemi" on ympäristöä. Geneettinen taas on perimää, ja memeettinen on sana joka kuvaa kulttuurissa leviävää käyttäytymismallia, siis niitä valintoja, mitkä se perimä, (materiaalinen systeemi) ja ympäristö (materiaalistinen systeemi) aiheuttaa.

Ja motiivihan on tuolle älämölölle on yrittää löytää sille vapaalle tahdolle selitystä, koska tippaleipä aivot haluaa olla monimutkaisia individualisti valitsijoita, eikä halua myöntää että se oma toiminta onkin aika yksinkertaisen yhtälön tulos. 1+2=3, perimä + ympäristö = käytös.

Mutta saahan sitä hajottaa että voisi hallita, edes jollain tavoin, sitä valinnanvapauden kaaosta, silmien takana ja mielen peräkammarissa.

Eli koska sinä et ymmärrä, mistä puhutaan, ei muidenkaan ole tarpeen jatkaa keskustelua

Keksit siis materiaaliselle, geneettiselle ja memeettiselle systeemille omat kuvauksesi, mutta et ottanut lainkaan kantaa siihen, miten nämä vaikuttavat toisiinsa. Etkö osaa?

Höpö höpö, kyllä totuus on se, että se on tuo meemi-sanan köyttö joka on varsin uusi ilmiö, sosiaalisen (henkilökohtaisen medialiittymän) median myötä käyttöön tullut muotisana. Meemisanan käyttö on meemi sinänsä, joten aika pieni piiri ja kela sen ympärillä pyörii.

Meemejä, siis kulttuurillisia käyttäytymismalleja, muoteja on sen sijaan ollut pitkään.

Moraali ja meemit on kuin muoti, ne muuttuvat ajan ja paikan mukana.

En minä meemeistä ollut kiinnostunut, vaan asenteestasi.

Juu, kyllä tuo on useampien palstalaisten tiedostamat tosiasia. Ei idioottien tarkoitus olekaan ymmärtää tiedettä ja todellisuutta, vaan pakoilla sitä fokusoitumalla epäolennaiseen, yksilöihin ja henkilöiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Eikä ole vapaa valinta, mihin muuhun se yksilökeskeinen ateisti ahdistuessaan voisi takertua?

Jos elämän tarkoitus on alkeellinen itsekkyys, keskenkasvuinen oman ja minän, subjektiivisuuden ikuinen kasvattaminen.

[ID10T]

Vaikuttaa siltä että tuossa nyt halutaan pilkkoa erillisiksi yksilöiksi simppeliä kokonaiskuvaa, monimutkaista varsin yksinkertaista sitä ihmisen käyttäytymismallia, valintojen syytä.

Materiaalinen "systeemi" on ympäristöä. Geneettinen taas on perimää, ja memeettinen on sana joka kuvaa kulttuurissa leviävää käyttäytymismallia, siis niitä valintoja, mitkä se perimä, (materiaalinen systeemi) ja ympäristö (materiaalistinen systeemi) aiheuttaa.

Ja motiivihan on tuolle älämölölle on yrittää löytää sille vapaalle tahdolle selitystä, koska tippaleipä aivot haluaa olla monimutkaisia individualisti valitsijoita, eikä halua myöntää että se oma toiminta onkin aika yksinkertaisen yhtälön tulos. 1+2=3, perimä + ympäristö = käytös.

Mutta saahan sitä hajottaa että voisi hallita, edes jollain tavoin, sitä valinnanvapauden kaaosta, silmien takana ja mielen peräkammarissa.

Eli koska sinä et ymmärrä, mistä puhutaan, ei muidenkaan ole tarpeen jatkaa keskustelua

Keksit siis materiaaliselle, geneettiselle ja memeettiselle systeemille omat kuvauksesi, mutta et ottanut lainkaan kantaa siihen, miten nämä vaikuttavat toisiinsa. Etkö osaa?

Höpö höpö, kyllä totuus on se, että se on tuo meemi-sanan köyttö joka on varsin uusi ilmiö, sosiaalisen (henkilökohtaisen medialiittymän) median myötä käyttöön tullut muotisana. Meemisanan käyttö on meemi sinänsä, joten aika pieni piiri ja kela sen ympärillä pyörii.

