Keksimättömät keksinnöt !

[Kontra]

Entä jos lennetäänkin maaefektissä pienemmällä siipikuormituksella ja paremmalla siiven sivusuhteella kuin nykyiset...ja hyväksytään lyhyemmät/pienemmät legit...Atlantin yli..esim....Oslo (Norja)-Skotlanti-Islanti-Grönlanti ja New Foundland.

Keksitpä hassun lentoreitin.
Miksi myös Skotlanti?
Matalalla lentäessä Atlantin yli voisi polttoaine/sähkö loppua, toisin kuin korkealla lentäessä.

Grönlannissa pitäisi lentää rannikolta toiselle.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/File:No ... on_map.jpg

Matalalla hiljaa lentäminen on ehdottomasti taloudellisinta.

Matka saataisiin katkottua n 1000 km legeihin.

Mitä tarkoitat tuolla "Grönlannissa pitäisi lentää rannikolta toiselle."
Matalalla lennettäessä ilmanvastus on suuri, 10km korkeudessa ei.
Korkealla lentäminen on taloudellista. Voi lentää kauas ilman välilaskuja.

Maaefektissä noste on 2,5 suurempi kuin 100 metrissä...energiaa ilmassa pysymiseen tarvitaan 1/10 siitä mitä 10 kilsassa.

En silti tiedä voisiko sähköllä ikinä lentää 1000 km ilman lisäsähköä.

115 km 2-10 metrin korkeudessa.



Teho 250 wattia.

Ilmassa pysymiseen maaefektissä tehoa ehkä tarvitaan vähemmän kuin 10 km:ssä, mutta energiaa samalle matkalle maaefektissä tarvitaan enemmän kuin 10 km:ssä ja matkustusajassa hävitään valtavasti.

[Tuulispää]

Entä jos lennetäänkin maaefektissä pienemmällä siipikuormituksella ja paremmalla siiven sivusuhteella kuin nykyiset...ja hyväksytään lyhyemmät/pienemmät legit...Atlantin yli..esim....Oslo (Norja)-Skotlanti-Islanti-Grönlanti ja New Foundland.

Keksitpä hassun lentoreitin.
Miksi myös Skotlanti?
Matalalla lentäessä Atlantin yli voisi polttoaine/sähkö loppua, toisin kuin korkealla lentäessä.

Grönlannissa pitäisi lentää rannikolta toiselle.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/File:No ... on_map.jpg

Matalalla hiljaa lentäminen on ehdottomasti taloudellisinta.

Matka saataisiin katkottua n 1000 km legeihin.

Mitä tarkoitat tuolla "Grönlannissa pitäisi lentää rannikolta toiselle."
Matalalla lennettäessä ilmanvastus on suuri, 10km korkeudessa ei.
Korkealla lentäminen on taloudellista. Voi lentää kauas ilman välilaskuja.

Maaefektissä noste on 2,5 suurempi kuin 100 metrissä...energiaa ilmassa pysymiseen tarvitaan 1/10 siitä mitä 10 kilsassa.

En silti tiedä voisiko sähköllä ikinä lentää 1000 km ilman lisäsähköä.

115 km 2-10 metrin korkeudessa.



Teho 250 wattia.

Ilmassa pysymiseen maaefektissä tehoa ehkä tarvitaan vähemmän kuin 10 km:ssä, mutta energiaa samalle matkalle maaefektissä tarvitaan enemmän kuin 10 km:ssä ja matkustusajassa hävitään valtavasti.

Höpönlöpön.

Matkustusajassa toki hävitään.

Maisemat sensijaan ovat mahtavat !

[Kontra]

Entä jos lennetäänkin maaefektissä pienemmällä siipikuormituksella ja paremmalla siiven sivusuhteella kuin nykyiset...ja hyväksytään lyhyemmät/pienemmät legit...Atlantin yli..esim....Oslo (Norja)-Skotlanti-Islanti-Grönlanti ja New Foundland.

