Avaruuden rakenne

[Kontra]

Oma kantani ei ole muuttunut: Kaikesta päätellen, koko universumin ajan kulkunopeus on muinaisten suuremman gravitaation tiheämpien universumeiden hitaasta ajasta nopeutunut meidän aikaamme.

Koetan käsittää, mitä tarkoitat. Tänä päivänä vapaan neutronin elinaika on n. 14 minuttia. Oliko elinaika eri pituinen varhaisessa universumissa tämän mainitun hitaan ajan takia?

Kyllä se neutronin elinaika on ihan sama siinä paikallisessa ajassa, mutta mikäs se meidän ajassa onkaan?
Siinä kotitehtävä, ks esityksen alussa Maa – geostationaarinen satelliitti – systeemi

Okei. Siinä tapauksessa ajan hidastuminen on mielestäsi seuraus siitä, että varhaisen universumin tähtienvälinen avaruus on ollut kaarevampi kuin nykyisin? Toisin sanoen siellä, missä nykyisessä universumissa on käytännössä laakea avaruus, niin varhaisessa universumissa ei ollut laakeita avaruuden alueita?

Minä en tunne noita asioita.

Mutta olen sitä mieltä, ettei voida puhua laakeasta, ei pallo-, eikä satula-muotoisesta avaruudesta ollenkaan. Koska silloin joudutaan ajattelemaan, että sitä muotoa tarkastellaan ulkopuolelta, ja jos noita muotoja universumilla olisi, silloin sillä olisi myös rajapinta, eikä sellaista voi olla, ja kun mitään ulkopuolta ei ole. Nuo muodot ovat vain matemaattista akrobatiaa, eikä sitä voi soveltaa todellisuuteen kosmologiassa. Tuo on vain minun mielipiteeni, enkä väitä että olisin ehdottomasti oikeassa.

Hypoteesissasi tuo hidas aika täytyy jotenkin perustella. Tapahtuiko ylimääräinen hidastuminen yksittäisten valoa emittoivien kappaleiden gravitaatiossa, joka tarkoittaisi sitä, että gravitaatiovakio on ollut varhaisessa universumissa suurempi kuin nykyisin? Vai paikantuuko hidastuminen universumin tyhjiin alueisiin, joka tarkoittaa joko 1) tyhjien avaruuden alueiden kaarevuus on ollut huomattavan merkittävä tai 2) kosmologinen vakio poikkesi huomattavasti nykyisestä?

Joku peruste tuolle hypoteesillesi hitaammin kulkevasta ajasta on oltava. Tässä ei nyt riitä puhua isoista ja pienistä planeetoista, kun valo on peräisin universumissa sijaitsevista massakappaleista. Universumi ei ole planeetta.

No eikös se riitä perusteeksi, kun 380'000 BB:ta, kaikki aine oli hyvin tiiviissä muodossa, niin totta kai aika silloin vaelsi hitaasti eli 1/1100 kertaa meidän aikamme suhteen.
Ja 330 miljoonaa vuotta BB:sta se oli vielä hyvin tiiviissä muodissa meidän harvaan universumiin verrattuna, jolloin aika oli 1/13 kertainen meidän aikaamme verrattuna.
Siitä se aine on harventunut, ja aika alkanut vaeltaa nopeammin ja nopeammin.

Sitä minä en ymmärrä, kun Syksy Räsänen oli liki oikeassa mainitessaan sen 1/1000 kertaisena meidän aikaamme, niin nyt ei enää uskalla pitää siitä kiinni.

Ja minähän sen osoitin tuossa esityksessäni, kun sanoin:
"Esimerkki: Kosmologi mittaa esim. 1 miljardin valovuoden etäisyydellä olevan supernovan kulkua ja saa nopeudeksi 30,00 km/s. Sitten hän mittaa huomattavasti etäämmällä toisen supernovan nopeudeksi 29,99 km/s. Supernova näyttäisi siis kauempana liikkuvan hitaammin. Etäämmässä universumissa aika kuitenkin kulkee hitaammin, ja siksi saadaan nurinkurinen tulos. Jos nopeus mitataan suoraan dopplerilla, valon matkatessa gravitaatio heikkenee ja punasiirtymä kasvaa sen vuoksi, ks. sivu 1 Maa – geostationaarinen satelliitti – systeemi : Punasiirtymä
Mitä varhaisempaan universumiin katsotaan, sitä todellista nopeutta hitaammilta supernovien nopeudet näyttävät Maasta katsoen. Tämä esimerkki juuri osoittaa, että aika on kulkenut hitaammin muinaisissa universumeissa.".

Ja mitä Mach mahtoi miettiä kun jo silloin totesi universumin gravitaatiopotentiaalin määrittävän kappaleen inertian. Ja mitä varhaisempi, pienempi, ainetiiviimpi, suurempi gravitaatio, sitä suurempi inertia ja sitä hitaampi aika.

[Kontra]

Se on käsittämätöntä, että kaikkein tyhmimmät tutkijat ovat päätyneet kosmologeiksi?
JA mistä niitä höperöitä tyyppejä on päätynyt sinne Nobel-komiteaan?

