Mitä tieteen avulla on mahdollista tietää?

[Purdue]

Mitä tieteen avulla on mahdollista tietää


Voisi sanoa, että moderni maailma on rakennettu tieteen vankalle perustalle. Ihminen on tehnyt suuret keksintönsä ja edistysaskeleensa perustuen tieteelliselle tutkimukselle ja maailmankatsomukselle.

Mutta mitkä ovat tieteen rajat? Lähes joka tieteenalalla on sellaisia avoimia kysymyksiä, joiden kohdalla saattaa käydä niin ettei niihin koskaan saada definitiivisiä vastauksia.

Yhteiskuntatieteissä tuo ongelma johtunee pitkältikin siitä, että monet teoriat eivät ole niinkään "oikeassa taikka väärässä" vaan ne tarjoavat vaihtoehtoisia näkökulmia todellisuuteen. Fysiikassa taas ongelmana on se, ettei kaikki teoriat ole testattavissa, koska emme pysty tekemään mittauksia esimerkiksi Planckin mittakaavassa, ja voi olla ettei tuollaisia mittauksia pystytä koskaan tekemäänkään. Neurotieteissä ja psykologiassa kysymys "tietoisuudesta" saattaa olla sellainen ongelma, ettei ratkaisua välttämättä tähänkään probleemaan löydy ihan heti.

Se hyvä puoli tieteessä on, että oman alansa asiantuntijat ovat koko ajan suurin piirtein tietoisia siitä mitkä ovat alan tieteellisen tiedon rajat kullakin hetkellä, ja mikä vielä kaipaa selitystä. Tämä logiikka ohjaa pitkältikin tutkimusta.


Mutta joo. Tässä langassa voisi herätellä keskustelua siitä, että mitä tieteen avulla on lopulta mahdollista tietää? Fysiikassa tiede on luonut joukon lakeja ja matemaattisia yhtälöitä, mutta se perimmäinen kysymys siitä, miksi universumilla on nämä ominaisuudet jotka sillä on, niin on edelleen vastaamatta. Ja voi olla ettei tällaisia vastauksia koskaan saadakaan?

[Tauko]

Tiede tutkii sitä mistä luonto koostuu ja miten se toimii. Tiede pyrkii kuvaamaan ja selittämään luonnonilmiöitä, kuten mitä tapahtuu ja miten se tapahtuu, käyttämällä havaintoja, kokeita ja teoreettisia malleja. Se keskittyy empiiriseen todistusaineistoon ja objektiiviseen havaintoon. Kysymykset "mitä" ja "miten" ovat tyypillisiä tieteellisiä kysymyksiä, kun taas kysymykset "miksi" johtaa metafyysisiin ja filosofisiin pohdintoihin, jos niitä haluaa pohtia.

[Purdue]

Tiede tutkii sitä mistä luonto koostuu ja miten se toimii. Tiede pyrkii kuvaamaan ja selittämään luonnonilmiöitä, kuten mitä tapahtuu ja miten se tapahtuu, käyttämällä havaintoja, kokeita ja teoreettisia malleja. Se keskittyy empiiriseen todistusaineistoon ja objektiiviseen havaintoon. Kysymykset "mitä" ja "miten" ovat tyypillisiä tieteellisiä kysymyksiä, kun taas kysymykset "miksi" johtaa metafyysisiin ja filosofisiin pohdintoihin, jos niitä haluaa pohtia.

Joo, tuo kysymys siitä, että mihin kysymyksiin tiede vastaa on mielenkiintoinen.

Luonnontieteissä ei juurikaan saada vastauksia niihin "miksi" kysymyksiin, mutta yhteiskuntatieteissä yksi teorioiden tehtävä on juurikin vastata siihen että miksi jokin ilmiö tapahtuu ihmiselämässä. Luonnontieteissä on myös matematiikan muotoon puettuja lakeja, joiden avulla ennustaminen tulee mahdolliseksi. Sen sijaan yhteiskuntatieteissä tarkka ennustaminen on yleensä mahdotonta.

Paljonhan yhteiskuntatieteiden puolella on käyty keskustelua siitä, että missä määrin yhteiskunnallisen tutkimuksen pitäisi heijastella positivistista luonnontieteellistä mallia.

Oma näkemykseni on se, että yhteiskuntatieteiden tutkimuksessa on soveliasta käyttää luonnontieteistä lainattua mallia tutkimuksen tekoon, mutta myös muut menetelmät eli kvalitatiiviset menetelmät soveltuu tutkimuksen tekoon. Sen tutkimusmenetelmän valinta kun pitäisi riippua siitä tutkimuskysymyksestä ja -ongelmasta.

Ylipäätään yhteiskuntatieteellinen tutkimus on tietyllä tavalla haastavampaa kuin luonnontieteellinen tutkimus. Eipä se fysiikkakaan ole helppo laji, mutta ainakaan kvarkeilla ja elektroneilla ei ole omaa tahtoa ja omia päämääriä.