Keksitpä hassun lentoreitin.
Miksi myös Skotlanti?
Matalalla lentäessä Atlantin yli voisi polttoaine/sähkö loppua, toisin kuin korkealla lentäessä.

Grönlannissa pitäisi lentää rannikolta toiselle.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/File:No ... on_map.jpg

Matalalla hiljaa lentäminen on ehdottomasti taloudellisinta.

Matka saataisiin katkottua n 1000 km legeihin.

Mitä tarkoitat tuolla "Grönlannissa pitäisi lentää rannikolta toiselle."
Matalalla lennettäessä ilmanvastus on suuri, 10km korkeudessa ei.
Korkealla lentäminen on taloudellista. Voi lentää kauas ilman välilaskuja.

Maaefektissä noste on 2,5 suurempi kuin 100 metrissä...energiaa ilmassa pysymiseen tarvitaan 1/10 siitä mitä 10 kilsassa.

En silti tiedä voisiko sähköllä ikinä lentää 1000 km ilman lisäsähköä.

115 km 2-10 metrin korkeudessa.



Teho 250 wattia.

Ilmassa pysymiseen maaefektissä tehoa ehkä tarvitaan vähemmän kuin 10 km:ssä, mutta energiaa samalle matkalle maaefektissä tarvitaan enemmän kuin 10 km:ssä ja matkustusajassa hävitään valtavasti.

Höpönlöpön.

Matkustusajassa toki hävitään.

Maisemat sensijaan ovat mahtavat !

Höpönlöpön itsellesi. Jos osaat tehdä pätevät laskelmat kummastakin lennosta esim 100 km matkalle, niin katsotaan sitten, kumpi on kuluttanut enemmän energiaa.

[Kontra]

Miten saisimme sähkölentokoneen lentämään yhtä tehokkaasti pitkälle kuin polttomoottorikone ?

Se on mielestäni edelleen ratkaisematta.

Kun sinne ohuempaan ilmaan nousu vaatii sitä energiaa suhteettoman paljon, vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Hinataan ne koneet sinne ylös. Hinurikin voi käyttää sähköä voimanlähteenä, eikä tarvitse isoja akkuja, kun saa ne ladatuksi vaikka joka hinauksen jälkeen. Hinureita vain pitää olla riittävän monta, jos hinaatavia on jonoksi.

Toinen koeteltu keino pidentää ilma-aluksen kantomatkaa on ilmatankkaus. Miksei sähkökoneen voisi ladata ilmassa?

Onko semmoisia akkuja olemassa, jotka parissa minuutissa saa ladatuksi täyteen?
Kondensaattorit saa nopeasti ladatuksi täyteen. Paljonkohan painaisi konkkapaketti, jonka energialla lentokone nousisi 10 km:iin ja olisiko ylipäänsä konkkaenergialla mahdollista?

[Tuulispää]

Entä jos lennetäänkin maaefektissä pienemmällä siipikuormituksella ja paremmalla siiven sivusuhteella kuin nykyiset...ja hyväksytään lyhyemmät/pienemmät legit...Atlantin yli..esim....Oslo (Norja)-Skotlanti-Islanti-Grönlanti ja New Foundland.

Keksitpä hassun lentoreitin.
Miksi myös Skotlanti?
Matalalla lentäessä Atlantin yli voisi polttoaine/sähkö loppua, toisin kuin korkealla lentäessä.

Grönlannissa pitäisi lentää rannikolta toiselle.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/File:No ... on_map.jpg

Matalalla hiljaa lentäminen on ehdottomasti taloudellisinta.

Matka saataisiin katkottua n 1000 km legeihin.

Mitä tarkoitat tuolla "Grönlannissa pitäisi lentää rannikolta toiselle."
Matalalla lennettäessä ilmanvastus on suuri, 10km korkeudessa ei.
Korkealla lentäminen on taloudellista. Voi lentää kauas ilman välilaskuja.