[Kontra]

QS
Sinulla on selvästi painolastina tuo matemaattinen tulkita. Ajattelet liian monimutkaisesti.
Esimerkiksi se Einsteinin kosmologinen vakio. Älä anna sen sotkea ajatuksiasi ollenkaan.
Ajattele ensin kuten minä, ja kun homma on kirkkaana mielessä, ala sitten vasta funtsia suhteellisuusteorian soveltumista siihen kuvioon.

[Kontra]

QS

Voin kertoa kaksi esimerkkiä, millainen luotto minulla on ketjuissani.
Suihkumoottorin ja Suomen sotien koosteitani luetaan aivan käsittämättömän ahkerasti - ellei sitten systeemissä ole vikaa?

Juuri kukaan ei noissa ketjuissa kuitenkaan kommentoi, jota minä en ihmettelen. Kaikki ilmeisesti uskovat kritiikittömästi kaikki kirjoitukseni?

Uskottavuuteni olen saavuttanut vain ahkeralla tutkiskelulla toisten saavutuksia. Ei siinä paljon aivoja ole tarvinnut rasittaa, mutta kyky loogiseen ajatteluun on kaiken pohjana. Yöunet on tahtoneet jäädä vähiin, mutta osaan sitten huilia kun se on tarpeellista.

[Deimos]

En oikein usko että matematiikka ja fysiikka paljoa antavat tulkinnan varaa. Mutta siihen olen tavallaan kyvytön vastaamaan. Kerron kyllä sitten kun olen omaksunut täysin Einsteinin opuksen hyllyssäni.

[Q-S]

Oma kantani ei ole muuttunut: Kaikesta päätellen, koko universumin ajan kulkunopeus on muinaisten suuremman gravitaation tiheämpien universumeiden hitaasta ajasta nopeutunut meidän aikaamme.

Koetan käsittää, mitä tarkoitat. Tänä päivänä vapaan neutronin elinaika on n. 14 minuttia. Oliko elinaika eri pituinen varhaisessa universumissa tämän mainitun hitaan ajan takia?

Kyllä se neutronin elinaika on ihan sama siinä paikallisessa ajassa, mutta mikäs se meidän ajassa onkaan?
Siinä kotitehtävä, ks esityksen alussa Maa – geostationaarinen satelliitti – systeemi

Okei. Siinä tapauksessa ajan hidastuminen on mielestäsi seuraus siitä, että varhaisen universumin tähtienvälinen avaruus on ollut kaarevampi kuin nykyisin? Toisin sanoen siellä, missä nykyisessä universumissa on käytännössä laakea avaruus, niin varhaisessa universumissa ei ollut laakeita avaruuden alueita?

Minä en tunne noita asioita.

Mutta olen sitä mieltä, ettei voida puhua laakeasta, ei pallo-, eikä satula-muotoisesta avaruudesta ollenkaan. Koska silloin joudutaan ajattelemaan, että sitä muotoa tarkastellaan ulkopuolelta, ja jos noita muotoja universumilla olisi, silloin sillä olisi myös rajapinta, eikä sellaista voi olla, ja kun mitään ulkopuolta ei ole. Nuo muodot ovat vain matemaattista akrobatiaa, eikä sitä voi soveltaa todellisuuteen kosmologiassa. Tuo on vain minun mielipiteeni, enkä väitä että olisin ehdottomasti oikeassa.

Hypoteesissasi tuo hidas aika täytyy jotenkin perustella. Tapahtuiko ylimääräinen hidastuminen yksittäisten valoa emittoivien kappaleiden gravitaatiossa, joka tarkoittaisi sitä, että gravitaatiovakio on ollut varhaisessa universumissa suurempi kuin nykyisin? Vai paikantuuko hidastuminen universumin tyhjiin alueisiin, joka tarkoittaa joko 1) tyhjien avaruuden alueiden kaarevuus on ollut huomattavan merkittävä tai 2) kosmologinen vakio poikkesi huomattavasti nykyisestä?

Joku peruste tuolle hypoteesillesi hitaammin kulkevasta ajasta on oltava. Tässä ei nyt riitä puhua isoista ja pienistä planeetoista, kun valo on peräisin universumissa sijaitsevista massakappaleista. Universumi ei ole planeetta.

No eikös se riitä perusteeksi, kun 380'000 BB:ta, kaikki aine oli hyvin tiiviissä muodossa, niin totta kai aika silloin vaelsi hitaasti eli 1/1100 kertaa meidän aikamme suhteen.
Ja 330 miljoonaa vuotta BB:sta se oli vielä hyvin tiiviissä muodissa meidän harvaan universumiin verrattuna, jolloin aika oli 1/13 kertainen meidän aikaamme verrattuna.
Siitä se aine on harventunut, ja aika alkanut vaeltaa nopeammin ja nopeammin.

Niinpä niin. Lihavoin kaikki-sanan.

Perustelit hitaan ajan sillä, että universumi olisi kuin pallosymmetrinen planeetta, jonka pinnalta säteily nousee säteen suuntaisesti, ja punasiirtyy. Nyt itsekin sanot, että ei se olekaan pallosymmetrinen vaan koko universumin täyttävä tiheys.