Meemejä, siis kulttuurillisia käyttäytymismalleja, muoteja on sen sijaan ollut pitkään.

Moraali ja meemit on kuin muoti, ne muuttuvat ajan ja paikan mukana.

En minä meemeistä ollut kiinnostunut, vaan asenteestasi.

Juu, kyllä tuo on useampien palstalaisten tiedostamat tosiasia. Ei idioottien tarkoitus olekaan ymmärtää tiedettä ja todellisuutta, vaan pakoilla sitä fokusoitumalla epäolennaiseen, yksilöihin ja henkilöiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Sekö ei ole henkilökohtaisiin ominaisuuksiin fokusoitumista, jos mielipiteesi kaikista muista keskustelijoista on "motiivihan on tuolle älämölölle on yrittää löytää sille vapaalle tahdolle selitystä, koska tippaleipä aivot haluaa olla monimutkaisia individualisti valitsijoita"?

Ainakin tuo oli suora viittaus ketjun aloittajan mielenmaisemaan.

[Naturalisti]

Materiaalinen, geneettinen ja memeettinen systeemi

Keskustelun avaukseksi Miksi ihmisillä on uskontoja? -keskusteluissa alkanut sivuhaara täältä:
viewtopic.php?p=133594#p133594
----

Ajattelu on nimenomaan algoritmista ja kaikki merkitys on fysikaalista.

Kun sanot ajattelun olevan algoritmista, niin tarkoitatko aivojen hermosolurakenteessa tapahtuvien ajatusprosessien etenevän algoritmisesti, vai niiden olevan kuvattavissa algoritmisesti, vai ajatusten sisällön olevan ilmaistavissa algoritmisesti, vai kaikkia näitä? Itse en osta näistä ideoista mitään.

Algoritmi tarkoittaa tarkkaa kuvausta käskyistä, jotka voidaan suorittaa mekaanisesti yksi kerrallaan. Ehkä voidaan myös ajattelua kuvata jollakin tasolla algoritmisesti, mutta kuvaus ei ole sama kuin kuvattava asia. Esim. omenan putoamisesta olen näissä keskusteluissa jo antanut seuraavan algoritmin:

1. Irtoa oksasta.
2. Putoa alaspäin gravitaation pakottamana.
3. Ellei puun juurella istu Newtonia, jatka askeleesta 5.
4. Hanki itsellesi kuolematon maine osumalla Newtonin päähän.
5. Mätkähdä maahan.
6. Lopeta.

Tuskin kuitenkaan olet valmis tyytymään tällaiseen.

Tuosta merkityksestä tyytyisin nyt vain tuomaan esiin sähköiseen sanomanvälitykseen soveltuvan kerrosajattelun, en kuitenkaan tarkan muodollisesti vaan tähän keskusteluun sopivasti, mutkia oikoen:

1. Fyysinen kerros eli sähkömagnetismin vaihtelut,
2. Looginen kerros eli bitit,
3. Merkkikerros eli kirjaimet, numerot yms.
4. Viestikerros eli kirjaimista muodostetut sanat ja lauseet,
5. Merkityskerros eli viestin tulkinta.

Fysikaalinen on alimmalla tasolla ja merkitys ylimmällä tasolla. Se, millaisia fysikaalisia vaikutuksia tuon tulkinnan mukainen toiminta sitten tuottaa, on toinen tarina.

Asia on ehkä hieman liian monimutkaista selvittää tässä keskustelupalstalla, mutta yritän tiivistää, eli biologiset laskutoimitukset hyötyvät koko elämän historiasta ja yhdistävät evoluution mukanaan tuomat parhaat arvotukset. Parhaat arvotukset taas ohjaavat hetkestä hetkeen etenevää resurssien jakamisen strategiaa ja jos arvotukset ovat oikeat, niin investointistrategia suhteessa arvoon tuottaa paremman yleisen lisääntymismenestyksen eliölle. Merkitys liittyy laskutoimituksiin suhteessa niiden arvoon ja arvotukset ohjaavat, että miten energia tulee jakaa tehokkaasti. Kunakin hetkenä arvotukset ovat energian jakamisen strategia, eli se on kuin optimaalinen patterintyhjennysalgoritmi. Jos et hahmota, että mitä yritän kertoa, niin ehkä helpottaa, jos siirrät tuon ajatusrakennelmani yksisoluisiin eliöihin ja mietit asiaa sitä kautta. Mielestäni on miltei mahdotonta kuvitella merkityksettömien mielen toimintojen evoluutio rajallisen energian maailmassa, jossa pätee tehokkaan laskennan ensimmäinen laki, eli lataa tai kuole pois.