Maaefektissä noste on 2,5 suurempi kuin 100 metrissä...energiaa ilmassa pysymiseen tarvitaan 1/10 siitä mitä 10 kilsassa.

En silti tiedä voisiko sähköllä ikinä lentää 1000 km ilman lisäsähköä.

115 km 2-10 metrin korkeudessa.



Teho 250 wattia.

Ilmassa pysymiseen maaefektissä tehoa ehkä tarvitaan vähemmän kuin 10 km:ssä, mutta energiaa samalle matkalle maaefektissä tarvitaan enemmän kuin 10 km:ssä ja matkustusajassa hävitään valtavasti.

Höpönlöpön.

Matkustusajassa toki hävitään.

Maisemat sensijaan ovat mahtavat !

Höpönlöpön itsellesi. Jos osaat tehdä pätevät laskelmat kummastakin lennosta esim 100 km matkalle, niin katsotaan sitten, kumpi on kuluttanut enemmän energiaa.

Aikoinaan lennettiin korkealla koska keksittiin paineistus ja päästiin pilvien yläpuolelle...toki se kuluttaa huomattavasti enemmän.

Luonnollisesti korkealla lennettävä "umpirauta" kone kuluttaa matalalla enemmän.

[oksidaani]

Miten saisimme sähkölentokoneen lentämään yhtä tehokkaasti pitkälle kuin polttomoottorikone ?

Se on mielestäni edelleen ratkaisematta.

Kun sinne ohuempaan ilmaan nousu vaatii sitä energiaa suhteettoman paljon, vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Hinataan ne koneet sinne ylös. Hinurikin voi käyttää sähköä voimanlähteenä, eikä tarvitse isoja akkuja, kun saa ne ladatuksi vaikka joka hinauksen jälkeen. Hinureita vain pitää olla riittävän monta, jos hinaatavia on jonoksi.

Toinen koeteltu keino pidentää ilma-aluksen kantomatkaa on ilmatankkaus. Miksei sähkökoneen voisi ladata ilmassa?

Onko semmoisia akkuja olemassa, jotka parissa minuutissa saa ladatuksi täyteen?
Kondensaattorit saa nopeasti ladatuksi täyteen. Paljonkohan painaisi konkkapaketti, jonka energialla lentokone nousisi 10 km:iin ja olisiko ylipäänsä konkkaenergialla mahdollista?

Prieto väittää että heidän akkuteknologiallaan akku saadaan puoleen varaukseen 90 sekunnissa ja täyteen 3 minuutissa. En nyt jaksa googlata, josko tuotteita olisi myynnissä - tuskin. Lukemattomat muutkin ovat lupailleet (tuotteistamattomalla) teknologiallaan huippunopeita latausaikoja. Eiköhän joskus joku tule pääsemään myyntiin asti. Kondensaattoreiden ongelmana on olematon kapasiteetti. Toki noilla saisi nopeasti tankkauskoneen täyteen varaukseen.

Yritys: https://prieto.com/
Uutisartikkeli: https://www.businesswire.com/news/home/ ... -3-Minutes
Wiki-artikkeli kehittäjästä ja teknologiasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Amy_Prieto

[Molli]

Nyt pitäisi nopeasti keksiä puukomposiitistä valmistettu pieni lämpöydinvoimala.

Pidätkö puukomposiittina "vanhan ajan venneen ristiin laminointia" vai vaneria"?
Oikeastaan "mutulla" vaneri tai ristiin lminointi "säleillä" on teräsbetonoinnin jälkeen lujin rakennustekniikka,
vaan vaneri tei ristiinlaminointi on vain mrto-osan paksudeltaan teräsbetonista.
Rosteri raudoituksella päästään teräsbetonilla jopa 200 vuoden kestoon, näet betoni karbonisoituu yllättävän äkkiä.
Yleis olettamuksen mukaan kansantaruissa betoni lujittuu ensimmäiset sata vuotta ja kestää tuhat vuotta mikö ei pidä paikkaansa "portland-sementillä" tehdyssä betonissa.
30-50 vuotta mikä on laskennallinen suomalaisrakennusten "arkkitehtuurillinen" ikä eli suunnitelmallinen rakennuksen ikä sunkin mökissä betonissa jmm katolle, katon tukirakenteille etc. täyttyy helposti tahi ylittyy suomalaisella viiluvanerilla..