Oletko miettinyt miten säteily käyttäytyy universumin laajuisessa homogeenisessa tiheydessä? Mistä päättelet että punasiirtyy (aika hidastuu)? Entäpä jos se materiahiukkasia lähestyessään sinisiirtyy (aika nopeutuu) ja ohittamisen jälkeen punasiirtyy saman verran (aika hidastuu), jonka jälkeen tulos on plus-miinus nolla?

Oletko varma edes punasiirtymästä: mihin suuntaan säteily etenee tässä homogeenisessa tiheässä universumissa: kiipeää gravitaatiossa vai putoaa gravitaatokaivoon? Mihin perustuu väitteesi, että kiipeää gravitaatiossa? Minä voin väittää että se putoaakin homogeenisessa aine-energia-tiheydessä, eli sinisiirtyy. Väitteeni on yhtä (epä-)uskottava kuin sinun punasiirtymä-väitteesi, sillä homogeeninen ja isotrooppinen tiheysjakauma ei sisällä pallosymmetrisen kappaleen tapaan kiipeämis/putomais-suuntaa.

Ja lopuksi: Se, että tiheys muuttuu ajan suhteen ei auta tässä yhtään. Säteilyn aallonpituuden muutos on spatiaalinen, temporaalista aallonpituutta ei ole olemassa.

[Kontra]

Oma kantani ei ole muuttunut: Kaikesta päätellen, koko universumin ajan kulkunopeus on muinaisten suuremman gravitaation tiheämpien universumeiden hitaasta ajasta nopeutunut meidän aikaamme.

Koetan käsittää, mitä tarkoitat. Tänä päivänä vapaan neutronin elinaika on n. 14 minuttia. Oliko elinaika eri pituinen varhaisessa universumissa tämän mainitun hitaan ajan takia?

Kyllä se neutronin elinaika on ihan sama siinä paikallisessa ajassa, mutta mikäs se meidän ajassa onkaan?
Siinä kotitehtävä, ks esityksen alussa Maa – geostationaarinen satelliitti – systeemi

Okei. Siinä tapauksessa ajan hidastuminen on mielestäsi seuraus siitä, että varhaisen universumin tähtienvälinen avaruus on ollut kaarevampi kuin nykyisin? Toisin sanoen siellä, missä nykyisessä universumissa on käytännössä laakea avaruus, niin varhaisessa universumissa ei ollut laakeita avaruuden alueita?

Minä en tunne noita asioita.

Mutta olen sitä mieltä, ettei voida puhua laakeasta, ei pallo-, eikä satula-muotoisesta avaruudesta ollenkaan. Koska silloin joudutaan ajattelemaan, että sitä muotoa tarkastellaan ulkopuolelta, ja jos noita muotoja universumilla olisi, silloin sillä olisi myös rajapinta, eikä sellaista voi olla, ja kun mitään ulkopuolta ei ole. Nuo muodot ovat vain matemaattista akrobatiaa, eikä sitä voi soveltaa todellisuuteen kosmologiassa. Tuo on vain minun mielipiteeni, enkä väitä että olisin ehdottomasti oikeassa.

Hypoteesissasi tuo hidas aika täytyy jotenkin perustella. Tapahtuiko ylimääräinen hidastuminen yksittäisten valoa emittoivien kappaleiden gravitaatiossa, joka tarkoittaisi sitä, että gravitaatiovakio on ollut varhaisessa universumissa suurempi kuin nykyisin? Vai paikantuuko hidastuminen universumin tyhjiin alueisiin, joka tarkoittaa joko 1) tyhjien avaruuden alueiden kaarevuus on ollut huomattavan merkittävä tai 2) kosmologinen vakio poikkesi huomattavasti nykyisestä?

Joku peruste tuolle hypoteesillesi hitaammin kulkevasta ajasta on oltava. Tässä ei nyt riitä puhua isoista ja pienistä planeetoista, kun valo on peräisin universumissa sijaitsevista massakappaleista. Universumi ei ole planeetta.

No eikös se riitä perusteeksi, kun 380'000 BB:ta, kaikki aine oli hyvin tiiviissä muodossa, niin totta kai aika silloin vaelsi hitaasti eli 1/1100 kertaa meidän aikamme suhteen.
Ja 330 miljoonaa vuotta BB:sta se oli vielä hyvin tiiviissä muodissa meidän harvaan universumiin verrattuna, jolloin aika oli 1/13 kertainen meidän aikaamme verrattuna.
Siitä se aine on harventunut, ja aika alkanut vaeltaa nopeammin ja nopeammin.

Niinpä niin. Lihavoin kaikki-sanan.

Perustelit hitaan ajan sillä, että universumi olisi kuin pallosymmetrinen planeetta, jonka pinnalta säteily nousee säteen suuntaisesti, ja punasiirtyy. Nyt itsekin sanot, että ei se olekaan pallosymmetrinen vaan koko universumin täyttävä tiheys.

Oletko miettinyt miten säteily käyttäytyy universumin laajuisessa homogeenisessa tiheydessä? Mistä päättelet että punasiirtyy (aika hidastuu)? Entäpä jos se materiahiukkasia lähestyessään sinisiirtyy (aika nopeutuu) ja ohittamisen jälkeen punasiirtyy saman verran (aika hidastuu), jonka jälkeen tulos on plus-miinus nolla?