Me ihmiset olemme merkityksellisiä tietojenkäsittelyn hahmoja, jotka koostuvat kahdenlaisista laskutoimituksista, laskutoimituksista, joista kaikki aistitoiminta ja liikkeet riippuvat, sekä niiden arvotuksista. Biologiassa nuo kaksi laskutoimitusta liittyvät läheisesti toisiinsa, koska on täysin järjetöntä omistaa yksi ilman toista. Eli järjestelmälle on hyödytöntä omistaa laskutoimitus, jonka pitkän aikavälin arvo on tuntematon. Miten järjestelmä muka päättäisi valita sen? Niin se ei tekisi, koska sillä ei olisi varaa riskeerata siihen energiaa. Jos elämä olisi kytketty johonkin maagiseen sähköpistorasiaan, josta tulisi koko ajan rajoittamattomasti energiaa, niin tottakai silloin myös aivoillamme olisi erilaiset valinnan mekanismit. Tai ehkä valintaa ei silloin edes olisi olemassa aivoissamme. Eli valinnassa kyse on suhteellisesta arvosta ja suhteellinen arvo syntyi evoluutiossa, koska elämä toimii kuin paristoilla ja energia on rajallista. Energiaa on jaettava laskutoimituksiin niiden odotetun palkinnon mukaan ja juuri tuolla tavalla kaikki tämän planeettamme biologiset järjestelmät valitsevat.

Tässä yhteydessä on hyvä ymmärtää, että itse evoluutio on ehkä perimmäisin algoritmi, joka planeettamme biologiset järjestelmät on saanut kehittymään. Toisekseen vaikuttaa sille, että kaikki nykyiset biologiset järjestelmät planeetallamme ovat saaneet alkunsa yhdestä ja samasta yksisoluisesta eliöstä, joka ilmestyi ensimmäisenä elävänä organismina Maapallolle.

Kiinnostavia näkökulmia. Tästä pitää käynnistää ihan oma keskustelu?

Eäviin organismeihin ja niiden yhteisöihin liittyy kolme toiminnallisuuden tasoa. Teen niihin liittyen jo tässä muutaman kysymyksen:

1. Luonnonlaeista ohjattu materiaalinen taso: Jos puhutaan evoluution algoritmeista ja resurssien jakamisen strategioista, kuinka tätä näkökulmaa voidaan soveltaa luonnonlakien ohjaamaan materiaaliseen tasoon, joka vaikuttaa elävien organismien fyysiseen olemassaoloon?

2. Geneettinen informaatiosysteemi: On selvää, että geneettinen informaatio vaikuttaa voimakkaasti yksilöihin. Miten yksilöihin hajautettu geneettinen informaatiosysteemi vaikuttaa evoluutioon ja päätöksentekoon?

3. Memeettinen informaatiosysteemi: Entä miten subjektiivisistä mielistä muodostuneet memeettiset informaatiosysteemit liittyvät biologisiin laskutoimituksiin ja päätöksentekoon? Voivatko ne vaikuttaa biologisiin valintoihin ja resurssien jakamiseen?

4. Yksilön rooli: Kuinka nämä kolme toiminnallisuuden tasoa - materiaalinen, geneettinen ja memeettinen - vaikuttavat yksilön päätöksiin ja käyttäytymiseen? Millä tasolla se vapaa tahto luuraa, vai onko sitä ensinkään? Onko mahdollista sovittaa nämä eri tasot yhteen ja ymmärtää, miten ne vaikuttavat yksilöiden ja lajien kehitykseen?

Mä avaan kohta tästä uuden keskustelun. Voimme sitten siellä pohtia myös sitä, että onko se meemikone A priori ja algoritminen vai empiirinen ja heuristinen.

Arvon Naturalist


Mielestäni voisit ehkä avata vielä kerran tarkemmin, mikä sinun henkilökohtainen näkemys ja tavoite näiden meemin suhteen on.