Muinais välimerellinen "valurakentaminen" sannan kanssa miss käytettiin vulkaanista komponenttia on täysin eri asia kuin potland-sementin kanssa tehtäv valrakentaminen.
Täsää olisi keksinnön paikka mill korvattaisiin portlant sementti - rakentamisessa?

Naurettavin tapahtuma betonin teossa on jotta, Lemminkäisen vietyä betoniasemansa V*ttuun uuden ydinvoimalan työmaalta, kun rakennusyhtiö halusi niin vähälaatuista betonia, paikalle tuotiin ulkomainen sementin sekoittaja... Betonihan on kolmen komponentin sekoittamista hiekkaa sementtiä ja vettä .. joten Arevan säästö oli? Meillä lapiomiehet valovirtamyllyllä hädin tuskin vahingossa osaa tehdä betonilujuusluokan "20" laatuista betonia 1:4 sementtisuhteella !
[edit] kirjoitusvirheet - läppärin näppäimistö juonittelee vm 2014 lenovon Thinkpad

Eli näin ollen em. puukomposiitit sälelaminointi vaneriksi tai puuseppän ristinlaminointi vaikka veneeksi tai kanootiksi kyllä on aiva kilpailkykyinen!
-Peukku- ajatuksella

PS. noin huonoon betoni rakennukseen mitä Areevan rakennus en uskaltaisi edes viedä lämpökynttilää..

[Tuulispää]

Nyt pitäisi nopeasti keksiä puukomposiitistä valmistettu pieni lämpöydinvoimala.

Pidätkö puukomposiittina "vanhan ajan venneen ristiin laminointia" vai vaneria"?
Oikeastaan "mutulla" vaneri tai ristiin lminointi "säleillä" on teräsbetonoinnin jälkeen lujin rakennustekniikka,
vaan vaneri tei ristiinlaminointi on vain mrto-osan paksudeltaan teräsbetonista.
Rosteri raudoituksella päästään teräsbetonilla jopa 200 vuoden kestoon, näet betoni karbonisoituu yllättävän äkkiä.
Yleis olettamuksen mukaan kansantaruissa betoni lujittuu ensimmäiset sata vuotta ja kestää tuhat vuotta mikö ei pidä paikkaansa "portland-sementillä" tehdyssä betonissa.
30-50 vuotta mikä on laskennallinen suomalaisrakennusten "arkkitehtuurillinen" ikä eli suunnitelmallinen rakennuksen ikä sunkin mökissä betonissa jmm katolle, katon tukirakenteille etc. täyttyy helposti tahi ylittyy suomalaisella viiluvanerilla..

Muinais välimerellinen "valurakentaminen" sannan kanssa miss käytettiin vulkaanista komponenttia on täysin eri asia kuin potland-sementin kanssa tehtäv valrakentaminen.
Täsää olisi keksinnön paikka mill korvattaisiin portlant sementti - rakentamisessa?

Naurettavin tapahtuma betonin teossa on jotta, Lemminkäisen vietyä betoniasemansa V*ttuun uuden ydinvoimalan työmaalta, kun rakennusyhtiö halusi niin vähälaatuista betonia, paikalle tuotiin ulkomainen sementin sekoittaja... Betonihan on kolmen komponentin sekoittamista hiekkaa sementtiä ja vettä .. joten Arevan säästö oli? Meillä lapiomiehet valovirtamyllyllä hädin tuskin vahingossa osaa tehdä betonilujuusluokan "20" laatuista betonia 1:4 sementtisuhteella !
[edit] kirjoitusvirheet - läppärin näppäimistö juonittelee vm 2014 lenovon Thinkpad

Eli näin ollen em. puukomposiitit sälelaminointi vaneriksi tai puuseppän ristinlaminointi vaikka veneeksi tai kanootiksi kyllä on aiva kilpailkykyinen!
-Peukku- ajatuksella

PS. noin huonoon betoni rakennukseen mitä Areevan rakennus en uskaltaisi edes viedä lämpökynttilää..