Oletko varma edes punasiirtymästä: mihin suuntaan säteily etenee tässä homogeenisessa tiheässä universumissa: kiipeää gravitaatiossa vai putoaa gravitaatokaivoon? Mihin perustuu väitteesi, että kiipeää gravitaatiossa? Minä voin väittää että se putoaakin homogeenisessa aine-energia-tiheydessä, eli sinisiirtyy. Väitteeni on yhtä (epä-)uskottava kuin sinun punasiirtymä-väitteesi.

Puhut niin kummalista kieltä, etten ymmärrä.

Sinun pitää se Maa-satelliitti systeemi ymmärtää juurta jaksain, ennen kuin voit ymmärtää yhtään mitään koko hommasta.

Silloin 380'000 vuotta BB:stä aine ei kai ollut vielä muodostanut tähtiä, en tiedä, mutta 330 miljoonaa vuotta BB:sta tähtiä jo oli. Eli tähtien ja galaksien tiheys muinaisissa universumeissa oli suuri, verrattuna nykyiseen tähtitiheyteen, ja gravitaatio sen mukainen.

[OlliS]

BBn rinnalla on koko ajan ollut muitakin teorioita. On vaan härskisti väitetty että se on muut kumonnut ja ainoa tieteellinen. Jos jokin on vale niin juuri se. Se on totta, että se on valtavirran teoria.

Minä ja moni muu vastustaa alkavaa ja laajenevaa kaikkeutta, BB teoriaa, ja on enemmän ikuisen ja äärettömän, rajattoman kaikkeuden kannalla edelleen. Ajattelemme, että BB on harharetki, vaikka se on valtavirta teoria. Se on laillista, sallittua ja tieteellistä, eikä siinä ole mitään valetta eikä mielisairasta. Eri koulukunta vaan tieteessä.

Valehteluksi ja mielisairaaksi väittäminen saisi jo loppua!

Tuo on totta. "Minä ja moni muu"=Olli + lukuisat multipersoonat hänen päänsä sisällä. Niin skitsoa, niin skitsoa.

80 vaihtoehtoista teoriaa ja niiden kannattajat. DU ym. Gossun teoria. Voiko niitä väittää olemattomiksi? Voi. BBn kannattajat väittävät. Jos sanon että väittävät yhtään mitään, minä muka aina valehtelen ja valtavirta on viaton kuin pulmunen.

Eli sinulla on vähintään +80 persoonaa? Luulen että ylittyy monikertaisesti. Onko Gossulla "Teoria"? En minä ainakaan ole sellaista nähnyt tai huomannut. Halpiskopio omasta aivopierustani. Minulla se vain oli vielä monimutkaisempi. Onnekseni olen aktiivisesti ja passiivisesti sitä yrittänyt unohtaa. Muistona on vain yksi sarjakuva strippi.

Gossun teoria on Multiuniversumi, missä osauniversumit ovat erillisiä palloja kaikkeudessa, joka kaikkeus on ikuinen ja ääretön ja pallot menevät BBn mukaan, alkavat ja laajenevat. Sellainen teoria on täysin tieteellisenä siinä 80 joukossa. Paljon parempi kuin BB kaikkeuden kuvana.

Gossu on vielä onnistuneesti lisännyt siihen Mustat aukot kierrätykseksi, ja muutenkin fysiikkaa.

Mutta se on vain yksi. Kaikki luulevat omansa ainoaksi oikeaksi ja parhaaksi. Se on kummallista.??? Kosmologialla on sellainen ihmeellinen vaikutus ihmisiin, kun keksivät jotain. BB luulee samaa itsestään, sen kannattajat.

[Q-S]

Oma kantani ei ole muuttunut: Kaikesta päätellen, koko universumin ajan kulkunopeus on muinaisten suuremman gravitaation tiheämpien universumeiden hitaasta ajasta nopeutunut meidän aikaamme.

Koetan käsittää, mitä tarkoitat. Tänä päivänä vapaan neutronin elinaika on n. 14 minuttia. Oliko elinaika eri pituinen varhaisessa universumissa tämän mainitun hitaan ajan takia?

Kyllä se neutronin elinaika on ihan sama siinä paikallisessa ajassa, mutta mikäs se meidän ajassa onkaan?
Siinä kotitehtävä, ks esityksen alussa Maa – geostationaarinen satelliitti – systeemi

Okei. Siinä tapauksessa ajan hidastuminen on mielestäsi seuraus siitä, että varhaisen universumin tähtienvälinen avaruus on ollut kaarevampi kuin nykyisin? Toisin sanoen siellä, missä nykyisessä universumissa on käytännössä laakea avaruus, niin varhaisessa universumissa ei ollut laakeita avaruuden alueita?

Minä en tunne noita asioita.