[Zeneka]

Mutta joo. Tässä langassa voisi herätellä keskustelua siitä, että mitä tieteen avulla on lopulta mahdollista tietää? Fysiikassa tiede on luonut joukon lakeja ja matemaattisia yhtälöitä, mutta se perimmäinen kysymys siitä, miksi universumilla on nämä ominaisuudet jotka sillä on, niin on edelleen vastaamatta. Ja voi olla ettei tällaisia vastauksia koskaan saadakaan?

Nyt puhumme tietysti siitä mitä nykyisen homo sapiensin kyvyillä on mahdollista tieteellisesti tietää.

Jos ajattelee kehitystä missä bakteerista tuli kala, sitten lisko ja kädellinen ja apina ja sitten ihminen, niin voidaan varmaan todeta että äly on myös kehittynyt näiden vaiheiden aikana. Me tuskin kuvittelemme että lisko voi ymmärtää suhteellisuus teoriaa tai edes alkeellista matematiikkaa. Ihmisapina saattaa ymmärtää jo jotain laskemisesta. Miten paljon vaikka homo erectus ymmärsi? Missä oli sen kognitiivisten kykyjen rajat? Emme tiedä, mutta voimme ehkä olettaa ettei olisi suhteellisteoriaa osannut kehittää...

Pointti on se että miksi tämä kehitys olisi pysähtynyt homo sapiensiin? On oikeastaan varmaa että meidän kognitiiviset kyvyt eivät mahdollista kaiken ymmärtämistä. Maailmankaikkeudessa voi olla paljon sellaista mistä meillä ei ole mitään käsitystä eikä koskaan voi ollakaan. Joku kehittyneempi rotu jossain muualla universiumissa voi mahdollisesti miettiä ja ratkaista asioita jotka meille on yhtä mahdottomia ymmärtää edes ideana kuin liskolla on mahdollista pohtia abstraktia taidetta.

[Minimus Yahves]

Mutta joo. Tässä langassa voisi herätellä keskustelua siitä, että mitä tieteen avulla on lopulta mahdollista tietää? Fysiikassa tiede on luonut joukon lakeja ja matemaattisia yhtälöitä, mutta se perimmäinen kysymys siitä, miksi universumilla on nämä ominaisuudet jotka sillä on, niin on edelleen vastaamatta. Ja voi olla ettei tällaisia vastauksia koskaan saadakaan?

Nyt puhumme tietysti siitä mitä nykyisen homo sapiensin kyvyillä on mahdollista tieteellisesti tietää.

Jos ajattelee kehitystä missä bakteerista tuli kala, sitten lisko ja kädellinen ja apina ja sitten ihminen, niin voidaan varmaan todeta että äly on myös kehittynyt näiden vaiheiden aikana. Me tuskin kuvittelemme että lisko voi ymmärtää suhteellisuus teoriaa tai edes alkeellista matematiikkaa. Ihmisapina saattaa ymmärtää jo jotain laskemisesta. Miten paljon vaikka homo erectus ymmärsi? Missä oli sen kognitiivisten kykyjen rajat? Emme tiedä, mutta voimme ehkä olettaa ettei olisi suhteellisteoriaa osannut kehittää...

Pointti on se että miksi tämä kehitys olisi pysähtynyt homo sapiensiin? On oikeastaan varmaa että meidän kognitiiviset kyvyt eivät mahdollista kaiken ymmärtämistä. Maailmankaikkeudessa voi olla paljon sellaista mistä meillä ei ole mitään käsitystä eikä koskaan voi ollakaan. Joku kehittyneempi rotu jossain muualla universiumissa voi mahdollisesti miettiä ja ratkaista asioita jotka meille on yhtä mahdottomia ymmärtää edes ideana kuin liskolla on mahdollista pohtia abstraktia taidetta.

Hyönteiset osaavat laskea. Yleensä kaiketi sanotaan että vähintään neljään. Joten lisko varmasti osaa matematiikkaa, luultavasti yllättävän hyvin.

[ID10T]

Oleellisempi kysymys olisi minusta "mitä on mahdollista tietää ilman tiedettä". Tieteen ulkopuolinen tietämys on yleensä subjektiivista.

[Kohina]

Me ollaan jo kognitiivisten rajojemme rajalla, sillä aivot toimivat kaikilla ihan täydellä teholla.

[Okivi]

Minä luotan tieteeseen tieteellisten menetelmien koosteena. Uskon, että tiede etenee vielä niin pitkälle, että emme osaa sitä kuvitellakaan.

Tieteen tekijöihin olen menettänyt luottamukseni. Tiede on pitkälti edennyt hautajaiset kerrallaan, kuten joku on sanonut. Niin näyttää edelleen jatkuvan.

[Goswell]

No jos tiede on tälläistä paskaa jossa todellisuus on sivuosassa niin kyllä se saatava tieto on "tietoa".

https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vu ... tarkistus/

Eikö näitä Tieteentekijöitä voisi laittaa sinne minne ne kuuluu, kadulle työstään.