Olenko ymmärtänyt oikein, että pyrit tutkimaan onko meemeissä potentiaalia malliksi, jonka avulla kehittää jonkin sortin syvempää keinoälyratkaisua?


Pyydän tarkennusta siksi koska keskustelu tahtoo jatkuvasti kääntyä "onko Jumala olemassa" tai "kaiken lopullinen teoria" -tyyppiseksi jankkaamiseksi, aina kun meemit tulevat esiin.

Eli ilmeisesti tässä ei pyritä kehittämään lopullista ja täydellistä teoriaa siitä, miten ihmisten kokevat ja vuorovaikuttava, tai miten kaikki maailman sosiaaliset ilmiöt muodostuvat - ikinä koskaan?

Vaan nyt tutkitaan potentiaalista työkalun prototyyppiä?

Joo, kuvasit tavoitteeni hyvin. Täsmennystä siihen löytyy täältä:
viewtopic.php?t=2314

Hypoteesi ei siis ole kuvaus todellisten aivojen toiminnasta. Eihän kukaan edes sitä vielä tunne. Tarkoitus on sen sijaan luoda vain alustava viitekehys, jonka avulla olisi mahdollista selkeyttää vahvaan tekoälyyn liittyviä filosofisia ongelmia; kuvaus saattaa muistuttaa aivojen toimintaa, mutta eihän siitä mitään haittaakaan ole.

[Keijona]

Vaikuttaa siltä että tuossa nyt halutaan pilkkoa erillisiksi yksilöiksi simppeliä kokonaiskuvaa, monimutkaista varsin yksinkertaista sitä ihmisen käyttäytymismallia, valintojen syytä.

Materiaalinen "systeemi" on ympäristöä. Geneettinen taas on perimää, ja memeettinen on sana joka kuvaa kulttuurissa leviävää käyttäytymismallia, siis niitä valintoja, mitkä se perimä, (materiaalinen systeemi) ja ympäristö (materiaalistinen systeemi) aiheuttaa.

Ja motiivihan on tuolle älämölölle on yrittää löytää sille vapaalle tahdolle selitystä, koska tippaleipä aivot haluaa olla monimutkaisia individualisti valitsijoita, eikä halua myöntää että se oma toiminta onkin aika yksinkertaisen yhtälön tulos. 1+2=3, perimä + ympäristö = käytös.

Mutta saahan sitä hajottaa että voisi hallita, edes jollain tavoin, sitä valinnanvapauden kaaosta, silmien takana ja mielen peräkammarissa.

Eli koska sinä et ymmärrä, mistä puhutaan, ei muidenkaan ole tarpeen jatkaa keskustelua

Keksit siis materiaaliselle, geneettiselle ja memeettiselle systeemille omat kuvauksesi, mutta et ottanut lainkaan kantaa siihen, miten nämä vaikuttavat toisiinsa. Etkö osaa?

Höpö höpö, kyllä totuus on se, että se on tuo meemi-sanan köyttö joka on varsin uusi ilmiö, sosiaalisen (henkilökohtaisen medialiittymän) median myötä käyttöön tullut muotisana. Meemisanan käyttö on meemi sinänsä, joten aika pieni piiri ja kela sen ympärillä pyörii.

Meemejä, siis kulttuurillisia käyttäytymismalleja, muoteja on sen sijaan ollut pitkään.

Moraali ja meemit on kuin muoti, ne muuttuvat ajan ja paikan mukana.

En minä meemeistä ollut kiinnostunut, vaan asenteestasi.

Juu, kyllä tuo on useampien palstalaisten tiedostamat tosiasia. Ei idioottien tarkoitus olekaan ymmärtää tiedettä ja todellisuutta, vaan pakoilla sitä fokusoitumalla epäolennaiseen, yksilöihin ja henkilöiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Sekö ei ole henkilökohtaisiin ominaisuuksiin fokusoitumista, jos mielipiteesi kaikista muista keskustelijoista on "

Ei kaikista muista, mutta enemmistöstä.

Ja useimmille nyt sanojen merkityksistä sen verran on selvillä, että yhteinen ole henkilökohtaista ja yksityistä. Yhteisen ominaisuuden tai käyttäytymismallin kritisointi ei ole henkilökohtaisuus tai ad-hominem.

