Halla viljaa korjaa

[SHT]

Muistelen joskus lukeneeni, että hallan uhatessa vedettiin köyttä viljapellon päällä. Ja se esti hallavauriot.
Olen maatilalla (Kymenlaakso) kasvanut ja en muista, että koskaan halla olisi uhannut viljasanoa. Viljan lakoontuminen runsaiden sateiden vuoksi oli kyllä ongelma.

[Goswell]

Kyllä noita hallatuhoja oli aikanaan, sadetus oli yksi tapa, lähinnä marjanviljelijät käytti tuota, märkien olkipaalien poltto on mitä voi yrittää viljoille, kun on pakkasta ei tuule ja jos pelto on jossakin notkossa tuo voi jopa onnistua. Savu tekee "katon" pellon päälle ja suojaa viljan orasta.
Kerran on yritetty huonolla menestyksellä tuota polttoa, piruko sitä koko yötä jaksaa.

[JeeSe]

Jussi (vai kuka se nyt olikaan) kaivoi kahta syvemmät ojat kun halla vaivasi.

En ihan täysin ymmärrä mihin fysiikkaan se sitten perustuu vaiko biologiaan, että kuivemmassa maassa vilja sietää paremmin pakkasta.

Niin ja niitä harsojahan ne fiininpiä kasveja viljelevät ainakin käyttävät.

[Goswell]

Jussi (vai kuka se nyt olikaan) kaivoi kahta syvemmät ojat kun halla vaivasi.

En ihan täysin ymmärrä mihin fysiikkaan se sitten perustuu vaiko biologiaan, että kuivemmassa maassa vilja sietää paremmin pakkasta.

Niin ja niitä harsojahan ne fiininpiä kasveja viljelevät ainakin käyttävät.

Jostain muistan lukeneeni että vaikutus oli päinvastainen ojien syventämisellä.

[MooM]

Jussi (vai kuka se nyt olikaan) kaivoi kahta syvemmät ojat kun halla vaivasi.

En ihan täysin ymmärrä mihin fysiikkaan se sitten perustuu vaiko biologiaan, että kuivemmassa maassa vilja sietää paremmin pakkasta.

Niin ja niitä harsojahan ne fiininpiä kasveja viljelevät ainakin käyttävät.

Jostain muistan lukeneeni että vaikutus oli päinvastainen ojien syventämisellä.

Ylella on juttu ojituksesta ja siinä mainitaan näin:

Soiden ojitus aloitettiin jo Ruotsin vallan aikana, jotta halla pysyisi pois läheisiltä viljelysmailta. Todellisuudessa ojitus pikemminkin lisäsi hallanvaaraa kuin vähensi sitä, koska kuiva suon pinta eristi lämpimän veden pois maan pinnalta ja kylmä ilma pääsi laskeutumaan alemmas.
https://yle.fi/a/3-11157959

Ehkä sinä oli vähän sellainen homeopaattinen ajatus, että kun ylempänä oleville pelloille ei tullu halla niin helposti kuin alhaalla soiden lähellä oleville pelloille, soiden kuivaaminen vähemmän märiksi (enemmän ylänkömäiseksi ympristöksi) jotenkin auttaisi?

[Jalo Arkkivalo]

Toisaalta kylmä ilma menee alas. Eli ojaan, ja poistuu sitä kautta pellolta. Eli oja toimii ilmanvaihtokanavana.
Tämä on toki siis täysin teoreettista leikittelyä. Toimii ehkä vain tietyissä olosuhteissa.

Juurien jäätyminen on kyllä sitten tappavaa monelle kasville, eli sikäli koko juuristo ei saisi päästä myöskään pakkasen puolelle saatika jäätyä. Kuivaksi ojitettu turvekerros olisi sikäli parempi.

[Wisti]

Isä totesi joskus, että peruna paleltui muutaman metrin päässä kokosta, joten ei apua.
Sadetusta tuttu maanviljelijä kehui. Sanoi, että vesi jäätyi perunanlehdille ja peruna painui pahasti lakoon, mutta nousi seuraavana päivänä pystyyn ehona.
Ojittaminen auttaa - ei ojan takia- vaansiksi, että metsän keskelle raivattua peltotilkkua ympäröivään metsään pitää tehdä reikiä, josta ilma pääsee valumaan pois ja tilalle pääsee jostain ylempää lämpimämpää ilmaa. Se hakattu linja on pääasia - ei oja.

