Filosofían määritelmä

[Kohina]

Miksi pelkoon. Wittgenstein sanoi että usko on tahdon puhtain muoto. Pelko on sitä että uskoo ettei saa mitä tahtoo.

Toki kieli on eri, mutta silti pelkoa voisi siis pitää tahdon käänteisarvona?

[ID10T]

Miksi pelkoon. Wittgenstein sanoi että usko on tahdon puhtain muoto. Pelko on sitä että uskoo ettei saa mitä tahtoo.

Toki kieli on eri, mutta silti pelkoa voisi siis pitää tahdon käänteisarvona?

Tai saa, mitä EI tahdo. Tähänhän kadotuksella pelottelu perustuu.

[Kohina]

Käänteisarvo...

[Okivi]

Voi olla perää tässäkin pelkoon perustavassa näkemyksessä?

"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."

Bertrand Russell 3.6.1927

Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.

[ID10T]

Voi olla perää tässäkin pelkoon perustavassa näkemyksessä?

"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."

Bertrand Russell 3.6.1927

Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.

Tuossa kohtaa syke alkaa olemaan jo niin alhainen, että aivojen hapensaanti estyy ainakin osittain aiheuttaen hallusinaatioita.

[marjatta1]

Voi olla perää tässäkin pelkoon perustavassa näkemyksessä?

"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."

Bertrand Russell 3.6.1927

Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.

Monesti myös kotikasvatus ja kodin uskonnoolinenilmapiiri näyttää vaikuttavan siihen miten kokee nämä hengelliset asiat.? Omassa kodissani ei juurikaan uskonnollisuutta ollut ja aika itsenäisesti olen suhtaunut näihin uskonnollisuutta koskeviin näkemyksiin ja koen itseni lähinnä uskonnottomaksi ja en kaipaa mitään kuoleman jälkeistä elämää. Tyydyn ihan tähän tavalliseen elämään, tänne on syntynyt aikoinaa ja tuoni aikanaan korjaa pois ja tärkeintä mielestäni on elää niin, että tuntee elävänsä ja yrittää tehdä sen niin hyvin kuin taitaa ja mottona voi olla, että tekee toiselle sen mitä itselleen toivoisi toisen tekevän...

Mieheni vakavan sairauden yhteydessä eräs lääkäri lohdutti häntä, että siellä taivaallisessa elämässä on se paras elämä odotettavissa..En kehdannut sanoa mitään siinä tilanteessa, mutta jotenkin vaan hullulta ja tarpeettomalta mielestäni tuon lääkärin lausunto kuullosti. Tosin hän oli myös perhetuttu ja helluntalainen...ja siinä ominaisuudessa sitten ehkä mielestään lohdutti miestäni? Mieheni ei myöskään reagoinut asiaan mitenkään siinä tilanteessa.

[Kohina]

[OlliS]

Filosofía on tieteiden tiede. Ja viisauden rakastamista.

Filosofi luulee tietävänsä kaikesta kaiken, koska sitä hän itseltään vaatii ja muutkin. Sen voisi ajatella niin, että tosiaan pitää olla hyvä yleistieto kaikesta, ja syvällinen tieto ainakin tähtitieteestä, psykologiasta ja teologiasta, ja nimenomaan filosofiasta tietysti.

Filosofiaa paljon ja yhden tieteenalan loppututkinto. Sitten voi perehtyä mihin alueeseen tahansa. Esim minä kosmologiaan, kosmologian filosofiaan nimenomaan, enkä kosmologian fysiikkaan.

Jos ei ole johonkin alaan erityisesti perehtynyt, ei filosofikaan siitä voi asiantuntevasti puhua kovin syvällisesti.

Jollain tavalla filosofi on asiantuntija millä alalla tahansa, koska hänellä on yleissivistys ja hän käsittelee asiaa filosofina, ja vain osaamisensa puitteissa. Muut käsittelevät asioita usein taitamattomasti, kun ei ole filosofin asennetta ja rehellistä pyrkimystä totuuteen ja taitoa siihen.

[asdf]

Filosofía on tieteiden tiede. Ja viisauden rakastamista.

Filosofi luulee tietävänsä kaikesta kaiken, koska sitä hän itseltään vaatii ja muutkin. Sen voisi ajatella niin, että tosiaan pitää olla hyvä yleistieto kaikesta, ja syvällinen tieto ainakin tähtitieteestä, psykologiasta ja teologiasta, ja nimenomaan filosofiasta tietysti.