[ID10T]

Vaikuttaa siltä että tuossa nyt halutaan pilkkoa erillisiksi yksilöiksi simppeliä kokonaiskuvaa, monimutkaista varsin yksinkertaista sitä ihmisen käyttäytymismallia, valintojen syytä.

Materiaalinen "systeemi" on ympäristöä. Geneettinen taas on perimää, ja memeettinen on sana joka kuvaa kulttuurissa leviävää käyttäytymismallia, siis niitä valintoja, mitkä se perimä, (materiaalinen systeemi) ja ympäristö (materiaalistinen systeemi) aiheuttaa.

Ja motiivihan on tuolle älämölölle on yrittää löytää sille vapaalle tahdolle selitystä, koska tippaleipä aivot haluaa olla monimutkaisia individualisti valitsijoita, eikä halua myöntää että se oma toiminta onkin aika yksinkertaisen yhtälön tulos. 1+2=3, perimä + ympäristö = käytös.

Mutta saahan sitä hajottaa että voisi hallita, edes jollain tavoin, sitä valinnanvapauden kaaosta, silmien takana ja mielen peräkammarissa.

Eli koska sinä et ymmärrä, mistä puhutaan, ei muidenkaan ole tarpeen jatkaa keskustelua

Keksit siis materiaaliselle, geneettiselle ja memeettiselle systeemille omat kuvauksesi, mutta et ottanut lainkaan kantaa siihen, miten nämä vaikuttavat toisiinsa. Etkö osaa?

Höpö höpö, kyllä totuus on se, että se on tuo meemi-sanan köyttö joka on varsin uusi ilmiö, sosiaalisen (henkilökohtaisen medialiittymän) median myötä käyttöön tullut muotisana. Meemisanan käyttö on meemi sinänsä, joten aika pieni piiri ja kela sen ympärillä pyörii.

Meemejä, siis kulttuurillisia käyttäytymismalleja, muoteja on sen sijaan ollut pitkään.

Moraali ja meemit on kuin muoti, ne muuttuvat ajan ja paikan mukana.

En minä meemeistä ollut kiinnostunut, vaan asenteestasi.

Juu, kyllä tuo on useampien palstalaisten tiedostamat tosiasia. Ei idioottien tarkoitus olekaan ymmärtää tiedettä ja todellisuutta, vaan pakoilla sitä fokusoitumalla epäolennaiseen, yksilöihin ja henkilöiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Sekö ei ole henkilökohtaisiin ominaisuuksiin fokusoitumista, jos mielipiteesi kaikista muista keskustelijoista on "

Ei kaikista muista, mutta enemmistöstä.

Ja useimmille nyt sanojen merkityksistä sen verran on selvillä, että yhteinen ole henkilökohtaista ja yksityistä. Yhteisen ominaisuuden tai käyttäytymismallin kritisointi ei ole henkilökohtaisuus tai ad-hominem.

Meitä on tässä ketjussa keskustelemassa sen verran pieni joukko, että kyllä se henkilökohtaista on. Et sinä oikein voi tässä ketjussa käsiteltyjä asioita laajemmin tarkastella.

[Naturalisti]

Oiskos tällainen selailun arvoinen:
Pascal Boyer, Minds Make Societies, 2018

Ois vaan itsellä oman e-kirjapalvelun kautta pääsy tähän kirjaan heti.

https://www.goodreads.com/book/show/362 ... -societies

Vaikuttaa ainakin nimen perusteella kiinnostavalta. Kannattaa kaivella nettiä, jos siitä löytyy yhteenvetoja ja arvosteluja.

-----

Tässä on muutama arvostelu ja yhteenveto kirjasta **Minds Make Societies: How Cognition Explains The World Humans Create**:

1. PsycNET tarjoaa kattavan arvostelun kirjasta. Kirja yhdistää viimeaikaisia oivalluksia evoluutiobiologiasta, genetiikasta, psykologiasta, taloustieteestä ja muista aloista tarjoten tarkkoja malleja siihen, miksi ihmiset osallistuvat sosiaalisiin käyttäytymismalleihin, kuten perheiden, heimojen ja kansojen muodostamiseen tai sukupuoliroolien luomiseen. Kirja tutkii kysymyksiä, kuten Miksi ryhmien välillä on konflikteja? Miksi ihmiset uskovat vähäarvoista tietoa, kuten huhuja? Miksi on olemassa uskontoja? Mikä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus? Mikä selittää moraalin? Kirja tarjoaa uuden kuvan kulttuurisesta siirtymisestä, joka perustuu ihmisen kommunikaation pragmaattisuuteen, muistin rakentavaan luonteeseen ja ihmisten motivaatioon ryhmien muodostamiseen ja yhteistyöhön. ¹