Mutta olen sitä mieltä, ettei voida puhua laakeasta, ei pallo-, eikä satula-muotoisesta avaruudesta ollenkaan. Koska silloin joudutaan ajattelemaan, että sitä muotoa tarkastellaan ulkopuolelta, ja jos noita muotoja universumilla olisi, silloin sillä olisi myös rajapinta, eikä sellaista voi olla, ja kun mitään ulkopuolta ei ole. Nuo muodot ovat vain matemaattista akrobatiaa, eikä sitä voi soveltaa todellisuuteen kosmologiassa. Tuo on vain minun mielipiteeni, enkä väitä että olisin ehdottomasti oikeassa.

Hypoteesissasi tuo hidas aika täytyy jotenkin perustella. Tapahtuiko ylimääräinen hidastuminen yksittäisten valoa emittoivien kappaleiden gravitaatiossa, joka tarkoittaisi sitä, että gravitaatiovakio on ollut varhaisessa universumissa suurempi kuin nykyisin? Vai paikantuuko hidastuminen universumin tyhjiin alueisiin, joka tarkoittaa joko 1) tyhjien avaruuden alueiden kaarevuus on ollut huomattavan merkittävä tai 2) kosmologinen vakio poikkesi huomattavasti nykyisestä?

Joku peruste tuolle hypoteesillesi hitaammin kulkevasta ajasta on oltava. Tässä ei nyt riitä puhua isoista ja pienistä planeetoista, kun valo on peräisin universumissa sijaitsevista massakappaleista. Universumi ei ole planeetta.

No eikös se riitä perusteeksi, kun 380'000 BB:ta, kaikki aine oli hyvin tiiviissä muodossa, niin totta kai aika silloin vaelsi hitaasti eli 1/1100 kertaa meidän aikamme suhteen.
Ja 330 miljoonaa vuotta BB:sta se oli vielä hyvin tiiviissä muodissa meidän harvaan universumiin verrattuna, jolloin aika oli 1/13 kertainen meidän aikaamme verrattuna.
Siitä se aine on harventunut, ja aika alkanut vaeltaa nopeammin ja nopeammin.

Niinpä niin. Lihavoin kaikki-sanan.

Perustelit hitaan ajan sillä, että universumi olisi kuin pallosymmetrinen planeetta, jonka pinnalta säteily nousee säteen suuntaisesti, ja punasiirtyy. Nyt itsekin sanot, että ei se olekaan pallosymmetrinen vaan koko universumin täyttävä tiheys.

Oletko miettinyt miten säteily käyttäytyy universumin laajuisessa homogeenisessa tiheydessä? Mistä päättelet että punasiirtyy (aika hidastuu)? Entäpä jos se materiahiukkasia lähestyessään sinisiirtyy (aika nopeutuu) ja ohittamisen jälkeen punasiirtyy saman verran (aika hidastuu), jonka jälkeen tulos on plus-miinus nolla?

Oletko varma edes punasiirtymästä: mihin suuntaan säteily etenee tässä homogeenisessa tiheässä universumissa: kiipeää gravitaatiossa vai putoaa gravitaatokaivoon? Mihin perustuu väitteesi, että kiipeää gravitaatiossa? Minä voin väittää että se putoaakin homogeenisessa aine-energia-tiheydessä, eli sinisiirtyy. Väitteeni on yhtä (epä-)uskottava kuin sinun punasiirtymä-väitteesi.

Puhut niin kummalista kieltä, etten ymmärrä.

Sinun pitää se Maa-satelliitti systeemi ymmärtää juurta jaksain, ennen kuin voit ymmärtää yhtään mitään koko hommasta.

Silloin 380'000 vuotta BB:stä aine ei kai ollut vielä muodostanut tähtiä, en tiedä, mutta 330 miljoonaa vuotta BB:sta tähtiä jo oli. Eli tähtien ja galaksien tiheys muinaisissa universumeissa oli suuri, verrattuna nykyiseen tähtitiheyteen, ja gravitaatio sen mukainen.

Ajattelet siis, että homogeeninen ja isotrooppinen universumi, jonka tiheys kaikkialla on [math]\rho, voidaan kuvata Schwartzschildin metriikalla pallosymmetrisenä planeettana, jossa on mahdollista määritellä suunta "kiipeää ylös gravitaatiossa" tai "putoaa alas gravitaatiossa". Mistä ihmeestä tiedät mihin suuntaan etenevä säteily kiipeää ja mihin suuntaan etenevä putoaa, kun [math]\rho on kaikkialla koko universumissa sama?

Lyhyesti: Kun tarkastellaan homogeenista ja isotrooppista universumia kokonaisuutena, ja sen topologiaa kokonaisuutena, niin ei ole mahdollista määritellä sellaista globaalia metriikkaa, jonka perusteella punasiirtymä/sinisiirtymä -käsitteitä edes on olemassa.

Mutta: on olemassa eräs tiheydestä riippuva metriikkaan vaikuttava osa, jota kutsutaan skaalatekijäksi. Se laajentaa metriikan spatiaalisia komponentteja, jonka seurauksena koko universumi laajenee. Tästä seuraa kosmologinen punasiirtymä.

[Deimos]

BBn rinnalla on koko ajan ollut muitakin teorioita. On vaan härskisti väitetty että se on muut kumonnut ja ainoa tieteellinen. Jos jokin on vale niin juuri se. Se on totta, että se on valtavirran teoria.