Filosofiaa paljon ja yhden tieteenalan loppututkinto. Sitten voi perehtyä mihin alueeseen tahansa. Esim minä kosmologiaan, kosmologian filosofiaan nimenomaan, enkä kosmologian fysiikkaan.

Jos ei ole johonkin alaan erityisesti perehtynyt, ei filosofikaan siitä voi asiantuntevasti puhua kovin syvällisesti.

Jollain tavalla filosofi on asiantuntija millä alalla tahansa, koska hänellä on yleissivistys ja hän käsittelee asiaa filosofina, ja vain osaamisensa puitteissa. Muut käsittelevät asioita usein taitamattomasti, kun ei ole filosofin asennetta ja rehellistä pyrkimystä totuuteen ja taitoa siihen.

Filosofia on aina subjektiivista, jolloin siitä ei voi johtaa mitään yleishyödyllistä. Paljon kyllä eri näkökulmia moneen asiaan, se on filosofian hyöty. Luonnontieteisiin sillä ei ole mitään asiaa.

[OlliS]

Filosofía on tieteiden tiede. Ja viisauden rakastamista.

Filosofi luulee tietävänsä kaikesta kaiken, koska sitä hän itseltään vaatii ja muutkin. Sen voisi ajatella niin, että tosiaan pitää olla hyvä yleistieto kaikesta, ja syvällinen tieto ainakin tähtitieteestä, psykologiasta ja teologiasta, ja nimenomaan filosofiasta tietysti.

Filosofiaa paljon ja yhden tieteenalan loppututkinto. Sitten voi perehtyä mihin alueeseen tahansa. Esim minä kosmologiaan, kosmologian filosofiaan nimenomaan, enkä kosmologian fysiikkaan.

Jos ei ole johonkin alaan erityisesti perehtynyt, ei filosofikaan siitä voi asiantuntevasti puhua kovin syvällisesti.

Jollain tavalla filosofi on asiantuntija millä alalla tahansa, koska hänellä on yleissivistys ja hän käsittelee asiaa filosofina, ja vain osaamisensa puitteissa. Muut käsittelevät asioita usein taitamattomasti, kun ei ole filosofin asennetta ja rehellistä pyrkimystä totuuteen ja taitoa siihen.

Filosofia on aina subjektiivista, jolloin siitä ei voi johtaa mitään yleishyödyllistä. Paljon kyllä eri näkökulmia moneen asiaan, se on filosofian hyöty. Luonnontieteisiin sillä ei ole mitään asiaa.

Luonnontieteissäkin filosofia on edelleen tärkeä. Tuo väite tulee aina niiltä, jotka ovat lukinneet luonnontieteiden teoriat ja metodit vallitseviin teorioihin, eivätkä tajua, että teoriat ovat edelleen muutoksessa paremmiksi ja paremmiksi. Tieteessä on aina luultu noin, ja se on aiheuttanut kehityksen pysähtymisen milloin pidemmäksi ja milloin lyhyemmäksi ajaksi. Diktaattorit, kuten Stalin ja Hitler, ovat myös aina yrittäneet määrätä tiedettä, ja kirkko, vallitseva uskonto.

Nyt sitä määrää naturalismi ja ateismi ihan vapaaehtoisesti ja innolla länsimaissa. Vallitseva uskonto on toisaalta katolinen uskonto ja protestanttisuus, toisaalta maallistuminen ja ateismi.

[asdf]

Filosofía on tieteiden tiede. Ja viisauden rakastamista.

Filosofi luulee tietävänsä kaikesta kaiken, koska sitä hän itseltään vaatii ja muutkin. Sen voisi ajatella niin, että tosiaan pitää olla hyvä yleistieto kaikesta, ja syvällinen tieto ainakin tähtitieteestä, psykologiasta ja teologiasta, ja nimenomaan filosofiasta tietysti.

Filosofiaa paljon ja yhden tieteenalan loppututkinto. Sitten voi perehtyä mihin alueeseen tahansa. Esim minä kosmologiaan, kosmologian filosofiaan nimenomaan, enkä kosmologian fysiikkaan.

Jos ei ole johonkin alaan erityisesti perehtynyt, ei filosofikaan siitä voi asiantuntevasti puhua kovin syvällisesti.

Jollain tavalla filosofi on asiantuntija millä alalla tahansa, koska hänellä on yleissivistys ja hän käsittelee asiaa filosofina, ja vain osaamisensa puitteissa. Muut käsittelevät asioita usein taitamattomasti, kun ei ole filosofin asennetta ja rehellistä pyrkimystä totuuteen ja taitoa siihen.