2. Goodreads-sivusto tarjoaa kirjalle **288 arvostelua**. Arvostelijat ovat ylistäneet kirjan tarkkaa mallintamista ihmisten käyttäytymisestä ja yhteiskunnista. ²

3. Evolutionary Studies in Imaginative Culture -lehti julkaisi artikkelin kirjasta. Artikkelissa todetaan, että kirja yhdistää viimeaikaisia oivalluksia eri tieteenaloilta tarjoten tarkkoja malleja siihen, miksi ihmiset osallistuvat sosiaalisiin käyttäytymismalleihin. Kirja tarjoaa uuden kuvan kulttuurisesta siirtymisestä, joka perustuu ihmisen kommunikaation pragmaattisuuteen, muistin rakentavaan luonteeseen ja ihmisten motivaatioon ryhmien muodostamiseen ja yhteistyöhön. ³

Toivottavasti näistä on apua!

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 8.11.2023
(1) Minds make societies: How cognition explains the world humans create.. https://psycnet.apa.org/record/2018-13698-000.
(2) Pascal Boyer. Minds Make Societies: How Cognition Explains the World .... https://www.degruyter.com/document/doi/ ... 1.175/html.
(3) Pascal Boyer, Minds Make Societies: How Cognition Explains the World .... https://www.cambridge.org/core/journals ... ABA0DB2B77.
(4) Minds Make Societies: How Cognition Explains the World Humans Create. https://www.goodreads.com/en/book/show/ ... -societies.

[Naturalisti]

En ole pahemmin perehtynyt noihin meemeihin muuten kuin joskus 2000- luvun alussa, jolloin muistan lukaisseeni sellaisen kirjan kuin Meemit- kulttuurigeenit, jonka kirjoittaja taisi olla Susan Blackmore. Sisäistän noi meemit sen vuoksi ehkä edelleen lähinnä kulttuurielementeiksi, jotka leviävät ihmisestä toiseen geenien tavoin ja kopioituvat, kilpailevat, ja yrittävät vallata mahdollisimman monta mieltä, sekä levitä yksilöstä toiseen. Täytyy ehkä hakea kirjastosta jokunen aihetta käsittelevä teos ennen, kuin pystyn käymään aiheesta älykästä keskustelua. Olisiko antaa joitakin suosituksia hyvistä aihetta käsittelevistä tieteellisistä teoksista?

Tärkeimpiä julkaisuja viime aikoina – joista sain kaivettua lisäinformaatiota – ovat olleet:

"The Evolution of Culture: An Interdisciplinary View” (2022), Robert Aunger

https://researchonline.lshtm.ac.uk/1542 ... ulture.pdf

“The Meme Machine” (2021) Susan Blackmore

https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Meme_Machine

https://archive.nytimes.com/www.nytimes ... ightt.html

[Sulervo]

Oiskos tällainen selailun arvoinen:
Pascal Boyer, Minds Make Societies, 2018

Se on jopa lukemisen arvoinen. Mutta kun ei ole koskaan viisasta lähestyä jotakin kiinnostavaa aihetta vain yhden kirjan kautta, suositan rinnalle paria muutakin:

John Searle: The Construction of Social Reality. Hinta esim. Penguin-pokkarina Adlibriksellä 14 €. Löytyy verkostakin:
https://epistemh.pbworks.com/f/6.+The+C ... (SCAN).pdf

Berger-Luckmann: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Klassikko, joka on siis katsottu suomentamisenkin arvoiseksi. Hinta Adlibriksellä 19,50 €.

(Tarkoitukseni ei ole varsinaisesti mainostaa Adlibristä; siltä tilatuista kirjoista ei vain tarvitse maksaa tullia. Löytyyhän näitä muistakin tällaisista verkkokaupoista.)