Minä ja moni muu vastustaa alkavaa ja laajenevaa kaikkeutta, BB teoriaa, ja on enemmän ikuisen ja äärettömän, rajattoman kaikkeuden kannalla edelleen. Ajattelemme, että BB on harharetki, vaikka se on valtavirta teoria. Se on laillista, sallittua ja tieteellistä, eikä siinä ole mitään valetta eikä mielisairasta. Eri koulukunta vaan tieteessä.

Valehteluksi ja mielisairaaksi väittäminen saisi jo loppua!

Tuo on totta. "Minä ja moni muu"=Olli + lukuisat multipersoonat hänen päänsä sisällä. Niin skitsoa, niin skitsoa.

80 vaihtoehtoista teoriaa ja niiden kannattajat. DU ym. Gossun teoria. Voiko niitä väittää olemattomiksi? Voi. BBn kannattajat väittävät. Jos sanon että väittävät yhtään mitään, minä muka aina valehtelen ja valtavirta on viaton kuin pulmunen.

Eli sinulla on vähintään +80 persoonaa? Luulen että ylittyy monikertaisesti. Onko Gossulla "Teoria"? En minä ainakaan ole sellaista nähnyt tai huomannut. Halpiskopio omasta aivopierustani. Minulla se vain oli vielä monimutkaisempi. Onnekseni olen aktiivisesti ja passiivisesti sitä yrittänyt unohtaa. Muistona on vain yksi sarjakuva strippi.

Gossun teoria on Multiuniversumi, missä osauniversumit ovat erillisiä palloja kaikkeudessa, joka kaikkeus on ikuinen ja ääretön ja pallot menevät BBn mukaan, alkavat ja laajenevat. Sellainen teoria on täysin tieteellisenä siinä 80 joukossa. Paljon parempi kuin BB kaikkeuden kuvana.

Gossu on vielä onnistuneesti lisännyt siihen Mustat aukot kierrätykseksi, ja muutenkin fysiikkaa.

Mutta se on vain yksi. Kaikki luulevat omansa ainoaksi oikeaksi ja parhaaksi. Se on kummallista.??? Kosmologialla on sellainen ihmeellinen vaikutus ihmisiin, kun keksivät jotain. BB luulee samaa itsestään, sen kannattajat.

Nuo eivät ole mitään helvetin teorioita, eivät edes hypoteesin asteella. Ota suomen kielioppi hyllystä jos on ja katso noiden sanojen merkitykset. Ai niin, arkikielessä sana "Teoria" tarkoittaa jotain ihan muuta kuin tieteessä sitten. Niillä on helvetin iso ero muuten.

[Deimos]

Luulen että kun fyysikko/matemaatikko kirjoittaa/puhuu sitä omaa luontaista kieltään ei sitä maallikko pysty ymmärtämään. Mun mielipide vain siis.

[Deimos]

Komeetan/astreoidin törmäys Jupiteriin ei nyt hirveästi Jupiteria hätkähdytä. Ihan mukava että aurinkokunnan viides planeetta on tuollainen "Pölynimuri". Muuten meillä voisi olla aika tukalat oltavat täällä maassa.

[Kontra]

Oma kantani ei ole muuttunut: Kaikesta päätellen, koko universumin ajan kulkunopeus on muinaisten suuremman gravitaation tiheämpien universumeiden hitaasta ajasta nopeutunut meidän aikaamme.

Koetan käsittää, mitä tarkoitat. Tänä päivänä vapaan neutronin elinaika on n. 14 minuttia. Oliko elinaika eri pituinen varhaisessa universumissa tämän mainitun hitaan ajan takia?

Kyllä se neutronin elinaika on ihan sama siinä paikallisessa ajassa, mutta mikäs se meidän ajassa onkaan?
Siinä kotitehtävä, ks esityksen alussa Maa – geostationaarinen satelliitti – systeemi

Okei. Siinä tapauksessa ajan hidastuminen on mielestäsi seuraus siitä, että varhaisen universumin tähtienvälinen avaruus on ollut kaarevampi kuin nykyisin? Toisin sanoen siellä, missä nykyisessä universumissa on käytännössä laakea avaruus, niin varhaisessa universumissa ei ollut laakeita avaruuden alueita?

Minä en tunne noita asioita.

Mutta olen sitä mieltä, ettei voida puhua laakeasta, ei pallo-, eikä satula-muotoisesta avaruudesta ollenkaan. Koska silloin joudutaan ajattelemaan, että sitä muotoa tarkastellaan ulkopuolelta, ja jos noita muotoja universumilla olisi, silloin sillä olisi myös rajapinta, eikä sellaista voi olla, ja kun mitään ulkopuolta ei ole. Nuo muodot ovat vain matemaattista akrobatiaa, eikä sitä voi soveltaa todellisuuteen kosmologiassa. Tuo on vain minun mielipiteeni, enkä väitä että olisin ehdottomasti oikeassa.

