Jumalaton uskontotiede vapahtaa

Futurologista keskustelua keinomielestä
Paikalla
Naturalisti
Reactions:
Viestit: 2845
Liittynyt: 19 Helmi 2023, 10:36

Jumalaton uskontotiede vapahtaa

Viesti Kirjoittaja Naturalisti »

Jumalaton uskontotiede vapahtaa

Uusi keskustelu: miten tieteellisen tutkimuksen avulla voi vapautua uskontojen ikeestä?

Kognitiivinen uskontotiede yhdessä kognitiivisen neurotieteen kanssa naturalisoi pian uskonnolliset kokemukset ilman yliluonnollisten oletusten tarvetta.

Filosofi Daniel C. Dennett vaati kirjassaan "Lumous murtuu - Uskonto luonnonilmiönä", että uskonnolta on riisuttava sitä ympäröivä salamyhkäinen lumous, jotta ilmiö voidaan kuvata järkiperäisesti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lumous_murtuu

Pascal Boyerin luoma ja myös Ilkka Pyysiäisen kannattama uusi paradigma, kognitiivinen uskontotiede on mullistanut uskontotieteen. Sen keskeisellä teorialla, intuitionvastaisella representaatiola on merkittävä asema uskonnollisten uskomusten, halujen ja intentioiden kuvauksissa.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Pascal_Boyer
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Pyysi%C3%A4inen


Uskonnon ja kognition suhteita voidaan nyt jäsentää sekä representaatioiden että intentionaalisen systeemin toiminnallisten ominaisuuksien avulla. Tiivistäen sanottuna kognitiivinen uskontotiede kytkee kulttuurisia kategorioita kognitiivisiin.

Kognitiivinen neurotiede puolestaan luo yhteyksiä kognition tasolta neuraaliselle tasolle ja se miten kognitiivinen kyky neuraalisella tasolla toteutuu on aktiivisen tutkimuksen kohteena.

Mielen mekanismien tuottaman tietoisuuden erilaiset koetut vahvuudet "perstuntumista" vakuuttuneisuuden kautta uskonnollisiin uskomuksiin ovat saman skaalan eri arvoja.

Koko kulttuuri sisältäen myös uskonnot ja muun esoteerisen hömpän on olemassa vain ihmisten mielissä. Yksilöpsykologisen tason yläpuolella ei ole kulttuurisia systeemejä.

Aktiivisina eli ajattelua tuottavina merkitystenkantajia on vain subjektiivisissa mielissä. Muualla ne ovat joko passiivisia tallenteita tai reaaliaikaista kommunikaatiota.

Jaettu kulttuuri on siten vain subjektiivisten mielten horisontti, josta kullakin yksilöllä on oma subjektiivinen käsitys. Ilman subjektiivisia mieliä kulttuurista on olemassa vain merkityksettömiä jälkiä; kuten materian muodosteita, väriläiskiä kankaalla ja mustetahroja paperilla.

Kulttuuri redusoituu psykologiaan, psykologia neuraalisiin prosesseihin, neuraaliset prosessit biologiaan, biologia biokemiaan, biokemia kemiaan ja kemia fysiikkaan. Vastaavasti kukin alempi taso emergoituu ylemmän tason systeemiksi siten, että alempaan tasoon kehkeytyy uusi ylemmän tason prosessit mahdollistava rakenne.

Tieto marginalisoi uskonnolliset ja esoteeriset ainekset. Uskontotiede keskittyy jatkossa vain empiirisesti tutkittavissa oleviin kysymyksiin. Uskontojen hybridisaatio eli hajoaminen ja sekoittuminen ideologioihin pelkistää ne vain maailmankuvallisten ainesten osajoukoksi. Tieto vapahtaa uskontojen ikeestä.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.