Filosofia on aina subjektiivista, jolloin siitä ei voi johtaa mitään yleishyödyllistä. Paljon kyllä eri näkökulmia moneen asiaan, se on filosofian hyöty. Luonnontieteisiin sillä ei ole mitään asiaa.

Luonnontieteissäkin filosofia on edelleen tärkeä.

Anna esimerkki luonnontieteellisestä teoriasta, jossa filosofialla on ollut merkittävä osa. Kyllä tässä jälleen kerran OlliS yrittää määrätä tiedettä.

[Kohina]

Evoluutio

[siili suhonen]

Voi olla perää tässäkin pelkoon perustavassa näkemyksessä?

"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."

Bertrand Russell 3.6.1927

Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.

Joo. Rajakokemuksista en tiedä mutta Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta. Kuten eleusiksen oraakkelit tiesivät kertoa:
Jos sä kuolet ennenkun kuolet niin sä et kuole sillon ku kuolet.
Elämä tulee ja menee. Tietoisuus lienee ajaton ja ikuinen?

[ID10T]

Voi olla perää tässäkin pelkoon perustavassa näkemyksessä?

"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."

Bertrand Russell 3.6.1927

Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.

Joo. Rajakokemuksista en tiedä mutta Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta. Kuten eleusiksen oraakkelit tiesivät kertoa:
Jos sä kuolet ennenkun kuolet niin sä et kuole sillon ku kuolet.
Elämä tulee ja menee. Tietoisuus lienee ajaton ja ikuinen?

Tietoisuuden ikuisuuden puolesta ei puhu mikään. Missä se ikuinen tietoisuus lymyää? Mistä se tulee ihmiseen ja minne se poistuu ihmisen kuoltua?

[Naturalisti]

Filosofía on tieteiden tiede. Ja viisauden rakastamista.

Filosofi luulee tietävänsä kaikesta kaiken, koska sitä hän itseltään vaatii ja muutkin. Sen voisi ajatella niin, että tosiaan pitää olla hyvä yleistieto kaikesta, ja syvällinen tieto ainakin tähtitieteestä, psykologiasta ja teologiasta, ja nimenomaan filosofiasta tietysti.

Filosofiaa paljon ja yhden tieteenalan loppututkinto. Sitten voi perehtyä mihin alueeseen tahansa. Esim minä kosmologiaan, kosmologian filosofiaan nimenomaan, enkä kosmologian fysiikkaan.

Jos ei ole johonkin alaan erityisesti perehtynyt, ei filosofikaan siitä voi asiantuntevasti puhua kovin syvällisesti.

Jollain tavalla filosofi on asiantuntija millä alalla tahansa, koska hänellä on yleissivistys ja hän käsittelee asiaa filosofina, ja vain osaamisensa puitteissa. Muut käsittelevät asioita usein taitamattomasti, kun ei ole filosofin asennetta ja rehellistä pyrkimystä totuuteen ja taitoa siihen.

Filosofia on aina subjektiivista, jolloin siitä ei voi johtaa mitään yleishyödyllistä. Paljon kyllä eri näkökulmia moneen asiaan, se on filosofian hyöty. Luonnontieteisiin sillä ei ole mitään asiaa.

Luonnontieteissäkin filosofia on edelleen tärkeä. Tuo väite tulee aina niiltä, jotka ovat lukinneet luonnontieteiden teoriat ja metodit vallitseviin teorioihin, eivätkä tajua, että teoriat ovat edelleen muutoksessa paremmiksi ja paremmiksi. Tieteessä on aina luultu noin, ja se on aiheuttanut kehityksen pysähtymisen milloin pidemmäksi ja milloin lyhyemmäksi ajaksi. Diktaattorit, kuten Stalin ja Hitler, ovat myös aina yrittäneet määrätä tiedettä, ja kirkko, vallitseva uskonto.

Nyt sitä määrää naturalismi ja ateismi ihan vapaaehtoisesti ja innolla länsimaissa. Vallitseva uskonto on toisaalta katolinen uskonto ja protestanttisuus, toisaalta maallistuminen ja ateismi.

Kaikki käsityksemme todellisuudesta ovat viime kädessä sekä keskenään että empiirisesti havaittavan todellisuuden toiminnan kanssa enemmän tai vähemmän yhteensopivia subjektiivisia ajatustottumuksia. Tiede ottaa kantaa vain asioihin, joita voi ainakin periaatteessa empiirisesti koetella. Filosofia on vain esitieteellistä pohdiskelua. Pelkkä rationaalinen mietiskely ei anna tietoa todellisuudesta. Sitä saa vain empiirisesti.