Hypoteesissasi tuo hidas aika täytyy jotenkin perustella. Tapahtuiko ylimääräinen hidastuminen yksittäisten valoa emittoivien kappaleiden gravitaatiossa, joka tarkoittaisi sitä, että gravitaatiovakio on ollut varhaisessa universumissa suurempi kuin nykyisin? Vai paikantuuko hidastuminen universumin tyhjiin alueisiin, joka tarkoittaa joko 1) tyhjien avaruuden alueiden kaarevuus on ollut huomattavan merkittävä tai 2) kosmologinen vakio poikkesi huomattavasti nykyisestä?

Joku peruste tuolle hypoteesillesi hitaammin kulkevasta ajasta on oltava. Tässä ei nyt riitä puhua isoista ja pienistä planeetoista, kun valo on peräisin universumissa sijaitsevista massakappaleista. Universumi ei ole planeetta.

No eikös se riitä perusteeksi, kun 380'000 BB:ta, kaikki aine oli hyvin tiiviissä muodossa, niin totta kai aika silloin vaelsi hitaasti eli 1/1100 kertaa meidän aikamme suhteen.
Ja 330 miljoonaa vuotta BB:sta se oli vielä hyvin tiiviissä muodissa meidän harvaan universumiin verrattuna, jolloin aika oli 1/13 kertainen meidän aikaamme verrattuna.
Siitä se aine on harventunut, ja aika alkanut vaeltaa nopeammin ja nopeammin.

Niinpä niin. Lihavoin kaikki-sanan.

Perustelit hitaan ajan sillä, että universumi olisi kuin pallosymmetrinen planeetta, jonka pinnalta säteily nousee säteen suuntaisesti, ja punasiirtyy. Nyt itsekin sanot, että ei se olekaan pallosymmetrinen vaan koko universumin täyttävä tiheys.

Oletko miettinyt miten säteily käyttäytyy universumin laajuisessa homogeenisessa tiheydessä? Mistä päättelet että punasiirtyy (aika hidastuu)? Entäpä jos se materiahiukkasia lähestyessään sinisiirtyy (aika nopeutuu) ja ohittamisen jälkeen punasiirtyy saman verran (aika hidastuu), jonka jälkeen tulos on plus-miinus nolla?

Oletko varma edes punasiirtymästä: mihin suuntaan säteily etenee tässä homogeenisessa tiheässä universumissa: kiipeää gravitaatiossa vai putoaa gravitaatokaivoon? Mihin perustuu väitteesi, että kiipeää gravitaatiossa? Minä voin väittää että se putoaakin homogeenisessa aine-energia-tiheydessä, eli sinisiirtyy. Väitteeni on yhtä (epä-)uskottava kuin sinun punasiirtymä-väitteesi.

Puhut niin kummalista kieltä, etten ymmärrä.

Sinun pitää se Maa-satelliitti systeemi ymmärtää juurta jaksain, ennen kuin voit ymmärtää yhtään mitään koko hommasta.

Silloin 380'000 vuotta BB:stä aine ei kai ollut vielä muodostanut tähtiä, en tiedä, mutta 330 miljoonaa vuotta BB:sta tähtiä jo oli. Eli tähtien ja galaksien tiheys muinaisissa universumeissa oli suuri, verrattuna nykyiseen tähtitiheyteen, ja gravitaatio sen mukainen.

Ajattelet siis, että homogeeninen ja isotrooppinen universumi, jonka tiheys kaikkialla on [math]\rho, voidaan kuvata Schwartzschildin metriikalla pallosymmetrisenä planeettana, jossa on mahdollista määritellä suunta "kiipeää ylös gravitaatiossa" tai "putoaa alas gravitaatiossa". Mistä ihmeestä tiedät mihin suuntaan etenevä säteily kiipeää ja mihin suuntaan etenevä putoaa, kun [math]\rho on kaikkialla koko universumissa sama?

Lyhyesti: Kun tarkastellaan homogeenista ja isotrooppista universumia kokonaisuutena, ja sen topologiaa kokonaisuutena, niin ei ole mahdollista määritellä sellaista globaalia metriikkaa, jonka perusteella punasiirtymä/sinisiirtymä -käsitteitä edes on olemassa.

Etkö sinä ymmärrä sitä Maa-satelliitti-systeemin esimerkkiä ollenkaan?
Jos noin on, ei keskustelusta tule mitään.

[Q-S]

Koetan käsittää, mitä tarkoitat. Tänä päivänä vapaan neutronin elinaika on n. 14 minuttia. Oliko elinaika eri pituinen varhaisessa universumissa tämän mainitun hitaan ajan takia?

Kyllä se neutronin elinaika on ihan sama siinä paikallisessa ajassa, mutta mikäs se meidän ajassa onkaan?
Siinä kotitehtävä, ks esityksen alussa Maa – geostationaarinen satelliitti – systeemi

Okei. Siinä tapauksessa ajan hidastuminen on mielestäsi seuraus siitä, että varhaisen universumin tähtienvälinen avaruus on ollut kaarevampi kuin nykyisin? Toisin sanoen siellä, missä nykyisessä universumissa on käytännössä laakea avaruus, niin varhaisessa universumissa ei ollut laakeita avaruuden alueita?

Minä en tunne noita asioita.