[Wisti]

Runebergin Saarijärven Paavo torjui hallaa ojilla. Vilja paleltui silti, mutta ’vaikka koettelee, eipä hylkää Herra’. Niinpä Paavo kaivoi kahta kauheammat ojat. Velipoika arveli, että Paavon tragedia olikin kenties siinä, että ojista tuli niin leveät, ettei peltoa ollut kuin pelkkä pyörtänö.
Seitsemässä veljeksessä halla asui suon pohjassa ja veljet kaivoivat sen ylös ojittamalla. Tuosta muistuu hauska kohta Turkan TV- sarjasta. Turkka halusi korostaa silloisen elämän ankaruutta ja työnteon kovuutta. Veljesten ojankaivu oli totista touhua poikien möyriessä lähes polviin ulottuvassa mutavedessä. Kaupunkilaisille olisi jonkun pitänyt kertoa, että ojaa kaivetaan alajuoksulta ylös, jolloin ei tarvitse vedessä seikkailla.
Eipä ne maalaisten työt näiden särkkien ja kumppaneiden elokuvissakaan kovin kummoisia olleet. Hevosta ajettiin myös maantiellä kiskomalla molemmilla käsillä suitsista yhtä mittaa. Todellisuudessa kuskin tehtävä oli huolehtia suitsiperistä sen verran, etteivät ne pudonneet hepan jalkoihin.
Heinää Tauno P. teki aina niin, että keskeltä peltoa oli hajoitettu muutama seiväs ja niiden kanssa sitten tuherrettiin.
Kyllä töitä toki on sujuvastikin tehty. Hyvänä esimerkkinä pätkä Simpauttajasta otsikolla ’Syö paskas’.

[John Carter]

Kannattaa viljellä muinaisten inkojen tyylillä, jossa jokaisen viljapenkereen välissä on vedellä täytetty oja, niin hallatuhoja ei tule, koska ojassa oleva vesi varaa päivällä auringosta tulevaa lämpöä, jota se sitten yöllä luovuttaa ympäristöönsä, eli ojien välissä oleville penkereille, joissa on kasveja. Monesti vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

[Wisti]

Kannattaa viljellä muinaisten inkojen tyylillä, jossa jokaisen viljapenkereen välissä on vedellä täytetty oja, niin hallatuhoja ei tule, koska ojassa oleva vesi varaa päivällä auringosta tulevaa lämpöä, jota se sitten yöllä luovuttaa ympäristöönsä, eli ojien välissä oleville penkereille, joissa on kasveja. Monesti vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

Mistä sinne ojiin keskikesällä vettä saadaan?

[John Carter]

Kannattaa viljellä muinaisten inkojen tyylillä, jossa jokaisen viljapenkereen välissä on vedellä täytetty oja, niin hallatuhoja ei tule, koska ojassa oleva vesi varaa päivällä auringosta tulevaa lämpöä, jota se sitten yöllä luovuttaa ympäristöönsä, eli ojien välissä oleville penkereille, joissa on kasveja. Monesti vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

Mistä sinne ojiin keskikesällä vettä saadaan?

Yleensä vettä sataa taivaalta.

[Wisti]

Kannattaa viljellä muinaisten inkojen tyylillä, jossa jokaisen viljapenkereen välissä on vedellä täytetty oja, niin hallatuhoja ei tule, koska ojassa oleva vesi varaa päivällä auringosta tulevaa lämpöä, jota se sitten yöllä luovuttaa ympäristöönsä, eli ojien välissä oleville penkereille, joissa on kasveja. Monesti vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

Mistä sinne ojiin keskikesällä vettä saadaan?

Yleensä vettä sataa taivaalta.

Olet ymmärtänyt sateen tulon (taivaalta sataa) aivan oikein. Muilta osin juttusi on päätön.

[John Carter]

Kannattaa viljellä muinaisten inkojen tyylillä, jossa jokaisen viljapenkereen välissä on vedellä täytetty oja, niin hallatuhoja ei tule, koska ojassa oleva vesi varaa päivällä auringosta tulevaa lämpöä, jota se sitten yöllä luovuttaa ympäristöönsä, eli ojien välissä oleville penkereille, joissa on kasveja. Monesti vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

Mistä sinne ojiin keskikesällä vettä saadaan?

Yleensä vettä sataa taivaalta.

Olet ymmärtänyt sateen tulon (taivaalta sataa) aivan oikein. Muilta osin juttusi on päätön.

Et näköjään tunne pahemmin historiaa. Ojien pohjat tehdään kiveämällä ja savesta, jotta niihin johdettu vesi ei imeydy maaperään. Tekniikka on hyväksi havaittu ja ainoa keino, jolla inkat kykenivät viljelemään viljelyskasvejaan korkealla vuoriston pengerviljelmillä, joilla esiintyi usein hallaa.

[Susa]

Et näköjään tunne pahemmin historiaa. Ojien pohjat tehdään kiveämällä ja savesta, jotta niihin johdettu vesi ei imeydy maaperään. Tekniikka on hyväksi havaittu ja ainoa keino, jolla inkat kykenivät viljelemään viljelyskasvejaan korkealla vuoriston pengerviljelmillä, joilla esiintyi usein hallaa.

Inkat elivät aivan erilaisessa ympäristössä kuin suomalaiset.
Meillä ei voi tehdä samanlaista sadekatostakaan ympärivuotiseen käyttöön kuin inkat tekivät.