Kovassa painessa ei voi puristaa puuta ristiin......kuidut katkovat toisensa.

Vanerilla on paikkansa, mutta jos haluaa laminoida valmiita puupuristeita saa ikäänkuin supervaneria...monta kertaa lujempaa kuin normivaneri.

Eli ristiinlaminoiti on kova sana.

[Tuulispää]

Puupuristeelle olisi töitä jos halutaan 3-4 kilometriin yltävä jouskari.

http://www.tyndalearchers.co.uk/archery/flight-archery

[Tonttu]

Puupuristeelle olisi töitä jos halutaan 3-4 kilometriin yltävä jouskari.

http://www.tyndalearchers.co.uk/archery/flight-archery

Höpön löpön taas! Sinun puupuristeellasi tuskin saa nuolta lentämään edes 30 metriä. Tuollaiset 3-4 kilometrin matkat ei onnistu minkäänlaisella jousella.

[Tuulispää]

Puupuristeelle olisi töitä jos halutaan 3-4 kilometriin yltävä jouskari.

http://www.tyndalearchers.co.uk/archery/flight-archery

Höpön löpön taas! Sinun puupuristeellasi tuskin saa nuolta lentämään edes 30 metriä. Tuollaiset 3-4 kilometrin matkat ei onnistu minkäänlaisella jousella.

Onnistuuhan se isommalla jousella...jos jaksaa jännittää jousen. Kaveri vahingossa rakensi puusepänverstaallaan sellasen...jota kukaan ei kyennyt jännittämään.

[Molli]

Finnafi sivuilta löytyy kuvia metsästysjousista mitä muinaishantit yms on tehneet. Jo ne on komposiittirakenteisia eli kahta-kolmea eripuulajia liimailtu nippuun jopa useampia sekä myös luuta, saa jouseen voimaa jo muinaistekniikoillakin..
Nykymaailman puristeisilla komposiiteilla saattaisi löytyy jalostettuja keksintöjä lujuutta ja keveyttä noihin..

[Tuulispää]

Finnafi sivuilta löytyy kuvia metsästysjousista mitä muinaishantit yms on tehneet. Jo ne on komposiittirakenteisia eli kahta-kolmea eripuulajia liimailtu nippuun jopa useampia sekä myös luuta, saa jouseen voimaa jo muinaistekniikoillakin..
Nykymaailman puristeisilla komposiiteilla saattaisi löytyy jalostettuja keksintöjä lujuutta ja keveyttä noihin..

Joo...ja lisääkin saa keksiä.

[Molli]

Puupuristeelle olisi töitä jos halutaan 3-4 kilometriin yltävä jouskari.

http://www.tyndalearchers.co.uk/archery/flight-archery

Jos oikein luin, niin jutska mitä koskaan ajattele, osa noiden voimasta tulee Venymättömöstä jänteestä ...
Tp:n jutuille on pohjaa!

[Molli]

Lisäksi muinaisjuosien tekijät on olleet kekseliäitä !
He on tehneet samoin kuin nykyään esim virvelin valoissa on,
Osasivat päällystää kierteisesti esim pajusta tehdyn jousen koivun tuohella, tai kalan nahalla, tai erityisen ohueksi tystetyllä nisäkkään nahalla, tämän tuoma kierteisyys tuo kestävyyttä sekä jännitystä lisää.. sitä en osaa arvioida paljonko enempi voimaa sitten jännittävältä eli ampujalta vaaditaan..