Mutta olen sitä mieltä, ettei voida puhua laakeasta, ei pallo-, eikä satula-muotoisesta avaruudesta ollenkaan. Koska silloin joudutaan ajattelemaan, että sitä muotoa tarkastellaan ulkopuolelta, ja jos noita muotoja universumilla olisi, silloin sillä olisi myös rajapinta, eikä sellaista voi olla, ja kun mitään ulkopuolta ei ole. Nuo muodot ovat vain matemaattista akrobatiaa, eikä sitä voi soveltaa todellisuuteen kosmologiassa. Tuo on vain minun mielipiteeni, enkä väitä että olisin ehdottomasti oikeassa.

Hypoteesissasi tuo hidas aika täytyy jotenkin perustella. Tapahtuiko ylimääräinen hidastuminen yksittäisten valoa emittoivien kappaleiden gravitaatiossa, joka tarkoittaisi sitä, että gravitaatiovakio on ollut varhaisessa universumissa suurempi kuin nykyisin? Vai paikantuuko hidastuminen universumin tyhjiin alueisiin, joka tarkoittaa joko 1) tyhjien avaruuden alueiden kaarevuus on ollut huomattavan merkittävä tai 2) kosmologinen vakio poikkesi huomattavasti nykyisestä?

Joku peruste tuolle hypoteesillesi hitaammin kulkevasta ajasta on oltava. Tässä ei nyt riitä puhua isoista ja pienistä planeetoista, kun valo on peräisin universumissa sijaitsevista massakappaleista. Universumi ei ole planeetta.

No eikös se riitä perusteeksi, kun 380'000 BB:ta, kaikki aine oli hyvin tiiviissä muodossa, niin totta kai aika silloin vaelsi hitaasti eli 1/1100 kertaa meidän aikamme suhteen.
Ja 330 miljoonaa vuotta BB:sta se oli vielä hyvin tiiviissä muodissa meidän harvaan universumiin verrattuna, jolloin aika oli 1/13 kertainen meidän aikaamme verrattuna.
Siitä se aine on harventunut, ja aika alkanut vaeltaa nopeammin ja nopeammin.

Niinpä niin. Lihavoin kaikki-sanan.

Perustelit hitaan ajan sillä, että universumi olisi kuin pallosymmetrinen planeetta, jonka pinnalta säteily nousee säteen suuntaisesti, ja punasiirtyy. Nyt itsekin sanot, että ei se olekaan pallosymmetrinen vaan koko universumin täyttävä tiheys.

Oletko miettinyt miten säteily käyttäytyy universumin laajuisessa homogeenisessa tiheydessä? Mistä päättelet että punasiirtyy (aika hidastuu)? Entäpä jos se materiahiukkasia lähestyessään sinisiirtyy (aika nopeutuu) ja ohittamisen jälkeen punasiirtyy saman verran (aika hidastuu), jonka jälkeen tulos on plus-miinus nolla?

Oletko varma edes punasiirtymästä: mihin suuntaan säteily etenee tässä homogeenisessa tiheässä universumissa: kiipeää gravitaatiossa vai putoaa gravitaatokaivoon? Mihin perustuu väitteesi, että kiipeää gravitaatiossa? Minä voin väittää että se putoaakin homogeenisessa aine-energia-tiheydessä, eli sinisiirtyy. Väitteeni on yhtä (epä-)uskottava kuin sinun punasiirtymä-väitteesi.

Puhut niin kummalista kieltä, etten ymmärrä.

Sinun pitää se Maa-satelliitti systeemi ymmärtää juurta jaksain, ennen kuin voit ymmärtää yhtään mitään koko hommasta.

Silloin 380'000 vuotta BB:stä aine ei kai ollut vielä muodostanut tähtiä, en tiedä, mutta 330 miljoonaa vuotta BB:sta tähtiä jo oli. Eli tähtien ja galaksien tiheys muinaisissa universumeissa oli suuri, verrattuna nykyiseen tähtitiheyteen, ja gravitaatio sen mukainen.

Ajattelet siis, että homogeeninen ja isotrooppinen universumi, jonka tiheys kaikkialla on [math]\rho, voidaan kuvata Schwartzschildin metriikalla pallosymmetrisenä planeettana, jossa on mahdollista määritellä suunta "kiipeää ylös gravitaatiossa" tai "putoaa alas gravitaatiossa". Mistä ihmeestä tiedät mihin suuntaan etenevä säteily kiipeää ja mihin suuntaan etenevä putoaa, kun [math]\rho on kaikkialla koko universumissa sama?

Lyhyesti: Kun tarkastellaan homogeenista ja isotrooppista universumia kokonaisuutena, ja sen topologiaa kokonaisuutena, niin ei ole mahdollista määritellä sellaista globaalia metriikkaa, jonka perusteella punasiirtymä/sinisiirtymä -käsitteitä edes on olemassa.

Etkö sinä ymmärrä sitä Maa-satelliitti-systeemin esimerkkiä ollenkaan?
Jos noin on, ei keskustelusta tule mitään.

Universumi ei ole maa-satelliittisysteemi, kuten jo lukuisia kertoja sanoin. Lue viestini ja sisäistä.

[OlliS]

Multiuniversumi-teorioita on monenlaisia. Minun on sellainen, että niitä palloja sekoittuu toisiinsa jo näkyvällä kin alueella, eikä ne laajene.