Osaako ihminen oikeasti laskea?

[John Carter]

Yksi juttu myös mitä olen pennusta asti tehnyt, niin lasken kaiken mitä näen. Vessassa laatat, puunlehdistä haarat, lautarivit seinistä, luokkahuoneen katosta levyt, jne. Tosin noikin menee niin, että vastaus on yleensä jo valmiina, mutta tarkastan sen vielä laskemalla.

[Enigma]

Toinen varsin mielenkiintoinen jumi syntyy, kun perehtyy heksadesimaaleihin. Niilläpä ei ihminen laske enää mitään, ennen kuin opettelee uuden "kertotaulun". Loogisesti eivät poikkea mitenkään desimaaleista, mutta tarvittava oppi puuttuu pääkopan hermoverkosta. Paljonko on 10 + 12, kun kyseessä heksat?

[Neutroni]

Toinen varsin mielenkiintoinen jumi syntyy, kun perehtyy heksadesimaaleihin. Niilläpä ei ihminen laske enää mitään, ennen kuin opettelee uuden "kertotaulun". Loogisesti eivät poikkea mitenkään desimaaleista, mutta tarvittava oppi puuttuu pääkopan hermoverkosta. Paljonko on 10 + 12, kun kyseessä heksat?

22. 10:n lisääminen tai kertominen on helppoa lukujärjestelmän kannasta riippumatta. Muuten heksadesimaalilukujen laskeminen vaatii kertotaulun opettelemisen ja yhteenlaskutkin pitää opetella tai sitten kohtuullisen monimutkaisen konversion kymmenjärjestelmään.

[Neutroni]

Yksi juttu myös mitä olen pennusta asti tehnyt, niin lasken kaiken mitä näen. Vessassa laatat, puunlehdistä haarat, lautarivit seinistä, luokkahuoneen katosta levyt, jne. Tosin noikin menee niin, että vastaus on yleensä jo valmiina, mutta tarkastan sen vielä laskemalla.

Minulla on kanssa tuota taipumusta. Se Viking Linen laivoilla hytin katossa oleva ilmastointiritilä on paha. Unohdan aina montako reikäriviä siinä on, vaikka olen monta kertaa joutunut laskemaan ne sormella seuraamalla, kun silmä menee sekaisin. Niitä oli muistaakseni jotain viitisenkymmentä vierekkäin.

[Enigma]

Toinen varsin mielenkiintoinen jumi syntyy, kun perehtyy heksadesimaaleihin. Niilläpä ei ihminen laske enää mitään, ennen kuin opettelee uuden "kertotaulun". Loogisesti eivät poikkea mitenkään desimaaleista, mutta tarvittava oppi puuttuu pääkopan hermoverkosta. Paljonko on 10 + 12, kun kyseessä heksat?

22. 10:n lisääminen tai kertominen on helppoa lukujärjestelmän kannasta riippumatta. Muuten heksadesimaalilukujen laskeminen vaatii kertotaulun opettelemisen ja yhteenlaskutkin pitää opetella tai sitten kohtuullisen monimutkaisen konversion kymmenjärjestelmään.

Totta, mutta montako omenaa on 0x22 kpl? Tuosta kun puuttuu se oppi, niin numero ei ole enää ihmiselle merkityksellinen.

[John Carter]

Yksi juttu myös mitä olen pennusta asti tehnyt, niin lasken kaiken mitä näen. Vessassa laatat, puunlehdistä haarat, lautarivit seinistä, luokkahuoneen katosta levyt, jne. Tosin noikin menee niin, että vastaus on yleensä jo valmiina, mutta tarkastan sen vielä laskemalla.

Minulla on kanssa tuota taipumusta. Se Viking Linen laivoilla hytin katossa oleva ilmastointiritilä on paha. Unohdan aina montako reikäriviä siinä on, vaikka olen monta kertaa joutunut laskemaan ne sormella seuraamalla, kun silmä menee sekaisin. Niitä oli muistaakseni jotain viitisenkymmentä vierekkäin.

Joo, hyvin tuttua puuhaa ja mielenkiintoista. Joku voisi pitää tuota jonkunlaisena neuroosina, mutta ei se sitä ole. Näkö myös harjaantuu tuossa ja tietyt kaavat ja lainalaisuudet esim. rakentamisessa jää helposti mieleen sekunneissa.

[Q-S]

Toinen varsin mielenkiintoinen jumi syntyy, kun perehtyy heksadesimaaleihin. Niilläpä ei ihminen laske enää mitään, ennen kuin opettelee uuden "kertotaulun". Loogisesti eivät poikkea mitenkään desimaaleista, mutta tarvittava oppi puuttuu pääkopan hermoverkosta. Paljonko on 10 + 12, kun kyseessä heksat?

Hyvä vertaus. Heksadesimaaleja jos onnistuu päässä laskemaan, niin veikkaisin, että suurin osa suorittaa tavalla tai toisella desimaalijärjestelmään muuntamisen kautta.

Itse kallistun sille kannalle, että ihminen kykenee luontaisesti vain rajoitetusti erottelemaan tai "laskemaan" muutamia yksittäisiä kappaleita. Yli tusinan menevät kappaleet tai yksiköt lasketaan opituilla säännöillä hyvin hitaasti, eikä siis luontaisesti.

Tarkan laskemisen sijasta ihminen on parempi hahmottamaan joukkojen ominaisuuksia. Esimerkiksi 187 jäniksen lauma erottuu nanosekunneissa 100 jäniksen laumasta. Etäisyys, etenemissuunta, nopeus, hajanaisuus, tiiviys, liikkeen ennustaminen sekuntejakin eteenpäin jne prosessoituu avioissa nopeasti. Tietokoneelle puolestaan on työlästä opettaa prosessi, jonka lopputuloksena olisi päätös, että kumman lauman kimppuun kannattaa käydä maksimaalisen saalismäärän saavuttamiseksi.

[Brainwashed]

Filosofia on siitä ikävää, että se ei tarjoa vastauksia.

Kyllä tarjoaa - ymmärrystä. Ei usein selkää kyllä/ei-totuuta, mutta vastauksia on monenlaisia.

Itse en ole aiemmin lainkaan pohtinut, että ihminen ei ehkä laskekaan niin kuin laskeminen käsitetään (vaikkapa laskukoneella) vaan iso osa tuosta prosessista on opittuja yhteyksiä, kuten esim. tuo kertotaulu. 8x7 = 56. Siksi, että sitä on tankattu alakoulussa riittävä kauan. Ei siksi, että ihminen päättelisi että 7+7+7+7+7+7+7+7 = 56

Tuo nyt on ihan selvää erikseen toteamattakin, että päässälasku perustuu siellä muistissa olevaan tietoon, ei pyörää tarvitse joka kerta erikseen keksiä. Summa sumarum voidaan todeta että suurin osa laskee päässä kutakuinkin samoin, ja marginaalin yhdessä ääripäässä retardit, jotka eivät osaa laskea kuin alleen, ja toisessa savantit, jotka laskevat hyvin monimutkaisiakin laskutoimituksia sekunneissa.
Taas paljon melua tyhjästä...